Matleena Kantola: Oikeus vihapuheeseen (gradu)

[Kemolitor]

Oikeus vihapuheeseen?
Sananvapauskysymykset maahanmuuttopolitiikkaa arvostelevassa verkkokeskustelussa
Matleena Sofia Kantola
Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta
Sosiaalitieteiden laitos
Viestinnän oppiaine
Pro gradu -tutkielma
Toukokuu 2013


Aihe ei ensin kuulostanut kiinnostavalta, onhan vihapuheesta jauhettu viime vuosina kyllästymiseen asti. Mutta kun tiivistelmää vilkaisin, tuli tuttu foorumi vastaan:

Aineisto on kerätty nettipoliisi Marko "Fobba" Forssin aloittaman "Avoin kutsu Hommafoorumin jäsenille keskustelemaan vihapuheesta" -keskusteluketjusta Hommaforumilta. Keskustelu käytiin 1.8.-5.9.2011, ja ketjussa on 815 viestiä, joista on tarkasteltu 270 viestiä. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen sisällönanalyysi ja teemoittelu. Tutkimuksessa on etsitty teemoittelun avulla vastauksia siihen, mikä keskustelijoiden mielestä on vihapuhetta ja millaisiin teemoihin vihapuhe liitetään. Menetelmän tukena on käytetty myös kvantitatiivista koodausta.

Tutkimustapa kuulosti lupaavalta, ei sorruttu heti alkuun julistamaan koko foorumia vihapuhefoorumiksi ja sitten todistettu asia valitsemalla sopivia, yksittäisiä viestejä.


Luku 1: Johdanto s. 1 - 4

s. 2: Kun seurasin mediassa pyörinyttä vihapuhekeskustelua syksyllä 2011, vaikutti siltä, että vihapuheen käsitettä käytettiin aktiivisesti ja vihapuhetta nähtiin kaikkialla. Kenelläkään ei kuitenkaan tuntunut olevan selvää käsitystä siitä, mitä vihapuhe tarkoitti eikä sanalle ollut määritelmää, josta kaikki keskustelijat olisivat olleet yksimielisiä. Vihapuhe tuntui sanana keinotekoiselta ja suomen kieleen huonosti sopivalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on siis antaa näkökulmia ensinnäkin siihen, mitä vihapuhe on ja toiseksi miten vihapuheesta voisi puhua. Tutkimuksen kohteena on verkkokeskustelu, jossa keskustelijat pyrkivät määrittelemään vihapuheen käsitettä, merkityksiä ja julkisen vihapuhekeskustelun epäkohtia.

s. 3: Vihapuhe saattaa rikkoa ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa. Kannatan kuitenkin myös sananvapautta ja avointa keskustelua. Tällä tutkimuksella pyrin lisäämään tietoa siitä, miten vihapuhe saa erilaisia merkityksiä tulkitsijasta riippuen ja millaisia jännitteitä vihapuhekeskusteluun liittyy.

Koska vihapuhetta pidetään erityisesti sosiaalisen median ilmiönä, on mielekästä tarkastella vihapuheen määritelmää verkkokeskustelijoiden näkökulmasta keskustelufoorumin ympäristössä. Tämän tutkimuksen aineistona on maahanmuuttopolitiikka-aiheiden ympärille syntyneen Hommaforumin keskusteluketju "Avoin kutsu Hommafoorumin jäsenille keskustelemaan vihapuheesta". Keskustelu käytiin 1.8.–5.9.2011. Keskustelun laajuus oli 815 viestiä. Tarkastelemani aineisto käsittää 270 viestiä. Tarkoituksenani on selvittää, mikä kyseiseen keskusteluketjuun osallistuneiden kirjoittajien mielestä on vihapuhetta, ja millaiset teemat liittyvät vihapuheeseen.

2. Aikaisempaa tutkimusta maahanmuuttoon liittyvästä vihapuheesta s. 4 - 17

Luvussa viitataan aika tiuhaan Anna Rastaan ja Vesa Puurosen kirjoituksiin. Toisaalta he taitavat olla ns. alan auktoriteetteja tiedemaailmassa, gradun ohjaaja melko varmasti ärähtäisi, jollei kertaakaan viittaisi näihin kanonisoituihin guruihin. Mutta kirjoittaja viittaa myös useammin Milla Hannulan teokseen Maassa maan tavalla, mikä ei ole ollenkaan huono asia.
http://hommaforum.org/index.php/topic,41591.0.html

Riippuu tietysti gradun tarkastajasta, mutta Milla Hannulan teos ei taida oikein kaikkien tieteentekijöiden suosiossa olla, osoittaa minusta jopa rohkeutta graduntekijältä viitata hänen kirjaansa.

s. 5: Keskustelu maahanmuuttopolitiikasta nousi esille Suomessa uudella tavalla vuoden 2008 kunnallisvaaleissa. Vuonna 2011 siitä tuli yksi eduskuntavaalien pääteemoista (Maasilta 2012, 7). Näiden vuosien aikana maahanmuuttokeskustelun sävy julkisuudessa muuttui. Uusi käsite, maahanmuuttokriittisyys, otettiin käyttöön.

Maahanmuuttotutkijoiden mukaan suomalaiselle maahanmuuttokeskustelulle on ominaista pyrkimys kieltää tunteet: maahanmuutosta puhutaan avoimesti, mutta "kriittisesti". Kriitikko-statuksella maahanmuuttoa vastustavien ryhmittymä on pyrkinyt profiloitumaan analyyttiseksi ja arvostetuksi keskustelukumppaniksi (Nikunen 2010, 11). Mediassa ei ole selitetty, mitä maahanmuuttokriittisyydellä tarkoitetaan (Horsti & Nikunen 2012, 17–18; Nikunen 2010, 11; Keskinen 2009). Niin sanotut maahanmuuttokriittiset ovat siis keksineet kyseisen sanan itse ja media on ottanut kyseisen käsitteen annettuna.

s. 6: Huttusen mukaan maahanmuuttajista puhutaan Suomessa usein yleiskäsitteenä, joka kattaa niin pakolaiset, turvapaikanhakijat kuin työ- ja opiskeluperäiset maahanmuuttajatkin. Sen sijaan maahanmuuttokriittisyys liittyy useimmiten pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin liittyvän politiikan kritiikkiin. Vastustamisen painopiste ei ole työperäisessä maahanmuutossa, vaan humanitaarisessa maahanmuutossa sekä niin sanottujen kiintiöpakolaisten, ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen kritisoimisessa.

s. 7: Puurosen mukaan suurimmat puolueet (muun muassa Kokoomus, SDP, Keskusta) eivät tarttuneet näihin teemoihin, vaan yrittivät vaientaa maahanmuuttopolitiikan kritiikin. Suomessa se ei onnistunut, kuten ei muuallakaan Euroopassa.

s. 8: Susanna Vehmaan mukaan harkitsemattomilla lausunnoilla irvailu ei kuitenkaan ole kaikkein hedelmällisin tapa rakentaa siltoja maahanmuutosta eri tavalla ajattelevien välille. Naurunalaiseksi tekeminen voi pikemminkin polarisoida maahanmuuttokriittisten ja niin sanottujen suvaitsevaisten näkemyksiä, kun kriittiset pysyvät verkossa ja monikulttuurisuuden puolustajat niin sanotussa laatumediassa. (Vehmas 2012, 135.) Toisaalta voidaan kysyä, kertooko media Perussuomalaisten epäonnistuneista sanavalinnoista herkemmin kuin muiden puolueiden edustajien (Korhonen 2012, 74).

s. 9: Raittilan mukaan tilanne oli päinvastainen 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa, kun journalismi vaikeni maahanmuuton negatiivisista puolista.

Kun kielteisesti maahanmuuttoon suhtautuneet eivät saaneet ääntään kuuluviin mediassa, negatiivinen kirjoittelu siirtyi internetin keskustelupalstoille ja rasististen järjestöjen verkkosivuille. Internetin ansiosta Suomeen syntyi kahdenlaista julkisuutta suhteessa rasismiin: yhtäältä korrekti, suvaitsevaisuutta puolustava mutta samalla rasismin ongelmista vaikeneva lehdistö ja televisio, toisaalta rasististen ryhmien ennakkoluuloja ja vihaa huokuvat nettisivut.

Milla Hannulan mukaan rasismistigmaa jaeltiin liikaakin, sillä myös asialliset maahanmuuttokriittiset mielipidekirjoitukset jäivät vuosikausia julkaisematta, rasistisiksi leimattuina (Hannula 2011, 9). Hannula mainitsee erityisesti Helsingin Sanomat ja Ylen maahanmuuttoon yksipuolisen positiivisesti suhtautuneina medioina. Raittilan mukaan myös poliitikot pysyivät etäällä maahanmuuttokeskustelusta ja välttelivät ottamasta kantaa tähän kysymykseen äänestäjien karkottamisen pelossa, eikä journalismi toisaalta haastanut heitä.

s. 12: 10–20 vuotta sitten monikulttuurisuus nähtiin positiivisena tavoitteena monissa Euroopan maissa, mutta nykyään näkökulma on kääntynyt monikulttuuristen yhteiskuntien ongelmiin. Niin sanotun "monikultturismin" eli monikulttuurisuuden tukemisen ja ihannoinnin arvellaan menneen liian pitkälle. (Keskinen 2011, 107.)

s. 13: Suomalaisten asenteet eivät ole kansainvälisesti ajateltuna poikkeukselliset, sillä maahanmuuttajien pitäminen uhkana on muun muassa Euroopassa yleinen suuntaus. Uhka on kahden suuntaista: toisaalta nähdään, että eurooppalaista sivilisaatiota uhataan ulkopuolelta, kun maahanmuuttajien "virrat" tulevat epävarmoille työmarkkinoille tai horjuttamaan paineen alla olevaa sosiaaliturvajärjestelmää ja toisaalta uhan pelätään tulevan myös sisäpuolelta, kun jo maassa olevat maahanmuuttajat eivät halua sopeutua, kotoutua ja adaptoitua vastaanottomaan arvoihin.

s. 14: Monikulttuurisuuspolitiikassa on perinteisesti korostettu vähemmistöjen ja siirtolaisten oikeutta säilyttää omat kulttuuriset, uskonnolliset ja kielelliset erityispiirteensä silloin kun ne eivät ole ristiriidassa valtakulttuurin lainsäädännön kanssa. Tätä politiikkaa on kuitenkin kritisoitu viime vuosina yhä enemmän. Yhden käsityksen mukaan laajamittainen siirtolaisuus on johtanut eurooppalaisten valtioiden liialliseen monimuotoisuuteen ja sellaisten yhteisöjen vahvistumiseen, joiden arvot ovat ristiriidassa länsimaisen yhteiskunnan arvojen kanssa ja siten uhkaavat Euroopan yhtenäisyyttä. (Maasilta 2012, 12.)

Muhammed-pilakuvista syntyneiden mielenosoitusten ja väkivaltaisuuksien jälkeen erityisesti Pohjoismaissa alettiin pohtia, uhkaako islam niin sanottuja länsimaisia arvoja, kuten sananvapautta

Luvussa " 2.5. Vihapuheen rajamailla: rasismin ulottuvuudet" kirjoittaja siteeraa Puurosen ym. rasismimääritelmiä, mutta toteaa sitten erittäin viisaasti:

Toisaalta rasismisyytös on erittäin raskas väite, joka puolestaan voi johtaa kunnianloukkaussyytökseen. Maahanmuuttokriitikot kritisoivat usein rasismin tutkijoiden tapaa etsiä ja löytää erilaisia rasismin suuntauksia ja esiintymistä; ikään kuin etsimällä etsittäisiin, missä voisi olla rasismia tai mikä kaikki voisi olla rasismia. Onko jokainen siis omalla tavallaan hieman rasisti tai vihapuhuja?

Luku 3. Netiketistä trollaukseen ja vihan levittämiseen – miten verkossa keskustellaan? s. 17 - 24

Hyvin ja asiaan perehtyneen oloisesti kirjoitettua tekstiä internetin keskustelufoorumeista, esimerkkien avulla taustoitetaan käsitteitä kattavasti.


Luku 4. Sananvapaus: oikeus ja sen rajat s. 24 - 34

s. 26: Sananvapauteen perustuvalla oikeudella arvostella vallanpitäjää ja valtapolitiikkaa rajoitetaan mielivaltaista päätöksentekoa ja hallinnon korruptoitumista. Vapaa keskustelu edistää myös yhteiskunnallisen vakauden säilymistä. (Kortteinen 1996, 32–33.) Näiden periaatteiden pohjalta myös vihapuhekeskustelua ja sen rajoittamispyrkimyksiä tulee tarkastella. Sananvapauden käyttämiseen on aina liittynyt tasapainottelu kyseisen oikeuden rajoittamisen kanssa. Sananvapauden ajattelun painopiste on kuitenkin nykyään siirtynyt negatiivisen vapausoikeuden käsitteestä (vapaus jostakin, tässä tapauksessa sensuurista) positiiviseen sananvapauden käsitykseen (vapaus johonkin). (Nordenstreng 1996, 273.)

Millin ajattelua tutkineen Jorma Mäntylän mukaan Millin mielestä avoin ja vapaa, kriittinen keskustelu niin tieteestä kuin uskonnostakin on edellytys ihmiskunnan älylliselle kehitykselle. Ihmisiä voidaan hallita estämällä heitä saamasta tietoja, mikä kuitenkin on "ihmiskunnalta varastamista". Jos tieto jää suppean eliitin haltuun, se ei tavoita yksilöitä, jotka osaisivat käyttää sitä paremmin omaksi ja yhteiskunnan eduksi. Näin tiedon sivistävä ja kehittävä vaikutus jää vajaaksi, jolloin yhteiskunta alkaa rappeutua. Mill korostaa myös vähemmistöjen ja toisinajattelijoiden oikeutta päästä julkisuuteen, koska heillä voi olla enemmistöä totuudellisempia näkemyksiä. (Mäntylä 2007, 316–318.)

s. 28: Rasistinen mielipide ei ole rikos Suomen laissa. Valtaosa rasistisista kirjoituksista ei johda syytteeseen tai tutkintaan, koska ne eivät täytä minkään rikoksen tunnusmerkkejä (Hänninen & Hänninen 2010, 39). Vain 2 % poliisin tietoon tulleista viharikoksista tapahtui netissä vuonna 2010 (Nettipoliisin verkkosivut, osio Internetiin liittyviä rikoksia ja ohjeita niiden hoitamiseen: Viharikokset).

Koko luku on hyvää tekstiä vihapuhetyöryhmästä, aiheeseen liittyvien lakien tulkinnasta ym.

Neljä ensimmäistä lukua gradusta ovat olleet kaikkiaankin mukavaa luettavaa, Kantola kirjoittaa selkeästi ja johdonmukaisesti, käyttää lähteitä hyvin ja jakaa asiat hyviksi alaluvuiksi.

[Pyöräilijä]

s. 26: Sananvapauteen perustuvalla oikeudella arvostella vallanpitäjää ja valtapolitiikkaa rajoitetaan mielivaltaista päätöksentekoa ja hallinnon korruptoitumista. Vapaa keskustelu edistää myös yhteiskunnallisen vakauden säilymistä. (Kortteinen 1996, 32–33.) Näiden periaatteiden pohjalta myös vihapuhekeskustelua ja sen rajoittamispyrkimyksiä tulee tarkastella.

Vastuun ja hyveen liittäminen sananvapauteen on yleinen - joskin väärä - käsitys suvakkien keskuudessa.

Sananvapauden länsimainen idea on sanan vapaus sen kirjaimellisessa merkityksessä. Sananvapaudelle ei voi - eikä tule - asettaa "hyviä" ja "yhteiskuntaa tukevia" ennakkoehtoja tai "vastuullisuuden" vaatimusta. Aidolla sananvapaudella tarkoitetaan niin karkeaa kuin kohteliasta kielenkäyttöä, niin tölväisyjä kuin punnittuja puheenvuoroja.

Sananvapaudella ei ole ennakkoehtoja eikä tyyli- tai tasovaatimuksia, mikä on syvakeille hankala hyväksyä.

En tarkoita, että Kantolan gardu -työ olisi tutun suvakkivirren veisuuta, sillä  opinnäyte vaikuttaa olevan askel aivan oikeaan suuntaan. On erinomaista tarkastella maahanmuuttokeskustelun ja sananvapauden välistä jännitettä - vaikka tämä näyttää onnistuvan 20 vuotta liian myöhään.

Toivottavasti Kantola vielä kirkastaa itselleen sen jalon länsimaisen periaatteen, että sananvapautta ei pidä koskaan rajoittaa kevytmielisesti vaan ainoastaan äärimmäisissä poikkeustilanteissa. Sananvapauslainsäädäntö olikin Suomessa 1990-luvun alkuun saakka parahultaisesti kohdallaan. Tämä auvo  loppui kun poliittinen päättäjä otti Lipposen hallituksessa vakavan harha-askeleen väärään ja virheelliseen suuntaan. Tämä harha-askel oli laki kiihotuksesta kansanryhmää vastaan, jota vielä tiukennettiin Vanhasen hallituksen aikana.

On myös muistettava, että laki uskonrauhasta loukkaa edelleen rivolla tavalla sananvapautta aivan kuten sitä edeltänyt laki jumalanpilkasta. Nykyinen hallitus ei ole tehnyt mitään usknonrauhapykälien poistamiseksi rikoslaista, vaikka takavuosina muun muassa ministeri Tuomioja riehui tämänkin lain kaatamiseksi aina poliisin putkaan saakka.

Uskonnot, aatteet ja ideologiat eivät ansaitse lain suojaa arvostelua tai jopa irvailuja ja pilailua vastaan. Päinvastoin niitä on alituiseen arvosteltava ja pilkattava.

[Miniluv]

Hyvä löytö, kiitokset Kemolitorille!

[Kemolitor]

s. 26: Sananvapauteen perustuvalla oikeudella arvostella vallanpitäjää ja valtapolitiikkaa rajoitetaan mielivaltaista päätöksentekoa ja hallinnon korruptoitumista. Vapaa keskustelu edistää myös yhteiskunnallisen vakauden säilymistä. (Kortteinen 1996, 32–33.) Näiden periaatteiden pohjalta myös vihapuhekeskustelua ja sen rajoittamispyrkimyksiä tulee tarkastella.

En tarkoita, että Kantolan gardu -työ olisi tutun suvakkivirren veisuuta, sillä  opinnäyte vaikuttaa olevan askel aivan oikeaan suuntaan. On erinomaista tarkastella maahanmuuttokeskustelun ja sananvapauden välistä jännitettä - vaikka tämä näyttää onnistuvan 20 vuotta liian myöhään.

Toivottavasti Kantola vielä kirkastaa itselleen sen jalon länsimaisen periaatteen, että sananvapautta ei pidä koskaan rajoittaa kevytmielisesti vaan ainoastaan äärimmäisissä poikkeustilanteissa. Sananvapauslainsäädäntö olikin Suomessa 1990-luvun alkuun saakka parahultaisesti kohdallaan. Tämä auvo  loppui kun poliittinen päättäjä otti Lipposen hallituksessa vakavan harha-askeleen väärään ja virheelliseen suuntaan. Tämä harha-askel oli laki kiihotuksesta kansanryhmää vastaan, jota vielä tiukennettiin Vanhasen hallituksen aikana.

Graduja lukiessa kannattaa muistaa, että ne eivät saakaan olla pelkästään graduntekijän omien ajatusten esittelyä, paljolti gradussa myös esitellään omaa tieteeellisen tekstin kirjoittamiskykyä, lainausten ja lähteiden käyttöä.

Tekstissä on aina välissä kirjoittajan omia näkemyksiä ja ne ovat itse asiassa aika radikaaleja, kun otetaan huomioon, että kyseessä on gradu, josta on tulossa joku arvosana, joka tämäntyyppisessä kirjoituksessa voi paljonkin riippua ohjaajan ja arvioijien omista näkemyksistä.

Esimerkiksi tämä lainaus oli kirjoittajan omaa tekstiä:

Toisaalta rasismisyytös on erittäin raskas väite, joka puolestaan voi johtaa kunnianloukkaussyytökseen. Maahanmuuttokriitikot kritisoivat usein rasismin tutkijoiden tapaa etsiä ja löytää erilaisia rasismin suuntauksia ja esiintymistä; ikään kuin etsimällä etsittäisiin, missä voisi olla rasismia tai mikä kaikki voisi olla rasismia. Onko jokainen siis omalla tavallaan hieman rasisti tai vihapuhuja?

Jo pelkästään tuo kappale kertoo ainakin minulle, että kyseessä on graduntekijäksi yllättävän ajatteleva ihminen. Täällähän moni ihmettelee tuota samaa asiaa, rasismia löydetään vaikka nyrpeistä ilmeisestä tai siitä katsooko liian pitkään tai sitten jos heti kohta kääntääkin katseensa muualle. Mutta on eri asia ihmetellä jotakin asiaa Hommaforumilla kuin kirjoittaa ihmettelyään graduunsa.

[Noottikriisi]

Olen onnellinen mies, vihdoinkin vihakommenttini on ylittänyt tutkimuskynnyksen!
Lisäksi Matleena näyttäisi ymmärtäneen mielipiteeni lähes kuten sen tarkoitinkin.

Vain pari tarkennusta haluaisin lisätä.

1) Matleena tulkitsee että mielestäni vihapuheilmiötä ei ole olemassakaan mutta näin en ajattele. Vihapuhe on yhtä todellinen ilmiö kuin mokuttaminen jonka määrittely ja käyttö on ihan samaa leimaamista. Matleena kirjoittaa vihapuheilmiön ilman lainausmerkkejä ja mokuttajat lainausmerkeillä, paljastaen näin että hänestä vain hänen käyttämänsä leimasana on todellinen ja minun käyttämäni merkityksetön. Minusta molemmat pitäisi varustaa lainausmerkeillä jos siis ihan vakavasti puhutaan. Nettikeskustelussa erimielisten leimaaminen on toki peruskauraa.

2) Sanoessani että tässä on saatu järkevät ihmiset käyttämään jne. en tarkoittanut että vain hommafoorumin keskustelijat ovat järkeviä ihmisiä vaan suuri osa ihmisistä on järkeviä. Oletan että esimerkiksi Matleena on järkevä ihminen ja minusta on ikävää että hänet on saatu mukaan tähän "vihapuhe" -vouhotukseen.

Periaatteessa kuitenkin oikein:

Vihapuhe on kirjoittajan mielestä termi, jolla leimataan ja syytellään toisinajattelijoita, ja siksi vihapuheesta keskusteleminen on järkevien ihmisten ajanhukkaa.

[Tabula Rasa]

Ihan btw, montako gradua tai tohtorinväitöstä etc on tehty hommaliitännäisesti?

[elven archer]

Kommentoinpa omaa graduun päässyttä tokaisuani ja sen tulkintaa: "Minä olen erittäin huolissani nykyisestä kehityksestä, jossa ainoa varma tapa lainkuuliaiselle kansalaiselle olla rikkomatta lakia väärien ajatusten esittämisestä on olla hiljaa. Olen täysin varma, että tämä onkin pääasiallinen tarkoitus!"

Koko viesti löytyy tästä: http://hommaforum.org/index.php/topic,54302.msg748077.html#msg748077

Jotkut keskustelijat, kuten yllä kommentoinut kirjoittaja, kummastelevat, mitä tämä kielto tarkoittaa käytännössä ja miksi ajatusten ilmaisua tulisi rajoittaa. Koska kirjoittajan mukaan kansalainen ei koskaan voi tietää, mitkä mielipiteet ovat kiellettyjä, kannattaa vain pysyä hiljaa – mihin lainsäätäjä kirjoittajan mukaan tähtääkin.

Kummastelu on liian puhekielinen ja harhaanjohtava sana sitaatin ja sen kontekstin huomioiden. Minä en kummastele asiaa, vaan esitän vahvasti tietäväni, mitä siitä seuraa ja miksi sananvapautta ei tulisi rajoittaa. No, mitäpä tuosta, mutta olen esittänyt Hommassa useita kertoja eri yhteyksissä perustelut edellisille, joten tuntui vähän tyhmältä lukea kummastelevansa asiaa ikään kuin odottaen paremmin tietäviltä vastauksia ihmettelyyni.

On myös mielenkiintoista huomata, että viestini epäily Halla-ahon tuomitsemisen mahdollisuudesta ylemmissä tuomioasteissa osoittautui valitettavan oikeaksi. Näin viestini sanoma sinetöityi. Jos ei halua tuomiota, niin herkistä aiheista on turvallisinta olla puhumatta, koska kukaan ei voi varmasti osoittaa, missä raja kulkee. M.O.T.

Tämä tietysti johtaa itsesensuuriin, kun ihmiset itsesuojeluvaistonsa ohjaamina pyrkivät pitämään taatusti riittävän turvavälin tuohon mielen sähköpaimeneen. Mitä vähemmän ihmisellä on lakitieteen tuntemusta, niin sitä enemmän hän joutuu ottamaan varman päälle ja sitä enemmän hän näin menettää jo lähtökohtaisesti sananvapauden tuomia mahdollisuuksia ilmaista itseään.

[hakare]

Pikaisia huomioita/ajatuksia nopean silmäilyn jälkeen:

Olipa suhteettoman pitkä lähdeluettelo verrattuna koko tarinan substanssiin

Miksi tämä löytyi vasta yli puoli vuotta julkaisemisen jälkeen ?

Aika hyvin kirjoittaja tasapainoili totuuden ja välttämättömän raja-alueella. Saattaa saada vielä jonkin mamutusvirankin. Tietääkö joku mitä tuore maisteri tekee, ettei vaan väikkäriä.

Mihin hävisi muuten Vesa Puuronen, joka osallistui innokaasti itsestään kertovaan Homma-ketjuun. Vieläkö hänelläkin on jotain Hommaan liittyvää työn alla ? Kuinkahan monta maisteri/lisuri/väikkäri -ehdokasta on Homman Lieksa -ketjujen kimpussa?

Onneksi olemme päässeet jo Fobba -fobiasta eroon. Fobba on vain kansakoulupahjalta ponnistava rivipoliisi, ei muuta. Hänen "auktoriteettinsa" ei hommalaisten suuta tuki.

Minusta kielikuva ilmatilan hallinta on hyvä. Kuka hallitsee mamukeskustelun ilmatilaa: US p.vuoro, S24, paperimedian digipainokset ja sensuroidut keskustelut, Ylelle määrätty mokutustehtävä, hallitus, kirkko, imaamit ? No ei todellakaan mikään niistä, vaan ... eikä Kalskeen byroo mahda mitään.

[Miniluv]

Ihan btw, montako gradua tai tohtorinväitöstä etc on tehty hommaliitännäisesti?

Vähintään neljä gradua. Yritän laskea kaikki aikajanaan.

[Kemolitor]

Luku 5. Hommaforum s. 34 - 37

s. 35: Poliittisesti hommalaiset sijoittuvat niin vasemmalle kuin oikealle, mutta yhteisenä agendana heillä on maahanmuuton, ja erityisesti monikulttuurisuutta ajavien poliitikkojen ja valtamedian kritisointi. Hommaforumilla puhutaan kuitenkin myös muista asioista kuin maahanmuutosta, esimerkiksi homoliitot jakavat mielipiteitä. (Pohjola 2010, 38.) Homman keskustelupalstaa moderoidaan aktiivisesti, ja moderoijia koulutetaan asiattomuuksien seulomiseksi (Hannula 2011, 204). Homman ideana on kuitenkin niin sanottu poliittisesti epäkorrekti kirjoittelu.

s. 36: Nettisivuja tilastoivan alexa.com -palvelun mukaan Homman käyttäjät ovat enimmäkseen 25–34-vuotiaita lapsettomia, toisen asteen koulutuksesta valmistuneita miehiä12. Aktiivisten hommalaisten määrää on vaikea sanoa, koska jotkut vain seuraavat keskustelua lurkkijatyyppisesti, toiset sen sijaan kirjoittavat useammin (Hannula 2011, 146).

Tämä meni vähän yli ymmärrykseni. Miten joku alexa.com pystyy tuollaista tietämään. Tunteeko joku paremmin alexa.com-sivustoa?

s. 27: Homman yhteiskunnallinen vaikutus, julkisuuskuva, yhteisöllisyys ja omaperäinen kieli ovat kiinnostaneet paitsi mediaa, myös tutkijoita. Hommalaisten kieli on oikeakielistä yleiskieltä, ja kirjoituksissa argumentoidaan viittaamalla uutisiin, tutkimuksiin ja tilastoihin. (Vänni 2009, 73.) Homman sanasto oli alussa arkipäiväistä ja "huumorinationalismiin" perustuvaa; oltiin ironisesti peräkammaripoikia kylänraitilla, "kun kerran niin sanottiin" (Hannula 2011, 145–146). Hommassa otetaan joskus myös Hommaa halventavat tai kritisoineet termit, kuten nettinatsi eli netsi omaan käyttöön (Pohjola 2010, 42; lisää sanastosta luvussa 7). Yhteisöllisyyden tunne on tärkeä, koska Hommalaiset tuntevat itsensä syrjityiksi ja leimatuiksi muussa yhteiskunnallisessa keskustelussa (Väisänen 2011, 96).

Muista keskustelufoorumeista poikkeava yleiskielisyys voi johtua myös siitä, että keskustelu pyörii yhteiskunnallisten aiheiden ympärillä, eikä kyseessä ole pääasiassa nuorten foorumi (Vänni 2009, 55). Homman säännöissä kielletäänkin muun muassa epäselvä kielenkäyttö ja kiroilu (Hommaforumin säännöt).

Hommaforumilla arvostetaan omaa kansallista kulttuuria. Sananvapautta, uskonnonvapautta sekä demokratiaa pidetään tärkeinä saavutuksina Suomessa. (Vänni 2009, 47.)

Tuossa oli muutamia lainauksia luvusta 5. Kannattaa kuitenkin lukea tuo luku ihan kokonaan ja ihmetellä, kyseessä on siis Helsingin yliopistoon tehty gradu. Nuo lihavoimani kohdat ovat toisista lähteistä, mutta graduntekijä itse päättää, mitä asioita hän lähdeteoksistaan siteeraa.


Luku 6. Tutkimuksen kulku s. 38 - 47

s. 38: Tavoitteenani on siis selvittää Hommaforumilaisten käsityksiä vihapuheen käsitteestä. Miten he määrittelevät vihapuheen? Kuka heidän mielestään puhuu vihapuhetta ja kuka toisaalta on vihapuheen uhri? Kuka on keskustelijoiden mielestä keksinyt vihapuheen? Mihin aiheisiin, ilmiöihin ja epäkohtiin vihapuhekeskustelu ja puheen leimaaminen vihapuheeksi liittyy?

Tutkimuskysymykseni ovat:
1. Mikä keskustelijoiden mielestä on vihapuhetta?
2. Millaisiin teemoihin vihapuhe liitetään?

Tämän tutkimuksen aineistossa keskustelijat määrittelevät vihapuhetta ja sen rajoja. Aineisto on siis Hommaforumin keskustelu julkisesta keskustelusta. Ketju oli avoimesti kaikkien, myös Hommaforumiin kuulumattomien luettavissa, mutta siihen osallistuminen vaati rekisteröitymistä. Ketju on erityinen, sillä sen aloitti virtuaalisen lähipoliisiryhmän konstaapeli Marko "Fobba" Forss. Ketjun tarkoituksena oli keskustella kiihottaminen kansanryhmää vastaan -lakipykälän tulkintaepäselvyyksistä ja vihapuheesta, ja tehdä tämän perusteella muistio koetuista epäkohdista. Forss aloitti ketjun yhteistyössä valtakunnansyyttäjäviraston kanssa.

Kyseinen ketju on siis tämä:
http://hommaforum.org/index.php/topic,54302.0.html

Keskustelun laajuus verkossa on 28 sivua, tulostettuna 327 sivua. Tämä keskusteluketju käytiin 5.8.–1.9.2011. Ketjussa on yhteensä 815 viestiä, joista käsittelen 270 viestiä. Keskustelu käytiin Hommaforumin Paja-osiossa. Kyseisessä viestiketjussa viranomainen oli oma-aloitteinen keskustelun aloittaja, joka halusi tukea kansalaisvaikuttamista. Poliisin aloittama keskusteluketju on historiallista, koska viranomaisten ja kansalaisten välinen verkkokeskustelu on yhä melko harvinaista. Hommaforumin ylläpitäjät päättivät sulkea keskustelun yhteisymmärryksessä Forssin kanssa, kun siihen oli tullut heidän mielestään tarpeeksi kommentteja.

s. 40: Aineistosta käy ilmi, että Fobban mukaan Hommaforum valikoitui keskustelun aloituspaikaksi, koska se leimattiin Norjan tapahtumien yhteydessä vihapuheen synnyinpaikaksi. Fobba itse sanoo keskustelussa olevansa eri mieltä tästä asiasta, mutta mainitsee, että foorumilta löytyy vihapuheeseen ja sananvapausaiheisiin vihkiytyneitä keskustelijoita.

Kirjoittajan erittäin hyvä huomio:

Voidaan kuitenkin pohtia, miksi viranomainen ei kysynyt vihapuheen tarkoituksesta ja määritelmästä vihapuheen väitetyiltä uhreilta itseltään esimerkiksi vähemmistöjen keskustelupalstoilla, vaan lähti etsimään vastausta väitetyiltä vihapuhujilta.

Analyysin eteneminen:
1. Aineiston läpilukeminen, kaikkien vihapuhetta määrittelevien vastausten etsiminen
2. Toistuvien vihapuheeseen liittyvien aiheiden löytäminen
3. Yleisimpien teemojen rakentaminen
4. Kommenttien jaottelu teemoihin ja rajausten tekeminen. Lopullisen aineiston rajaus.
5. Kommenttien sisällön tarkempi kuvailu ja erittely
6. Kvantitatiivinen koodaus kommenteille ja keskeisimpien kommenttien valinta analyysiin
7. Useampiteemaisten kirjoitusten kvantitatiivinen koodaus

Teemoittelun eteneminen: alkuperäiset 17 teemaa
1. Lainsäädännön on suojeltava myös valtaväestöä
2. Mikä vihapuhe?
3. Fobban ja hankkeen kyseenalaistaminen, toisaalta Fobban puolustaminen, moderaattoreiden kommentit kritiikkiin ja kritiikin ohjaukset toiseen keskusteluketjuun
4. Fobban omat kommentit ja vastaukset kritiikkiin
5. Media, virkamiehet, poliitikot: keksineet vihapuhesanan itse
6. Miksi Homma valikoitui keskustelupaikaksi
7. Sananvapauden puolustus
8. Mikä on kansanryhmä?
9. Faktojen esittäminen/tilastot/asiallinen ilmaisu ei voi olla vihapuhetta (vrt. tunteellisuus tai valehtelu)
10. Viittaaminen sananvapauteen liittyviin oikeudenkäynteihin
11. Uskonnon/islamin kritisointi
12. Vihapuhe/kiihottaminen kansanryhmää vastaan asianomistajarikokseksi
13. Foorumin ylläpitäjien vastuu ja apu keskustelun kontrolloimisessa
14. Linkittäminen vihasivuille, siteeraaminen; ongelmat
15. Keskustelussa mainitut instituutiot ja henkilöt, jotka puhuvat vihapuheesta
16. Kuka saa puhua vihapuhetta ja kenestä
17. Perussuomalaisten syyllistäminen vihapuheesta


s. 46: Jotkut ketjun kirjoittajat olivat aktiivisempia kuin toiset, ja osallistuivat keskusteluun useamman kerran, kun taas toiset kirjoittivat vain yhden kommentin. Toiset kirjoittajat taas kertoivat keskustelussa liittyneensä foorumille kyseisen keskustelun takia. Muutamat kirjoittajat vastasivat hyvin pitkästi, esittäen erilaisia teemoja ja mielipiteitä, jotkut jopa useamman sivun pituisilla kirjoituksilla. Ketju oli hyvin pitkä ja polveileva, eivätkä kaikki kirjoittajatkaan olleet selvästi jaksaneet lukea sitä alusta loppuun. Tämäkin keskustelu tapahtui Homman oman järjestyksen ja normien sisällä, moderaattoreiden sääntelemänä. Moderaattorit ohjasivat keskustelua vähän väliä takaisin aiheeseen, missä suurin osa keskustelijoista pysyikin. Poistettuja kommentteja ei pääse näkemään, eikä sivukeskustelua salaliittoteorioille ja Fobban kyseenalaistamiselle ilman rekisteröitymistä, koska ne oli ohjattu Peräkammari-osioon.

Valitun aineiston ei ole tarkoitus esittää kattavasti sitä, miten Hommaforumissa yleisesti puhutaan tai ajatellaan, koska aineisto ei edusta kaikkia Hommaforumin keskusteluketjuja. Kommentit, joita olen nostanut keskusteluketjusta esille ja jakanut kategorioihin, antavat vain erään näytteen yhdestä pitkästä ja monipuolisesta keskustelusta, joka toisaalta koskettaa tämän foorumin jäsenille tärkeää aihetta ja koko foorumin perustamisen ajatusta.

Minulle tulee kyllä tästä gradusta sellainen tuntuma, että tekijä ei ole pelkästään ottanut yhtä keskusteluketjua tutkittavakseen vaan perehtynyt vähän tarkemminkin Hommaforumiin.

[Toni R Jyväskylästä]

Testasin tota Alexaa "Muropaketti.com" haulla ja sen mukaan muro on selvästi naisvoittoinen. En tiedä todellakaan miten se noi tuloksensa kehittää.

[Bxh7+]

s. 36: Nettisivuja tilastoivan alexa.com -palvelun mukaan Homman käyttäjät ovat enimmäkseen 25–34-vuotiaita lapsettomia, toisen asteen koulutuksesta valmistuneita miehiä12. Aktiivisten hommalaisten määrää on vaikea sanoa, koska jotkut vain seuraavat keskustelua lurkkijatyyppisesti, toiset sen sijaan kirjoittavat useammin (Hannula 2011, 146).

Tämä meni vähän yli ymmärrykseni. Miten joku alexa.com pystyy tuollaista tietämään. Tunteeko joku paremmin alexa.com-sivustoa?

Epäluotettava tilastointimenetelmä. Alexa.comin tilastointitapaa on kritisoitu hommassa mm. tässä viestissä:
http://hommaforum.org/index.php/topic,59530.msg803302.html#msg803302

Alexan tuloksiin ei voi luottaa ollenkaan suomalaisten sivujen kohdalla, koska harva asentaa tuollaisia toolbareja ja antaa niihin tietoja itsestään. Tietoturvanäkemyksellä katsoen oikeastaan vain idiootit. Alexan statiikat tulevat myös entisestään vääristymään nykyisestä, koska harva jaksaa käydä päivittämässä esimerkiksi lapsilukuaan tuonne vuosien jälkeen rekisteröitymisestä.

[Kokoliha]

Ihan btw, montako gradua tai tohtorinväitöstä etc on tehty hommaliitännäisesti?

Vähintään neljä gradua. Yritän laskea kaikki aikajanaan.

Ensimmäinen virallinen Hommatohtori odottaa siis vielä silinterihattuaan? Vai onko oikeampi nimitys hommatieteen tohtori (HT)?

[Rubiikinkuutio]

Matleena kirjoittaa vihapuheilmiön ilman lainausmerkkejä ja mokuttajat lainausmerkeillä, paljastaen näin että hänestä vain hänen käyttämänsä leimasana on todellinen ja minun käyttämäni merkityksetön.

Voisiko olla myös kyse siitä että mokuttaja ei ole varsinaisesti virallinen suomenkielen sana?

[Noottikriisi]

Matleena kirjoittaa vihapuheilmiön ilman lainausmerkkejä ja mokuttajat lainausmerkeillä, paljastaen näin että hänestä vain hänen käyttämänsä leimasana on todellinen ja minun käyttämäni merkityksetön.

Voisiko olla myös kyse siitä että mokuttaja ei ole varsinaisesti virallinen suomenkielen sana?

Tosiaan, ehkä Matleenalla siis olikin perustelu lainausmerkkien käytölleen. En tullut ajatelleeksi koska minusta molemmat ovat kuitenkin aivan vastaavia leimasanoja enkä tosin edes tiedä mistä sanojen virallisuusaseman voi tarkistaa. "Vihapuheen" virallistaminen on vaan onnistunut niin että nyt sillä voi vähätellä toisinajattelijoiden mielipiteitä tarttumatta asiasisältöön.

[Iloveallpeople]

Ihan btw, montako gradua tai tohtorinväitöstä etc on tehty hommaliitännäisesti?

Vähintään neljä gradua. Yritän laskea kaikki aikajanaan.

Ainakin Natalia Salosen, Leena Vännin, Sini Väisäsen, Anna-Maria Nykäsen graduissa on käytetty Hommaforumia enemmän tai vähemmän. Lisäksi Mailis Uusiniemen gradu on vielä tulossa. Lyhyitä mainintoja foorumista löytyy sitten varmaankin aika monista graduista, kuten Mirjami Kivirinnan tutkielmassa.

[siviilitarkkailija]

Pitäisikö hompanssien tehdä tutustumismatka häpeäyliopistoon? Tiedä kuinka hienoa voisi olla tutkimusmatka suomalaisen akateemisen aivopierulan sukupuolentutkimuslaitokseen tai vastaavaan pölhökuutioon.

[Rubiikinkuutio]

En tullut ajatelleeksi koska minusta molemmat ovat kuitenkin aivan vastaavia leimasanoja enkä tosin edes tiedä mistä sanojen virallisuusaseman voi tarkistaa.

Kielitoimiston sanakirja lienee lähinnä totuutta. Näköjään vihapuhe ilmeistyi sinne 2012 alussa: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4564 Samaan aikaan kuin sanat jytky, ilmaveivi ja karppaus.

"Vihapuheen" virallistaminen on vaan onnistunut niin että nyt sillä voi vähätellä toisinajattelijoiden mielipiteitä tarttumatta asiasisältöön.

No siis noin periaatteessa mikä tahansa uusi sana jota vain käytetään tarpeeksi julkisessa kielessä virallistetaan. Toki käyttiväthän lehdet sitä jo ennen sanakirjaan ilmestymistä, sillä eihän se muuten olisi sinne ilmestynyt.

[hakare]

Tuossa Kantolan gradussa todettiin oikein, miten hommalaiset ovat omineet omaan käyttöön muutaman loukkaavaksi tarkoitetun termin (vrt. VHM). Pikkuhiljaa voitaitaisiin ruvata liudentamaan loukkaavaksi tarkoitettua termiä "rasisti".

Vesa Puuronen on jo homman oikeastaan aloitttanut tehtaillessaan kaikenlaisia huumoriversioita aiheesta (vrt. arkirasisti vs. pyhäpäivärasisti).

Myös alunperin täysin viattomille ilmaisuille "neekeri" ja "mustalainen" pitäisi antaa kunnianpalautus.

Mitäs me perusrasistit emme uskaltaisi.

[Miniluv]

Ei enempää kampanjointia yksittäisten sanojen merkitysten muuttamisesta tähän ketjuun.

[Sibis]

"Tämä harha-askel oli laki kiihotuksesta kansanryhmää vastaan, jota vielä tiukennettiin Vanhasen hallituksen aikana."

Liittyy tietysti käsitteeseen "anteeksi-Vanhanen"?

Pilakuvien jälkeen alkoivat länsimaiset omistukset/investoinnit palamaan islam-maissa. Raivokasta vihaa esittivät islamistit länttä vastaan.

"Anteeksi" kait merkitsi sitä, että jättäisivät suomalaisen omaisuuden rauhaan?

[ElinaElina]

http://hommaforum.org/index.php/topic,78539
Anna-Maria Nykänen
http://denver.utu.fi/en/people/anna-maria-nykanen
Löysin että hän olisi Antti Kaikkosen eduskunta-avustaja, ainakin ollut.
Lieksassa myös Nykäsiä, Irma Nykänen valtuutettu, mamutus-moku-touhussa täysillä. Mikä yhteys?

[Kivikova]

Tuo maahanmuuttokriittisestä ajattelusta puhuminen rasismina ja vihapuheena, kertoo vain siitä, että tyyppi ei ole perehtynyt asiaan kunnolla. Kuka oikeasti - Dan Koivulaaksoa ei oteta lukuun - pelkää jotain äärioikeistoa tai hirrrrvitttävää rrrasssissmusta? Vertaillaanpa Halla-ahoa ja Olavi Mäenpäätä. Onko rasismi ja kova retoriikka oikeasti mikään uhka? Olavi vetää melko tanakkaa kieltä, mutta kukaan ei oikeasti ole huolissaan Olavin aiheuttamasta indoktrinaatiosta - kukaan ei ota tyyppiä tosissaan. Tutkija tässäkin tapauksessa taitaa olla vasemmistolainen. Että se siitä vihapuheesta ja sen merkityksestä.

[Kemolitor]

Lieksassa myös Nykäsiä, Irma Nykänen valtuutettu, mamutus-moku-touhussa täysillä. Mikä yhteys?

Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomen väestörekisteritietojärjestelmään on tällä hetkellä rekisteröity 5512 ihmistä, joiden sukunimi on Nykänen.

Samaa sukua varmaan ovat kaikki, kuten myös entinen mäkihyppääjä Matti Nykänen.

[Jääpää]

Voidaan kuitenkin pohtia, miksi viranomainen ei kysynyt vihapuheen tarkoituksesta ja määritelmästä vihapuheen väitetyiltä uhreilta itseltään esimerkiksi vähemmistöjen keskustelupalstoilla, vaan lähti etsimään vastausta väitetyiltä vihapuhujilta.
####################################

Olisin seurannut keskustelua aiheesta MigranTalesissa into piukeena..

Vihapuhe=> vi pu ,  vihapuhuja => vippuilija

[Kemolitor]

Ihan btw, montako gradua tai tohtorinväitöstä etc on tehty hommaliitännäisesti?

Vähintään neljä gradua. Yritän laskea kaikki aikajanaan.

Tässä ei taida olla kyseessä gradu vaan pitkä artikkeli, Hommaforum kuitenkin mukana. Kyse on Kaarina Nikusen artikkeli Rakastamisen vaikeudesta: Internet, maahanmuutto-keskustelu ja tunteet.

Artikkeli on julkaistu Media & Viestintä -lehdessä 4/2010:

Kaarina Nikunen
Rakastamisen vaikeudesta: Internet, maahanmuutto-keskustelu ja tunteet

Artikkelissa tarkastellaan Jos Rakastat -elokuvan herättämää keskustelua internetin YouTube-sivustolla sekä maahanmuuttoa vastustavalla Hommaforumilla. Monikulttuurisuutta, rotua ja rasismia käsittelevät internetkeskustelut kytkeytyvät Suomessa käytävään ajankohtaiseen maahanmuuttokeskusteluun. Tapaus ilmentää mediakulttuurin intermediaalista kiertoa ja keskustelukulttuurin uusia paikkoja. Artikkelissa tarkastellaan Sara Ahmedin kirjoituksiin nojautuen erityisesti sitä, millaisia tunteita keskustelusta on luettavissa; miten tunteita esitetään ja miten tunteet kytkeytyvät tiettyihin teemoihin ja kulttuuriseen kontekstiin. Tutkimus kertoo muuttoliikkeen ja muuttuvan maailman herättämistä peloista ja ennen kaikkea siitä, miten rotu-ajattelu on yhteydessä näihin pelkoihin. Keskustelut tuovat esiin myös maahanmuuttokysymyksen sukupuolittuneisuuden: muutoksen uhkakuvia esittävät ennen kaikkea miehiksi identifioituvat keskustelijat, joiden silmissä monikulttuurisuutta kannattavat naiset rapauttavat (idealisoitua) suomalaista kulttuuria.

http://www.mediaviestinta.fi/vanhat/2010.html

En ole artikkelia lukenut, ei tunnu löytyvän mistään sähköisessä muodossa. Pitää katsoa seuraavalla kirjastoreissulla, josko tuota lehteä lähikirjastoon tulisi.

Tiedon tästä artikkelista löysin Matleena Kantolan gradusta, hän kertoo näin:

Tunteiden osoittamista verkossa ei ole vielä juurikaan tutkittu. Tästä poikkeuksena on Kaarina Nikusen tutkimus (2010) suomalaisen Jos rakastat -elokuvan keskustelusta Hommaforumissa ja You Tubessa. Jos rakastat on romanttinen draama vaaleaihoisesta tytöstä ja tummaihoisesta pojasta. Nikunen tarkasteli elokuvan synnyttämiä tunteita ja niiden liittymistä yhteiskunnalliseen ja maahanmuuttokeskusteluun. Tunneilmaisut olivat Hommaforumilla huomattavasti hillitympiä, Nikusen mukaan etäisiä ja viileitä verrattuna YouTubeen, jossa elokuvan puolustajat ja arvostelijat ottivat yhteen (Nikunen 2010, 18).

En kyllä oikein löytänyt foorumilta keskusteluakaan tuosta elokuvasta, vai viitattaisiinko siinä kenties tähän ketjuun:
http://hommaforum.org/index.php?topic=20867.0

[Kemolitor]

Luku 7. Tulokset s. 47 - 71

Luvussa tutkitaan aiemmin mainitussa keskusteluketjussa esitettyjä näkemyksiä vihapuheesta ja jaetaan näkemyksiä erilaisiin alaryhmiin. Kaikista alaryhmistä ja teemoista on tekstiesimerkkejä, kannattaa silmäillä (jollei lukea jaksa) tämä luku läpi, jos vaikka oma tekstinäyte olisi päässyt mukaan yliopistolliseen opinnäytetyöhön analysoitavaksi. Näkee millä silmin yliopistoihminen tekstin näkee eli vähän kuten Konsta aikoinaan tuumaili: "Olisipa soma vuuenkaan verran asua lisenssin nahan sisässä. Kurkkisi hänen silmillään maapallon asioita."

s. 47: Vihapuheen määrittelyanalyysissä erottuu kolme teemaa: 1) muotitermi 2) oikea käsite ja 3) historiallinen ilmiö.

s. 50: Keskustelusta rakentui viisi teemaa: vihapuhe ja politiikka, vihapuhe ja tasa-arvo, vihapuhe ja tunteet, vihapuhe ja tabut sekä vihapuhe ja sananvapaus.

Kirjoittaja analysoi myös keskustelua Hommaforumilla aika hyvällä näkemyksellä:

s. 64: Alasuutarin mukaan aina kun tutkija löytää aineistosta vihjeen jonkinlaisen normin olemassaolosta, hän törmää ristiriitaan (Alasuutari 2011, 225). Normi siis kertoo, että on olemassa jokin ristiriita tai jännite. Normatiiviset käsitykset näkyvät ihmisten selonteoissa omasta käyttäytymisestään esimerkiksi niin, että henkilö sanoo noudattavansa jotain moraalista periaatetta, jolloin voidaan kysyä, miksi kyseiseen asiaan suhtaudutaan normatiivisesti ja moraalisena kysymyksenä. (emt., 224.) Käsittelemäni aineisto osoittaa, että sananvapaus korostuu Hommassa omana norminaan. Hommaforumin perusajatus on, kuten luvussa 5.1 mainittiin, stigmatisoinnista vapaa puhe, eli mahdollisuus käydä avointa keskustelua aiheista, jotka voitaisiin sensuroida muualla.

Toisaalta foorumilaiset ovat tietoisia siitä, että ulkopuoliset seuraavat heidän keskustelujaan, mikä saattaa vaikuttaa myös kommentteihin. Itsesensuuri sekä moderaattoreiden kontrolli näkyy siinä, että Fobban kritiikki ohjataan toiseen, suljettuun keskusteluun ja pahimmille kriitikoille annettiin väliaikainen porttikielto keskusteluun. Keskustelijat hyväksyvät tämän, koska liittyessään keskusteluun heidän tulee hyväksyä myös palstan toimintaa säätelevät foorumin säännöt, eli Homman oma netiketti. Keskustelu ei siis ole Hommassakaan täysin vapaata.

s. 65: Edellä kuvatuissa viidessä teemassa on nähtävissä kaksi jänniteryhmää. Ensimmäisessä jänniteryhmässä on kolme vastakkainasettelua: eliitti ja kansa, enemmistö ja vähemmistö, sekä verkko ja perinteiset tiedotusvälineet. Toisessa jänniteryhmässä on kysymys demokratian ja individualismin jännitteistä.

Luku 8. Pohdinta s. 72 - 79

Viimeisestä luvusta löytyy hyvää pohdintaa, kiihkottamasti ja rauhallisesti kirjoitettua.

s. 72: Tämän tutkimuksen mukaan keskustelijat suhtautuivat vihapuhekäsitteeseen ensinnäkin skeptisesti ja ohimenevänä muotiterminä, toiseksi oikeana sanana jota pitää oppia käyttämään oikein ja kolmanneksi historiallisena käsitteenä. Keskustelijoiden näkemykset jakautuivat myös sen suhteen, pidettiinkö vihapuhetta ja keskustelukulttuurin muutosta todellisena ilmiönä ja tapahtumana, vai katsottiinko vihapuheen lisääntyneen.

Vihapuheella ja sananvapaudella oli Hommaforumilla aivan erityinen merkityksensä, ja käsitykset näistä jaetuista merkityksistä ja niihin liittyvistä normeista yhdistivät keskustelijoita. Kirjoittajia yhdisti myös heidän julkisuuskuvansa, ja se, miten he katsoivat mahdollisen vihapuhujaimagonsa vastaavan todellisuutta. Mediassa väitettiin erityisesti Homman sisältävän vihapuhetta. Kuitenkaan foorumilaisten itsensä mielestä näin ei ollut, ja tämä me vastaan muut -tyyppinen ajattelu yhdisti keskustelijoita. Vihapuhetta määriteltäessä rakennettiin samalla siis yhteistä sosiaalista todellisuutta.

s. 74: Keskusteluketjussa jotkut kirjoittajat suhtautuivat vihapuheaiheeseen humoristisesti tai ironisesti, toiset taas intohimoisemmin oikeudenmukaisuuden ja henkilökohtaisen sanan- sekä mielipiteenvapauden kannalta. Analyysi oli siitäkin haastavaa, että kirjoittajien kommentit eivät olleet jaettavissa kyllä-ei- tai puolustus-vastustus -akseleille, vaan keskustelijoiden mielestä vihapuhe oli kompleksinen ilmiö, jonka taustalla oli monimutkaisia jännitteitä.

Tutkimukseni idea oli vihapuheilmiön parempi ymmärtäminen. On kuitenkin mahdollista, etten täysin ymmärtänyt forumistien yhteisön kieltä tai puheen tarkoitusperiä ulkopuolisuuteni takia. Lisäksi saattaa olla, etten ymmärtänyt kaikkien keskustelijoiden motiiveja tai tiennyt tarpeeksi heidän taustoistaan Hommaforumin kirjoittajina. Tarkoitus ei ollutkaan yleistää tämän keskusteluketjun osallistujien käsityksiä vihapuheesta koskemaan kaikkia Hommaforumilaisia, saati sitten kaikkia vihapuhekeskustelua käyviä suomalaisia.

s. 76: Jonkin ilmaisun lokeroimisessa vihapuheeksi ei ole kyse pelkästään siitä, miten saa puhua vaan myös siitä, kuka saa puhua, kenestä ja mistä asiasta. Keskustelijat yhdistivät vihapuhekeskustelun moneen yhteiskunnalliseen epäkohtaan; toimimattomaan politiikkaan ja poliittiseen keskustelukulttuuriin, sananvapauteen, tunteiden ilmaisuun ja toisaalta järkiperäisen argumentaation syrjäyttävään tunnepitoiseen keskusteluun sekä kiellettyihin aiheisiin. Kun jotain ilmaisua tai puhetapaa pidetään vihapuheena, on otettava huomioon, mistä jyrkkä ilmaisutapa johtuu ja mitä puhuja oikeastaan haluaa sanoa. Miksi hän ilmaisee asiansa tietyllä tavalla ja mihin laajempaan kontekstiin hänen puheensa liittyy?

Kokonaisuutena oikein hyvä gradu. Hyvin kirjoitettu, kaikin puolin mukava lukea.

[sivullinen.]

Kemolitorin ylistävät arviot opinnäytteestä osoittautuivat liioitelluksi. Sen vähän mitä jaksoin lukea sieltä täältä valiten jouduin toteamaan kevyeksi hämmentämiseksi yhden ainoan sanan ympärillä: vihapuheen. Käsitteellisesti sen merkitys on kyseenalainen, kuten aina on täällä sanottu, ja historiallisesti se viittaa valtion harjoittamaan propagandaan, jota taas nykyisessä Suomessa edustaa suvakkimedia. Joten onnettomaksi loppupäätelmäksi on todettava suvakkien puheiden iskeneen taas omaan nilkkaan: toinen suvakki uskoo mitä toinen valehtelee. Tällöin analyysi ei voi olla kovin laadukasta.

Ymmärrän silti miksi tieteellisesti arvoton tuotos kiinnostaa. Julkkiskulttuurissa oman nimen tai klaanin maininta hivelee aina egoa. Vain siksi tähän otan kantaakin, ja olisin ollut suopeampi arvostelussani, jos kirjoituksessa olisi nostettu minut esiin tärkeänä keskustelijana.

[Rubiikinkuutio]

En ole artikkelia lukenut, ei tunnu löytyvän mistään sähköisessä muodossa. Pitää katsoa seuraavalla kirjastoreissulla, josko tuota lehteä lähikirjastoon tulisi.

Helmetin mukaan PK-seudulla löytyy Kalliosta, Rikhardinkinkadulta, Tikkurilasta ja Sellon kirjastosta. Ei mikään yleisömagneetti tuon mukaan.

[Roope]

Tässä ei taida olla kyseessä gradu vaan pitkä artikkeli, Hommaforum kuitenkin mukana. Kyse on Kaarina Nikusen artikkeli Rakastamisen vaikeudesta: Internet, maahanmuutto-keskustelu ja tunteet.

Artikkeli on julkaistu Media & Viestintä -lehdessä 4/2010:

Kaarina Nikunen: Rakastamisen vaikeudesta: Internet, maahanmuutto-keskustelu ja tunteet

Nikunen vilahti tänään Maikkarilla Jyväskylän yliopiston journalismin professorina puolustamassa maahanmuuttouutisten kommentoinnin estämistä.