Julkaisu: Meno-paluu Eurooppaan

[Iloveallpeople]

24.3. klo 14 Julkaisutilaisuus: Meno-paluu Eurooppaan

Maahanmuutto ja siirtolaisuus eilen, tänään – ja huomenna

Tervetuloa julkaisutilaisuuteen torstaina 24.3. klo 14 Eurooppasaliin, Pohjoisesplanadi 31, Helsinki.

Maahanmuutolla on monet kasvot. Turvapaikanhakijat vievät suomalaisen maahanmuuttokeskustelun päähuomion, mutta suurin osa maahanmuuttajista on aina ollut siirtolaisia; työn, opiskelun tai rakastumisen vuoksi muuttaneita. Siirtolaisuutta on ollut Suomesta ja Suomeen jo usealla vuosisadalla. Aikanaan lähdettiin joukolla Amerikkaan ja myöhemmin Ruotsiin. Autonomisen Suomen teollistivat maahanmuuttajat Fazerista Finlaysoniin. Miksi aiheesta nykyisin keskustellaan kuin se olisi uusi tai outo ilmiö?

Maahanmuutosta on hyötyä sekä muuttajille että muuton kohdemaalle. Siirtolaiset työskentelevät, kuluttavat ja elävät – rakentavat Euroopan kasvun ja tulevaisuuden. Miksi anglosaksinen maailma vetää puoleensa kehittyvien maiden parhaimmiston samalla kun Suomi Euroopan rajalla ei houkuta riittävästi osaajia? Suomi ja Eurooppa tarvitsevat muutoksen asenteisiin ja käytäntöihin. Jos työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan, tuotanto siirtyy muualle. Uhkana on Euroopan vanheneminen yksin ja kuihtuminen.

Maahanmuuton moninaisuutta pohtivan raportin ovat kirjoittaneet Siirtolaisinstituutin johtaja Ismo Söderling, STTK:n asiantuntija Ralf Sund, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin tutkija Outi Lepola, Eurooppalaisen Suomen tiedotuspäällikkö Ulla Hirvonen, Akavan kansainvälisten asioiden asiamies Liisa Folkersma ja Suomessa kaksikymmentä vuotta siirtolaisena asunut, sittemmin turhautuneena kotimaahansa palannut Kris Clarke.

Lisätietoja: tiedotuspäällikkö Ulla Hirvonen [email protected] 043 211 0744

Euroopan komissio

Edit. Julkaisun verkkoversio (pdf, 32s.)

[Rafael K.]

Ai Suomessa on joku siirtolaisinstituutti ja siellä palkkalistoilla 25 tyyppiä suoltamassa monikulttuuripropagandaa (vaikka osa tutkimuksesta näyttää koskevan suomalaisia ulkomailla)? Ei enää tarvitse miettiä että mistä näitä suvaitsevaistolaisia oikein tulee. Niille maksetaan siitä rahaa.

[Roope]

Julki on:

Meno-paluu Eurooppaan - Maahanmuutto ja siirtolaisuus eilen, tänään – ja huomenna    

Ismo Söderling, Ralf Sund, Outi Lepola, Ulla Hirvonen, Liisa Folkersma ja Kris Clarke.

Maahanmuutolla on monet kasvot. Turvapaikanhakijat vievät suomalaisen maahanmuuttokeskustelun päähuomion, mutta suurin osa maahanmuuttajista on aina ollut siirtolaisia; työn, opiskelun tai rakastumisen vuoksi muuttaneita.

Maahanmuutosta on hyötyä sekä muuttajille että muuton kohdemaalle. Siirtolaiset työskentelevät, kuluttavat ja elävät – rakentavat Euroopan kasvua ja tulevaisuutta. Suomi ja Eurooppa tarvitsevat muutoksen asenteisiin ja käytäntöihin. Jos työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan, tuotanto siirtyy muualle. Uhkana on Euroopan vanheneminen yksin ja kuihtuminen.

Julkaisija: Eurooppalainen Suomi ry.
ISBN: 978-952-5891-03-4

Lataa PDF (726 Kb)

SISÄLLYS

Esipuhe: Siirtolaiset – maahanmuuttajat
Ulla Hirvonen

On sitä liikuttu ennenkin – siirtolaisuuden lyhyt historia
Ismo Söderling

Lisääntyvä maahanmuutto – Suomen kehityksen luonteva jatke
Ralf Sund

Euroopan unionin turvapaikkajärjestelmä: kohta valmis vai kriisin partaalla?
Outi Lepola

Maahanmuuttopolitiikka yhä valikoivampaa
Liisa Folkersma

Debates over multiculturalism are a distraction for the struggle over power and privilege
Kris Clarke

Verkkouutiset: "Suomessa on huolestuttavan vähän maahanmuuttajia" 24.3.2011

edit:

Lepolan mukaan Suomi kuuluu Euroopan Dublin-järjestelmästä hyötyviin maihin, koska Suomi palauttaa muihin EU-maihin paljon enemmän pakolaisia kuin ottaa niitä takaisin. Hän toteaa, että Suomen osuuden turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa pitäisi olla nykyistä suuremman, jotta Euroopan "pakolaistaakka" kannettaisiin tasaisemmin.

Ei pitäisi. Lepola itsekin toteaa Suomeen saapuvan väkilukuun suhteutettuna 40 prosenttia keskiarvoa enemmän turvapaikanhakijoita. Lisäksi Suomi myöntää oleskelulupia ja humanitaarisia perheenyhdistämisiä helpommin kuin mikään muu maa ja ottaa vapaaehtoisesti vastaan kiintiöpakolaisia. Suomen osuus turvapaikanhakijoista, jos sellaista on mielekästä määritellä, olisi noin 2700, joista noin 800 saisi oleskeluluvan.

- On selvää, että rajavaltioille paineita kasaava Dublin-järjestelmä ei voi pidemmän päälle toimia ainakaan inhimillisellä tavalla, kuten Kreikan tapaus nyt on osoittanut, hän kirjoittaa.

Väkilukuun suhteutettuna suurimmat vastaanottajat eivät ole rajavaltioita Maltaa ja Kyprosta lukuunottamatta, vaan Ruotsi, Belgia ja Itävalta. Ongelmana on heikko rajavalvonta, valtava laittomien siirtolaisten määrä sekä turvapaikkajärjestelmän suruton hyväksikäyttö EU-alueelle pääsemiseksi.

[KTM]

Maahanmuutosta on hyötyä sekä muuttajille että muuton kohdemaalle. Siirtolaiset työskentelevät, kuluttavat ja elävät – rakentavat Euroopan kasvun ja tulevaisuuden. Miksi anglosaksinen maailma vetää puoleensa kehittyvien maiden parhaimmiston samalla kun Suomi Euroopan rajalla ei houkuta riittävästi osaajia? Suomi ja Eurooppa tarvitsevat muutoksen asenteisiin ja käytäntöihin. Jos työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan, tuotanto siirtyy muualle. Uhkana on Euroopan vanheneminen yksin ja kuihtuminen.

En usko että tuotanto siirtyy muualle sen takia että täällä ei ole mamuja, toki halpatyövoima voisi teoriassa houkuttaa enemmän tuotantoa.

Anglosaksiset maat houkuttelevat varmaankin osaajia koska pienempi verotus, suomi ei koska korkea verotus jolla elätetään ne vähemmän osaavat maahanmuuttajat, yhtälö ei houkuta tänne muista kuin sosiaaliturvan hyväksikäyttäjiä.

Mitä pahaa siinä on jos eurooppa kuihtuu yksinään, Japanihan on periaatteessa valinnut tuon tien.

Yhtä kaikki jos maahanmuutto on aina niin hyvää ja ihanaa se pitäisi määrätä pakolliseksi kaikille täysikäisille ja tehdä omassa synnyinmaassaan eläminen laittomaksi kaikille yli 18-vuotiaille.

[PaulR]

Onko noilla ihan pikkusen jäänyt levy paikalleen?

Jouduin oikein tarkistamaan päivämäärän. Näyttäisi olevan tämä päivä. Onkohan vuosi 1998 vai 2011.

[Roope]

Kokonaan oma lukunsa ovat Suomeen
1800-luvulla muuttaneet ns. "resurssi-
muuttajat". Autonomiseen Suomeen tuli
ulkomaisia osaajia, jotka käytännössä
teollistivat Suomen. Tänne muuttaneiden
osaajien ja suomalaisen yhteiskunnan
rakentajien nimiä toistettiin moneen ker-
taan 1960-luvun "Laulussa 20 perheestä".
Riimittelyvaikeuksista johtuen huomat-
tava osa Suomea rakentaneista perheistä
jäi vielä mainitsematta. Joka tapauksessa
olemme paljon velkaa perheille ja suvuil-
le, joiden nimenä on esimerkiksi Stock-
mann, Fazer, Paulig, Rettig, Finlayson,
Barker jne.

Ennen oli resurssimuuttajia, mutta kohta on jotain ihan muuta:

Mutta mistä mahdolliset tulijat olisivat?
[...]
Läntisessä Euroopassa lienee tällä hetkellä
noin 10 miljoonaa muuttajaa pohjoisen Afrikan
maista, eli EU on pohjoisafrikkalaisille
luonnollinen muuttoalue. Jotta kyseiset
Maghreb-maat voitaisiin saada taloudellisesti
ja poliittisesti vakaammiksi, olisi tärkeää,
että EU ryhtyisi sitomaan näitä maita
taloudellisesti tiukemmin itseensä. Tällöin
Välimerestä tulisi samalla talousalueen
sisämeri. Poliittisella tyhjiöllä on aina
täyttäjänsä – EU:lla on nyt etsikkoaikansa.

[Roope]

Ruotsissa maahanpääsyyn riittää
alustava työtarjous ja työehtosopimuk-
sen mukaisen palkan saaminen, minkä
johdosta tulijamäärät ovat moninkertais-
tuneet. EU:n liberaaleimpiin kuuluvassa
uudessa järjestelmässä osaamisvaatimuk-
sia ei ole, mutta insinöörejä muuttaa Ruot-
siin silti enemmän kuin Tanskaan. Osaajia
arvioidaan Ruotsiin tulevista olevan noin
puolet, mutta toisaalta myös järjestelmän
väärinkäytöksiä on ilmennyt erityisesti
matalapalkka-aloilla.

Tätä samaa systeemiä ollaan tuomalla innolla Suomeen. Kaikesta harkinnanvaraisuudesta luopumista ajavat avoimesti etenkin kokoomus ja vihreät.

[Roope]

Satonen kommentoi Meno-palu Eurooppaan -raporttia:

Eurooppalainen Suomi julkaisi torstaina oman maahanmuuttoraporttinsa, jossa korostetaan, että suurin osa maahanmuutosta on työn, opiskelun tai perheen perässä muuttamista. Raportissa suhtaudutaan kriittisesti niin sanottuun Dublin-järjestelmään, jonka mukaan turvapaikkahakemukset käsitellään Euroopan unionin sisällä siinä maassa, mihin ensimmäinen hakemus on jätetty.

- Jos ei olisi Dublin-järjestelmää, niin sehän johtaisi siihen, että turvapaikanhakijat entistä enemmän matkustelisivat kokeilemassa onneaan eri maissa. Ei se kovin järkevältä ajatukselta kuulosta, että Dublin-järjestelmästä luovuttaisiin, Satonen kommentoi.

Verkkouutiset: Arto Satonen: "Turvapaikanhaun porsaanreikiä tukittava"

[Roope]

Meno-paluu Eurooppaan -julkaisu luotaa maahanmuuttoa

Maahanmuutolla on monet kasvot. Turvapaikanhakijat vievät suomalaisen maahanmuuttokeskustelun päähuomion, mutta suurin osa maahanmuuttajista on aina ollut siirtolaisia; työn, opiskelun tai rakastumisen vuoksi muuttaneita.

Maahanmuutosta on hyötyä sekä muuttajille että muuton kohdemaalle. Siirtolaiset työskentelevät, kuluttavat ja elävät – rakentavat Euroopan kasvua ja tulevaisuutta. Suomi ja Eurooppa tarvitsevat muutoksen asenteisiin ja käytäntöihin. Jos työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan, tuotanto siirtyy muualle. Uhkana on Euroopan vanheneminen yksin ja kuihtuminen.

Eurooppalainen Suomi ry on julkaissut eurooppalaista maahanmuuttopolitiikkaan ja maahanmuuton ehtoja luotaavan kirjoituskokoelman, jossa kirjoittajina ovat maahanmuuton asiantuntijat ja tutkijat. Kokoelta on osa Eurooppalaisen Suomen raportti -sarjaa. STTK on Eurooppalainen Suomi ry:n jäsen.

STTK:ta julkaisussa edustaa työllisyyspoliittinen asiantuntija Ralf Sund, joka pohtii kirjoituksessaan Lisääntyvä maahanmuutto - Suomen kehityksen luonteva jatke suomalaisen maahanmuuttopolitiikan reunaehtoja.

- Maahanmuuttajien määrän lisäätyminen ja samalla Suomesta ulkomaille työntekoon suuntaavien määrän lisääntyminen ei ole valintakysymys. Se on vääjäämätön - ja toivottu - suunta. Suomi on valinnut selkeäksi strategiakseen kansainvälisyyden. Tämä perusvalinta on laajalla konsensuksella tehty. Se on kiveen hakattu. Tämän valinnan johdonmukainen seuraus on tässä ajassa työvoiman vilkkaampi liikkuvuus, Sund pohtii kirjoituksessaan.

STTK 11.5.2011