Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[do.ut.des]

Suomenruotsalaiset yhdistävät voimiaan kielensä puolustamiseksi

Suomenruotsalaiset haluavat osallistua entistä paremmin omaa asemaansa ja kieltään koskevaan keskusteluun. Tätä varten perustettiin helmikuussa Magma-akatemia. Akatemian tarkoituksena on vaikuttaa suoraan päättäjiin ja se järjestää päättäjille kursseja ruotsin kielestä ja suomenruotsalaisuudesta.

Kaksi suurta suomenruotsalaista säätiötä Svenska kulturfonden ja Konstsamfundet ovat perustaneet oman lobbaus-ryhmänsä saadakseen äänensä paremmin kuuluville. Magma-akatemian tarkoituksena on lisätä tietoa ja ymmärrystä maamme kaksikielisyydestä erityisesti päättäjille.

- Ilmeisesti Suomen historian osaaminen ja tietämys siitä, että miksi maamme on kaksikielinen, on kertakaikkiaan vain liian laiha, sanoo Akatemian toiminnasta vastaava Martina Harms-Aalto.

Magma-akatemian tukena on neuvottelukunta, johon kuuluu vaikuttajia eri aloilta. Mukana ovat muun muassa Kansallisoopperan pääjohtaja Päivi Kärkkäinen, amiraali Juhani Kaskeala ja toimittaja Tuomas Enbuske. Enbuske pitää suomenruotsalaisuutta tärkeänä osana Suomea.

- Minä olen kiitollinen, että voin itse puhua omaa äidinkieltäni, joka on suomi. Ja se johtuu pieneltä osalta myös esimerkiksi siitä ruotsinkielisestä eliitistä, joka 1800-luvun alussa alkoi puhua suomea ja tukea suomenkieltä. Niin ehkä minäkin voin nyt tehdä jotain, että voin tukea ruotsinkieltä, koska Suomi olisi älyttömän paljon tylsempi, jos täällä ei sitä olisi, Embuske katsoo.
Korkeakouluihin vähemmän painetta

Kriitikoiden mielestä Suomella ei ole varaa antaa etuoikeuksia ruotsinkieliselle vähemmistölleen. Hyvänä esimerkkinä kriitikoiden tarkoittamista etuoikeuksista on koulutus. Ruotsinkielisille on tarjolla korkeakoulupaikkoja omalla äidinkielellään suhteessa enemmän kuin suomalaisille.

- Ruotsinkielisista suurempi osuus on onnistunut saamaan opiskelupaikan kun suomenkielisistä. Ei meillä niin tavattoman paljon ole ruotsinkielistä koulutusta, mutta tätä hakijapainetta siellä ei samalla tavalla ole kuin suomenkielisellä puolella, kertoo opetusministeri Henna Virkkunen.

Kritiikistä huolimatta kellään ei ole antaa tarkkoja lukuja suomenruotsalaisten etuoikeuksien aiheuttamista kustannuksista. Niiden laskeminen onkin lähes mahdotonta. Vertailuun pitäisi ottaa mukaan muut vähemmistöt ja kuinka muut ruotsinkielisistä palveluista hyötyvät. Esimerkiksi ruotsinkielisten korkeakoulujen oppilaista noin neljännes on suomenkielisiä.

YLE Uutiset

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/suomenruotsalaiset_yhdistavat_voimiaan_kielensa_puolustamiseksi_1948813.html


Suomalaisuuden liitto: Ruotsilla liian vahva asema

Suomalaisuuden liitto pitää suomenruotsalaisuuden puolesta lobbaamista turhana. Liiton puheenjohtajan, perussuomalaisen Sampo Terhon mukaan keskustelua on kuitenkin hyvä käydä, sillä ruotsin kielellä on liian vahva asema Suomessa.

Terhon mielestä suurin korjauksen paikka kieliasiassa on tällä hetkellä pakkoruotsi, ja toinen epäkohta koskee yliopistojen epäsuhtaisia kiintiöitä.

- Se kuinka paljon suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä pääsee (yliopistoon) suhteessa väkimäärään, on ehdottomasti korjattava asia. Ja tämän tyyppisiin asioihin ei löydetä ratkaisua lobbaamisella, vaan siinä täytyy tehdä oikeudenmukaisia poliittisia päätöksiä, Terho jyrähtää.

Terhon arvion mukaan suomenruotsalaisten lobbaaminen on seurausta meneillään olevasta kansalaiskeskustelusta, joka ei ole mennyt suomenruotsalaisten toivomaan suuntaan.

YLE Uutiset

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/suomalaisuuden_liitto_ruotsilla_liian_vahva_asema_1948838.html


EK: Vähemmän ruotsia, enemmän venäjää

Elinkeinoelämän keskusliitto on huolissaan suomalaisten kielitaidon kaventumisesta. Perusopetusta uudistettaessa pitäisi EK:n mukaan kiinnittää huomiota myös muihin kieliin kuin äidinkieleen ja toiseen kotimaiseen.

- Yrityksillä ei ole varaa siihen, että meillä ei tulevaisuudessa ole kasvavien markkinoiden eli Venäjän, Aasian ja latinalaisen Amerikan alueiden kielten osaajia, sanoo Aamu-tv:ssa vieraillut EK:n koulutusjohtaja Markku Koponen.

Koposen mukaan pakollinen ruotsin kielen opiskelu on johtanut tilanteeseen, jossa muiden kielten opiskelu on englantia lukuunottamatta vähentynyt. Suomenruotsalaisten kansankäräjien ohjelmajohtaja näkee asian toisin.

- Ruotsi ei ole syy siihen, että muiden kielten opiskelu on vähentynyt. Kun 1990-luvulla ruotsista leikattiin tunteja, sen olisi pitänyt tarkoittaa muiden kielten opiskelun lisääntymistä, mutta niin ei käynyt. Esimerkiksi saksan lukeminen on romahtanut 2000-luvulla. Uskon, että kielten suosio laskee, koska ylioppilastutkinnossa on enää pakollinen vain äidinkieli, pohtii Markus Österlund
Kaksikielisyydelle ei voi laittaa hintalappua

EK:n mukaan on mahdotonta ottaa kantaa siihen, maksaako kaksikielisyys Suomelle liikaa. Yrityselämän kannalta pääasia on se, ettei työntekijöitä jouduta aikuisiällä kouluttamaan kieliin, joita olisi voinut opiskella koulussa.

- Keskustelua ruotsin kielen asemasta käydään varmasti osaksi kustannusten takia, Koponen sanoo.

Kansankäräjien ohjelmajohtaja muistuttaa, että kustannusten lisäksi pitää laskea myös hyödyt. Tärkeintä ovat kuitenkin palvelut.

- Isäni on Tammisaaresta kotoisin eikä puhu sanaakaan suomea. Viimeksi kun hän meni lääkäriin piti ottaa tulkki mukaan ja sekin maksaa. En tiedä kuka kustannukset maksoi mutta tärkeintä on, että isä ymmärsi mitä lääkäri sanoi. Toisaalta on tietenkin tärkeää, että esimerkiksi Närpiössä, missä puhutaan paljon ruotsia, palvellaan myös suomeksi.

YLE Uutiset

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/ek_vahemman_ruotsia_enemman_venajaa_1949041.html

[Lopenkyllästynyt]

Aamu-tv:ssä oli myös aiheesta keskustelua. Mielestäni ohjelmassa ei tullut esille kovin vakuuttavia argumentteja pakollisen, teennäisen kaksikielisyyden puolesta.

Ykkösen aamu-tv: Tuleeko kaksikielisyys Suomelle liian kalliiksi?
http://areena.yle.fi/video/1245123

    * Vain Areenassa
    * Kesto 00:10:26

[do.ut.des]

- Minä olen kiitollinen, että voin itse puhua omaa äidinkieltäni, joka on suomi. Ja se johtuu pieneltä osalta myös esimerkiksi siitä ruotsinkielisestä eliitistä, joka 1800-luvun alussa alkoi puhua suomea ja tukea suomenkieltä. Niin ehkä minäkin voin nyt tehdä jotain, että voin tukea ruotsinkieltä, koska Suomi olisi älyttömän paljon tylsempi, jos täällä ei sitä olisi, Embuske katsoo.

Entäs se ruotsalainen eliitti, joka on tänä päivänäkin voimissaan joka haluaa kitkea Suomen kielen ja suomalaisuuden pois ja jotka kunnioittavat August Sohlmanin ja Axel Olof Freudenthalin näkemystä ja perintöä?

Monet vaikuttavat ylistävän Embuskea "objektiivisuudesta", mutta Embuske on vain suomalainen joka on tajunnut että kun nuolee ruotsinkielisiä kultapyllyjä niin sillä ansaitsee leipää ja voita leivän päälle. Miksi siis purra kättä, joka ruokkii.

Näitä kansansa myyviä ihmisiä on Suomessa aina ollut paljon.

[timouti]

Suomenruotsi on muinaisjäänne ruotsin kielestä. Jo vuosia sitten joku ruotsalainen naureskeli, miten suomenruotsissa käytetään ikivanhoja sanoja, joita ei enää Ruotsissa tunneta. Tuskin eroa on kurottu kiinni ja saatu suomenruotsi eläväksi ja kehittyväksi kieleksi.

Jotkin ruotsin kielen sanat tarkoittavat Suomen puolella eri asiaa kuin Ruotsissa. Ei siis kannata edes yrittää puhua ruotsia muissa pohjoismaissa, jos on kouluruotsin pohjalta liikkeellä.

lähde, esim. Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenruotsi

On hävettävää ja taantumuksellista, että koko valtakunta on valjastettu ylläpitämään menneitten aikojen kielimuotoa, jotta sen puhujat voisivat olla etuoikeutetussa asemassa. Miksi emme saman tien sitten opiskele ja vaali vaikka ersää ja mokšaa, jotka kuuluvat suomalais-ugrilaisten kielten volgalaiseen ryhmään. Ne ovat sentään sukukieliä.

Ruotsin kieli pitää siirtää marginaaliasemaan, jonne se kuuluu.

[Kimmo Pirkkala]

Suomenruotsi on muinaisjäänne ruotsin kielestä. Jo vuosia sitten joku ruotsalainen naureskeli, miten suomenruotsissa käytetään ikivanhoja sanoja, joita ei enää Ruotsissa tunneta. Tuskin eroa on kurottu kiinni ja saatu suomenruotsi eläväksi ja kehittyväksi kieleksi.

Jotkin ruotsin kielen sanat tarkoittavat Suomen puolella eri asiaa kuin Ruotsissa. Ei siis kannata edes yrittää puhua ruotsia muissa pohjoismaissa, jos on kouluruotsin pohjalta liikkeellä.

Minusta tuo on ihan hieno juttu, ja sitä suuremmalla syyllä haluan olla auttamassa suomenruotsin säilymistä omana kielenään, mitä enemmän se poikkeaa riikinruotsista. Vaikka vastustan monikultturismia ja vastustan pakkoruotsia, niin se ei todellakaan tarkoita sitä, että ruotsinkieli pitäisi täältä juuria pois. Ei todellakaan. Minusta suomenruotsin kuoleminen sukupuuttoon olisi ihan yhtä harmillista kuin vatjan, liivin tai vepsänkielen katoaminen tuolta itärajan takaa.

Monikultturistit haluavat tosiasiallisesti yhtä globaalia superkulttuuria pienten osakulttuurien sijasta, sillä kaikkien kulttuurien sotkeminen edesauttaa niiden katoamista.

Minä haluan vaalia olemassaolevia kieli- ja kulttuuriperinteitä, en sotkemassa, hävittämässä ja tekemässä niitä vastenmielisiksi järjettömin lakipykälin niin kuin monikultturismin ja pakkoruotsin kannattajat. Haluan säilyttää ruotsinkielen Suomessa, mutta sille järkevällä suhteellisuudentajulla osoitetulla paikallaan, en ylikorostuneena niin kuin nyt.

[mikkoellila]

Kansankäräjien ohjelmajohtaja muistuttaa, että kustannusten lisäksi pitää laskea myös hyödyt. Tärkeintä ovat kuitenkin palvelut.

- Isäni on Tammisaaresta kotoisin eikä puhu sanaakaan suomea. Viimeksi kun hän meni lääkäriin piti ottaa tulkki mukaan ja sekin maksaa. En tiedä kuka kustannukset maksoi mutta tärkeintä on, että isä ymmärsi mitä lääkäri sanoi.

On se kyllä helvetin häpeällistä, että joku Suomessa syntynyt ja kasvanut ja koko ikänsä asunut ihminen ei osaa sanaakaan suomea.

On todella törkeää, jos tuollaisille ihmisille kustannetaan tulkit veronmaksajien kukkarosta.

[E.P.L]

On se kyllä helvetin häpeällistä, että joku Suomessa syntynyt ja kasvanut ja koko ikänsä asunut ihminen ei osaa sanaakaan suomea.

Eihän tuo mikään ihme ole, Tammisaaressahan on suuri ruotsinkielinen enemmistö. Jos ei paikkakunnalta poistu ei suomea tule käyttäneeksi.

[mikkoellila]

On se kyllä helvetin häpeällistä, että joku Suomessa syntynyt ja kasvanut ja koko ikänsä asunut ihminen ei osaa sanaakaan suomea.

Eihän tuo mikään ihme ole, Tammisaaressahan on suuri ruotsinkielinen enemmistö. Jos ei paikkakunnalta poistu ei suomea tule käyttäneeksi.

Kukaan terve ihminen ei ole niin tynnyrissä kasvanut, että ei koskaan poistuisi omalta kotipaikkakunnaltaan. On aika ihme, jos joku Tammisaaressa asuva ihminen ei käy usein esim. Helsingissä ja Turussa.

[Pliers]

On se kyllä helvetin häpeällistä, että joku Suomessa syntynyt ja kasvanut ja koko ikänsä asunut ihminen ei osaa sanaakaan suomea.

Eihän tuo mikään ihme ole, Tammisaaressahan on suuri ruotsinkielinen enemmistö. Jos ei paikkakunnalta poistu ei suomea tule käyttäneeksi.

Kukaan terve ihminen ei ole niin tynnyrissä kasvanut, että ei koskaan poistuisi omalta kotipaikkakunnaltaan. On aika ihme, jos joku Tammisaaressa asuva ihminen ei käy usein esim. Helsingissä ja Turussa.

Se, mikä minua helvetisti ihmetyttää on se, että jos kerran Suomi on kerran kaksikielinen maa, miksi ei ukko puhu sanaakaan Suomea? Miksi kaikkien muiden tulee osata ruotsia? Aika ylimielistä...

[Kimmo Pirkkala]

- Isäni on Tammisaaresta kotoisin eikä puhu sanaakaan suomea.

Ei sanaakaan? Siis ei "joo", "kiitos" tai edes "perkele" ?
P*kapuhetta. Jonkun agendalla oli tarve vähän liioitella ongelmaa.

[Totuusko?]

- Isäni on Tammisaaresta kotoisin eikä puhu sanaakaan suomea.

Ei sanaakaan? Siis ei "joo", "kiitos" tai edes "perkele" ?
P*kapuhetta. Jonkun agendalla oli tarve vähän liioitella ongelmaa.

Tyhmyydestähän tuossa on jo kysymys. En ymmärrä miten tuollainen idiotismi voisi edesauttaa ruotsinkielisten agendaa?

[Iloveallpeople]

HS-raadin vastaukset kysymykseen: Pitääkö ruotsin pakollista kouluopetusta lisätä?

[Fiftari]

Englantia meille opetettiin kolmannelta lähtien. Oli silloin joku kokeilu. Ja ruotsia sitten seitsemänneltä. Kertaakaan en ole joutunut tilanteeseen jossa olisin ruotsia tarvinnut, edes ruotsissa jossa pärjäsin englannilla.

Huhujen mukaan tällä ruotsilla jota Suomessa opetetaan ei tekisi länsinaapurissa juuri mitään. Itse en voi tuota kyseistä väittämää todistaa mutta huhuja kuullut.

Vaikea tuota on perustella sillä että Suomi on kaksikielinen maa. Setäni kävi ostamassa perämoottoria veneeseensä länsirannikolta, myyjä sattui olemaan suomenruottalainen. Oli asioinut ihan asiallisesti sähköpostilla suomeksi mutta kasvotusten solkkasi pelkkää ruotsia. Tähän setä sitten totesi että kaupat jää tekemättä niin oli kyllä kieli taas vaihtunu ja rahan vaihto tuotteeseen sujunut suomeksi. Kouluissa voisi ruotsin sijaan opettaa vaikka pelastustietoa.

[jupeli]

Totuusko sanoi: "Tyhmyydestähän tuossa on jo kysymys. En ymmärrä miten tuollainen idiotismi voisi edesauttaa ruotsinkielisten agendaa?"

Eihän se toki autakkaan, mutta kun pakkoruotsin ja yleensäkin ruotsinkielen
puolustajien panokset ovat lopussa niin sitten heitetään outouksia.

Onhan se käsittämätöntä, jos jonkun n.4% kielivähemmistöön kuuluvan isä on asunut  suomenkielisessä maassa kymmeniä vuosia, eikä osaa maan kieltä edes sen "lääkärissä käynnin verran", vaikka suomen kieli n. 90% puhutuin kieli maassamme.

Surkuhupaisaa on tämä tämän kielivähemmistön pojan vaatimus siitä, että koska hänen ehkä jo seniili isänsä ei osaa suomea, vaan ruotsia ainoastaan, niin kaikkien n.4,5 miljoonan suomenkielisen suomalaisen on sen takia luettava ruotsia.

Ohjelmassa muutenkin sanottiin toisen edustavan suomenruotsalaisisia kansankäräjiä, vaikka sellaisia ei edes ole.
Suomenkielisessä lakikäännöksessä on teksti: Laki svenska Finlands folkting - nimisestä järjestöstä, myöhemmin folktinget. Misään lain kohdassa ei sitä nähdäkseni ole käännetty suomeksi eli ruotsinkielisen (ruotsalaisen?) Suomen kansankäräjät.

[mikkoellila]

HS-raadin vastaukset kysymykseen: Pitääkö ruotsin pakollista kouluopetusta lisätä?

Tuosta ketjusta:

Seppo Zetterberg:

Ei pidä lisätä, koska se vain kasvattaisi ruotsin epäsuosiota.

Kun ruotsia kehnosti taitavat kompastelevat virkamiesruotsin takia yliopistossa, luonnollinen valinta toimii. Ruotsia osaavat valmistuvat nopeammin ja saavat myös työnhaussa ruotsintaidostaan hyvän valtin.

Pakkoruotsi pitää tietysti poistaa myös yliopistoista eikä ainoastaan peruskouluista ja lukioista.

Työmarkkinoillakaan ruotsinosaaminen ei ole merkittävä valttikortti, toisin kuin professori Zetterberg luulee.

[Rauli]

Myös osmo Soininvaaran blogissa on keskustelu käynnissä HS-raadin pohjalta.

http://www.soininvaara.fi/2010/09/03/pitaako-pakollista-ruotsinkielen-opetusta-lisata/

[mikkoellila]

"No one among us can complain about his death, for whoever joined our ranks put on the shirt of Nessus. A man's moral worth is established only at the point where he is ready to give up his life in defense of his convictions." - Henning von Tresckow, 21.07.1944

Tuota pitäisi siteerata alkukielellä:

Wer in unseren Kreis getreten ist, hat damit das Nessusgewand angezogen. Der sittliche Wert eines Menschen beginnt erst dort, wo er bereit ist, für seine Überzeugung sein Leben hinzugeben!

[kohmelo]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010090312292021_uu.shtml

Tutkijat: Ruotsin opiskelu aloitettava nykyistä aiemmin

Helsingin yliopiston tutkijat toivovat, että ruotsin opiskelu aloitettaisiin entistä aikaisemmin suomenkielisissä kouluissa.
...

[jupeli]

"Tutkijat päätyivät toivomuksiin tutkittuaan, mikä on tyypillistä menestyksekkäälle ruotsinopetukselle."

Mikä vitsi siinä sitten on? Samoilla metodeilla,se koskee mitä tahansa kieltä.

Miksi juuri ruotsia ja miksi pakolla?
Eikö ne tutkijat voisi tosissaan alkaa tutkimaan siellä yliopistoissaan nuorten ja koko Suomen kansan turhautumista nöyryyttävään pakkoruotsipakkoon ja kuinka se turhautuminen aiheuttaa vihaa ja katkeruutta lähes kaikkea Suomessa esiintyvää ruotsalaisuutta kohtaan.

[Kommeli]

Suomenruotsi on muinaisjäänne ruotsin kielestä. Jo vuosia sitten joku ruotsalainen naureskeli, miten suomenruotsissa käytetään ikivanhoja sanoja, joita ei enää Ruotsissa tunneta. Tuskin eroa on kurottu kiinni ja saatu suomenruotsi eläväksi ja kehittyväksi kieleksi.

Jotkin ruotsin kielen sanat tarkoittavat Suomen puolella eri asiaa kuin Ruotsissa. Ei siis kannata edes yrittää puhua ruotsia muissa pohjoismaissa, jos on kouluruotsin pohjalta liikkeellä.

http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/9/1/w51356.php
'"Familjen Erling-Perssons Stiftelse vill främja den högkvalitativa utbildning och forskning som Hanken står för. Det är av stort intresse för näringslivet att ha Hanken som rekryteringsbas", skriver stiftelsens styrelse."
H&M omistajasuvun säätiö lahjoitti 2,5 miljoonaa Hankenille. Ja tiettävästi Ruotsin kuninkaan pursiseurasta on saatu lahjoituksia noin yleisesti ottaen.

http://www.youtube.com/watch?v=C4jZpJI3DzU
Andre Wickström Ruotsin TV4 Parlamentet -ohjelmassa vakituisena "isäntänä".
Esimerkkejä on muitakin.

Eli kyllä suomenruotsalaisilla itsellään ainakin näyttäisi menevän ihan hyvin Ruotsissa. Heitä ainakin ymmärretään.

[mikkoellila]

H&M omistajasuvun säätiö lahjoitti 2,5 miljoonaa Hankenille. Ja tiettävästi Ruotsin kuninkaan pursiseurasta on saatu lahjoituksia noin yleisesti ottaen.

Metsästysseurasta. Ymmärsit väärin sanan jaktklubb.

[matti]

H&M omistajasuvun säätiö lahjoitti 2,5 miljoonaa Hankenille. Ja tiettävästi Ruotsin kuninkaan pursiseurasta on saatu lahjoituksia noin yleisesti ottaen.

Metsästysseurasta. Ymmärsit väärin sanan jaktklubb.

Voi olla myös purjehdusseura, esim. Helsingissä vaikuttaa seura nimeltä Nylandska Jaktklubb. Jakt eli jahti voi tarkoittaa metsästystä tai purjevenettä. Epäilen, että tässä yhteydessä kyse on nimenomaan purjehdusseurasta; KSSS:stä eli Kungliga Svenska Segelsälskapetista, jossa on jäsenenä myös suomenruotsalaisia rahamiehiä.

[mikkoellila]

H&M omistajasuvun säätiö lahjoitti 2,5 miljoonaa Hankenille. Ja tiettävästi Ruotsin kuninkaan pursiseurasta on saatu lahjoituksia noin yleisesti ottaen.

Metsästysseurasta. Ymmärsit väärin sanan jaktklubb.

Voi olla myös purjehdusseura, esim. Helsingissä vaikuttaa seura nimeltä Nylandska Jaktklubb. Jakt eli jahti voi tarkoittaa metsästystä tai purjevenettä. Epäilen, että tässä yhteydessä kyse on nimenomaan purjehdusseurasta; KSSS:stä eli Kungliga Svenska Segelsälskapetista, jossa on jäsenenä myös suomenruotsalaisia rahamiehiä.

Ei ole. Kyllä kyseessä on metsästysseura, johon Björn Wahlroos kuuluu.

[Kommeli]

H&M omistajasuvun säätiö lahjoitti 2,5 miljoonaa Hankenille. Ja tiettävästi Ruotsin kuninkaan pursiseurasta on saatu lahjoituksia noin yleisesti ottaen.

Metsästysseurasta. Ymmärsit väärin sanan jaktklubb.

Voi olla myös purjehdusseura, esim. Helsingissä vaikuttaa seura nimeltä Nylandska Jaktklubb. Jakt eli jahti voi tarkoittaa metsästystä tai purjevenettä. Epäilen, että tässä yhteydessä kyse on nimenomaan purjehdusseurasta; KSSS:stä eli Kungliga Svenska Segelsälskapetista, jossa on jäsenenä myös suomenruotsalaisia rahamiehiä.

Ei ole. Kyllä kyseessä on metsästysseura, johon Björn Wahlroos kuuluu.

http://www.fokus.se/wp-content/uploads/2010/04/20100414-Konungens-Jaktklubb-Namn.pdf
http://sv.wikipedia.org/wiki/Konungens_jaktklubb
Kyseessä siis kuninkaallinen metsästysseura. Ellila oli oikeassa. Bravo!

[Itä ei nuku]

Ruotsinkieliset maanmiehemme haukkasivat oikein roimasti sitä itseään hallintouudistuksessa. Hufvudstadsbladet on rummuttanut kolme viime päivää ns. Kokkolan-kysymystä. Hykerryttävää luettavaa. Ankkalammikko kuohuu yhä, vaikka muiden puolueiden kärkihahmot kaatavat tänään öljyä laineille.

Lyhyesti: hallitus päätti kesällä 2009 Keski-Pohjanmaan lähenevän hallintouudistuksessa Pohjois-Pohjanmaata ja Oulua. Tällöin perustuslakivaliokunta (keidenköhän vinkistä) tarttui asiaan ja vaati uudelleenkäsittelyä, koska ruotsinkielisiä palveluita ei muka voitaisi turvata, ellei hallintoyhteistyötä tehdä etelän suunnassa Vaasan kanssa. Oikeuskansleri yhtyi tähän. Vaasa on vahvaa RKP:n, Oulu keskustan tukialuetta. Marraskuussa 2009 päätettiin hallintoyhteistyöstä Vaasan alaisuudessa kielinäkökohdan perusteella, mutta keskustalaiset vaativat lisäehdoksi pohjoispohjalaisille vuoden aikaa parantaa kielitaitoaan. Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen virkamiehet tuhlasivat satoja työtunteja kielikursseihin uusiakseen kielikokeensa. Tänä syksynä virkamiestyöryhmä vahvisti Kokkolan ja Keski-Pohjanmaan siirtyvän Vaasan komentoon.

Seurauksena keskustan johtohahmot, pääministeri Kiviniemi ja elinkeinoministeri Pekkarinen, ilmoittivat Hbl:ssa (9.9.2010 ja 8.9.2010) menettäneensä uskonsa pakolliseen kouluruotsiin. Pekkariselle päätös on "vastenmielinen", mutta hänen on "ajettava asiaa eteenpäin perustuslakivaliokunnan yksimielisen tulkinnan mukaisesti", vastoin "omaa syvää vakaumustaan". Pääministeri vaati uutta tulkintaa perustuslaista.

- Jag tror att det som behövs är en ny tolkning (läs: av grundlagen). Den här tolkningen leder till att det är omöjligt att uppmuntra ungdomar i övriga Finland att lära sig svenska, när man nu har sagt att man inte kan tillräckligt bra svenska i Uleåborg. (Kiviniemi Hufvudstadsbladetissa 9.9.2010)

Pekkarisen mielestä on mahdotonta tehdä toimivia hallintouudistuksia, jos kielipolitiikka ajaa aina kaikkien muiden näkökohtien edelle. Mitä järkeä suomenkielisille on pakkosyöttää ruotsia, jos äidinkielinen tarjoaa joka tapauksessa parempaa palvelua?

- När det faktum att man från Vasa kan sköta den svenska servicen lite bättre kör över alla andra synpunkter och rättigheter och landskapets vilja har jag ytterst svårt att acceptera ett dylikt språkligt privilegium. (Pekkarinen, Hufvudstadsbladet 8.9.2010)

Hufvudstadsbladetin perusteella ruotsalaiset alkoivat lähestyä maailmanlopun ilmapiiriä. Professori Jan Sundberg jopa spekuloi (9.9.2010) Ruotsin tulevan apuun, jos kouluruotsista päätetään luopua. Omasta mielestäni tämä on aikamoinen hallusinaatio. Millä eväillä Ruotsi puuttuisi Suomen kielipolitiikkaan, kun suomenkielisten asema länsinaapurissa on mitä on?

Kuten tavallista, haistoivat muut puolueet tilaisuuden nuolla pyllyä. Tänään Heinäluoma (sdp) ja Ville Niinistö (vihr.) tuomitsevat Kiviniemen ulostulon. Ulla-Maj Wideroos (rkp) puolestaan toteaa, että "keskusta on varsin yksin ja puolue tuskin haluaa jatkaa keskustelua, kun vain perussuomalaiset tukevat heitä". Kiviniemi kommentoi vain sanoneensa kaiken sanottavan eilispäivän lehdessä.

Kepu ei unohda. Tätä voisi kutsua Pyrrhoksen voitoksi. 

[mikkoellila]

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen virkamiehet tuhlasivat satoja työtunteja kielikursseihin uusiakseen kielikokeensa.

Taas meni veronmaksajien rahoja vessanpönttöön. Syy oli Kepun.

Hufvudstadsbladetin perusteella ruotsalaiset alkoivat lähestyä maailmanlopun ilmapiiriä. Professori Jan Sundberg jopa spekuloi (9.9.2010) Ruotsin tulevan apuun, jos kouluruotsista päätetään luopua.

Hbl (kuin myös esim. FST, Papper, Åbo Underrättelser ym. ruotsinkielinen media) on täynnä tuollaisia harhamaailmassa eläviä ihmisiä, joiden houreilla ei ole mitään yhtymäkohtia reaalimaailmaan.

[Roope]

Perussuomalaiset vaativat tiedotteessaan pakkoruotsin lopettamista. Pentti Oinonen pitää RKP:n ja ruotsin kielen kasvavan epäsuosion syynä Astrid Thorsin harjoittamaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Hela pressmeddelandet:
Sannfinländarnas syn på det svenska språket

I offentligheten förekommer det tidvis olika spekulationer om Sannfinländarnas målsättningar angående det svenska språket i Finland. Somliga tror att det är fråga om avskaffandet av den så kallade tvångssvenskan i skolorna, andra anser att vi rentav eftersträvar att utrota såväl hela det svenska språket som dess talare från Finland.

Jag vill nu förklara vår synpunkt. Sannfinländarna vill inte diskriminera finlandssvenskarna. Vårt mål är helt enkelt att slopa tvångssvenskan i skolorna och göra svenskan till ett valbart ämne.

När grundskolan infördes på 1970-talet, för nästan 40 år sedan, var både Sverige som land och svenskan som språk avsevärt viktigare för Finland än vad de är i dag. Sverige var då för många finnar det enda utlandet de någonsin kunde besöka som turister eller som affärsmän. I dag reser finländarna runtom i världen i samma ärenden.

Den moderna världen kräver anpassning av alla nationer, även vad beträffar språkstudier. Enligt vår uppfattning representerar obligatoriska studier i svenskan inte nutid. I själva verket orsakar den obligatoriska svenskan enbart skada åt det svenska språket och skapar språkpolitiska konflikter mellan finlandsvenskarna och den finskspråkiga majoriteten.

Allt flera finnar använder engelska i Sverige och svenskarna tycks inte ta illa upp det. Enligt våra ungdomar är det allt vanligare att rikssvenska ungdomar blir förvånade när de hör att man måste lära sig svenska i de finska skolorna. Det är svårt för dem att förstå varför det självständiga Finland, som inte har tillhört Sverige på över 200 år och där man talar finska, på sätt och vis hänger fast vid det förflutna i sin språkpolitik. Sannfinländarna och de flesta finska medborgare kan inte heller förstå det.

Speciellt vill jag framföra min uppfattning om varför den allmänna opinionen i allt större utsträckning har riktat sig emot SFP och det svenska språket. En enkel förklaring och orsak är den uselt skötta invandringspolitiken som SFP:s minister Astrid Thors bär hela ansvaret för. Många har kontaktat mig och av dem har jag fått den uppfattningen att man inte är speciellt nöjd med den egna ministerns handlingar även bland SFP:s anhängare. Allt flera har börjat inse vilken skada ministerns verksamhet har orsakat i språkfrågan. Dessa frågor går nämligen hand i hand. Den gemensamma nämnaren är SFP.

Pentti Oinonen
Sannfinländarnas 1. viceordförande
riksdagsledamot

Svenska YLE: Sannfinländarna vill slopa undervisningen i svenska 10.9.2010

Kummallista tässä on se, ettei tästä perussuomalaisten lehdistötiedotteesta löydy jälkeäkään mistään muualta kuin ruotsinkielisen YLEn sivulta.

[Defend Finland!]

Ruotsinkielisenä ja Ruotsissa asuneena ja Ruotsin lehtiä lukevana, niin en ole kyllä huomannut, että Ruotsissa puhuttavan ruotsin ja Suomessa puhuttavan ruotsin välillä olisi kovin suuria eroja. Kirjoitettu teksti (muutama sana erilainen) on täsmälleen sama, kielioppi sama ja esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa puhuttu murre/aksentti on sen verran samanlainen kuin Suomessa puhuttu ruotsi, että niitä on vaikea erottaa. Ruotsin entinen pääministeri Fälldin puhui sellaista ruotsia, että moni luuli, että hän on Suomesta. Skånessa Tanskan kieli kuuluu vielä puheesta ja Göteborgissa norjalainen aksentti voidaan tunnistaa kielestä.

Tämä Kokkola-vyyhti on mielenkiintoinen. Jopa Pekkarinen suuttui niin, että ryhtyi pitämään mykkäkoulua Kokkolassa. Luulen että RKP ampui itsensä nilkkaan, koska se pitää itsepintaisesti kiinni "pakkoruotsista" ja perustelee sitä maan kaksikielisyydellä, eli että tarvitaan virkamiehiä jotka hallitsevat ruotsia. Jos sitten niin korkeatasoisen opetuksen kaupungissa kuin Oulussa ei pystytä oppimaan tyydyttävällä tavalla ruotsia niin RKP on väärässä "pakkoruotsin" kohdalla.

Toisaalta niin ymmärrän Kokkolan seudulla asuvien ihmisten huolen. Vaasassa on pitkän ajanjakson aikana kertynyt tietotaitoa seudun asioiden hoidossa, jota olisi ollut vaikea siirtää Ouluun tai kehittää siellä. Ei voida hetkessä korvata ja oppia tekemään asioita, joiden oppimiseen on mennyt vuosikymmeniä Vaasassa.

Vaasassa hallinto pystyy luontevalla tavalla vaihtamaan kieltä ja palvelemaan kaikkia asiakkaita. Oulussa tämän oppiminen olisi kestänyt pitkään.

Mutte kyllä RKP on nyt ampunut itsensä nilkkaan pakollisen ruotsin kielen opetuksen osalta.

[Kimmo Pirkkala]

Kirjoitettu teksti (muutama sana erilainen) on täsmälleen sama

Kirjakielihän on kaikissa kielissä keinotekoinen. Ja suomenruotsalaisten kirjakieli on sama kuin riikinruotsin kirjakieli siksi, että suomenruotsalaiset kirjoittavat kirjaruotsia, tänne ei ole koskaan luotu omaa suomenruotsin kirjakieltä.

Kieli on murre jolla on armeija.

[Rankkibus]

Kirjoitettu teksti (muutama sana erilainen) on täsmälleen sama

Kirjakielihän on kaikissa kielissä keinotekoinen. Ja suomenruotsalaisten kirjakieli on sama kuin riikinruotsin kirjakieli siksi, että suomenruotsalaiset kirjoittavat kirjaruotsia, tänne ei ole koskaan luotu omaa suomenruotsin kirjakieltä.

Suomen nykyinen kirjakieli käsittääkseni luotiin yhdistelemällä eri murteita yhdeksi kokonaisuudeksi. Aikoinaan Suomessa oli jonkinlainen kielellinen sisällissota länsimurteen ja itämurteen välillä, ja lopulta kirjakieleksi vakiintui näistä yhdistetty kielen muoto.

Tietysti kirjakieli ja puhekieli eroavat kaikissa kielissä, sillä kirjakieli on luonteeltaan pysyvämpää ja virallisempaa, kun taas puhekieli elää ja muuttuu koko ajan. Siksi emme varmasti ymmärtäisi täydellisesti esim. 1600-luvulla eläneen suomalaisen puhetta.


Kirjakieli, tai kirjoitustaito yleensä, on pienentänyt kielten lukumäärän koko maailmassa murto-osaan siitä mitä se oli ennen kirjoitettua kieltä.