Ruoan hinta nousussa, aika leikata maataloustukia

[Tabula Rasa]

Sukuun kuuluu kolme eripuolella suomea olevaa pientilaa, joista kaksi maitotiloja, jotka kasvattavat omat rehunsa. Ympäristönsuojelullisesti en keksi, miksi pienmaatalous olisi sen saastuttavampaa kun maatalous suuremmassa mitassa. Kukaan järkevä pientilallinen ei esimerkiksi laske paskaa järveen jonka rannalla asuu. Mökkijärvenkin (3x10km) ympäriltä löytyy kaksi tilaa, ja suomenkin standarteilla vesi on moninkertaisesti niin puhdasta kuin tarvitsisi olla. Kerropa pohjolan puolesta niistä haitoista joita pienmaatalous muka tuottaa? Jos saisi, niin ajetaan lehmänpaskat pellolle, laitetaan siemenet keväällä ja kuivataan syksyllä/AIV ja eikun lypsävien suuhun.

[Pelto]

Kerropa pohjolan puolesta niistä haitoista joita pienmaatalous muka tuottaa?

No pienmaataloudesta sinällään ei ole automaattisesti ympäristöhaittaa sen enempää kuin suuremmankaan mittakaavan viljelystä. Ongelma tulee siinä että uusi ympäristöystävällinen tekniikka on kallista eikä pientilalla riitä rahkeet investoida esim. biokaasulaitoksiin, täsmäviljelyteknologiaan, moderneihin lannankäsittelykoneisiin tai nykyvaatimusten mukaisiin kotieläintuotantorakennuksiin.

[ElinaElina]

TV7:ssa oli jotain ohjelmaa Israelista. En muista siitä mitään muuta kuin taustakuvat, joissa oli lehmiä laitumilla. Siellä oli vasikat emojensa kanssa. Tätä ei näe Suomessa, vaan pikku ressukat erotetaan heti äidistään. Perheenyhdistämistä vaadin Israelin malliin!
Suomessa on enenevästi robottinavetoita, joiden lehmät ei pääse koskaan ulos. Sen huomaa voin väristä, kesävoi keltaisempana on kateissa.

Olen ajatellut ostaa navetan. Tavoitteena siis mummonmökki jossa pihapiirissä pikkuinen navetta. Ehkä joskus sinne tulisi joku asukas, ongelmana on, ettei sitten kuitenkaan pysty viemään lahtipenkille syksyllä ja elukka sitoo.

[retired]

Ei kukaan ole vielä nälkään kuollut lännessä tai Venäjällä

Ja sinä varmaan voi todistaa tämän?

[Pohjolan puolesta]

Kerropa pohjolan puolesta niistä haitoista joita pienmaatalous muka tuottaa? Jos saisi, niin ajetaan lehmänpaskat pellolle, laitetaan siemenet keväällä ja kuivataan syksyllä/AIV ja eikun lypsävien suuhun.

Hajallaan olevat pienet yksiköt olivat ne sitten millä teollisuuden alalla ovat ympäristörasitteita mukaanlukien maaalous. Se on monestakin syystä.
1. Hajallaan olevat pienet yksiköt aiheuttavat logistisen ongelman. Vaikka lähiruoka onkin trendikästä ei se pysty kauniista ajatuksestaan huolimatta poistamaan tätä ongelmaa.
2. Pienten yksikköjen tekninen tehokkuus ei yllä isompien tasolle sekä tuontannollisti että päästöissä.
3. Pienten yksikköjen vireessä pitäminen on vaikeampaa. Toisinsanoan niiden huoltaminen on kalliimpaa. Tästä syystä pienissä yksiköissä huoltamattomat koneet ovat tehottomia ja aiheuttavat ympäristölle ongelmia.
4. Suuremmassa yksikössä voidaan saadaan mukaan paljon enemmän sitä erikoistunutta aivotoimintaa.
5. Suuremma yksikön valvonta yhteiskunnan taholta on helpompaa. Pienet yksiköt jäävät usein resurssipulan vuoksi valvomatta.
5. Ammattimaisesti johdetulla maatalousyrityksellä on aivan toisenlaiset mahdollisuudet vastata haasteisiin kuten esimerkiksi erilaisten laatusertifikaatti täyttämisestä taikka viimeisten tuotantomenetelmien omaksumisessa.
6. Pankit eivät ymmärrettävistä syistä halua olla mukana nappikaupassa. Suuremmat yksiköt saavat rahoitusta paremmin kuin pienet ja siten voivat kehittää toimintaansa aivan toisella tavalla.
7. Maatalous on Suomen kaikkein suurin päästöjen lähde tälläkin hetkellä. Suuremmalla tilakoolla saataisiiin tätäkin vähennettyä.
8. Pienillä tiloilla ei yksinkertaisesti ole ammattitaitoa ymmärtää ja liiallinen yleismiehenä toimiminen lipsauttaa päästöjä. Niistä vaan ei välitetä. Kuitenkin öljyä ja kusta vapautuu luontoon siellä täällä tuo aikamoisen puron kun se ynnätään yhteen.

Jos verrataan siihen yksikkökokoon mikä siellä Kosken kunnassa oli eli se on tarkoitus nostaa 32'000 lihasikaan ja 4'000 emakkoon + 20'000 välikasvatuspaikkaan ja broileriluku oli tarkoitus noista 500 000.
http://www.farminummela.fi/page3.html

Minkähän kokoinen olisi vastaava maidontuotannon tila? Otettaisiinko 5000 lypsävää.
Oletetaan että pientilan lehmäkoko nykyään olisi 50 lypsävää. Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä.
Tarkoittaa käytännössä sitä että suurfarmi olisi sata kertaa suurempi kuin peinfarmi.

Jokainen voi mielessänsä miettiä minkälaisia suuruuden ekonomian antamia etuja 5000 kannikan farmilla on.
Siinäkin suuri logistinen kun se maitotila sijoitetaan meijerin viereen. muutenhan se maitoauto kiertää sadoille tiloilla keräämässä sitä maitoa.
Suomessahan meijerit ova keskittyneitä. Suuri osa maidosta viedään valion muutamaan isoon meijeriin jalostettavaksi.
http://www.valio.com/portal/page/portal/valioyritys/yritystieto/toimipaikat
On pienempiäkin meijereitä mutta niillä ei ole niin suurta merkitystä:
http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMI/Milkworks/Milk_Works/meijerit_suomessa
60-luvulla joka pitäjässä oli meijeri. Niitä oli paljon. Vielä tänäkin päivänä ne tyhjät meijerirakennukset ovat paikallaan kunhan osaatte tunnistaa ne. Nyt kun kiertelette kesällä maaseudulla niin bongatkaapa niitä.

Kaikkein järjettömintä maatalous on ollut Pohjois-Suomessa. En tiedä missä nyt pohjoisin meijeri, mutta on kamikaze-taloutta kun vähintäänkin Rovaniemeltä pitää maidon keräilyauton kiertään pitkin Lappia aina Utsjokea saakka hakemaan maito niistä piennavetoista. Ainoa todellinen hyöty tulee kuljetusyrittäjälle.
Muistan vielä yhden Rovaniemeltä 70-luvulla etelään muuttaneen jepen sanoneen kyllä ne siellä viljaakin viljelevät mutta ei niiden ole koskaan tarvinnut ostaa puimuria. Syystä että aina on voinut hakea katokorvauksia.

Anteeksi vaan että loukkaan tunteita mutta minulle nämä ovat rationaalisia kysymyksiä.
Maaseutu ei ole yhtäkuin ruuantuotantoon erikoistunut maatalous. Monet tilat ovat vaihtaneet tuotantosuuntaa. Maatalon pyörittäminen kannattavasti vaati yhä suurempaa ammattitaito aivan kuten millä tahansa muulla alalla (paitsi ehkä Hesarin toimittamisessa).

Kiitos vaan jos jaksoitte lukea ja eikä ollut paljon virheitä.

[Pohjolan puolesta]

TV7:ssa oli jotain ohjelmaa Israelista. En muista siitä mitään muuta kuin taustakuvat, joissa oli lehmiä laitumilla. Siellä oli vasikat emojensa kanssa. Tätä ei näe Suomessa, vaan pikku ressukat erotetaan heti äidistään. Perheenyhdistämistä vaadin Israelin malliin!
Suomessa on enenevästi robottinavetoita, joiden lehmät ei pääse koskaan ulos. Sen huomaa voin väristä, kesävoi keltaisempana on kateissa.

Olen ajatellut ostaa navetan. Tavoitteena siis mummonmökki jossa pihapiirissä pikkuinen navetta. Ehkä joskus sinne tulisi joku asukas, ongelmana on, ettei sitten kuitenkaan pysty viemään lahtipenkille syksyllä ja elukka sitoo.

Unelmasi mummonmökistä muistuttaa hyvin Vihreiden ajatusmailmaa sillä erolla ettet vaadi metropysäkkiä viereen.

Kaliforniassa oli aivan samanlaisia näkymiä. Mittakaava vaan saattoi olla toinen. Karjaa oli laiduntamassa tuhansia päitä. No, oli siellä pienempiäkin tiloja. En ole aivan varma että olivatko elikot lihan- vaiko maidontuotantoa varten mitä satuin näkemään. Siellä päin eläinten vapautusrintaman jäsenet kuolisivat nälkään, niin luonnomukaiselta vaikutti nautojen elämä.
Kalifornia on Amerikan suurin maidontuottaja ja meijereitä on sen mukaan. Tuotannon arvo on vajaat 5 miljardia dollaria.

Ranching in California:
http://www.youtube.com/watch?v=dUT4kUdeUQ0

[Mulli]

Vuoden 2008 karjatilasaldo (mennään siis nautakarjassa) olisi reilut 915000 päätä tilaluvun ollessa alle 17500. Nyt, jos tuo kasa jaetaan 5000 lypsävän suurtiloiksi, tilaluvuksi tulee 183.

Voisin kuvitella, että tavan karjatilaa pyörittää ukko ja akka. Työllistysvaikutus on siis 35000 ihmistä. Paljonko suurtilalla olisi väkeä? Parikymmentä per tila (plus toki hädän hetkellä sesonkiin palkatut kolmen euron puolalaiset)? 3660 työpaikkaa. Siis reilut 32000 uutta työtöntä tilauksessa?

Suurtilan ottaminen perusyksiköksi ei ole niin yksinkertainen juttu.

Kulujen kasvaessa tilakokoa tulisi toki suurentaa, vaan polku siihen pitäisi jotenkin saada sellaiseksi, että siitä ei kehity mitään uutta pommia millekään alalle. Muutaman suurtilan ilmestyminen kuvioihin pudottaa väkisinkin tuottajahinnat sellaiselle tasolle, että pienet tilat kuolevat pois jaloista ja työttömyys kasvaa silmissä.

Työttömyyden syy muuten tämän päivän Suomessa ei aina ole se, että laiskat vain makaavat. Työpaikkoja ei vain ole lähestulkoonkaan kaikille. Ei siis voida rehellisesti väittää, että entiset viljelijät voivat opetella puolan kielen ja mennä raksalle töisin. Juurikin tuon kieliasian takia.

Pohjoisen maitorallista olen itsekin joskus messunnut. Maitoauton toistatuhatkilometrinen kierros ei ole oikein loppuun asti ajateltua touhua. Vaan jaeltava se on ruoka sielläkin päin Suomea, vaikka maitotilat etelämmäksi saataisiinkin.

Jos ihminen olisi vähemmän nirppanokkainen, hänelle toki sopisi karjatila meijerin viereen. Meijerit ovat toki sijoitettuina isoihin kyliin ja taajama-alueelle monissa kylissä (Impiwaaralaiselle Helsinkikin on pikkukylä ). Vaan ajattele sitä nillityksen määrää, jonka sitikanin suojelijat pitävät, jos lehmänpaska kärähtäisi urbaanin nokassa.

Ajatusleikkinä toki viehättäisi kuvio, jossa suurtilallinen hoitaisi itse myös meijerin osuuden.

Vaan maana tämä on toki logistinen painajainen joka tapauksessa. Harvaan asutettu ja pitkä, kuin perkelöinti sellaisen miehen suussa, joka on juuri lukenut Kataisen ulkomaanmatkan tuloksista. Suurtiloilta ulos liikkuva tauhka olisi edelleen ongelma ja loppupelissä sitoisi aika lähelle saman määrän kuljetuskalustoa. Rekankontti ei kasva kokoa tilakoon kasvaessa.

Lisäksi voisin toki vastustaa suurtiloja elämänlaatukysymyksenä. Tehokkuusajattelu on toki hyvää liiketoimintaa, mutta se ei takaa hyvää elämää.

Teetättää Mullille nyt kaksisuuntaisen mielipidehäiriön tämä. Huono liiketoiminta tämän päivän Suomessakaan ei takaa hyvää elämää.

[Mulli]

...Kalifornia on Amerikan suurin maidontuottaja ja meijereitä on sen mukaan. Tuotannon arvo on vajaat 5 miljardia dollaria.

Se, mikä sinun nyt täytyy hyväksyä ja ymmärtää on se, että Suomen ja amerikan maataloudet eivät ole millään tavalla toisiinsa verrattavissa. Oli Suomen maatalouden tulevaisuus mikä tahansa, se täytyy tehdä Suomen olosuhteet huomioonottaen.

[Pohjolan puolesta]

...Kalifornia on Amerikan suurin maidontuottaja ja meijereitä on sen mukaan. Tuotannon arvo on vajaat 5 miljardia dollaria.

Se, mikä sinun nyt täytyy hyväksyä ja ymmärtää on se, että Suomen ja amerikan maataloudet eivät ole millään tavalla toisiinsa verrattavissa. Oli Suomen maatalouden tulevaisuus mikä tahansa, se täytyy tehdä Suomen olosuhteet huomioonottaen.

Juuri näin!
Kalifornia on maataloudesta kiinnostuneelle erinomainen turistikohde antaa silti virikkeitä ja näkemystä vaikka ne eivät ole tänne sovellettavissakaan. Se sattuu vaan olemaan tuttu maisema tienvarsilta ja siksi olen ottanut sen esimerkiksi.
Video Kalifornian maitotiloista:
http://www.youtube.com/watch?v=O04i7fjNnlI&feature=related

[Tabula Rasa]

Ja toisaalta sota-aikana hajautettu tuotanto on äärimmäisen hyödyllistä. Ei olisi vaikeaa pommittaa kahtasataa tilaa ja saada koko maata silläkeinoin antautumaan, kun taas 35k tilaa tuottaa jo huomattavasti kovempaa päänvaivaa.

Ja lähiruuan ideana lienee että säästyttäisiin turhalta eestaasajelulta, homma vaan pitäisi saada pelaamaan maito tilalla purkkiin-> tilan rekka heittää maidot lähikauppaan. Toki suuremmissa yksiköissä teoriassa voidaan säästää, mutta toisaalta, jos joka tilalta kulkee yksi minibussi tai rekka 2-30km päähän kauppaan, niin luulisi sen olevan ekologisempaa kuin tila->maitoauton 1000km lenkki->meijeri->tukkuporras->muut välikädet?->vähittäiskauppa.

Koneita pienmaitotilalla tarvitaan lypsykone+ ehkä separaattori jos haluaa kerman ja kurrin erottaa+kylmäsäilytystilat.

Viljely puolestaan voi olla vähän isommissakin yksiköissä, mutta toisaalta heinän ja rehun hakeminen 300km päästä muodostuu jo kohtuullisen kovaksi vaatimukseksi pientilalle(50 lypsävää+muut vaatii 2x500kg kepulaisenmunan päivään+rehua liki tonnin viikkoon.) eli kuljetuskalustoa pitäisi olla kovasti ja sen pitäisi olla halpaa.

[Alfresco]

Ei kukaan ole vielä nälkään kuollut lännessä tai Venäjällä

Ja sinä varmaan voi todistaa tämän?

Mitä pitää todistaa? Oletko kuullut nälkäkuolemista lännessä tai Venäjällä viime aikoina? Minä en ole.

[Alfresco]

Kerropa pohjolan puolesta niistä haitoista joita pienmaatalous muka tuottaa? Jos saisi, niin ajetaan lehmänpaskat pellolle, laitetaan siemenet keväällä ja kuivataan syksyllä/AIV ja eikun lypsävien suuhun.

Hajallaan olevat pienet yksiköt olivat ne sitten millä teollisuuden alalla ovat ympäristörasitteita mukaanlukien maaalous. Se on monestakin syystä. ...

Kaikki nämä jutut ovat ihan oikein. On päivän selvä, että suurtila voi olla tuottavampi kun pientila. Kyse on massatuotannon efektistä. Sama tavaraa liukuhihnalla tuotettuna on halvempaa kun "käsin" tehty. Se ei kuitenkaan tarkoita ettei pientilalla olisi mitään roolia.

Pientilallisen ei olisi markkinataloudessa järkevää yrittää kilpailla suurtilojen kanssa maidon ja viljan tuotannossa. Syy miksi pientilat sen tekevät, on maataloustuki. Tuen turvin tehokkain tuotantotapa ei olekaan kannattavin vaan myös tehottomampi laitos pysyy hengissä.

Ilman maataloustukia pientilat joko lopettaisivat tai siirtyisivät muihin tuotteisiin. Viljan sijaan kannattaisi viljellä vaikka marjoja, hedelmiä tai erikoisviljoja. Sikalan sijaan kannattaa siirtyä lammaslihan tuottajaksi jne.

Maataloustuki on loi tilanteen missä ylituotetiin valtavia määriä perustarvikkeita, jolle ei ollut tarvetta. Nyt tuen saaminen edellyttää peltojen paketoinnin eli toiminnan lopettaminen. Molemmissa tapauksessa tilanne on epäoptimaalinen koska veronmaksajat maksavat edelleen valtavia määriä rahaa tukiaisina ja tuotanto on keskittynyt perustuotteisiin. Markkinataloudessa tuotepaletti olisi diversifioitunut ja kaupoissa olisi enemmän erilaisia tuotteita ilman veronmaksajien väliintuloa.

EU:n tulisi ehdottomasti ajaa alas maataloustuet. Jotain askeleita siihen suuntaan ollan jo tehty mutta aivan riittämättömästi.

[kelloseppä]

Tuotannon keskittämisen edut ovat maataloustuotannossakin täysin selviä, mutta tuotannon kasvava keskittäminen vaatii yhä enemmän ns. korkeaa teknologiaa, jonka varassa sitten koko tuotanto seisoo. Logistiikasta lypsyautomaattien piirikortteihin ulottuva teknologiaorkesteri on kieltämättä hurja. Maatalouden pientuotannossa on se etu, että tuotantoa voidaan ylläpitää myös ns. hyvin matalalla teknologialla ja myös maailman kaaduttua täystuhon jälkeen kaupunkien päälle.

Tuotantotapojen kirjossa näen ongelmaa vain siinä, että lainsäädännöllisesti tavalla tai toisella estetään jommankumman tuotantotavan ääripään toteuttamista. Jos joku haluaa elää savupirtissä pollen, parin lehmän ja possun kanssa parin viljahehtaarin ja kasvimaan varassa, se suotakoon hänelle. Rakenteellisen työttömyyden yhä kasvaessa ns. matalalla teknologialla toimivan maa- ja metsätalouden pientuotannon ensisijainen rooli saattaakin olla rauhan aikana työllisyydenhoidossa eikä ruuantuotannossa.

Maataloustuet eivät vain vääristä kilpailua, vaan myös tappavat innovaatiot, jos halutaan oikein reippaasti kärjistää. Jos tukiraha juoksee, ei ole tarvetta kehittää mitään uuttakaan –ilmiö on kovin tuttua muualtakin. Erityisesti tämä laakereillaan lepääminen koskee ns. ylituotantokapasiteetin ja metsän omistamista. Byrokratia on jo nyt sellaisissa mitoissa, että itse tuotantotoiminta on liiaksi unohtunut niin viranomaisilta kuin monilta tuottajilta. Silloin, kun Bryssel vaatii sitä ja tätä selvitystä, unohdetaan monesti, että Helskinkin vaati aikoinaan myös yhtä ja toista paperinivaskaa. Tukiaiskeskustelussa unohdetaan myös usein se, että maatalousyrittäjän vuotuinen työtuntimäärä on ihan kilpailukykyinen mm. palkansaajiin, jopa useimpiin pienyrittäjiin nähden. Toisaalta taas maatalousyrittäjät ymmärtävät kovin harvoin sitä, että kovin harva pienyrittäjä pyörittää omaisuusarvoiltaan ja investoinneiltaan niin suurta toimintaa kuin maatalousyrittäjä mm. kiitos erilaisten tukiaisten. Mutta, mutta ... kuka nyt osaisi sieltä tukiaisviidakosta, hallintobyrokratian kuluista, erilaisista monopolien (keskusliikkeet, lannoite- ja siemenbisnes, konekauppa, maatalousmaan hinta, erilaiset rekkarallit) muodostamasta "ilmasta" ja kaikenkarvaisten (maatalous)yrittäjien valitusvirsistä laskennallista totuutta kaivaa esiin. Kovin olisi mielenkiintoista tietää, mikä olisi tiettyjen kotimaisten peruselintarvikkeiden vähittäishinta vaikkapa a) Möttölän kyläkaupassa ja b) hypermarketissa Kehä III sisäpuolella ilman kaikkea tätä kovin suurella taidolla rakennettua tavattoman monimutkaista ja suuria intressejä sisältävää (hämäys)koneistoa.

Suomen etu on olla harvaan asuttu maa, jossa tyhjää tilaa riittää. On hämmästyttävää, ettemme ole vielä tietoisesti yrittäneet kehittää toimintamalleja, jossa tätä Euroopassa todella poikkeuksellista luonnonvaraa käytettäisiin hyödyksi muutoin kuin puunjalostusteollisuuden raaka-ainelähteen ja matkailun roolissa. Nyt on viimeistään ryhdyttävä tähän, eikä vain keskittää väestöä muutamaan asutuskeskukseen, jossa ongelmatkin keskittyvät. Toki jos uskotaan, että globaali markkinatalous korjaa myös rakenteellisen työttömyyden ja parantaa maailman etc ..., tarvetta tähän ei ole.

En aiemmin todellakaan tiennyt kuinka vähäisellä rahamäärällä voi Suomessa elää ennen muuttoani metsään Espoon puutarhakaupunginosasta. Silti on autoa, järven rantaa, isoa omakotitaloa ... kaikki ns.  elintason ulkoiset merkit, mutta on myös varmuus siitä, ettei tule kylmä, vaikka ydinmiilut posahtaisivat, eikä tule nälkä, vaikka automarkettien hyllyt olisivatkin joku aamu tyhjänä.

Ts. komppaan henkisesti aivan täysillä mm. nim. Asta Tuomista ja Päivänsädettä, reaali-ajatteluni tukee vahvasti mm. nim. Alfrescoa, Pohjolan puolesta, Mullia, wannabeetä ja Marshal Mannerheimiä.

Meillä kaikilla on omat lähtökohtamme, omat mittakaavamme ja omat tavoitteemme, mutta erilaisuudestamme huolimatta en näe syytä minkäänlaiseen henkilökohtaiseen vastakkainasetteluun tässä kysymyksessä, sillä tämä aihe kuuluu niihin harvoihin, jotka ovat meille kaikille yhteisiä: ruokaa me kaikki syömme. Nälän edessä kaikki kannattavuuslaskelmat menevät valitettavasti aina ja ehdottomasti aivan uusiksi.

[Pohjolan puolesta]

Ensimmäinen vaatimukseni maataloudelle on että harrastelijat pois.
Niinkuin kaikilla muillakin aloilla on.

Tilakoon vaatimus on se että kuinka hyvin se pystyy tarjoamaan kokopäiväiselle korkeasti koulutetulle mielekästä toimintaa.
Mitä parempia ammattattilaisia maatalousyritysten johdossa on sitä paremmin ne voidaan sopeuttaa tarvittaessa kriisiaikojen vaatimuksiin.

Huoltovarmuus ja puolustuspoliittiset kysymykset voidaan aivan yhtä hyvin hoitaa isommalla tilakoolla. Aivan riittävä hajauttaminen tulee. Niitä gigantti-yksiköitä tulee jos ei poliitikot ole valmiina.

Jossain oli että MTK:n omavaraisuustavoite on 80%. Se on varmasti riittävästi koska kriisien aikana tulemme vähemmällä toimeen.

[Tabula Rasa]

Eiköhän paras malli liene kaikessa pyöriä molempien ääripäiden puolivälissä, maataloudessa sekä 30 että 3000 lypsävän tiloja, ja maahanmuuttokeskustelussa äärinuivan talousmalli maahanmuuttoon, ja ääriviherfeminismin idealismi nuivan antamilla talousrealiteeteilla.

[Pohjolan puolesta]

Missään nimessä en suhtaudu tehomaatalouteen kriitiikittömästi. Siellä on paljon sarkaa parannettavaksi. Jostain syystä ympäristöliike ei tajua ottaa asiakseen lainsäädännön edistämisen.

Yksi hyvä esimerkki on yksipuolinen viljely. Suurmaatalous pitäsi saada lainsäädönnillisin keinoin vuorottelemaan ja limittämään erilaisia viljelykasveja.

Hyvä esimerkki Kaliforniasta on mantelinviljely, jossa gigantomaaniset farmit tuottavat suuren osan mailman mantelituotannosta. Olen alkanut epäillä että mehiläisten, jotka ovat tärkeitä pölyttäjiä, joukkokuolemat saattavat johtua yksipuolisesta ravinnosta.
Ilman pölyttäjiähän ei satoa tule.

Tietenkin on ihmisiä jotka haluaisivat kieltää suurtilat, mutta mielestäni parempaan lopputulokseen päästään kun farmit velvoitetaan viljelemään useampia erilaisia kasveja.

[AstaTTT]

Aivan samaa mieltä. Yksipuolisuus on vaarallista ja siitähän saamme todistuksen katsomalla luontoa ja sen moninaisuutta. Yksipuolisuus voi olla yksi mehiläiskadon syy. Toiseksi syyksi on ehdotettu kasvinsuojeluaineita, entiseltä nimeltään kasvinsuojelumyrkkyjä (ja taas päästään Monsantoon ja heidän Suomessakin myytävään Rounduppiin ja surukseni totean, että Monsanto on siis jo Suomessa). Luonto on herkkä enkä hetkeäkään usko, että kasvinsuojeluaineiden vaikutusta pölyttäjiin olisi ennakkoon tutkittu.

Vihreät. Nuo citypipertäjät, jotka ovat unohtaneet luonnon ja ympäristöasiat muiden asioiden kustannuksella, mm. homoliittojen. Huoh.

Onneksi luonnon kunnioittaminen ja suojelu ovat Perussuomalaisten puolueohjelmassa.  


Edit: täydensin yhtä lausetta.

[ElinaElina]

Yksi hyvä esimerkki on yksipuolinen viljely. Suurmaatalous pitäsi saada lainsäädönnillisin keinoin vuorottelemaan ja limittämään erilaisia viljelykasveja.

Hyvä esimerkki Kaliforniasta on mantelinviljely, jossa gigantomaaniset farmit tuottavat suuren osan mailman mantelituotannosta. Olen alkanut epäillä että mehiläisten, jotka ovat tärkeitä pölyttäjiä, joukkokuolemat saattavat johtua yksipuolisesta ravinnosta.
Ilman pölyttäjiähän ei satoa tule.

Olen ajatellut ihan samoin. Tänään studio55:ssä jokin historioitsija-mummeli kertoi Fiskarsin ruukin viljelytavasta, joka kahdeksas vuosi sarka viljeltiin, seitsemänä lepäsi. On varmaan ollut monimuotoista kukintoa viljelyn välissä.

[AstaTTT]

Voih. Menin sitten Wikipediasta katsomaan, mitä tuo Suomessakin myytävä Roundup on. Monsanto on erittäin vaarallinen yritys, joka aikoinaan aiheutti paljon pahaa DDT-myrkyllään ja Vietnamin sodassa käytetyllä Agent Orange -myrkyllä. Me kaikki, pidetään parhaamme, että Monsanto pysyy poissa Suomesta. Ei liity maataloustukiaisiin, mutta muuten sopii ketjun jatkoksi. Lihavointi minun.

http://en.wikipedia.org/wiki/Roundup_(herbicide)

Monsanto developed and patented the glyphosate molecule in the 1970s, and marketed Roundup from 1973. It retained exclusive rights in the US until its US patent expired in September, 2000, and maintained a predominant marketshare in countries where the patent expired earlier. Pesticides based on these poisonous chemicals, including Roundup have been banned in various countries due to their toxic effects on humans and wildlife.


Edit: jostain syystä tuo toinen sulku ei tule linkkinä, yritin jo kahdesti. Noh, hakusanalla Monsanto löytyy tietoa Wikipediasta.

[JR]

Muistan 80-luvulta niin perkeleen sateisen syksyn, ettei 20ha kauraa meinannut sitten millään saada puitua pois. Oli onni, ettei ollut 200ha.
Muutenkin sateisten syksyjen kanssa maanviljelys on perin tuskaista pulaamista. Nyt on ollut niin hyviä vuosia, että huonot vuodet tahtoo unohtua monelta.
Hiukan pelkään ensi kesän vesitilannetta, vaikka talvi oli runsasluminen, niin sulamisvedet taisivat haihtua taivaan tuuliin ja pohjavesi on kovin matalalla. Ettei vain kävisi, niinkuin viime kesän perunasadon kanssa. Vaikka sama se minulle, laitan taas pari vakoa kasvimaalle.

[AfriCat]

Lyhyesti asian voisi kai tiivistää niin, että tavoitteena tulee aina olla elinvoimainen suomalainen maatalous, joka tuottaa laadukasta ruokaa ja turvaa kansan ravinnonsaannin kaikissa olosuhteissa.

Avainsanoja ovat luomu, monipuolisuus ja luotettavuus.

[AfriCat]

Lyhyesti asian voisi kai tiivistää niin, että tavoitteena tulee aina olla elinvoimainen suomalainen maatalous, joka tuottaa laadukasta ruokaa ja turvaa kansan ravinnonsaannin kaikissa olosuhteissa.

Avainsanoja ovat luomu, monipuolisuus ja luotettavuus.

En kyllä ymmärrä luomukiimaa...

Puhtaammat ja laadukkaammat elintarvikkeet? Puhtaampi ympäristö?

[AfriCat]

Lyhyesti asian voisi kai tiivistää niin, että tavoitteena tulee aina olla elinvoimainen suomalainen maatalous, joka tuottaa laadukasta ruokaa ja turvaa kansan ravinnonsaannin kaikissa olosuhteissa.

Avainsanoja ovat luomu, monipuolisuus ja luotettavuus.

En kyllä ymmärrä luomukiimaa...

Puhtaammat ja laadukkaammat elintarvikkeet? Puhtaampi ympäristö?

Sanoudutko kemikaaleista irti?

Liikakäytöstä kyllä.

[Alfresco]

Lyhyesti asian voisi kai tiivistää niin, että tavoitteena tulee aina olla elinvoimainen suomalainen maatalous, joka tuottaa laadukasta ruokaa ja turvaa kansan ravinnonsaannin kaikissa olosuhteissa.

Avainsanoja ovat luomu, monipuolisuus ja luotettavuus.

En kyllä ymmärrä luomukiimaa...

Minä ymmärrän. Lähes jokainen kemikaali, hormooni tai myrkky, joka lykätään kasveihin ja lihaan päätyy meidän elimistöön. USA:ssa ollaan jo havaittu, että karjalle ennaltaehkäisevästi annetut antibiootit aiheuttavat resistenttiä mikrobikantoja myös ihmisissä. Kemikaaileilla taas on arvioitu olevan yhteys astmoihin ja allergioihin. Mitä enemmän kasvatamme kemikaalikoktailia, sen enemmän lieveilmiöitä se aiheuttaa ihmisissä ja luonnossa. Tämä on ihan selvä asia.

Kemikaalien käyttämisen motiivi on lisätä tuotantomääriä tuotantoyksikköä kohden alentaakseen hintaa. Käytännössä siirretään ongelma ruuan tuotannosta esim. sairaalaan, missä hoidetaan niitä tauteja, joita ruoka ja myrkyt aiheuttavat tai vesistöihin, jotka rehevöittyvät.

Itse olisin valmis maksamaan luomusta, siis normaalista ruuan tuotannosta, sen verran lisää mitä tuotantokustannukset ovat listättynä kohtuullisella katteella. Sensijaan en ole valmis maksamaan kaupan haluamaa 100-300% kalliimpaa hintaa, jota luomusta revitään.

Suomessa on paljon maata mutta esim. peltotilojen pieni koko aiheuttaa tiettyjä ongelmia luomutuotannossa. Luomuiljelys eri pelloilla eri vuosina antaisi lepäämässä oleville maille tilaa elpyä ja lannoittua lähes itsestään peltojätteiden mädäntyessä. Kun maatilkkut ovat pienet, viljelijällä ei ole varaa pitää osan maista pois tuotannosta vaan hän työntää mielummin pellot täyteen apulantaa, jotta voisi viljellä koko pinta-alan joka vuosi.

Tällaista toimintaa ei pitäisi tukea vaan kannustaa viljelijöitä luonnonmukaisempaan toimintaan vaikka leikkaamalla tuet niiltä, jotka käyttävät kemikaaleja.

[Mulli]

Lyhyesti asian voisi kai tiivistää niin, että tavoitteena tulee aina olla elinvoimainen suomalainen maatalous, joka tuottaa laadukasta ruokaa ja turvaa kansan ravinnonsaannin kaikissa olosuhteissa.

Avainsanoja ovat luomu, monipuolisuus ja luotettavuus.

En kyllä ymmärrä luomukiimaa...

Puhtaammat ja laadukkaammat elintarvikkeet? Puhtaampi ympäristö?

Sanoudutko kemikaaleista irti?

Liikakäytöstä kyllä.

Tiesitkö, että vesi ja ilma ovat kemikaaleja..? Millä perusteella ruoka olisi "puhtaampaa" luomuna. Tai ympäristö? Mikä siitä tekee "puhdasta" kun se on luomua..?

Nyt kiljutonkka kiinni ja nukkumaan. Sinähän päästelet ihan kummia näppikseltäsi.

[Mulli]

Suomessa karjalle ei anneta ennaltaekhäiseviä antibiootteja.

EDIT: Mulli mitä muka..?

Se aito luomu nyt vain on myrkytöntä. Siitä ei pääse mihinkään (ilmansaasteet ovat toki vakio jokaisessa tuotteessa).

[AfriCat]

Lyhyesti asian voisi kai tiivistää niin, että tavoitteena tulee aina olla elinvoimainen suomalainen maatalous, joka tuottaa laadukasta ruokaa ja turvaa kansan ravinnonsaannin kaikissa olosuhteissa.

Avainsanoja ovat luomu, monipuolisuus ja luotettavuus.

En kyllä ymmärrä luomukiimaa...

Puhtaammat ja laadukkaammat elintarvikkeet? Puhtaampi ympäristö?

Sanoudutko kemikaaleista irti?

Liikakäytöstä kyllä.

Tiesitkö, että vesi ja ilma ovat kemikaaleja..? Millä perusteella ruoka olisi "puhtaampaa" luomuna. Tai ympäristö? Mikä siitä tekee "puhdasta" kun se on luomua..?

Lupaavan provosoiva keskustelunavaus, ei voi moittia  

Itse olen sitä mieltä, että mitä vähemmän ruuantuotannossa käytetään keinolannoiteita ja kemiallisia torjunta-aineita, sitä parempi ihmisille, eläimille ja luonnolle. "Nykyruuasta" on tehty paljon tutkimuksia, mutta en ole vielä törmännyt sellaiseen joka liputtaisi esim. runsaiden torjunta-ainejäämien ja vaikkapa runsaiden lisäainemäärien olevan ihmiselle hyväksi ja suositeltavia.

Tehomaatalous (varsinkin äärimmilleen vietynä) tappaa todella tehokkaasti luonnon monimuotoisuutta laajoilta alueilta.

[Tabula Rasa]

http://yle.fi/mot/070501/kasis.htm Siinä vähän luomusta. (sivujuonne, olinpa eräänä kesänä jutussa mainitulla porkkanafarmilla kitkemässä)

Ja harrastelijat pois ruuantuotannosta? Esimerkiksi jos eläköitynyt metsäkoneenkuljettaja(tutuntuttu) pistää 10 pesän mehiläisfarmin pystyyn, ja myy hunajat lähiseudun kauppoihin, niin keneltä tällainen puolipäivätoiminta on poissa? Toki viljan tuotanto voi olla suurissa yksiköissä tehokkaampaa, mutta maatalous kattaa hyvinkin monta muuta erikoisalaa, enkä katso etteikö maanviljelijä saisi tahtoessaan viljellä vaikka vain 1-20 hehtaaria, siinä missä sataa ja kymmentätuhatta(ehkä Suomessa jossain pohjanmaalla jopa 10k mahtuu olemaankin? tiedähäntä.)

Mutta joo, tasapainoilua, en lähtisi kieltämään mitään vain sen takia, että se ei näytä tehokkaalta.  

[wannabe]

Olen samaa mielta siita, etta ruoantuotanto pitaa sallia kaikille, oli sitten miten aloittelija tahansa. Akkiseltaan ajatellen tahan liittyy kaksi tarkeaa periaatetta:

1. Ruoantuotanto on ihmisen perusoikeus, jopa enemman kuin syominen.

Amerikassa dialogia kaydaan paljon oikeuksien pohjalta, kun taas varsinkin Ruotsissa hallitus tuntuu paattavan, mita oikeuksia ihmisilla on ja mita ei. Lahes samalla tasolla ruoantuotannon kanssa voisi kysya, kenen oikeus on kasvattaa lapset? Jos keskustelusta jatetaan oikeuskasitys pois, voi pian edessa olla tilanne, etta lastenkasvatus otetaan kokonaan vanhemmilta pois; eivathan he yleensa ole lukeneet itseaan kasvatusalan ammattilaisiksi.

Alkutuotanto, mukaan lukien ruuan alkutuotanto, on myos yhteiskunnan elinkeinorakenteen peruspilari, johon kriisiaikoina pitaisi olla paluureitti.

2. Vallalla on kehitys, jossa halutaan paattajien taholta varmistaa ruuan "turvallisuus". (Tama menee syvalle foliohattuiluun; isot firmat sanelevat paattajien kautta toimintatavat, jotka edesauttavat heidan omaa monopoliaseman tavoitteluaan.) Pitaisi olla niin pain, etta kuluttaja itse aikuisena ihmisena saa paattaa, mita ja mista hankkii ruokansa.

[Kozyrev]

Suomessa karjalle ei anneta ennaltaekhäiseviä antibiootteja.

EDIT: Mulli mitä muka..?

Se aito luomu nyt vain on myrkytöntä. Siitä ei pääse mihinkään (ilmansaasteet ovat toki vakio jokaisessa tuotteessa).

"Myrkky"... Ympäristössä puhuttaessa käytetään kyllä nykyään termiä vierasaine.

Niinpä tietysti, jos puhuttaisiin edelleen myrkyistä joku voisi alkaa epäillä jotain...