2011-05-23 Myyttinen ”bättre folk” tutkittiin: Löytyi särö

[Suomitalon renki]

http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/112386-myyttinen-%E2%80%9Dbattre-folk%E2%80%9D-tutkittiin-loytyi-saro

Myytti "bättre folkista" eli suomenruotsalaisen väestönosan yhtenäisestä menestyksekkyydestä säröilee, todetaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa tekeillä olevassa väitöskirjassa.

-Tutkimukseni keskeinen tulos on, että suomenruotsalaiset eivät ole kulttuurisesti yhtenäinen vähemmistö, sanoo filosofian maisteri, valtiotieteiden kandidaatti Riie Heikkilä.

Hän on selvittänyt tutkimuksessaan, onko bättre folk vain stereotypia vai onko siinä hiven totuutta. Suomenruotsalaisiin liittyy sitkeä myytti valtaväestöä paremmasta ja menestyksekkäämmästä elämästä.

Heikkilä on tarkastellut asiaa kulttuurisista lähtökohdista, eli esimerkiksi kulttuuritapahtumissa käymisen kautta. Tutkimuksen havaintojen mukaan suomenruotsalaisten kulttuurinen aktiivisuus vaihtelee esimerkiksi alueittain: "koulutetut kaupunkilaissuomenruotsalaiset poimivat käyttöönsä kulttuuria sekä suomen- että ruotsinkielisistä kulttuuripiireistä, kun taas maaseudun pelkkää ruotsia puhuvat suomenruotsalaiset eivät juurikaan harrasta tai kuluttavat vain ruotsinkielistä paikallista kulttuuria".

– Ruotsinkielinen keskiluokka erottautuu joukosta korostaessaan suomenruotsalaista identiteettiään, suomenruotsalaista kulttuuriperintöä ja ruotsin kielen puhumisen tärkeyttä käyttäen hyväkseen myyttistä mielikuvaa bättre folkista, katsoo Heikkilä.

Toisaalta suomenruotsalaisten joukossa on keskinäistä "nokittelua". Esimerkiksi helsinkiläinen ylemmän keskiluokan rouvaryhmä saattaa teilata huonona makuna lähes kaiken, mitä tavis-suomenruotsalaiset tekevät tai ostavat. Yläluokan ryhmät halveksivat alempia ja alemmat vastaavasti tekevät pilkkaa ylemmistä.

Riie Heikkilän mukaan tämä "lyö särön siihen yhtenäiseen suomenruotsalaiseen väestönosaan, josta myyttisessä bättre folkissa on kyse".

[Siili]

Kyse, ainakaan minun kohdallani, ei ole koskaan ollut mistään myyttisestä ja yhtenäisestä kansanosasta. Kyse on nimenomaan alle lainatusta toteamuksesta.

Toisaalta suomenruotsalaisten joukossa on keskinäistä "nokittelua". Esimerkiksi helsinkiläinen ylemmän keskiluokan rouvaryhmä saattaa teilata huonona makuna lähes kaiken, mitä tavis-suomenruotsalaiset tekevät tai ostavat. Yläluokan ryhmät halveksivat alempia ja alemmat vastaavasti tekevät pilkkaa ylemmistä.

Kyse on siis siitä, että kyseinen bättre folk kokee olevansa jotenkin muita ylempänä...

Mielenkiintoista tuo suomenruotsalaisten tarve katsoa toisia nenänvartta pitkin.  Olen havainnut saman ilmiön jopa Hommafoorumilla.

Keskiluokkaisena suomenkielisenä suomalaisena en ole havainnut omassa kieliryhmässäni vastaavanlaista ilmiötä.  Se johtuu ehkä siitä, että vanhaa rahaa on suomenkielisellä puolella melkoisen vähän ja useimmilla sosiaalisen nousun kokeneilla on "junttijuuret" vähintään isovanhempien tasolla. 

Muuten, sopiiko mikään nykyinen ministeri määritelmän "ruotsinkielinen helsinkiläinen ylemmän keskiluokan rouvaryhmä" sisään? 

[Juha J.]

kyseinen bättre folk kokee olevansa jotenkin muita ylempänä...

Juuri näin.

On kuitenkin lisättävä pakollinen muistutus: ei leimata kaikkia.

[Masa76]

Ei tuossa mitään uutta ollut. Kuuluu sarjaan "Asiat, joista Höblä ei mainitse". Tunnen kielivähemmistön edustajia aikamoisen läjän ja omat ennakkoluuloni katosivat kielitaidon karttuessa.

Käsite "suomenruotsalainen kulttuuri" on pelkkä (heh) sosiaalinen konstruktio, jonka kielivähemmistön yläluokka on määritellyt itselleen ja vetänyt sitten oven tiukasti perässään kiinni. Tätä kaikille muille vierasta elämäntyyliä odotetaan rahvaan, eli finlandssvenska sämre folket'in apinoivan.

Rahvaskin kelpaa vetämään vankkureita kun luodaan kielipoliittisia uhkakuvia, mutta päättäville paikoille ei mitättömillä sukutaustoilla kirottuja päästetä.

Varsinainen suomenruotsalainen kulttuuri on samaa talonpoikaiskulttuuria kuin suomenkielisilläkin. Tästäkään ei Höblä eikä Åbo Underliga Berättelser mainitse.

Int' bättre folk, men väldigt gott folk, säger den underskrivne. 

M

[tarhuri]

Ei tuossa mitään uutta ollut. Kuuluu sarjaan "Asiat, joista Höblä ei mainitse". Tunnen kielivähemmistön edustajia aikamoisen läjän ja omat ennakkoluuloni katosivat kielitaidon karttuessa.

Käsite "suomenruotsalainen kulttuuri" on pelkkä (heh) sosiaalinen konstruktio, jonka kielivähemmistön yläluokka on määritellyt itselleen ja vetänyt sitten oven tiukasti perässään kiinni. Tätä kaikille muille vierasta elämäntyyliä odotetaan rahvaan, eli finlandssvenska sämre folket'in apinoivan.

Rahvaskin kelpaa vetämään vankkureita kun luodaan kielipoliittisia uhkakuvia, mutta päättäville paikoille ei mitättömillä sukutaustoilla kirottuja päästetä.

Varsinainen suomenruotsalainen kulttuuri on samaa talonpoikaiskulttuuria kuin suomenkielisilläkin. Tästäkään ei Höblä eikä Åbo Underliga Berättelser mainitse.

Int' bättre folk, men väldigt gott folk, säger den underskrivne. 

M

Kutakuinkin näin.