2011-06-09 YLE: Somaleita ei ole leipäjonoissa

[Volmari]

Ylen Aikaisen toimittaja Olli Ihamäki oli mikrofooneineen tänään torstaina suorassa lähetyksessä Espoon Keskuksessa, kun vapaaehtoisin voimin jaettiin leipää ja muuta ruokaa sitä tarvitseville. Ruokaa jaetaan kuullun mukaan joka tiistai, torstai ja perjantai ja sitä tarvitsevien joukko kasvaa jatkuvasti. Ihamäki haastatteli jonon ihmisiä, jotka kertoivat mm. elämiseen riittämättömän eläkkeen olevan syy ilmaisen ruuan hakuun.

Jakamista hoitava naishenkilö kertoi, että ulkomaalaistaustaisia on noin kolmekymmentä prosenttia koko joukosta. Ihamäki kysyi, miksi somaleita ei näy lainkaan jonossa johon naishenkilö vastasi, että sitä hekin ovat ihmetelleet. Somaleita ei ole Espoon jonoissa ollut ainoatakaan, vaikka heitä tiettävästi ainakin Suvelan seudulla asuukin runsaasti.

Onkohan niin, että koska ruoka jaetaan päivällä normaaliin työaikaan, niin somalit eivät ehdi töiltään paikalle? Vai löytyisikö muita syitä? Taikaseinä? 

[Marjapussi]

Taikaseinä tottakai. Syyrialaisia soffia etc, niin ei ole ruoasta pulaa tai työpaineita.

[Kitaransoittaja]

Oliko ne ulkomaalaistaustaiset paluumuuttajiksi luokiteltuja?

[rähmis]

Ihamäki kysyi, miksi somaleita ei näy lainkaan jonossa

Meinasin pudota penkiltä kun Ihamäki esitti kysymyksensä. Yksittäisillä toimittajilla YLEssä on hyvätkin hetkensä.

[Aallokko]

Somalit eivät ole köyhiä, joten mitäpä he leipäjonossa seisoisivat.

Toinen silmiin pistävä seikka on se, että somaleita näkee aniharvoin missään aamulla. Vasta iltapäivällä ja illalla he alkavat olla runsaina katukuvassa. Näin ainakin Helsingissä.

[Volmari]

Oliko ne ulkomaalaistaustaiset paluumuuttajiksi luokiteltuja?

Sitä ei tarkemmin mainittu, mutta ruuanjakajat kertoivat tuntevansa jo vakituiset ruokaa hakevat muslimit, eivätkä tarjoa heille enää sianlihaa tai makkaraa.

[Iloveallpeople]

Jos on varaa satojen eurojen vaatekertoihin ja kalliisiin älypuhelimiin, vaikka perheestä yhdelläkään ei ole ansiotuloja, niin ei kai silloin olla niin köyhiä, että tarvitsisi ruokaa jonottaa. Toivottavasti nuo rahat ovat heidän omia säästöjään.

[ämpee]

Kenties käyttävät sen sosiaalitukensa siihen mihin se kuuluu käyttää. Toisin on monilla muilla.

Hyvinkin mahdollista, khatti voi olla hyvinkin halpaa, tai sitten Demla hoitaa hommansa niin hyvin, ettei leipäjonoa ole tarvinnut ohjeisiin ottaa.

Me tarvitsisimme eläkeläisten Demlan, ja työttömien Demlan, ja ehkäpä vielä syrjäytyneiden Demlan maahamme, takaamaan yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä.

[Embo]

Jos on varaa satojen eurojen vaatekertoihin ja kalliisiin älypuhelimiin, vaikka perheestä yhdelläkään ei ole ansiotuloja, niin ei kai silloin olla niin köyhiä, että tarvitsisi ruokaa jonottaa. Toivottavasti nuo rahat ovat heidän omia säästöjään.

Säästöistä en tiedä, mutta uskon somalien tässäkin asiassa muistuttavan romaneja. Omat pikku bisnekset siellä täällä, esim khat-kaupassa, tuottavat ihan tarpeeksi hynää, ja bonuksena on vielä suojaväri ja rahantekotapojen kulttuurinen uutuus, joka hidastaa poliisitutkintaa.

[Jaska Pankkaaja]

Eipä tässä ihmettelyä ole. Taikaseinästä hieman tai paljon extrahilloa, säkit eivät ehkä kuitenkaan kuluta itse kovin paljoa eikä kakarat ja tämä yhdistetään siihen että ruokaa laitetaan fiksusti isolle porukalle eikä rahoja törsätä siinä määrin typeriin peleihin, tupakkaan ja viinaan kuin keskimääräiset jonottajat arvattavasti tekevät. Ehkä on jonkinlista ylpeyttäkin ettei haluta häältynyttä ranskista tai purkkinötköttiä jonottaa..

[skrabb]

Oman vuoron odottaminen kiltisti kun ei kuulu tiettyjen kulttuurien vahvoihin puoliin. JONOTTAMISKULTTUURI ON ERILAINEN, ei siis huonompi, vaan erilainen.

Niin on HS:n uutisenkin mukaan.

HS - Kotimaa - 5.6.2011 - 2979 merkkiä - 1. painos

MAAN PINNALTA

Kulttuurit kohtaavat kassajonossa
Neuvostotyylin jonotus hiertää venäläisten suosimissa hypermarketeissa.

JUHANI SAARINEN [email protected]
KIRJOITTAJA ON HS:N TOIMITTAJA KAAKKOIS-SUOMESSA.

Kukaan ei jää tuijottamaan, kun jälleen yksi venäläisbussi jättää matkustajansa Lappeenrannan keskustaan.

Niin käy, kun kaupungissa vierailee vuodessa vajaat miljoona venäläistä matkailijaa. Veli venäläinen on tuttu vieras.

On silti yksi yllättävä paikka, jossa kulttuurit voivat yhä törmätä: hypermarketin kassajono.

"Yksi ihminen varaa paikan, ja kun pääsee maksamaan, niin siihen saattaa tulla monta ihmistä kärryineen", kuvailee kassapalvelupäällikkö Taina Villa Lappeenrannan Prismasta.

Venäläisten tavasta jonottaa tulee Villan mukaan aika ajoin sanomista. Maan tapoihin perehtymättömät ostosturistit varaavat paikkoja jonosta, venäläisten pieni henkilökohtainen reviiri voi häiritä, ja tax free -pisteellä jono saattaa sekoittua häliseväksi joukoksi.

Kohtaamiset eivät yllätä pitkään Neuvostoliitossa ja Venäjällä asunutta suomentajaa Jukka Mallista.

"Suomalaiset ovat jonossa hirveän kurinalaisia", hän sanoo. "Venäläisillä on olemassa jonotusetiikka, joka on pitkälle kehittynyt neuvostoaikana."

Venäjällä jonottaminen on ollut välttämättömyys suurkaupunkien väenpaljouden, tavarapulan ja tsaarien ajoilta periytyvän byrokratian takia. Siitä on tehty myös hyve: jonossa ei juroteta vaan seurustellaan.

Etenkin neuvostoaikaan paikan varaaminen jonosta oli tavallista. Taitavimmat ottivat paikan monesta jonosta ja saivat silti kaikki asiat hoidettua.

Etuilua venäläisetkään eivät siedä. Kaunopuheisuus tosin saattaa auttaa, sillä Mallisen mielestä edellä olevien ohittaminen todellisella tai keksityllä syyllä onnistuu Venäjällä helpommin kuin Suomessa.

Suomalais-venäläinen päätoimittaja Eilina Gusatinsky Spektr-lehdestä ei innostu tekemään eroa suomalaisten ja venäläisten jonotustapojen välille.

"Se riippuu ihan kasvatuksesta eikä kansalaisuudesta", Gusatinsky sanoo.
[...]

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Kulttuurit+kohtaavat+kassajonossa/HS20110605SI1YO05rrl?free=jonossa&date=20110510&advancedSearch=&;

[Mo]

"Suomalaiset ovat jonossa hirveän kurinalaisia", hän sanoo. "Venäläisillä on olemassa jonotusetiikka, joka on pitkälle kehittynyt neuvostoaikana."

Mallista harmittanee että neuvostoliittolainen jonotusetiikka ei koskaan toteutunut Suomessa.

[Viinankylväjä]

Siitäpä se vasta meteli nousisi, jos he leipäjonossa olisivat. Ensin vievät naiset ja sossun rahat, ja nyt vielä leivät!!!!

Työttömiä aikuisia somaleita on suhteessa vähän Helsingissä.

[EL SID]

Eipä tässä ihmettelyä ole. Taikaseinästä hieman tai paljon extrahilloa, säkit eivät ehkä kuitenkaan kuluta itse kovin paljoa eikä kakarat ja tämä yhdistetään siihen että ruokaa laitetaan fiksusti isolle porukalle eikä rahoja törsätä siinä määrin typeriin peleihin, tupakkaan ja viinaan kuin keskimääräiset jonottajat arvattavasti tekevät. Ehkä on jonkinlista ylpeyttäkin ettei haluta häältynyttä ranskista tai purkkinötköttiä jonottaa..

tässä on viimeaikoina joutunut työn puolesta toteamaan sen huikean eron mamutyöttömänn ja suomalaisen työttömän välillä. Viimeksi olin tekemisissä Kosovosta tulleen Yh-äidin kanssa. Tädillä oli kotonaan uusi, littteä taulu-Tv, sänkynä oli hästen:

http://www.hastens.com/fi/Ovriga-Sidor/Footerlankar/MALLISTO/RUNKOSANGYT/Hastens-Superia-II/

hinta noin. 5400€ (tosin alennuksella sen saa jopa 4300 € ) uusi, kokoamaton, lastensänky odotti nurkassa pakolaisen kokoamis-motivaatiota, pöydät ja muu keittiön kalusto haettu Vepsäläisestä, pöydällä viimeistä huutoa oleva kannettava, johon oli avattu Elisan netti-Tv, jne...

Samaan aikaan monisuomalainen työtön saa tyytyä vanhoihin huonekaluihin, jos on tietokone, niin yleensä vanha PC...,

ja tätä vastakkaisasettelua tulee vastaan jatkuvasti, vaikka on varma tieto, ettei mamu käy töissä, heillä on poikkeuksetta paremmin asiat kuin suomalaisilla.

Samaan aikaa leipää jonottavia, kaikki ei ole edes työttömiä, vaan joukossa on pätkätyöläisiä ja lyhyttä työpäivää tekeviä suomalaisia, oli Vaasan erään toimituspisteen edessä toistasataa.

Tämä suomalaisten sorto omassa maassaan on aivan käsittämätöntä. Sääli, että vain harva pääsee näkemään suomalaisen nykytodellisuuden.

[Fincum]

Suomalais-venäläinen päätoimittaja Eilina Gusatinsky Spektr-lehdestä ei innostu tekemään eroa suomalaisten ja venäläisten jonotustapojen välille.

"Se riippuu ihan kasvatuksesta eikä kansalaisuudesta", Gusatinsky sanoo.

En voisi olla enempää samaa mieltä Eilina Gusatinskyn kanssa.

Omaehtoinen, positiivinen erityiskohtelu jonotustilanteessa etnisen taustan perusteella ei ole kulttuurinen vaan kasvatuksellinen kysymys.

[Mika]

Somaleita ei näy leipäjonoissa siksi, että he eivät hassaa rahojaan kaljaan ja tupakkaan kuten kantaväestö, ja laittavat ruokaakin aina suuremmalle joukolle kerrallaan.

Näinhän meille on kerrottu.

[AstaTTT]

Tämä suomalaisten sorto omassa maassaan on aivan käsittämätöntä. Sääli, että vain harva pääsee näkemään suomalaisen nykytodellisuuden.

Minä olen yksi niistä onnekkaista, jotka elävät suomalaista nykytodellisuutta; köyhyyttä. Tämä ei ole sarkasmia, sillä opin joka hetki lisää siitä, miten suomalaisia kohdellaan meidän omassa maassamme. Joka kerta kun näen Kitaransoittajan mainitsevan Suomen vähäosaiset ja leipäjonot eri ketjuissa, lähetän hänelle hiljaista kiitosta.

Ihmiset heräävät vielä, mutta meidän on itse tehtävä töitä sen eteen.

Se, miksi esimerkiksi somaleja ei näy leipäjonoissa johtuu siitä, että heidän etunsa ovat suomalaisia paljon paremmat. Olen kuullut, että Oulussa Kela antaa 700 euroa henkilökohtaista käyttörahaa per nuppi kuukaudessa. Tämä siis asumis-, elämis- ja muiden sosiaalitoimen ja Kelan tukien päälle. Siis käyttörahaa. Samaan aikaan suomalainen miettii, kuoleeko hän mahdollisesti vielä nälkään, ennen kuin ajat paranevat.

[jav]

Ylen Aikaisen toimittaja Olli Ihamäki oli mikrofooneineen tänään torstaina suorassa lähetyksessä Espoon Keskuksessa, kun vapaaehtoisin voimin jaettiin leipää ja muuta ruokaa sitä tarvitseville. Ruokaa jaetaan kuullun mukaan joka tiistai, torstai ja perjantai ja sitä tarvitsevien joukko kasvaa jatkuvasti. Ihamäki haastatteli jonon ihmisiä, jotka kertoivat mm. elämiseen riittämättömän eläkkeen olevan syy ilmaisen ruuan hakuun.

Jakamista hoitava naishenkilö kertoi, että ulkomaalaistaustaisia on noin kolmekymmentä prosenttia koko joukosta. Ihamäki kysyi, miksi somaleita ei näy lainkaan jonossa johon naishenkilö vastasi, että sitä hekin ovat ihmetelleet. Somaleita ei ole Espoon jonoissa ollut ainoatakaan, vaikka heitä tiettävästi ainakin Suvelan seudulla asuukin runsaasti.

Onkohan niin, että koska ruoka jaetaan päivällä normaaliin työaikaan, niin somalit eivät ehdi töiltään paikalle? Vai löytyisikö muita syitä? Taikaseinä? 

Vastaus on tämä:

- moniavioisuus ja valtava lisääntymiskyky vaikka somalinaisista n.78$$$% on yksinhuoltajia.
- harkinnanvarainen sosiaaliturva
-  positiivinensyrjintä
-  loputon järjestötoiminta johon valtio RAY , SPR etc..  kantavat rahaa selkä vääränä.
- suuri lapsikatras jota valtio tukee sangen anteliaasti

ja riittäshän noita .......

[jav]

Somaleita ei näy leipäjonoissa siksi, että he eivät hassaa rahojaan kaljaan ja tupakkaan kuten kantaväestö, ja laittavat ruokaakin aina suuremmalle joukolle kerrallaan.

Näinhän meille on kerrottu.

Ja Khattia kanssa, joka kiitos Somalien on noussut huumetakavarikoiden kärkeen jo kauan sitten.
Ja mikä pahinta se on levinnyt suomalaisten keskuuteen hyvin suosituksi huumeeksi joka kuulemma ei ole vaarallisempi kuin kahvi.

Näin ainakin kiitollinen maailmanparantaja yhteisö vakuuttaa joka itsekkin on rullaa,spiidiä, ym vetävää vssemmanvihreää roskasakkia.
Niin ja se kalasataman leirihän pysyy pystyssä kuin viagralla vahvistettu vasuri.

Se on paratiisi vademmistoanarkidteille jota toimintaa yksikään vasemmistolainen ei ole tuomitut , ei ainakaan itse pääpiru anarkistien äänillä valittu tuleva ministeri Arhis.

[orientexpressen]

- moniavioisuus ja valtava lisääntymiskyky vaikka somalinaisista n.78$$$% on yksinhuoltajia.

Oikea luku on pikemminkin 46%.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomen+somaleilla+moniavioisia+liittoja/1135252005119

[tietotyöläinen]

Olen kuullut, että Oulussa Kela antaa 700 euroa henkilökohtaista käyttörahaa per nuppi kuukaudessa. Tämä siis asumis-, elämis- ja muiden sosiaalitoimen ja Kelan tukien päälle. Siis käyttörahaa.

Onkohan tämä mahdollista. Ei kai Kela voi jaella mitään "käyttörahoja"? Eikö sieltä tule pelkästään lakisääteiset vakiotuet ja "tarveharkintaiset käyttörahat" tulee sossusta jos on tullakseen.

Niin tai näin rahan jakaminen mamuille pitäisi lopettaa ensitilassa. Tietysti.

[Nuivettunut Han-nenetsi]

Työttömiä aikuisia somaleita on suhteessa vähän Helsingissä.

Suhteessa mihin???

[AstaTTT]

Olen kuullut, että Oulussa Kela antaa 700 euroa henkilökohtaista käyttörahaa per nuppi kuukaudessa. Tämä siis asumis-, elämis- ja muiden sosiaalitoimen ja Kelan tukien päälle. Siis käyttörahaa.

Onkohan tämä mahdollista. Ei kai Kela voi jaella mitään "käyttörahoja"? Eikö sieltä tule pelkästään lakisääteiset vakiotuet ja "tarveharkintaiset käyttörahat" tulee sossusta jos on tullakseen.

Niin tai näin rahan jakaminen mamuille pitäisi lopettaa ensitilassa. Tietysti.

Tämä on maahanmuuttajan itse kertomaa.

Edit: korjaan sen verran, että minulla saattoi mennä tuossa kohtaa sosiaalitoimisto ja Kela sekaisin. Siis jommastakummasta ns. käyttörahaa 700 euroa / henkilö.

[Tommi Korhonen]

En usko noin isoa lukua. Harkinnanvaraisen 'lisä'käyttörahan voin uskoa. Sitä ei Kela tietysti kerro.

[Topi Junkkari]

Onkohan tämä mahdollista. Ei kai Kela voi jaella mitään "käyttörahoja"?

Ei ole mahdollista. Astan kuulemat puheet lienevät tarkoituksellista disinformaatiota. Kela on oikeasti tarkka rahoistaan, sieltä tulee helposti jos jonkinlaista selvityspyyntöä ihan tavalliselle suomalaiselle lakisääteisten etuuksien hakijalle. Kelalla ei missään tapauksessa ole mitään harkinnanvaraista "käyttörahan" jakamisen mahdollisuutta. Se, että lakisääteiset etuudet kuuluvat myös epämääräisin perustein maahan asettuneille ulkomaalaisille, ei ole Kelan vaan lainsäätäjän vika.

"Harkinnanvaraisia" rahoja jakavat kuntien sosiaalitoimet, ja siellä "harkinta" voi perustua vaikkapa yksittäisen virkailijan ideologiaan.

[AstaTTT]

Joo, tuo keskustelu käytiin jo vuosi sitten ja muistan siitä Kelan, sosiaalitoimiston ja sen, että menojen päälle saa vielä 700 euroa / henkilö. Olin ihmeissäni ja sen takia tuo tarkka summa, 700 euroa, painui mieleen.

[atella]

Onkohan niin, että koska ruoka jaetaan päivällä normaaliin työaikaan, niin somalit eivät ehdi töiltään paikalle? Vai löytyisikö muita syitä? Taikaseinä? 

Suurin syy on se että somalit eivät tuhlaa rahojaan viinaan, tupakkaan tms.

Kuten aiemmin olen muualla täällä todennut, koko ruokajono ilmiö on naurettavaa huijausta. On täysin mahdotonta että että Suomen sosiaaliturvan piirissä olevalla ihmisellä on nälkä, koska ei ole rahaa ostaa ruokaa.

Se voidaan matemaattisesti laskea: rahaa lykätään  kaikille niin että riittää. Ei siis vaadi mitään pohdintaa onko  sosiaaliturvan taso esim. liian matala, niin että nälkä tulee hui kamala.

[Haima]

@atella: Was? Sarkasmia kenties?

[Haima]

Tehtäneen täsmennys: onko totta siis se, että sosiaalitukien varassa elävällä ihmisellä ei voi olla nälkä, koska ei vain voi; tuet olisivat niin hyvät?

[Haima]

Tehtäneen täsmennys: onko totta siis se, että sosiaalitukien varassa elävällä ihmisellä ei voi olla nälkä, koska ei vain voi; tuet olisivat niin hyvät?

Aika sankari saa olla, jos ei varaa ruokaan ole... Kyllä sitä rahaa sitten jonnekin muualle menee.

Olen ollut sitten muutaman kuukauden aika sankari. Saamani tuki oli muistaakseni 230 euroa. Koska toinen vanhempani oli erehtynyt maksamaan erääntyneen vuokrani pari kuukautta aiemmin, sossu katsoi tämän vakituiseksi tuloksi ja totesi, että kyllä se nytkin maksaa. Ei maksanut. Aika sankari olin, koskapa olen vielä hengissä. Nälkä kyllä muuten oli, mutta nöttköt-purkin sai riittämään pariksi kolmeksi päiväksi, kun oli pakko. Näin.