2010-03-17 US: Eija-Riitta Korhola: Kun ei mitään voi sanoa oikein

[Saippuakupla]

Kun ei mitään voi sanoa oikein
17.3.2010 09:55 Eija-Riitta Korhola

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kommentoi viime keväänä suomalaista maahanmuuttokeskustelua: "Oikein ei ole se, että ihmiset, jotka kokevat tai näkevät myös maahanmuuton kriittisiä seurauksia, vaiennetaan tai heidät lytätään automaattisesti syrjään ja leimataan rasisteiksi." Tiistaina tutkija Veronika Honkasalo viittasi Helsingin Sanomissa Kataisen kommenttiin, jonka hän tulkitsi lisänneen rasistista argumentointia: "Sillä verukkeella voi sitten sanoa melkein mitä vain."

Tässä sitä ollaan. Puhu mitä puhut, peli on menetetty. Tuskin on mitään muuta aluetta, joka on näin tulehdusarka.

Tiedän, ettei Katainen tarkoittanut kommenttiaan rasistisen puheen liukastusvoiteeksi. Tiedän, että hän on huolissaan maahanmuuttovihamielisyydestä. Siksi hän sanoi mitä sanoi: jos kaikki kritiikki leimataan rasismiksi, asenteet vain jyrkentyvät.

Jos tilannetta katsoo eurooppalaisten esimerkkien valossa, ei voi kuin olla samaa mieltä. Maahanmuuttajakielteisyyden runsasmultaisin kasvualusta saattaa olla suvaitsevaisuuteen painostaminen ja oman kulttuuritaustan syyllistäminen, niin paradoksaaliselta kuin se ehkä kuulostaakin.

Meilläkin on useana jouluna uutisoitu monen koulun ja päiväkodin karsineen juhliensa perinteistä osuutta – jouluevankeliumi, seimi ja enkeli taivaan on hyllytetty, jäljelle on jätetty talviset pakkaslaulut ja tonttuleikit. Päätöstä on perusteltu suvaitsevaisuusnäkökohdilla ja halulla olla loukkaamatta toisuskoisten tunteita.

Perustelu on yllättänyt minua. Kuulun europuolueemme islam-työryhmään ja olen osallistunut keskusteluihin, jotka liittyvät Islamin ja kristinuskon vuoropuheluun. Tulevaisuuden ja etenkin EU:n laajentumisen kannalta tämän dialogin merkitys tulee hyvin tärkeäksi. Sen havainnon teen yhä uudestaan, että länsimaissa usein harjoitettu uskontosiivous ei vastaa muslimien toiveita yhteiskunnasta. Onko kyseessä jokin omaehtoinen itsesensuuri, jota kukaan ei ole ollut vaatimassa? Uskonnollisesti sitoutuneen ihmisen olisi päinvastoin helpointa elää siellä, missä tätä elämänaluetta ei tarvitse kieltää ja missä uskontoa pidetään arvossa.

Ennen kuin siis teemme suurta uskonputsausta ja luovumme kulttuurisista perinteistämme maahanmuuttajien hyväksi, kannattaa harkita huolellisesti, mihin sitä tarvitaan. Olennaiseksi tulee kysymys, mitä suvaitsevaisuus on ja miten sitä edistetään. Ja kannattaisiko tehdyistä virheistä oppia?

Hollannin esimerkki valaisee ehkä jotakin. Hollanti, jota oli pidetty eräänlaisena Euroopan risteyksenä ja suvaitsevaisuuden makrokosmoksena, koki vuonna 2004 ohjaaja Theo van Goghin murhan jälkeen satoja rasistiseksi tai äärioikeistolaiseksi luokiteltavaa tekoa.

Suuri osa hollantilaisista antoi tuolloin tukensa islaminvastaisille mielipiteille. Pääministeri Balkenende yritti liennytellä ja haastaa dialogiin. Sen jälkeen alettiin pohtia, mikä meni pieleen maahanmuuttopolitiikassa. Helppoja, selviä vastauksia ei ole, mutta ilmeisesti aiempi linja kasvatti paineita, jotka purkautuivat. Sen jälkeen Hollanti otti selvästi askeleen kohti "maassa maan tavalla" -politiikkaa. Esimerkkinä siitä on tiukentunut kielipolitiikka: maahanmuuttajalta edellytetään valmiutta opiskella kieli määräajassa.

Kysymykseni on, voisiko kriisillä olla jotakin tekemistä sen kanssa, miten suvaitsevaisuuden käsitettä on ymmärretty. Onko omasta perinteestä tingitty tavalla, joka jännitteiden lieventämisen sijasta onkin kasvattanut niitä?

Moni kuvittelee, että suvaitsevaisuus tarkoittaa erilaisten arvojärjestelmien kritiikitöntä hyväksymistä ja omista arvoista vaikenemista. Ne jotka eivät halua leimautua suvaitsemattomiksi, tuntevat painetta ajatella, että yhteisö- ja kulttuurisidonnaisten tapojen kritiikki on sopimatonta.

Mutta miksi se olisi?

Yhden parhaista puheenvuoroista on käyttänyt filosofi Sirkku Hellsten, joka kritisoi teoksessaan Oikeutta ilman kohtuutta nyky-yhteiskunnan arvokeskustelun latistumista. Valtion ja yhteiskunnan puolueettomuuden vaatimus on johtanut hänen mukaansa siihen, ettei enää ole katsottu asiaankuuluvaksi puhua julkisesti yhteisistä arvoista ja hyvästä elämästä. Tällöin myöskään liberalistiselle hyvinvointivaltiolle ei uskalleta etsiä yhdessä suuntaa. Myös historioitsija-filosofi Juha Sihvola on todennut saman seikan nykyisen liberalismin vaaraksi: aatteen olisi syytä lakata teeskentelemästä ideologista neutraalisuutta. Emme voi olla puolueettomia inhimillistä hyvää koskeviin näkemyksiin nähden. Joskus tämä keskustelu viistää myös uskonnosta nousevia arvoja – eikä se ole rikos.

Hellsten erottaa kaksi eri versiota liberalismista: relativistisen ja pluralistisen. Ensin mainittu luovuttaa arvokeskustelun äärellä, koska niistä ei kuitenkaan voida päästä yksimielisyyteen. Pluralismi puolestaan pitää relativismia liberalistisen yhteiskunnan väärinkäsityksenä, joka johtaa vahingolliseen vaitioloon ja väistelyyn arvoista. Hellsten peräänkuuluttaa pluralismia eli moniarvoisuutta, jonka mukaan erilaisten arvo- ja uskomusjärjestelmien rinnakkainelo on tunnustettava lähtökohdaksi. Niitä on pyrittävä ymmärtämään päätöksenteossa – siitä yksinkertaisesta syystä, että ne ovat merkittävä osa ihmisten elämää.

Hellsten katsoo, että relativismista seuraa itse asiassa jännitteiden ja ennakkoluulojen kasvu, koska se väistelee vaikeita alueita ohittamalla ne. Pluralismissa jännitteet voivat lientyä, koska se lähtökohtaisesti ottaa huomioon ihmisten arvomaailmat ja niiden erot, ja avaa keskustelun.

Mitä tämä voisi olla? Miten moniarvoisuutta voisi edistää?

Kuvitellaan monikulttuurista ympäristöä ja lasten päiväkotia siellä. Se sijaan, että luovuttaisiin uskonnollisista juhlista, lapsille voitaisiin suoda tilaisuus jakaa kulttuurinsa ja taustansa rikkaimmat elementit. Siinä missä toinen päiväkoti ohittaisi kalendaariset uskonnollisperäiset juhlat vaikenemalla, pluralistinen vaihtoehto antaisi lapsille mahdollisuuden nähdä läheltä ramadanin, joulun tai hanukan peräjälkeen.

Oman identiteetin juurien tunteminen antaa hyvän lähtökohdan myös toisten kunnioittamiseen.

http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/03/17/kun-ei-mitaan-voi-sanoa-oikein

[Finka]

Hyviä kommentteja Korholalta. On helpompi kunnioittaa toisten näkemyksiä, kun omiakin kunnioitetaan.

Hollannin esimerkki valaisee ehkä jotakin. Hollanti, jota oli pidetty eräänlaisena Euroopan risteyksenä ja suvaitsevaisuuden makrokosmoksena, koki vuonna 2004 ohjaaja Theo van Goghin murhan jälkeen satoja rasistiseksi tai äärioikeistolaiseksi luokiteltavaa tekoa.

En ole kuullut näistä teosta. Onko näistä ollut keskustelua?

[hattiwatti]

Mjoo, vastaavaa tuubaa on tullut Korholalta ennenkin, pahempaa vielä:

http://fi-lib.blogspot.com/2010/03/eija-riitta-korhola-ramadan.html

'ramadan-paasto lastenkoteihin'

[MoonShine]

Tässä sitä ollaan. Puhu mitä puhut, peli on menetetty. Tuskin on mitään muuta aluetta, joka on näin tulehdusarka.

Kyllä on viimeinenkin valonkajo kadonnut nyt tästä rassistihöpinästä.
Peli onkin menetetty, mutta minkä takia ja miksi alue on tulehdusarka?
Koska Brax esikuntineen säätää viimeisinä ministeriaikoina vihalakeja, jotka tulevat, ei tulehduttamaan, vaan saastuttamaan koko skenen.

Tämän hallituksen tekemiset ja tekemättä jättämiset tulevat aiheuttamaan voimakkaita vastareaktioita kansan suunnasta, miksi äärisuvaitsevien on sitä niin vaikea käsittää?

[Juha Päivärinta]

Jotenkin tuohon mokutukseen alkaa olla niin turta. Nykyään jaksaa lukea yhden rivin ja loput voi arvata. Toista se oli ennen kun jaksoi lukea tekstit läpi ja  hihitteli aamuyöllä toisen hassuille perusteluille. Nykään se on vain samaa paskaa eri otsikoilla.

[Saippuakupla]

Tiistaina tutkija Veronika Honkasalo viittasi Helsingin Sanomissa Kataisen kommenttiin, jonka hän tulkitsi lisänneen rasistista argumentointia.

Mistähän tässä on kysymys? Mistä Honkasalo on tällä kertaa avautunut? Löytyykö tähän avautumiseen linkki?

[tietotyöläinen]

Eihän tämä kirjoitus missään nimessä ollut pahimmasta päästä.

Perusajatus siitä, että relativismi johtaa päinvastastaiseen lopputulokseen mitä arvon relativistit kuvittelevat saavuttavansa on täysin oikea.

[requiem]

Ei tämä nyt kyllä mielestäni mitään mokutusta ollut. Etenkin kun kirjoituksen vielä suhteuttaa viimeaikaiseen bloggaus- ja uutistasoon. Itse olen samoilla linjoilla esim. tuon liberalismin käyttäminen kahdessa täysin eri merkityksessä ja suvaitsevaisuuden väärinymmärrys.

Enemmänhän tuo kirjoitus onkin suunnattu täysin vilpittömästi multikultin ihanuuteen uskoville, eikä ahkerasti esim. ahkerasti Scrpitaa ja Hommaforumia tavaileville tahoille. Tämän voisi tiivistää otsikkoa lainaten: Kun ei mitään voi sanoa oikein.

Ja kun joku kyseli noista Hollannin tapahtumista:

...

http://en.wikipedia.org/wiki/Theo_van_Gogh_(film_director)#Aftermath

The day after the murder, Dutch police arrested eight Muslim radicals belonging to a group later referred to as the Hofstad Network. Six detainees were Dutch-Moroccans, one was Dutch-Algerian, and one had dual Spanish-Moroccan nationality. The Dutch Complaints Bureau for Discrimination on the Internet (MDI) received many complaints about websites' praising the murder and making death threats against other people.[2]

At the same time, starting with four attempted arson attacks on mosques in the weekend of 5–7 November, numerous apparently retaliatory violent incidents and arson attacks took place against Muslim targets.[3][10] The Dutch Monitoring Centre on Racism and Xenophobia recorded a total of 106 violent incidents in November against Muslim targets. The National Dutch Police Services Agency (KLPD) recorded 31 occasions of violence against mosques and Islamic schools between 23 November and 13 March 2005.[4] An arson attack destroyed a Muslim primary school in Uden in December 2004.[5] By 8 November, Christian churches became targets of vandalism and arson attacks. A report for the Anne Frank Foundation and the University of Leiden, which counted a total of 174 violent incidents between 2–30 November, notes that mosques were the target of violence 47 times, and churches 13 times.[6]

The murder widened and polarized the debate in the Netherlands about the position of its more than one million Muslim residents and how they would be affected. In an apparent reaction against controversial statements about the Islamic, Christian, and Jewish religions—such as those van Gogh was renowned for, the Dutch Minister of Justice, Christian Democrat Piet Hein Donner, suggested Dutch blasphemy laws should either be applied more stringently or made more strict. The liberal D66 party suggested scrapping the blasphemy laws altogether.

...

[Phobos]

Oli tuossa jo ihan järkeviä johtopäätöksiäkin. Tuo on mielestäni suvaitsevaisen piirin kehittävimmästä päästä olevia puheenvuoroja.

[turha jätkä]

Aavistuksen vanha uutinen, jos noihin päivämääriin on uskomista.

[jobsy]

Minusta juttu oli suorastaan nuiva. Se toi esille yksinkertaisen esimerkin vapaaehtoisesta oman kulttuurin vaientamisesta vieraskulttuurin oletetun loukkaantumisen vuoksi, eli joulujuhlista luopumisen päiväkodeissa, sekä tarjosi tilalle toisen vaihtoehdon. Asia kuulostaa yksinkertaiselta, mutta monesti ne voivat sitä olla, jos vain halutaan.

[tietotyöläinen]

Aavistuksen vanha uutinen, jos noihin päivämääriin on uskomista.

No jopas. Eiköhän niihin Uuden Suomen aikaleimoihin luottaa voi. Yli vuoden vanha juttu.

[Kukko]

Aavistuksen vanha uutinen, jos noihin päivämääriin on uskomista.

No jopas. Eiköhän niihin Uuden Suomen aikaleimoihin luottaa voi. Yli vuoden vanha juttu.

No niimpäs onkin. Minkähän takia tämä kirjoitus piti tuoda tänne ikään kuin "uutena"?

[DuPont]

Eija-Riitalla on tuossa asiaa.

Ennen kuin siis teemme suurta uskonputsausta ja luovumme kulttuurisista perinteistämme maahanmuuttajien hyväksi, kannattaa harkita huolellisesti, mihin sitä tarvitaan. Olennaiseksi tulee kysymys, mitä suvaitsevaisuus on ja miten sitä edistetään. Ja kannattaisiko tehdyistä virheistä oppia?

Hollannin esimerkki valaisee ehkä jotakin. Hollanti, jota oli pidetty eräänlaisena Euroopan risteyksenä ja suvaitsevaisuuden makrokosmoksena, koki vuonna 2004 ohjaaja Theo van Goghin murhan jälkeen satoja rasistiseksi tai äärioikeistolaiseksi luokiteltavaa tekoa.

Suuri osa hollantilaisista antoi tuolloin tukensa islaminvastaisille mielipiteille. Pääministeri Balkenende yritti liennytellä ja haastaa dialogiin. Sen jälkeen alettiin pohtia, mikä meni pieleen maahanmuuttopolitiikassa. Helppoja, selviä vastauksia ei ole, mutta ilmeisesti aiempi linja kasvatti paineita, jotka purkautuivat. Sen jälkeen Hollanti otti selvästi askeleen kohti "maassa maan tavalla" -politiikkaa. Esimerkkinä siitä on tiukentunut kielipolitiikka: maahanmuuttajalta edellytetään valmiutta opiskella kieli määräajassa.

Tuo on selvä varoitus Suomelle, ei tehdä, kuten tehtiin Hollannissa (Ruotsissa jne.). Puututaan ongelmiin vielä niin kauan, kuin ne ovat hallittavissa.

Kysymykseni on, voisiko kriisillä olla jotakin tekemistä sen kanssa, miten suvaitsevaisuuden käsitettä on ymmärretty. Onko omasta perinteestä tingitty tavalla, joka jännitteiden lieventämisen sijasta onkin kasvattanut niitä?

Oma vastaukseni tuohon on kyllä. Maassa maan tavalla on hyvä periaate. Se ei kiellä maahanmuuttajalta oikeuksia toteuttaa omaa kulttuuriaan, mutta se rajaa kulttuurin toteuttamisen yhteiskunnan yhteisiin arvoihin.

Kirjoituksen loppu menee toki mokuilun puolelle, mutta se Kokoomuksen virallinen linja...

[Saippuakupla]

Virheellinen päivämäärä kun tuli väsyneenä huonosti katsottua, pahoittelut! Kyseistä kirjoitusta ei silti näytä löytyvän täältä...

[Maastamuuttaja]

No, eihän Eija-Riitta ottanut selkeää kantaa oleelliseen ongelmaan. Kunhan kertoi, että relativismin ohella on myös tämmöinen pluralismi. Eija-Riitan samoin kuin kokoomuksenkin olisi syytä rohkeasti ja määrätietoisesti siirtyä Rydmanin linjalle ja tunnustaa, että länsimainen kulttuuri on monessa suhteessa muita kulttuureja etevämpi. Konservatiivinkin pitää uskaltaa investoida tulevaisuuteen.

[risto]

Jotenkin tuohon mokutukseen alkaa olla niin turta. Nykyään jaksaa lukea yhden rivin ja loput voi arvata. Toista se oli ennen kun jaksoi lukea tekstit läpi ja  hihitteli aamuyöllä toisen hassuille perusteluille. Nykään se on vain samaa paskaa eri otsikoilla.

"Lukematta paskaa"?

Kannattaako tuollaista kommenttia edes kirjoittaa?

Eija-Riitan kirjoitushan oli ihan hyvä monelta osin ja siinä oli monia hyviä havaintoja. Yksi kirjoituksen pääpointeista oli hommaksi käännettynä: "pakkomokutus lisää maahanmuuttokriittisyyttä".

[Tsaimai]

Minä pidän tuota E-R. Korholan tekstiä erittäin hyvänä. Noinhan asia on.
Nykyinen suvaitsevaiston käsitys luvallisista ajatuksista ja puheenaiheista on aiheuttanut nuivistumista ja asenteiden kiristymistä.

Ramadanin, Hanukan, Joulun ja mitä niitä nyt on, kokemisen autuudesta en osaa sanoa.
En kuitenkaan menisi tyrmäämään ajatusta tutustumisesta kanssaeläjien elämäntapaan ja arvoihin.
Tokihan se auttaa ymmärtämään miksi ihmiset toimivat kuten toimivat. Ei kenenkään ole pakko omaksua itselleen outoja tapoja saati hyväksyä niitä, vaikka niitä ihmettelmässä kävisikin.

[Veikko]

Hollannin tapahtumista lisää:

http://www.murros.net/index.php?option=com_content&task=view&id=316&Itemid=86
Islamfobia nousee Hollannissa

Tiistaina 2. marraskuuta provokatiivinen oikeistolainen kolumnisti ja elokuvaohjaaja, Theo van Gogh, murhattiin Amsterdamissa. Murhaaja oli marokkolaistaustainen 26-vuotias mies. Murha on johtanut rasistiseen vastaiskuun. Lehdistö on kuvannut sitä sodaksi muslimien ja ei-muslimien välillä. Käytännössä kuitenkin muslimit ovat olleet vastaanottavana osapuolena. Viimeisen kahden viikon aikana on raportoitu yli 20 yrityksestä tuhota polttamalla islamilaisia taloja ja lukemattomista katuyhteenotoista.
--
Oikeistolaiset poliitikot ovat vaatineet maahanmuuttajakieltoa. Jopa jotkut vasemmistopoliitikot ovat paineen alla vaatineet "tiukempia otteita" terrorismia vastaan ja murskaamaan "takapajuisen islamin".

Oikeisto on vedonnut "sananvapauden puolesta" oikeuttaakseen lisääntyvän sorron. He sanovat van Goghin kuolleen harjoittaessaan sananvapauttaan. Todellisuudessa van Gogh vaati sananvapautta vain itselleen. Muslimit, jotka ovat yrittäneet vastata hänen syytöksiinsä, eivät ole saaneet siihen mitään mahdollisuutta.
--
Theo van Goghin murha seurasi Pim Fortyanin vuoden 2002 murhaa. Fortyan oli oikeistolainen poliitikko, jota van Gogh ihaili. Osaksi näiden surmien vuoksi monet ihmiset näkevät, ettei ole todellista vaihtoehtoa vallitsevalle rasistiselle ilmapiirille. Ei siis ole ihme, että jotkut yksilöt ajautuvat epätoivoisiin tekoihin.
--
Mutta myös jotain positiivista on tapahtunut Hollannissa. Fortyanin kuoleman jälkeen oikeisto hallitsi maan poliittista kenttää kuukausia. Nyt, vain muutamia tunteja van Goghin murhan jälkeen valkoiset ja mustat nostivat esiin rasisminvastaisia argumentteja murhapaikalla.

Eindhovenissa naapurusto on organisoinut ihmisketjun suojaamaan muslimikoulua, jota vastaan aiemmin hyökättiin. Marraskuun lopulla Hollannin sosiaalifoorumi järjestettiin Amsterdamissa ja se päättyi suureen rasismin ja sodan vastaiseen mielenosoitukseen.

Vuodesta 2002 lähtien Hollannissa on kasvanut liike oikeistoa vastaan. Viimeiset lakot ja ammattiyhdistysliikkeen marssit hallitusta vastaan olivat monikulttuurisia kooten monivärisiä työläisiä yhteen. Tälle solidaarisuudelle meidän on jatkossakin rakennettava.

Theo Van Gogh ei ollut ensimmäinen sharia-murhan uhri Alankomaissa. Kaksi vuotta aikaisemmin ympäristöaktivisti Volkert van der Graaf murhasi populistipoliitikko Pim Fortuynin "puolustaakseen hollantilaisia muslimeja ahdistelulta". Pim Fortuyn tosiaan oli äänekkäästi varoittanut ääri-islamin noususta ja pelkäsi että liberaali hollantilainen lainsäädäntö korvautuisi islamilaisella sharia-lailla, jossa huorintekijöitä kivitettäisiin ja varkailta katkottaisiin kädet". Hän ei tainnut olla täysin väärässä pahaenteisessä visiossaan. 

Kirjoittajan näkemyksen mukaan nämä kaksi taantuksellista ilmeisesti saivat mitä ansaitsivat. Joku muu voisi sanoa, että he eivät varoittaneet fanaattisista muslimeista turhaan. Kyllä, Theo van Gogh oli mitä ilmeisin rääväsuu, mutta länsimaisissa demokratioissa on vähitellen totuttu siihen, että rääväsuutkin saavat pitää päänsä harteillaan. Joidenkin mielestä näyttää kuitenkin olevan täysin ymmärrettävää että tilanne muuttuu.

On itsestään selvää, että Theo van Goghin murhaa seurannut riehunta on tuomittavaa. Viha ja väkivalta synnyttää kuitenkin vihaa ja väkivaltaa - olisivatko nuo katumellakat ja tuo koulun ällöttävä polttaminen tapahtunut ilman noita kahta ilmiömäisen raakaa murhaa?

Ja löytyihän lätistä varsinainen helmikin (+ eivät osaa edes kirjoittaa nimeä oikein): "Theo van Goghin murha seurasi Pim Fortyanin vuoden 2002 murhaa. Fortyan oli oikeistolainen poliitikko, jota van Gogh ihaili. Osaksi näiden surmien vuoksi monet ihmiset näkevät, ettei ole todellista vaihtoehtoa vallitsevalle rasistiselle ilmapiirille. Ei siis ole ihme, että jotkut yksilöt ajautuvat epätoivoisiin tekoihin." - Siis Fortuynin ja van Goghin murhat olivat epätoivoisia tekoja, jotka johtuivat näiden murhien nostattamasta rasistisesta ilmapiiristä? Tuskin noilla epätoivoisilla teoilla ainakaan tarkoitettiin "rasistisia vastaiskuja"?

- Ja sitten marssille monikulttuurin kaikkien kukkien kukkimisen puolesta, toverit! ¹⁰