Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[Emo]

Lainaus Emo:"
Työkaverini oli siis käynyt suomenkielisen lukion ja peruskoulun suomeksi ennen sitä, toki hän sen vuoksi joutui osoittamaan ruotsinkielentaitonsa riittävyyden ennenkuin sai opiskelupaikan ruotsinkielisessä tiedekunnassa. Hän on suomenkielisestä kodista.

Vai ovat nuoret vihaiset ja kriittiset Hompanssipojat sitä mieltä, että keski-ikäinen täti nimimerkillä "Emo" sepittelee?

... hetkinen, pitääpä ihan tarkistaa käynkö tätä keskustelua nyt Hommafoorumilla vaiko jollain vauvalehden mammapalstalla....

....ei, kyllä tämä Homma näkyy olevan  Shocked"

No tuota. Se ei varmaankaan kenekään yksityisyyttä loukkaa, jos Emo vaikka kertoisit kyseisen oppilaitoksen nimen. Sehän puhdistaisi mukavasti pöydän ja kaikki olisivat onnellisia
.
Mutta aiheessa pysyäksemme, en huomannut mainintaa ruotsinkielisten yo-kirjoittajien omista ruotsinkielisistä tutkijalautakunnista, jotka saamani käsityksen mukaan antavat yo-kirjoituksista pisteitä helpommin perustein kuin suomenkieliset vastaavasti?

Miksi sinä yo-kirjoituksista puhut? Mitä se tähän asiaan mitenkään liittyy?

Tiedekuntaa en nimeä, olen kertonut jo niin paljon mm. milloin suurinpiirtein on valmistunut ja yliopiston nimen etc... että henkilöllisyys on kohta selvä tämänkin tiedon perusteella niille ainakin, jotka tapaukseen osallisia ovat tai opiskelukavereita. Nämä piirit ovat melko pienet ja tiiviit.

Teille muille ei mikään taas selviä riittävällä "varmuudella" vaikka kaiken henkilön nimeä ja omaa nimeäni  myöten kertoisinkin joten olkoon meikäläisen turinat "sepittelyä" niin saadaan tämäkin akkatappelu täällä päättymään ja teidät tyytyväisiksi. Oikeassa olijan on helppo hymyillä?

Huomioi myös, että siitä on yli 20 vuotta kun tuo henkilö haki ja tuli hyväksytyksi opiskelupaikkaansa "väärästä" äidinkielestään huolimatta, eikä me mistään enää saada käsiimme sen kevään tarkkoja vaatimuksia tai pisteitä. Moni asia saattaa nyt olla toisin kuin silloin myös kielikokeiden osalta, mene tiedä. En ole perehtynyt mitä nyt vaaditaan mihinkin, kas kun minäkin jo valmistuin viime vuosituhannella eikä asia ole enää merkityksellinen.

[Emo]

Harva tulee ajatelleeksi asiaa ennenkuin itse vastaavaan törmää, jos törmää.

Nojuu sen takia kulmakarvojani nostelinkin, kun olen itse seikkaillut täysjästinä kielipuolena ruotsinkielisessä yliopistomaailmassa, enkä ole tuommoiseen törmännyt. Mutta ehkä Helsingissä sitten vaikuttavat vielä professorit Freudenthal ja Mulkvist.

Tai siis onhan mulle varmaan selän takana tirskuttu, mutta ei se äidinkielestä ole millään kouluasteella ikinä johtunut.

Veitkö sinäkin jonkun kiintiöpaikan?

[Koskela Suomesta]

Lainaus Emo:"
Työkaverini oli siis käynyt suomenkielisen lukion ja peruskoulun suomeksi ennen sitä, toki hän sen vuoksi joutui osoittamaan ruotsinkielentaitonsa riittävyyden ennenkuin sai opiskelupaikan ruotsinkielisessä tiedekunnassa. Hän on suomenkielisestä kodista.

Vai ovat nuoret vihaiset ja kriittiset Hompanssipojat sitä mieltä, että keski-ikäinen täti nimimerkillä "Emo" sepittelee?

... hetkinen, pitääpä ihan tarkistaa käynkö tätä keskustelua nyt Hommafoorumilla vaiko jollain vauvalehden mammapalstalla....

....ei, kyllä tämä Homma näkyy olevan  Shocked"

No tuota. Se ei varmaankaan kenekään yksityisyyttä loukkaa, jos Emo vaikka kertoisit kyseisen oppilaitoksen nimen. Sehän puhdistaisi mukavasti pöydän ja kaikki olisivat onnellisia
.
Mutta aiheessa pysyäksemme, en huomannut mainintaa ruotsinkielisten yo-kirjoittajien omista ruotsinkielisistä tutkijalautakunnista, jotka saamani käsityksen mukaan antavat yo-kirjoituksista pisteitä helpommin perustein kuin suomenkieliset vastaavasti?

Opettelepa jupeli tekemään lainaukset oikein.

[Rauli]

Mutta junttisuomalaisten yhteiskunnallisen aseman heikkenemistä ei jostain syystä voi ennaltaehkäistä tasoittamalla näitä epäkohtia. Ilmeisesti junttisuomalainen on maailmankaikkeuden ainoa olio joka ei voi syrjäytyä tai kärsiä syrjinnästä.

Tunkemalla humanitaariset maahanmuuttajat suomenkielisten päiväkoteihin ja kouluihin heikennetään oppimistuloksia. Jälkikasvustaan huolissaan olevat vanhemmat siirtävät lapsensa erikoisryhmiin, jotta oppimisrauha ja -tulokset säilyisivät. Parhaimmin tunnettuja lienevät ruotsinkieliset päiväkodit kielikylpyineen ja yksi(ruotsin)kieliset peruskoulut/lukiot.

Samanaikaisesti, kun suomenkielisten oppilaitosten PISA-tulokset heikkenevät oppilasaineksen mukana, niin perinteisesti heikommin menestyneet ruotsinkieliset oppilaat saavat tasoitusta, ilman että heidän oppimistuloksensa paranisivat.

Kuka sanoo, etteikö RKP:lla olisi ketunhäntää kainalossa, kun se ajaa monikulttuurisuusagendaansa?

[kaupunki]

Siksi muuten minunkin lapseni ovat ruotsinkielisessä koulussa. Joskus kun ei kannata tuulimyllyjä vastaan taistella.

Löytyisiköhän jostain listattuna kaikki etuudet jotka voi saavuttaa pelkästään vaihtamalla asiointikieltään? Asunnon saanti nopeasti ja alempaan hintaan, erilaiset ruotsinkielisille suunnatut apurahat ja tukimuodot niin yritys- kuin kulttuurimaailmoissa jne? Näiden hyödyntäminen saattaisi kiinnostaa, miksei myös julkinen listaaminen hakuohjeineen jotta nuo olisivat mahdollisimman monen kielenvaihtajan käytettävissä

[Emo]

Siksi muuten minunkin lapseni ovat ruotsinkielisessä koulussa. Joskus kun ei kannata tuulimyllyjä vastaan taistella.

Löytyisiköhän jostain listattuna kaikki etuudet jotka voi saavuttaa pelkästään vaihtamalla asiointikieltään? Asunnon saanti nopeasti ja alempaan hintaan, erilaiset ruotsinkielisille suunnatut apurahat ja tukimuodot niin yritys- kuin kulttuurimaailmoissa jne? Näiden hyödyntäminen saattaisi kiinnostaa, miksei myös julkinen listaaminen hakuohjeineen jotta nuo olisivat mahdollisimman monen kielenvaihtajan käytettävissä

Ei minun tuntemani suomenkieliset perheet itseään mihinkään lappuihin ole ruotsinkielisiksi ruksineet, vaikka lapsi/lapset ruotsinkielistä koulua käykin. Eivät nämä perheet itseään edes kaksikielisinä pidä. (Varmaan sellaisiakin perheitä on jotka pitää, ehkä Lipposet?)

Mutta tuollainen lista olisi kyllä kätsy, toivottavasti joku jaksaa rustata.

Sellainen hyöty (moneen kertaan täällä mainittu) ruotsinkielisessä koulussa on, että niissä on pienet luokat eikä rinnakkaisluokkia määrättömästi. Niihin ei myöskään ripotella lapsia aina uusista perheenyhdistämiseristä, kun sellainen paikkakunnalle saapuu. Ainakaan, jos koulu on yksityiskoulu. Ja sama koskee varmasti myös esimerkiksi kristillisiä kouluja.

Yksityiskoulu kalskahtaa hienolle ja kalliille, mutta lähinnä tavallisia koulujahan ne Suomessa ovat.

[jupeli]

Siksi muuten minunkin lapseni ovat ruotsinkielisessä koulussa. Joskus kun ei kannata tuulimyllyjä vastaan taistella.

Löytyisiköhän jostain listattuna kaikki etuudet jotka voi saavuttaa pelkästään vaihtamalla asiointikieltään? Asunnon saanti nopeasti ja alempaan hintaan, erilaiset ruotsinkielisille suunnatut apurahat ja tukimuodot niin yritys- kuin kulttuurimaailmoissa jne? Näiden hyödyntäminen saattaisi kiinnostaa, miksei myös julkinen listaaminen hakuohjeineen jotta nuo olisivat mahdollisimman monen kielenvaihtajan käytettävissä

Ehkäpä maistraatit, Svenska-Finland Folkting-niminen järjestö kenties SRKP.
Ruotsinkieliset erilaiset rahastot jne. Uskon, että auttavat mielellään.
Ahvenanmaa voisi miellään ottaa vastaan uusia tuottavia yksiköitä ja onhan siellä tietääkseni jo valmiina ilmaiset linja-autokuljetukset ja maksuton televisio.
Mutta kannatta kysyä niistä ruotsinkielisistä opinahjoista, joihin pyrkii. Voi hyvässä tapauksessa olla että esim. opintorahoja yms. tukia saa mukavammin?

[FadeAway]

http://www.hs.fi/kotimaa/Opetusministeri+Ylelle+Ruotsinkielisten+suosiminen+lopetettava+yliopistoissa/a1305546422134

Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) väläyttää mahdollisuutta, että ministeriö voisi puuttua yliopistojen opiskelijavalintoihin tulosneuvottelujen kautta.

Ylen mukaan ruotsinkieliset nuoret pääsevät kiintiöiden kautta helpommin sisään yliopistoihin kuin suomenkieliset. Ilmiö on havaittu ainakin Helsingin yliopiston lääketieteellisessä ja oikeustieteellisessä tiedekunnassa.

"Kaikilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä yliopistoon, eikä millään kansalaisryhmillä voi olla mitään etuoikeuksia. Kyllä näihin opetusministeriö voi vaikuttaa, kun käydään tulosneuvotteluja yliopistojen kanssa", Gustafsson kommentoi ruotsinkielisten kiintiöitä Ylelle. Yliopistojen on täytettävä vuosittain tietyt tulosvaatimukset, jos ne mielivät saada budjettirahoitusta.

Ylen saamien tietojen mukaan opetusministeriö olisi lisäämässä ruotsinkielisten juristien, lääkärien ja opettajien koulutusta. Tavoitteena on turvata ruotsinkieliset palvelut tulevaisuudessa.

[AstaTTT]

Tähän se hallitsematon maahanmuutto johtaa: vielä vuosisatojenkin jälkeen pitää pitää yllä järjettömiä rakenteita. Ei mulla muuta. 

[Nainen]

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille_2914002.html

Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.

Ruotsinkieliset koululaiset ovat vuoden jäljessä suomenkielisten koululaisten Pisa-tuloksia. Silti ruotsinkielisiä opiskelee lukioissa suhteessa väestömäärään enemmän kuin suomenkielisiä koululaisia. Ruotsinkielisten nuorten on myös helpompi päästä opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkielisten nuorten.

Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä sanoo, että tavoitteena on kaksikielisyys sekä ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen.

- Se ei ole suomenkielisten syrjintää.
Suomenkielisiä opiskelijoita opiskelee jonkin verran ruotsinkielisissä korkeakouluissa ja päinvastoin. Ruotsinkielisiä nuoria on vajaat viisi prosenttia ikäryhmästään. Kiistanalaisten arvioiden mukaan suomenkielisistä nuorista kolmannes pääsee opiskelemaan korkeakouluihin ja yliopistoihin, kun ruotsinkielisistä opiskelemaan pääsee puolet. Lisäksi lähes kaikissa yliopistoissa ja korkeakouluissa voi esimerkiksi tenttiä ruotsiksi.

Tilastoja ruotsinkielisten korkeakoulukiintiöistä ei opetusministeriöstä saa.

- Vuonna 2009 aloittaneista opiskelijoista ei ollenkaan ole näin suurista eroista kysymys, ruotsinkielisten suhteessa suurempi määrä korkeakouluissa ja yliopistoissa on vain muutaman prosentin luokkaa, sanoo Lehikoinen.

Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla

Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

Oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakeneista ruotsinkielisistä pääsi sisään yli 23 prosenttia pyrkineistä, kun suomenkielisistä 18 prosenttia. Myös taloustieteitä opiskelemaan otetaan ruotsinkielisiä opiskelijoita suhteessa suomenkielisiä enemmän.

Johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä toteaa, että yliopistot ovat autonomisia ja vastaavat itse valintakiintiöistään.

- Ennakoinnit loppuvuonna valmistuvasta kehittämissuunnitelmasta osoittavat, että jonkin verran on varaa vähentää koulutusta myös ruotsinkielisellä puolella

Suurin osa vähennettävistä opiskelupaikoista kohdistuu kuitenkin ammattikorkeakouluihin. Yliopistoissa humanistista, yhteiskunnallista, insinööri- ja media-alan koulutusta supistetaan kuten suomenkielistenkin opiskelupaikkoja.

- Niissä on nyt tämä iso tarkastelu meneillään.

Lehikoinen ei sitä sano, mutta muualta opetusministeriöstä kerrotaan, että ruotsinkielisten juristien, lääkärien ja opettajien koulutusta ei suinkaan vähennetä, vaan sitä tullaan päinvastoin lisäämään tulevaisuudessa.

Are you kiddings me?

Ai se että ruotsinkielinen pääsee heikommilla pisteillä yliopistoon kuin suomenkielinen ei ole suomenkielisten syrjintää?     Voi jestas miten ääliö kommentti. Tarvitaan vielä ainakin toinen jytky ennenkuin tällainen hulluttelu loppuu.

Joku mainitsi tässä ketjussa ruotsinkielisten palvelujen tarjoamisen suomenruotsalaisille. Tulee mieleen se yksi ohjelma pakkoruotsista, jossa ruotsinkielinen nainen kertoi, kuinka oli soittanut hätänumeroon saatuaan sappikivikohtauksen. Pakkoruotsilla kuorrutettu päivystäjä ei ollut ymmärtänyt mistä oli kysymys, vaan oli luullut naisen kaatuneen. Nuo suomenruotsalaiset, ruotsinkieliset ekonomitko sitten vastailevat noissa hätäkeskuksissa puheluihin? Ja juristit? Ja kääntävät kaikki mahdolliset virastojen paperit vielä varmuuden vuoksi ruotsinkielelle?

Jonkun kommentti siitä, että 5 % olisi hyvä osuus ruotsinkielisille linjoille pitää paikkansa. Turhaa ylikoulutusta nykyään. Voisivat tarjota ihan itse nuo palvelut kieliveljilleen vähemmälläkin.

[Emo]

http://www.hs.fi/kotimaa/Opetusministeri+Ylelle+Ruotsinkielisten+suosiminen+lopetettava+yliopistoissa/a1305546422134

No mistähän päin nyt tuulee? PerSunpelkoa?

[Brandöt]

Jos jotain vielä sekin yllättää, että esimerkiksi Hankenille pääsemisen vaikein osuus on kielikoe, niin ei voi mitään.

Siksi muuten minunkin lapseni ovat ruotsinkielisessä koulussa. Joskus kun ei kannata tuulimyllyjä vastaan taistella.

ps. On siinä poliitikoilla selittelemistä...

Meidän lapset ovat ihan suomenkielisessä koulussa, mutta juuri tätä nimenomaista tarkoitusta varten puhumme kotona välillä ruotsia, jotta sen käyttö ja ymmärtäminen sujuisi tulevaisuudessa keskimääräistä paremmin. 

Totta; fiksua on varautua ajoissa tähänkin. Taistella oikeudenmukaisuuden puolesta, mutta varautua siihen, että sama meno saa jatkua hamaan tulevaisuuteen.

[Kuvitteellinen hahmo]

"Positiivista syrjintää". Fakta vaan on, että esimerkiksi ruotsinkielisillä lääkäreillä ei ole mitään velvoitetta mennä palvelemaan Pohjanmaan terveyskeskuksiin, eivätkä he mene. Kiintiöillä ei saavuteta mitään.

Hyvin on muuten sekin pelattu, että Hankenit ja muiden yliopistojen honkenit kouluttavat ruotsinkielisistä lähinnä ekonomeja, juristeja ja lääkäreitä. Mitäs sitä nyt rahvastelemaan, kun kiintiöt saadaan.

Taisi Gustafssonilla palaa juuri vaalirahat. Ja Lipponen ruotsinkielisrahastokytköksineen kiehuu taustalla.

EDIT: Heh, hauska lukea Helsingin Sanomien kommentteja. Siellä kovasti väitetään, että mitään kiintiöitä ei ole. On vain ruotsinkielisiä koulutusohjelmia ja paikkoja. Eli jos Suomessa aloittaisi joka vuosi 100 nehrungskurischin kielellä lääkäriksi opiskelevaa, ei se suinkaan olisi kiintiö, sillä kuka tahansa voi siihen hakea?

[Luotsi]

Muutamassa tunnissa yli 200 kommenttia, pinnan alla kytee?

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille_2914002.html

Ajatushautomo Magmassa päästiin vihdoinkin käytännön hommiin, innostuuhan sitä herkästi 

[Professori]

Gustafsson on oikeassa. Tämä on ollut pitkäaikainen vääryys maan valtaväestöä kohtaan. Virmavirta oli luultavasti oikeassa siinä, että elämme muutoksen aikaa. Jytky mahdollistaa lopultakin tasa-arvon eri kieltä puhuvien suomalaisten välillä. Kiitos siitä suomalaisille äänestäjille ja demokratialle.

Mutta pidetäänpä samalla huolta, ettei ruotsinkielisten ylivalta Suomessa käänny ruotsinkielisten sortamiseksi. Ei, vaikka ankkalammesta kuuluisi ärsyttävää valitusta; kukapa ei valittaisi saavutetun edun menetyksestä. Tosiasia kuitenkin on, että vain tasa-arvoisessa Suomessa asiat ovat niin hyvin, että haluan jättää sellaisen myös lapsilleni.

[Everyman]

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille_2914002.html
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

Noista 26 valitusta 10 opiskelijan äidinkieli oli suomi (40%).

Samoin Åbo Akademin opiskelijakunnasta 16% on äidinkieleltään suomenkielisiä, Hankenilla 18%.

Lähde

[Siili]

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille_2914002.html
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

Noista 26 valitusta 10 opiskelijan äidinkieli oli suomi (40%).

Samoin Åbo Akademin opiskelijakunnasta 16% on äidinkieleltään suomenkielisiä, Hankenilla 18%.

Lähde

Vaikuttaako tuo jotenkin siihen argumenttiin, että kielikiintiöt suosivat äidinkieleltään ruotsinkielisiä?

Oletetaan, että lukiot ja korkeakoulutus tehtäisiin Suomessa maksulliseksi.  Kyllä moinen päätös suosisi varakkaita, vaikka epäilemättä moni vähemmän tienaavakin käärisi moisessa tilanteessa jostain rahat itsensä tai jälkikasvunsa kouluttamiseen.

[jupeli]

Gustafsson on oikeassa. Tämä on ollut pitkäaikainen vääryys maan valtaväestöä kohtaan. Virmavirta oli luultavasti oikeassa siinä, että elämme muutoksen aikaa. Jytky mahdollistaa lopultakin tasa-arvon eri kieltä puhuvien suomalaisten välillä. Kiitos siitä suomalaisille äänestäjille ja demokratialle.

Mutta pidetäänpä samalla huolta, ettei ruotsinkielisten ylivalta Suomessa käänny ruotsinkielisten sortamiseksi. Ei, vaikka ankkalammesta kuuluisi ärsyttävää valitusta; kukapa ei valittaisi saavutetun edun menetyksestä. Tosiasia kuitenkin on, että vain tasa-arvoisessa Suomessa asiat ovat niin hyvin, että haluan jättää sellaisen myös lapsilleni.

Pidetäänpä huoli, että maastamme tulee yksikielisesti suomenkielinen ja siitäkin huolimatta ankkalammikkolaisille pitää kuulua samat edut kuin muillekkin suomalaisille. Onko kukaan laskenut, mitä tämä kaksikielisyyspelleily maksaa suomalaisille veronmaksajille. Arvioita liikkuu 200 tuhanen ja 15 miljardin vuotuisten kustannusten välillä. Siis sokeaa hapuilua ilman päätä ja häntää.
Eikö avoimeen demokratiaan kuulu valistaa ihmisiä eri yhteiskunnan osa-alueiden kustannuksista.

[Impivaaran tiikeri]

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/116896-"peltipoliisit-lainvastaisia-–-selittakaa"

[Kuvitteellinen hahmo]

Moni suomalainen on saanut vanhalta kunnon miliisiltä venäjäksi ja kyrillisillä aakkosillakin sakot. Miten he selvisivät?

[Topi Junkkari]

Sain kerran Hollannissa asuessani parkkisakon. En osannut kieltä vielä kovin hyvin, mutta ymmärsin lapusta, että noin 60 guldenin summa pitää käydä maksamassa poliisiasemalla tietyllä osastolla tiettyyn aikaan päivästä. En halunnut hankaluuksia auton vuokranneen firman kanssa, joten menin kiltisti paikalle ja maksoin.

Poliisin mukaan olin ensimmäinen ulkomaalainen "pitkään aikaan", joka oli tullut maksamaan sakkonsa.

Olinko hölömö?

LISÄYS: Aika vähän tunnettu tosiasia on, että Belgiassa on kolmaskin virallinen kieli hollannin ja ranskan lisäksi. Belgiassa pystyy kuulemma välttymään sakkojen maksamiselta, jos lähettää sakkolapun asianomaiseen virastoon ja pyytää saatekirjeessä kohteliaasti kyseisen asiakirjan käännöstä saksaksi.

[MoonShine]

Moni suomalainen on saanut vanhalta kunnon miliisiltä venäjäksi ja kyrillisillä aakkosillakin sakot. Miten he selvisivät?

Olen saanu liikennemiliisiltä sakkolapun Viipurintiellä, on siinä kaikenlaisia kirjaimia, kyyrisiäkin.
Ruplissa 300 ja €uroissa kait kuutisen €uroa, Maksamatta jäi, eikä ole vielä kotoa haettu.

[J. Lannan haamu]

Heh heh!

Topi J et ollut lainkaan hölmö! Tuo itse asiassa vaan vahvistaa myös ulkomaalaisten viranomaisten käsitystä suomalaisesta rehellisyydestä! Se on vanhanajan arvo joka on sukupuuttoon kuolemassa, ja joka tuollaista pitää hölmönä niin sitten on pitäjässä vikaa. Tosin vaikka et olisi sakkoa maksanut, en väitä että silloinkaan olisit ollut hölmö  . Itse toimin aina vastuullisesti ulkomailla, mutta Hollannissa asuessani sain kerran parkkisakon ja minä taas en sitä maksanut! Mutta syy tähän oli se, että yritin vaikka millä menetelmällä työntää niitä kolikoita sinne parkkivekottimeen ja se oli ihan älytöntä miten ne eivät toimineet. Se systeemi ei ollut kuluttajaystävällinen/lähtöinen.

Soitin tosin hyvälle poliisikaverilleni Suomeen ja kysyin että kuinka toimia ja hän antoi hieman ohjeistusta. Muuhun rikolliseen toimintaan en luonnollisesti syyllistynyt, enhän....

[EL SID]

sarkastisen huumorin ystäville tämä virva Hirvi-Nevalan teksti aiheutti taatusti epämääräisiä naurunpyrähdyksiä.  Pohjainen lienee otsikoinut jutun väärin (Pohjaisella on tapa itse otsikoida mielipidekirjoitukset, joita se julkistaa), koska kirjoitus ei itsekään vastaa kysymykseen millainen on suomalainen rasismi.

http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/millaista-on-suomalainen-rasismi-1.1089460

Millaista on suomalainen rasismi

sunnuntai 30.10.2011 Kommentit0
Virva Hirvi-Nevala toivoo, että perheet opastaisivat lapsensa arvostamaan ihmiselämää ja sen arvoja.
Työkalut

    Suurenna tekstiä
    Pienennä tekstiä
    Tulosta artikkeli

Lähetä linkki

Katso myös

    Aihealue (1)

Jari Tervo kuittasi taannoin suomalaisten olevan umpirasistista kansaa. Jäin miettimään miten se vaikuttaa ja näkyy ns. lähielämässä ja mitä se tarkoittaa.

Rasistisuus kohdistuu lähes aina ulkomaalaiseen maahanmuuttajaan. Miksi? Siksikö että he saattavat olla erivärisiä? Tai siksi, että puhuvat eri kieltä? Tai mahdollisesti siksi, että kuuluvat eri uskontoon? Tai pukeutuvat toisin?

Rasismi voi kohdistua myös ns. oman "heimon" jäseneen luultavasti samoin perustein kuin ulkomaalaisiin. Voisin kuvitella, että rasistisuus pitää sisällään jonkinasteista pelkoa tekijässään. Vieraat asiat saattavat aiheuttaa turvattomuuden tunnetta, jos asiaa ei osata käsitellä ja silloin syntyy hyökkäys.

Rasismia voi ilmetä myös työyhteisössä, ehkä kuitenkin enemmän syrjintänä. Tällöin henkilö jätetään ulos ryhmästä, sipistään selän takana ja mielellään halutaan puhua ikävään sävyyn. Onneksi tähän löytyy jokaiselle avuksi Yhdenvertaisuuslaki 20.1.2004/21. Valitettavaa on, että aina ei lakikaan auta niitä joihin rasismi ja syrjintä on kohdistunut pitkään ja joiden elämän laatu on siitä vahingoittunut, joskus pysyvästi.

Muistutukseksi voisi ajatella vanhaa sanontaa: Kun haukut toista olet se itse, kun haukut itseäsi haukut toista. Tähän varmasti harva pääsee, koska sanonnan viestiä saatetaan pitää itseluottamuksen puutteena, ja sitähän ei suomalaisen perfektionistinen luonne kestäisi.

Tässä vielä ajatuksia yhteiskunnallisesta näkökulmasta, siitä miten yhteiskunta saattaa tehdä virheen ihan epähuomiossa. Satuin kuulemaan elävän elämän virheestä ja se pisti miettimään miksi meillä jaksetaan vuosikymmenestä toiseen tehdä suomenkielisistä ruotsinkielen vastaisia tai miksi ruotsinkieliset vähemmistönä pelkäävät suomenkielisten valta-asemaa.

Erään perheen lapsi on päiväkodissa, jossa on sekä suomen- että ruotsinkieliset ryhmät, ei kuitenkaan kielikylpyä. Jostain syystä lapset menevät ulos omana kieliryhmänään siten, että kun toiset tulevat ulos, toiset menevät sisään. Eräänä vapaapäivänä tämä lapsi oli puistossa, jonne saapui ruotsinkielisiä lapsia leikkimään. Silloin suomenkielinen lapsi kysyi vanhemmiltaan: "Lähdemmekö nyt pois". "Miksi ihmeessä", vanhemmat tiedustelivat. Siihen lapsi vastasi, että siksi kun nyt tulivat ruotsinkieliset.

Jos meillä puhutaan siitä miksi mitäkin kieliryhmää ei oteta huomioon tai sitä väheksytään, on aika miettiä viestiä, jonka lapset saavat jo päiväkodin opetuksena. Omille kersoilleni olen opettanut, että ihminen on aina ihmisarvon mittainen oli hän sitten keltainen, punainen musta tai valkoinen. Lyhyt tai pitkä. Lihava tai laiha. Puhui hän mitä kieltä tahansa.

Virva Hirvi-Nevala

Vaasa

lapsellisen kirjoituksen pääaihe lienee syyttää kantaväestöön kuuluvaa suomenkielistä kaikesta rasismista. Kaksikielisenä alueella asuvana Virve on huomioinut myös ruotsinkieliset, mutta jostain syystä hän ei itse muista kuinka juuri kielivähemmistö on kieltänyt ruotsinkielisiä oppilaita olemasta tekemisissä suomenkielisten kanssa ( hietalahden koulun remontti: oppilaita ei voinut sijoittaa remontin ajaksi läheiselle ruotsinkieliselle koululle, vaikka tilaa olisi ollut, vaan heitä kuskattiin kilometrien päähän ristinummen kouluun, suurta julkisuutta saanut suomenkielen vertaaminen kiroiluun vaasalaisessa päiväkodissa) tai sitten hän ei vain piittaa.
Toisaalta, kun muistaa lähes yhtä naivit, mutta ammattikirjoittajien (=kirjoittelustaan palkkaansa saavat toimittajat) tekstit mamuista pohjalaisessa, niin ei voi kuin ihmetellä, että elävätkö kaikki mokuttajat omassa satu ja haavemaailmassaan?

[LW]

Muistutukseksi voisi ajatella vanhaa sanontaa: Kun haukut toista olet se itse, kun haukut itseäsi haukut toista. Tähän varmasti harva pääsee, koska sanonnan viestiä saatetaan pitää itseluottamuksen puutteena, ja sitähän ei suomalaisen perfektionistinen luonne kestäisi.

Ahaa. Eli siis, jos haukkuu toisia rasisteiksi...

[VeePee]

Ruotsinkielisten halu eristää lapsensa valtaväestöstä on kyllä kummallinen ilmiö. Omien lasten entinen tarha muuttui ruotsinkieliseksi reilu vuosi sitten kun ruotsinkielisten oma tarha meni remonttiin. Siirtymäkauden aikana tarhaan jäi pari suomenkielistä ryhmää. Juttelin muutamaan kertaan lasteni entisten hoitajien kanssa ja heitä **tutti suunnattomasti se, että ruotsinkieliset kielsivät jyrkästi erikielisten lasten kanssakäymisen. Puhumattakaan nyt siitä, että bättrefolkin saavuttua tarhan rupuinen piha uusittiin välittömästi tosi hienoksi uusine leikkivälineineen. Ruotsinkielisiin ryhmiin tuotiin Iskun rekalla upouudet kalusteet samalla, kun suomenkielisille jäivät vanhat huonokuntoiset rimpulat.

Mistähän negatiivinen asenne ruotsinkielisiä kohtaan oikein kumpuaa...

[Eino P. Keravalta]

..**tutti suunnattomasti se, että ruotsinkieliset kielsivät jyrkästi erikielisten lasten kanssakäymisen.

Tuollaisen ei kannata antaa v-tuttaa, vaan kannattaa ymmärtää, että tällaisissa tapauksissa kyseinen menettely johtuu siitä, että ruotsinkielisten lasten kielen kehitystä yritetään tukea ja auttaa, sillä suomenkielisten kanssa kommunikaatio liukuu automaattisesti suomenkieliseksi: suomi on tässä maassa niin vahva ja yleinen kieli. Näin ollen sekaryhmissä ruotsin oppiminen ei toteudu tai ainakaan se ei ole niin täysipainoista. Kyse ei ole mistään suomenkielisiä halventavasta eleestä, vaan pyrkimyksestä on taata ruotsinkielisille lapsille hyvät lähtökohdat kielelliseen kehitykseen päivähoidon puitteissa. Suomenkieliset tekisivät täysin samoin, mikäli kielten valtasuhteet olisivat päinvastaiset.

Ja tiedätkös, mikä minua "v-tuttaa"? Se, että lapseni ruotsinkielisessä päiväkodissa monet lapset puhuvat usein suomea. Eikä se "v-tuta" siksi, että suomenkielisissä tai suomen kielessä olisi mitään vikaa, vaan syistä, jotka yllä esitin.

[Luotsi]

Ja tiedätkös, mikä minua "v-tuttaa"? Se, että lapseni ruotsinkielisessä päiväkodissa monet lapset puhuvat usein suomea. Eikä se "v-tuta" siksi, että suomenkielisissä tai suomen kielessä olisi mitään vikaa, vaan syistä, jotka yllä esitin.

Mitäs ihmettä se muiden keskenään puhuma kieli sinua "v-tuttaa"? Ovatko nuo ihmiset jotenkin sinun omaisuuttasi 

[törö]

Tuollaisen ei kannata antaa v-tuttaa, vaan kannattaa ymmärtää, että tällaisissa tapauksissa kyseinen menettely johtuu siitä, että ruotsinkielisten lasten kielen kehitystä yritetään tukea ja auttaa, sillä suomenkielisten kanssa kommunikaatio liukuu automaattisesti suomenkieliseksi: suomi on tässä maassa niin vahva ja yleinen kieli. Näin ollen sekaryhmissä ruotsin oppiminen ei toteudu tai ainakaan se ei ole niin täysipainoista. Kyse ei ole mistään suomenkielisiä halventavasta eleestä, vaan pyrkimyksestä on taata ruotsinkielisille lapsille hyvät lähtökohdat kielelliseen kehitykseen päivähoidon puitteissa. Suomenkieliset tekisivät täysin samoin, mikäli kielten valtasuhteet olisivat päinvastaiset.

Kuinkas RKP:n kannatus sitten on voimakkainta alemassa työväenluokassa ja pienviljelijöiden keskuudessa? Ei meinaan tuolla eristämispolitiikalla kasvateta vahvalla itsetunnolla varustettuja aikuisia vaan joko se hylätään tai koetetaan olla eristyksissä koko ikä eikä useimpien äly tai varallisuus riitä kultaisen häkin hankkimiseen.

Niinpä sitten madellaan ja mielistellään pomoja ja viihdytään politiikasta vieraantuneiden porukoissa kun ei uskalleta tuoda mielipiteitä julki tasavertaisesti toisella tapaa ajattelevien kanssa.

[Eino P. Keravalta]

Ja tiedätkös, mikä minua "v-tuttaa"? Se, että lapseni ruotsinkielisessä päiväkodissa monet lapset puhuvat usein suomea. Eikä se "v-tuta" siksi, että suomenkielisissä tai suomen kielessä olisi mitään vikaa, vaan syistä, jotka yllä esitin.

Mitäs ihmettä se muiden keskenään puhuma kieli sinua "v-tuttaa"? Ovatko nuo ihmiset jotenkin sinun omaisuuttasi 

Selitin asian jo ylempänä.