News:

Ihan vaan ystävällisenä vihjeenä väliaikaisia sähköposteja tai muuten keksittyjä osoitteita käyttäville rekisteröityneille, osoitteen pitäisi olla toimiva tai muuten ette saa koskaan tunnustanne auki.

Main Menu

Kateus on syy Afrikkalaisten epäinnovoitumiseen...

Started by Kuli, 23.05.2011, 03:18:28

Previous topic - Next topic

Kuli

Mielenkiintoinen artikkeli tekniikka ja talous lehdessä:

Linkki: http://www.tekniikkatalous.fi/talous/article630026.ece

Teksti:

Kateus murskaa innovaatiot Afrikassa

Naapureiden kateuden aiheuttama pelko voi estää köyhiä kyläläisiä ottamasta käyttöön hyödyllisiä innovaatioita, joiden avulla viljelijät voisivat lisätä ruoan tuotantoa, paljastaa tuore tutkimus.

Kateutta voidaan lievittää tuomalla uudet innovaatiot samaan aikaan kaikkien yhteisön jäsenten käyttöön.

Brittiläisen Itä-Anglian ylioopiston tutkijat havaitsivat, että Etiopian maaseudun viljelijät olivat vastahakoisia ottamaan käyttöön uusia maatalousinnovaatioita kuten sadeveden talteenottoa ja uusia lannoiteita ja siemenlajikkeita. Syynä oli muiden yhteisön jäsenten negatiivisten reaktioiden pelko.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että kateus voi toimia sekä innovaation puolesta että sitä vastaan. Esimerkiksi Kiinassa ja Itä-Euroopassa kateus on hidastanut yrittäjyyden leviämistä.

Toisissa kokeissa taas on havaittu, että ihmiset investoivat enemmän, kun myös kilpailijat investoivat ja syntyy positiivista kilpailua, kertoo Itä-Anglian tutkimuksen kirjoittajiin kuuluva Daniel Zizzo.

"Anekdootteja on kerätty ja sosiologista tutkimusta on tehty paljon, mutta kvantitatiivista tutkimusta hyvin vähän", Zizzo sanoo.

"Kateus suurin sosioekonomisen kehityksen este"

Itä-Anglian tutkijat selvittivät kateutta muun muassa pelien avulla. Neljän kylän asukkaat pelasivat simuloituja talouspelejä. He myös käyttivät kyselytutkimuksia käyttivät hyväkseen Addis Abeban yliopiston tekemiä sosiologisia tutkimuksia. Tuloksia verrattiin Etiopian maaseudulla tehtyyn taloustutkimukseen, josta saa tietoa maatalouden innovaatioiden käyttöönotosta ja uusiin innovaatioihin kohdistuvista asenteista.

Kateus korreloi selvästi ja negatiivisesti innovaatioiden kanssa.

Zizzon mukaan poliitikkojen pitäisi ottaa tulokset huomioon. Uudet innovaatiot eivät saa olla liian silmiinpistäviä, ellei niitä voi saada käyttöön kaikille yhteisön jäsenille yhtä aikaa.

BioVisionin aluekoordinaattori Anne Bruntse toteaa, että samanlaista mielialaa on paljon joissakin Kenian osissa, mutta muualla vahingollinen kateus on vähenemässä.

Bruntsen mukaan poliittisen tilanteen muuttuminen on antanut ihmisille toivoa paremmasta tulevaisuudesta ja hävittää vanhoja pelkoja.

Harvardin yliopiston kansainvälisen kehityksen professori Calestous Juma toteaa, että kateus rehottaa pahimmin hyvin epätasa-arvoisissa yhteiskunnissa ja on suurin sosioekonomisen kehityksen este.

Maatalousinnovaatioita on useimmiten käsitelty vain teknisinä asioina. Tekniikka yksin ei auta, ellei sosiaalisia prosesseja oteta huomioon, tutkijat toteavat Social Sciences Research Networkissa julkaistussa tutkimuksessaan.



Että semmoista... Jotenkin olenkin aina ollut vähän sitä mieltä, että syvät asennevammat estävät Afrikan kehitystä. Tietenkin on paljon muitakin syitä, mutta muutos lähtee ihmisistä itsestään aina. :-\
Kiitos kaikesta Rähmis.

far angst

Quote from: Kuli on 23.05.2011, 03:18:28
Mielenkiintoinen artikkeli tekniikka ja talous lehdessä:,,,,,,,,

Että semmoista... Jotenkin olenkin aina ollut vähän sitä mieltä, että syvät asennevammat estävät Afrikan kehitystä. Tietenkin on paljon muitakin syitä, mutta muutos lähtee ihmisistä itsestään aina. :-\

Taas yksi myytti suomalaisista jotenkin erikoisen kateellisina ihmisinä meni mutinaksi.  Itse asiassa melkein jokainen kansa pitää itseään erityisen kateellisena.  (oma havainto, ei linkkiä, anteex cauheex)

On muuten maita, joissa naapurikateutta vältetään, koska kateelliset naapurit voivat manata/manauttaa voimallisia henkiä ja suuria harmeja kateutensa kohteita vastaan. Big ju-ju, big wo-doo!
Rasisteille muistutan, että maahanmuuttajat ovat yhtä hyviä naapureita, kunnollisia, ammattitaitoisia ja rehellisiä, hyvin koulutettuja, lainkuuliaisia ja töissä käyviä veronmaksajia ja yhteiskunnan hyödyllisiä jäseniä kuin ovat Suomen somalit ja mustalaisetkin.

tyhmyri

Kateus voi olla myös positiivinen voimavara. Kun naapurin yrittäjä hankkii komeamman auton kuin itsellä on, niin kateusvaihtoehtoja on kaksi:

1) puhutaan naapurista pahaa ja käydään yöllä puhkomassa autosta renkaat tai ainakin myrkytetään koira; tai

2) päätetään pistää paremmaksi, sillä kyllähän itsellä pitää olla kykyä parempaan jos niin surkea tyyppi kuin naapuri on saanut riittävästi rahaa kasaan kyetäkseen moisen auton ostamaan.

Suomessa on perinteisesti ollut molempia kateustyyppejä. Tietyillä alueilla esiintyy enemmän toista kuin toista. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalta kotoisin olevien into omaan yritystoimintaan on mielestäni oiva esimerkki kakkosvaihtoehdon kateudesta: pitää pistää paremmaksi. Säälin saa ilmaiseksi, mutta kateus pitää ansaita.

Axl

QuoteZizzon mukaan poliitikkojen pitäisi ottaa tulokset huomioon. Uudet innovaatiot eivät saa olla liian silmiinpistäviä, ellei niitä voi saada käyttöön kaikille yhteisön jäsenille yhtä aikaa.

Jos ovat liian silmiinpistäviä, niin rikotaan tai syytetään noidaksi. Jos kaikille yhteisön jäsenille, niin kukaan ei pidä huolta tai sitten alkaa taistelu sen omistajuudesta. Kuulostaa lievästi myös suomalaiselta käytännöltä. Kellä onni on se onnen kätkeköön.

hyperbeli

Quote from: Axl on 23.05.2011, 11:11:22
Jos ovat liian silmiinpistäviä, niin rikotaan tai syytetään noidaksi. Jos kaikille yhteisön jäsenille, niin kukaan ei pidä huolta tai sitten alkaa taistelu sen omistajuudesta. Kuulostaa lievästi myös suomalaiselta käytännöltä. Kellä onni on se onnen kätkeköön.

Ehkäpä me elämme eri Suomissa?

Mursu

Quote from: Kuli on 23.05.2011, 03:18:28
Mielenkiintoinen artikkeli tekniikka ja talous lehdessä:

Linkki: http://www.tekniikkatalous.fi/talous/article630026.ece

Teksti:

Kateus murskaa innovaatiot Afrikassa

Naapureiden kateuden aiheuttama pelko voi estää köyhiä kyläläisiä ottamasta käyttöön hyödyllisiä innovaatioita, joiden avulla viljelijät voisivat lisätä ruoan tuotantoa, paljastaa tuore tutkimus.

Kateutta voidaan lievittää tuomalla uudet innovaatiot samaan aikaan kaikkien yhteisön jäsenten käyttöön.

Yleensä kun puhutaan innovaatioiden rohkaisemista tai tyrmäämisestä, puhutaan yhteisössä itsessään syntyvästä innovaatiosta. Tällöin innovaatio luonnollisesti hyödyttää ensisijaisesti keksijäänsä. Tässä kuitenkin puhutaan jotenkin innovaatioiden tuomisesta ulkoapäin yhteisöön. Miksi?


Bwana

Quote from: Axl on 23.05.2011, 11:11:22
QuoteZizzon mukaan poliitikkojen pitäisi ottaa tulokset huomioon. Uudet innovaatiot eivät saa olla liian silmiinpistäviä, ellei niitä voi saada käyttöön kaikille yhteisön jäsenille yhtä aikaa.

Jos ovat liian silmiinpistäviä, niin rikotaan tai syytetään noidaksi. Jos kaikille yhteisön jäsenille, niin kukaan ei pidä huolta tai sitten alkaa taistelu sen omistajuudesta. Kuulostaa lievästi myös suomalaiselta käytännöltä. Kellä onni on se onnen kätkeköön.


Kateus ja tribalismi/laajennettu perhesysteemi sanoisin.

Tribalismi: Joku saa päähänsä laittaa firman pystyyn. Firman varastossa on tavaraa, ja sehän on luonnollisesti koko suvun yhteistä omaisuutta. Jos omistaja ei jaa varastoaan sukulaisten kanssa tulee hänestä usein automaattisesti hylkiö ja sitten ei ole asiaa kotipuoleen. Tämä ei välttämättä haittaa niin kauan kun yrittäjä on hengissä. Kotikylän multiin ei ole kuitenkaan pääse haudatuksi jos ei ole väleissä sinnepäin ja niin jää poloinen sielu vaeltamaan maita ja mantuja.

Tuosta kateudesta on tosiaan lukuisia anekdootteja, ja usein yllämainittu noituus syytös on siitä seurauksena. Jos joku esim. konttorissa on ahkera ja etenee urallaan omien ansioidensa kautta, on se usein merkki Saatanan kanssa solmitusta liitosta. Parhaimmillaan tällainen yksilö joutuu outcastiksi, pahimmillaan angry mob tulee ja polttaa "vääryydellä" hankitun omaisuuden.

Malawissa eräässä tapauksessa lapsenraiskaaja/murhaaja oli istunut usein eräässä baarissa, ja kiinni jäätyään hän oli sanonut keränneensä lasten verta noitamenoja varten. Baarin pakistanilainen omistaja omisti myös useita minibusseja, jotka hän oli rahoittanut säästöillä ja pankkilainalla. Käytetyt Hiacet oli ostettu Dubaista, josta niitä saa tuhannella taalalla. Pankkilainaa ei tavallinen ihminen saa, joten koko lainan konsepti on täysin tuntematon. Näin ollen varallisuuden ainoa looginen vaihtoehto oli liitto pimeyden voimien kanssa. Sitten olikin tuhatpäinen väkijoukko ollut liikkeellä Molotovin cocktailien kanssa.

Toisessa esimerkissä poika, joka oli nähnyt kylän kirjastossa kuvan tuulimyllystä (vuosi oli jotain 2001-2004), oli ruvennut kasaamaan kylään tuulimyllyä romukasasta löytämistään kamoista. Ajatus oli saada siten sähköt vanhempiensa taloon. Noitanahan kaveria oli pidetty ja ainoastaan äitinsä todistus pojan mielenterveyden järkkymisestä oli pitänyt jannun hengissä. Kun mylly sitten oli lähtenyt pyörimään, oli sähkö kyllä kelvannut kaikille.

onkun verran kyseessä on kuitenkin myös Jared Diamondin The Collapse-kirjassakin mainitusta muutoksen pelosta. Diamondin esimerkki on viikinkien Islannista ja Grönlannista. Etenkin Grönlannissa viikinkipopulaatio tuomitsi itsensä kuolemaan koska he eivät suostuneet kopioimaan inuiittien selviytymiskeinoja ja -tapoja. Suurelta osalta kyseessä oli viikinkien luulo oman elämäntapansa paremmuudesta. Osin kuitenkin, kuten Islannissakin, muutoksia vastustettiin ekosysteemin haavoittuvaisuuden johdosta. Viikingit tiesivät hengissäsäilymisen tavan, joka toimi ainakin jotenkuten niissä olosuhteissa. "If it ain't broken, don't fix it." Grönlannissa tuo tapa sitten löi näpeille oikein tosissaan. Diamondin ajatukset tukevat omia havaintojani Itä-Afrikasta. Ei jengi tuolla kylissä välttämättä edes halua ns. kehittyä. Kolmekymmentä vuotta sitten paikoitellen puskassa saattoi joutua syytetyksi noitana jos oli laittanut tölliinsä peltikaton...

Kaikesta tästä olisi mahdollisuus päästä eroon koulutuksella, mutta mihin helvettiin oikeasti Malawijärven rannalla seitsemännessätoista polvessa koverretulla puukanootilla tilapiaa kalastava jannu tarvitsee lukutaitoa? Siis omasta mielestään.
Nkosi sikelel' Afrika.

Pohjolan puolesta

Minkä takia he sitten valitsevat tribalismin kun olisi parmepaakin tarjolla?

Ennen eurooppalaisten tuloa Saharan alapuolisessa Afrikassa ehkä Etiopiaa lukuunottamatta oli hajanaisia heimo-yhteiskuntia, joissa sitten päälliköllä oli kymmeniä tai jopa satoja vaimoja.

Heimoyhteiskunnan hallinnointi perustuu ainoastaan geneettiseen läheisyyteen.
Siinä mielessä se on hyvin yksinkertainen ja helppo tapana hallita.
On sanomattakin selvää että jossain vaiheessa heimon koon kasvaessa se enemmän tai vähemmän väkivaltaisesti joutuu valtataistelun kohteeksi.
Tribalismi on myös äärimmäisen väkivaltaista. Heimot ovat jatkuvassa sotatilassa toisiaan vastaan.
Kolmasosa miehistä kuolee väkivaltaisesti.

Nykyisen kaltainen demokratia on äärimmäisen mutkikas verrattuna heimovaltaan.
On ihmisryhmiä joiden älykkyysosamäärä ei yksinkertaisesti riitä demokratiaan ja siksi afrikkalaiset valtiot ovat tuomittuja nepotismiin.
Yksi heimo liittolaisineen pääsee vuorollaan korruptoivaan valtaan.
Demokratiaa yritetään mutta se aina luisuu takaisin tribalismiin. Tästä on lukuisia esimerkkejä.
Siitä taas ei ole yhtään esimerkkiä Saharan alapuolisesta Afrikasta että demokratia toimisi.
On otettu esimerkeiksi tiettyjä valtioita, mutta ne ovat aika nopeasti luisuneet takaisin tribalismiin ja kaaokseen.

Nobel-palkitun Nadine Gordimerin haastattelu:
http://www.aftenposten.no/kul_und/litteratur/article4127986.ece
"–Vi hadde en god kulturminister en gang i Mandelas tid. Men nepotismen, all begunstigelsen av udugelige venner, har økt med president Zuma. Tragisk er det, for han var en kjempende helt i apartheidtiden. I dag deles politiske toppverv, også i kulturlivet, ut til inkompetente og totalt uegnede menn og kvinner. "

Tribaalisuudessa on se heikko puoli että geenit eivät pääse vaihtumaan kunnolla.
Naidaan geneettisesti liian lähelttä. On totta että ryöstetään naapuriheimon naisia, mutta se ei vielä auta. Afrikassa tilannetta pahentaa moniavioisuus, jota on vielä tänäkin päivänä.

Kulttuuri vaikuttaa geeneihin ja geenit kulttuurin. Mitä vaativampi on kulttuuri sitä suuremman evolutiivisen paineen se aiheuttaa aivojen kehittymiselle. Mitä kehittyneemmät ovat aivot parempiin suorituksiin ne pystyvät ts. tulee kulttuuria eteenpäinvieviä innovaatioita. Saharan alapuolisessa Afrikassa ei kirjoitustaitoa ole koskaan keksitty ja eikä edes käytetty ehkä Etiopiaa lukuunottamatta. Sellainen ympäristö ei ole koskaan aiheuttanut valintapainetta aivoille.

On ihanneyhteiskuntia, joista kaikkein tunnetuin esimerkki on kommunismi. Siellä tavoitteena oli perhesiteitä heikentämällä ja muokkaamalla ihmiskäyttäytymistä luoda tasa-arvoinen ja onnellinen yhteiskunta. Tosiasiassa siitä tuli tavoitteidensa täydellinen irvikuva. Järjestelmä johti nepotismiin ja myös monissa tapauksissa takaisin isältä pojalle periytyvään itsevaltiuteen. Kommunismin yksi on versio on multikultturalismi joka jo nyt näyttää toimimattomuutensa.



McLuhan: "Olemme sekoittaneet järjen, luku -ja kirjoitustaitoon"

Revolution

Impulsiiviset afrikkalaiset ja alkukantaiset tunteet, ylläri.

Typerä myytti tuo suomalaisten muka poikkeuksellinen kateus. Vaikka täällä kateutta poikkeuksellisesti enemmän ilmenisikin, niin se on sentään huomattavasti kehittävämpää, tyyliin; jos joku ilkeämielisesti kadehtii, haistatetaan sille, ja pidetään kaikesta huolimatta oma tontti kunnossa. Sopii, ja pitääkin yrittää paremmin.