Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[Roope2]

"...jotta ruotsin kieli pystyisi vaikuttamaan myönteisesti kansakunnan hyvinvointiin.."


Täytyypä ryhtyä pohtimaan, miten tuo tapahtuisi. Kerron siitä sitten teillekin. Mutta alkaa pidättäko hengitystänne siihen asti.

[Nanfung]

ME PUHUMME RUOTSIA 5/10
Kieltä pitää myös vaalia määrätietoisesti. Tarvitaan valtiovallan aktiivista tukea ja valtaväestön positiivista suhtautumista, jotta ruotsin kieli pystyisi vaikuttamaan myönteisesti kansakunnan hyvinvointiin ja tulevaisuuteen.

Ruotsin kielen yletön tuputtaminen joka tuutista näyttää päinvastoin lisäävän valtaväestön pahoinvointia ja kielteistä suhtautumista ruotsin kieleen.

On se kumma, etteivät ruotsalaisuuden vankkureiden eteen valjastetut eläkeläispoliitikot kuten Ahtisaari, Lipponen ja monet muut suomalaisten ruotsalaistamiseen sitoutuneet suomenkieliset ole edes säätiörahan voimalla saaneet mitään muuta aikaan kuin ruotsin kirjoittajien romahdusmaisen vähenemisen.

[Pöllämystynyt]

ME PUHUMME RUOTSIA 5/10
Ruotsin kielen taantuminen Suomessa osoittaa, että laaja lainsäädäntö ja Euroopassa melko ainutlaatuinen oikeudellinen asema virallisena kielenä eivät riitä takaamaan kielen elinvoimaa. Kieltä pitää myös vaalia määrätietoisesti. Tarvitaan valtiovallan aktiivista tukea ja valtaväestön positiivista suhtautumista, jotta ruotsin kieli pystyisi vaikuttamaan myönteisesti kansakunnan hyvinvointiin ja tulevaisuuteen.

Tämä kappale on jotenkin ristiriidassa itsensä kanssa, kuten koko kirjoitus. Laaja lainsäädäntö ja ainutlaatuinen oikeudellinen asema ovat juuri valtiovallan tukea aktiivisimmillaan. Kansan mielipiteitä taas ei voi valtiovalta ylhäältä päin sanella. Sellaisen olisi täysin epädemokraattista, sillä kansan mielipiteen kuuluu sanella valtiovallan toimintaa, eikä toisinpäin. Lisäksi se on yksinkertaisesti mahdotonta. Kaikki yritykset ovat kääntyneet itseään ja valitettavasti myös ruotsin kieltä vastaan.

Ruotsinkieliset itse ovat avainasemassa kielensä säilyttämiseksi, eivät suomenkieliset. Mitkään suomenkielisiin kohdistuvat toimet, kuten ruotsin pakollisuus kouluissa, eivät ruotsin kieltä edistä tai säilytä, vaan päin vastoin huonontavat kieliryhmien välejä.

Vähemmistökielet todellakin ovat nousussa kaikkialla Euroopassa. Ruotsin kieli kuitenkin taantuu juuri tämän vuoksi. Muut kielet, etunenässä venäjä, tulevat muodikkaammiksi ja saavat enemmän puhujia päättäjien lisätessä maahanmuuttoa. Ruotsin kieli ei voi nousta muiden kielten kohoamisen siivellä, koska perinteisen kielen säilyttäminen ja maahanmuutto ovat aivan eri ilmiöt, jotka toimivat toisiaan vastaan. Se ilmiö, mikä Suomessa kasvattaa muita vähemmistökieliä, nimittäin maahanmuutto, vähentää ruotsin puhujien suhteellista osuutta ja ruotsin kielen merkitystä.

[Eino P. Keravalta]

Ruotsin kieli voi säilyä vain, jos se on tarpeellinen. Ja tarpeellinen se voi ehdottomasti olla vain, mikäli sen puhuja ei ymmärrä kattavasti tai riittävästi suomea. Ruotsinkieliset ovatkin itse kaivaneet hautaa kielelleen osaamalla "aivan hiton liian hyvin" suomea. Neuvo ruotsinkielisille: lopettakaa. Vaatikaa käännöksiä, pyytäkää tulkkeja. Heittäytykää tietämättömiksi, älkää osatko suomea. Ainakaan niin hyvin.

Ja toinen neuvo: houkutelkaa Ruotsista ruotsalaisia asumaan ruotsinkielisiin kuntiinne tai vahvasti ruotsinkielisille alueille. Tarjotkaa maata pilkkahintaan. Tarjotkaa yritysneuvontaa. Luokaa helpotuksia. Luulisi, että aika moni etnoslummeissa kärvistelevä ruotsalainen voisi hyvinkin muuttaa lahden tälle puolen rauhalliselle maaseudulle, jossa sentään puhutaan hänen omaa kieltään. Näin saataisiin Suomeen lisää aidosti ruotsinkielistä väkeä turvapaikanhakijoiden sijaan. Samalla tarve ruotsin kielelle kasvaisi, koska maahan tulee ihmisiä, jotka osaavat vain ruotsia. Näppärää, eikö?

[Entti]

Ruotsin kieli voi säilyä vain, jos se on tarpeellinen. Ja tarpeellinen se voi ehdottomasti olla vain, mikäli sen puhuja ei ymmärrä kattavasti tai riittävästi suomea. ---

Tuosta tarpeellisuudesta: Ihmiselle äidinkielellä on kyllä muutakin kuin väline- eli informaationsiirtotyökalun arvoa. Se on osa indentiteettiä ja juuria. Oman äidinkielen kautta jäsennetään maailmaa ja kielessä suorastaan asutaan, se on eksistentiaalinen juttu (ai niin, siitä on allekirjoituksessanikin).  Ja tällä yksilöllisellä tasolla ei ole (an sich) mitään tekemistä kielipolitiikkapelien tms kanssa. Paitsi sitten, kun esim kaupassa lastensa kanssa poristessa joutuu kokemaan jonkun mätäpäisen isäm maam puollustajan avautumista. Muutimme pois paikalta X, kun juuri puhumaan opettelevan ikäiset lapset joutuivat kuulemaan puhu-suomea-perkele -ölinää. Pakkoruotsikiihkon (sitä on molemmilla osapuolilla) takia ihan tavalliset suomenruotsalaiset ovat aika kyllästyneitä kuulemaan aivopiereskelyä tyyliin oletteks-te-muka-jotenkin-parempaa-väkeä ja kannatatko-sä-sit-Ruotsin-joukkuetta.

[Saas nähdä, onko jonkun mielestä juuri tämmöinen uhkailu ja halveksunta sopivaa kielipoliittista kansalaisaktivismia...]

Ja muuten olen sitä mieltä, että Karthago on hävitettävä, eli koulujen kieliohjelman eri valuutat laskettava kellumaan. Omaa valuttaa eli äidinkieltä lukuunottamatta.

[Pliers]

Huonoa käytöstä ei koskaan voi puolustella. Siitähän tuossa on kysymys.

Olen kanssasi samaa mieltä, että kieli on muutakin, kuin väline informaation vaihtoon. Siksi ehdotankin, että Karjalan kansan tukemiseksi, Karjalan-kielen on oltava pakollista kaikissa Suomen kouluissa. Kaikki materiaali on julkaistava myös Karjalan-kielellä, puhumattakaan tienviitoista.

[Sibis]

Muistutan kielikiintiöistä kuten lääkis, laki ja kauppa.

On käsittämätöntä ettei Suomi katso, että parhaimmat valitaan koulutukseen kovassa globaalikilpailussa.

Muistutan myös eriarvoisuudesta sikaflunssajonoissa, hurrit omissa lyhyissä(olemattomissa) jonoissaan??

[Pöllämystynyt]

(...)
Ja toinen neuvo: houkutelkaa Ruotsista ruotsalaisia asumaan ruotsinkielisiin kuntiinne tai vahvasti ruotsinkielisille alueille.
(...)

Tuo olisi kenties mahdollista, jos Ruotsin demokratia, ihmisoikeustilanne ja yhteiskunta jatkaisivat rapistumistaan romahdukseen saakka, ja Suomi saataisiin silti pelastettua. Tässä tilanteessa voisi Ruotsin alkuperäisasukkaiden pakoreitti suuntautua Suomeen. Suomen tulisi tietenkin ottaa heidät avosylin vastaan, ja tarjota heille turvapaikkaa. Pakolaisten sopeutuminen olisi helpointa alueilla, joilla on jo runsaasti ruotsin puhujia, joten sinne heidät kannattaisi varmaankin sijoittaa.

Ruotsalaiset eivät kuitenkaan välttämättä muutu suomenruotsalaisiksi pelkästään asettumalla Suomeen. Jos pakolaisia tulisi huomattavan paljon, voisikin käydä niin päin, että suomenruotsalaisuus sulautuisi osittain tai kokonaan näihin pakolaisiin. Esimerkiksi suomenruotsalaisten oma murre ja ääntämys voisivat kadota.

[Eino P. Keravalta]

Entti on aivan oikeassa. Puhuessani "tarpeellisuudesta" en tarkoittanut yksilön omaa suhdetta kieleensä tms, vaan kieltä informaation välittäjänä yhteiskunnallisella tasolla. Tottakai ruotsin kieli on tarpeellinen jokaiselle sitä äidinkielenään puhuvalle, mutta se ei funktionaalisesti välttämättä ole tarpeellinen sikäli, että Suomessa suomenruotsalaiset osaavat 99,999-prosenttisesti hoitaa asiansa suomenkin kielellä. Nämä tasot ovat kaksi eri asiaa. Joka tapauksessa tunnen sympatiaa suomenruotsalaisia kohtaan.

[EL SID]

ME PUHUMME RUOTSIA 1/10

Ruotsilla ja suomalaisilla on yhteinen historia
Muuttoliikettä Pohjanlahden yli molempiin suuntiin on esiintynyt useaan otteeseen pronssikaudesta alkaen.

6.7.2010 3:00

A A Janne Holmén Kirjoittaja on historioitsija jonka tutkimus Finlands okända historia (2009) käsittelee vuosia 1150–1809.

Viime vuonna muisteltiin monin tavoin Suomen ja Ruotsin valtiollisen yhteyden päättymistä kaksisataa vuotta sitten. Samalla kävi selvästi ilmi, että suomenruotsalaisia kohtaan on edelleen vahvoja kielteisiä asenteita.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Ruotsilla+ja+suomalaisilla+on+yhteinen+historia/1135258382587

en ole jaksanut kommentoida HS väsynyttä propagandakoneistoa, mutta korjataan nyt isoimmat virheet.

Taustalla vaikuttaa virheellinen käsitys, että Ruotsi olisi keskiajalla valloittanut Suomen ja tehnyt siitä riistetyn alamaansa vuoteen 1809 asti ja että suomenruotsalaiset olisivat valloittajista periytyvää parempiosaista yläluokkaa.

Valtaosa nykyisistä suomenruotsalaisista polveutuu ruotsalaisista talonpojista, jotka muuttivat Suomen rannikkoseuduille 1200-luvulta lähtien. He elättivät itsensä pitkään kalastuksella ja karjanhoidolla, myöhemmin myös maanviljelyllä. Mustan surman jälkeen muuttovirta kääntyi ja sekä ruotsin- että suomenkielisiä muutti autioille viljelymaille muun muassa Uplantiin.

1300-luvulla kirjoitetun Eerikinkronikan mukaan suomi valloitettiin toisen ristiretken yhteydessä vuosina 1249–50 ruotsalaisen mahtimies Birger-jaarlin johdolla. Kronikan mukaan hän voitti hämäläiset ja aloitti linnan rakentamisen Hämeeseen. Ristiretkeä pidetään todellisena tapahtumana, mutta sen ajoituksesta ja luonteesta on erilaisia teorioita. Eerikinkronikka kertoo Birger-jaarlin olleen tällä sotaretkellä Ruotsin kuninkaan Eerik Sammalkielen kuollessa 2.2.1250.

Todisteita hyökkäysarmeijan käytöstä on säilynyt: ruotsalaiset vuokrasivat Lyyopekiltä suuren joukon koggeja joukkojen ja ratsuväen siirtoon. tämä tapahtui joko 1248 tai 1249. Todisteita siitä, että ruotsi valtasi suomen sotimalla, siis löytyy, ainoa mikä on epäselvää, on vuosi.

C.F. Meinander esitti vuonna 1983 artikkelissaan Suomen ruotsalaisasutuksen saaneen alkunsa Birger-jaarlin sotaretken yhteydessä. Tällöin Suomen etelärannikolle annettiin nimeksi Uusimaa. Myös Etelä-Pohjanmaan rannikot saivat tuolloin ruotsalaisasutuksen. Ensimmäinen kirjallinen lähde ruotsalaisasutuksesta Suomen mantereelta on vuodelta 1303 ja ensimmäinen maininta ruotsalaisten maahanmuutosta on Eerikinkronikasta vuosilta 1320-1340, joka kertoo Birgerin asuttaneen maan "kristityillä miehillä". Tämä saattaa viitata siihen, että ainakin osa Birgerin sotajoukosta jäi Suomeen ja sai täältä maita palkkioksi osallistumisestaan sotaretkeen. Eli kyseessä on Holménin mainitsema "He elättivät itsensä pitkään kalastuksella ja karjanhoidolla, myöhemmin myös maanviljelyllä. ", mutta Holmén kirjoittaa asiasta "niin totta kuin osaa"

Tähän viittaa myös Harri Nevanlinnan havainto vuodelta 1985, jonka mukaan ruotsalaisasutuksen saapuessa Suomeen 1200-luvulla se oli miesvaltaista ja vähälukuista ja sekoittui nopeasti paikalliseen väestöön niin että valtaosa Suomen ruotsinkielisen väestön geeniperinnöstä on suomalaista perintönä sekoittumisvaiheen naispuolisesta väestöstä. Eli voimakas vihollinen tuli, miehitti maan ja jakoi paikalliset naiset armeijan sotilaille, jotka jäivät vahtimaan kuninkaan uutta omaisuutta. Tulee jotenkin mieleen Hernán Cortés ja asteekit.

Nykyisin korostetaan, että kieli on keskeinen osa identiteettiä, mutta entisaikoina ehdottomasti tärkein yhdistävä tekijä oli uskonto.

Ennen vuotta 1809 Suomi oli vain epämääräinen maantieteellinen käsite, jonka kattavuus vaihteli eri aikoina, mutta koko nykyistä Suomea se ei tarkoittanut missään vaiheessa. Valtakunnan jakaannuttua vallanpitäjät sekä Ruotsin että Suomen puolella ymmärsivät kuitenkin melko nopeasti, että erosta tulisi pysyvä.

Nykyisestä näkökannasta monet euroopan maat olivat vain sekalainen tilkkutäkki, ei vain suomi. Kataloniassa asuva oli siihen aikaan katalonialainen. ei espanjalainen. Huonojen kulkuyhteyksien eurooppa oli maakuntien eurooppa. Knasojen eurooppa, nationalismin aikakausi alkoi vasta kulkuyhteyksien parannettua. Samalla tavalla Suomi oli erilaisten heimojen asuttama kuin silloinen irlanti. Kukaan ei kiistä sitä, etteikö Irlanti olisi ollut englannin alusmaa, jossa pätivät englannin lait ja jota hallitsivat englantilaiset paikalliset lordit. Ainoa ero suomeen on se, että englanti on pyytänyt anteeksi siirtomaa aikakauttaan, Ruotsi ei.

Tuorein muuttovirta Suomesta Ruotsiin ajoittuu 1970-lukuun. Suomenkielisiä laiminlyötiin Ruotsissa pitkään, mutta viime vuonna suomesta tuli virallinen hallintokieli 18 kunnassa Mälarinlaaksossa. Valmiiksi saatuna uudistus kattanee yli 50 kuntaa.

tässä on tietty ero: suomeen tultiin valloittajina, ruotsin mentiin siirtolaisina. Suomi muutettiin sellaiseksi, kuin ruotsin kuningas halusi, muuttaessaan ruotsiin, suomalaiset muuttuivat jälleen kerran, sellaisiksi, kun maassa vaadittiin.


aika ei riitä setvimään näitä juttuja perusteellisimmin. Saatan palata aiheeseen myöhemmin.

Pakkoruotsi ja maahanmuutto tuntuu olevan hesari-medialle jotenkin lempiaihe, joista ei luovuta. Löysin sattumalta vanhan Ilkan, jossa, suuren yleisön  tunteman, pommi-radion...

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pommiradio

perustajan setä, hieman tuntemattomampi, Ilkan päätoimittaja Kari Hokkanen, muisteli aikaa kun talvisota alkoi ja kun kerran muistellaan historiaa, niin kirjoitetaan sitä kunnolla: Hän kertoo hyvin seikkaperäisesti, kuinka talvisodan alettua, luikki Hesarin silloinen omistaja, ulkoministeri Eljas Erkko Tukholmaan, jossa pysyttelin hiljaa, kunnes oli varmaa, että linjat pitivät. Pakomatka muuttui sitten asianhoitajan tehtäväksi suomen suurlähetystössä 1939-1940. Kun talvisota oli ohi, jo kelpasi palata takaisin suomeen hoitamaan sotavankitoimiston päällikön virkaa, mistä tuli rauhan tultua syytekin.

olen lukenut, että Eljas Erkko muuttui Tukholmassa virallisesti suomenruotsalaiseksi, mutta tästä asiasta en ole varma.


ehkä tämä historiallinen tausta eli omistajan pakolaisuus ruotsissa, on selitys Hesarin linjalle.

[Rankkibus]

Nykyisestä näkökannasta monet euroopan maat olivat vain sekalainen tilkkutäkki, ei vain suomi. Kataloniassa asuva oli siihen aikaan katalonialainen. ei espanjalainen. Huonojen kulkuyhteyksien eurooppa oli maakuntien eurooppa. Knasojen eurooppa, nationalismin aikakausi alkoi vasta kulkuyhteyksien parannettua. Samalla tavalla Suomi oli erilaisten heimojen asuttama kuin silloinen irlanti. Kukaan ei kiistä sitä, etteikö Irlanti olisi ollut englannin alusmaa, jossa pätivät englannin lait ja jota hallitsivat englantilaiset paikalliset lordit. Ainoa ero suomeen on se, että englanti on pyytänyt anteeksi siirtomaa aikakauttaan, Ruotsi ei.

Suomen ja Irlannin kohtalot ovat totisesti olleet melko samanlaiset. Molemmat kansat joutuivat vieraskielisten väkivaltaisesti alistamaksi ja joutivat elämään arpartheidimaisen sorron ja erottelun alla suhteellisen pitkään. Kummassakin tapauksessa alistamisen jättämät haavat ovat yhä auki ja entisten siirtomaaisäntien ylimielinen käytös jatkuu edelleen.

Irlannista poiketen Suomessa ei syntynyt uskonnollista vastakkainasettelua ruotsalaisten ja hurrien (suomenruotsalaisten) kanssa, mutta venäläisten kanssa asia on toisin.

[Iloveallpeople]

Wallin: Venäjä ei saa syrjäyttää ruotsia peruskoulussa

RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin ei suostu antamaan itärajan kuntien koululaisille mahdollisuutta opiskella venäjää ruotsin kielen asemesta. Itä-Suomen maakunnat ovat toivoneet kokeilulupaa, jolla koululainen voisi valita B1-kieleksi joko ruotsin tai venäjän.

Itä-Suomen maakunnat, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Etelä-Savo, ovat esittäneet opetus- ja kulttuuriministeriölle, että seitsemänneltä luokalta alkava kieli voisi ruotsin kielen sijaan olla venäjän kieli.

Maakunnat perustelevat tätä sillä, että venäjän kielen taitoa tarvitaan päivittäin tavallisissa palveluammateissa ruotsin kieltä huomattavasti enemmän. Maakunnat toivovatkin Itä-Suomeen kokeilulupaa venäjän kielen opetuksen aloittamiseksi peruskoulun seitsemänneltä luokalta.

RKP:n puheenjohtaja, kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin ei suostu luopumaan ruotsin kielen pakollisuudesta edes itärajalla.

- Koulun yleissivistävänä tehtävänä on antaa koululaisille mahdollisimman paljon kielitaitoa. Siksi me tarvitsemme sekä venäjää että ruotsia: emme vain jompaakumpaa.

Wallin perustelee asiaa myös Suomen kaksikielisyydellä.

- Olemme Pohjoismaiden naapurivaltio. Huomattava osa kaupasta kulkee Ruotsin kautta. Meillä on myös paljon ystävyys- ja sukulaisuussuhteita. Ruotsin kieli on osa Suomen omaakuvaa ja siksi on hyvä pitää siitä kiinni, sanoo Wallin.

RKP ei halua venäjän kieltä vaihtoehdoksi ruotsille edes itärajalla

Etelä-Karjalassa erityisesti Imatralla ja Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä koululaisten vanhemmat ovat toivoneet venäjän kieltä ruotsin sijaan. Sijaitseehan Imatra vain muutaman kilometrin päässä Svetogorskista ja Tohmajärvi aivan rajan pinnassa, josta sillä on läheiset suhteet Venäjän Värtsilään ja Sortavalaan.

RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallinilla ei lämpene antamaan poikkeuslupaa edes näille kahdelle kunnalle.

- Se joka hallitsee venäjän kielen, hallitsee myös Venäjän markkinoita. On valtti osata venäjää, tunnustaa Wallin.

- Kunnillahan on mahdollisuus tarjota venäjän kielten opiskelua ruotsin kielen rinnalla, mutta se on tietysti resurssikysymys, sanoo Wallin

Rahaa Wallin ei ole antamassa Itä-Suomen maakunnille venäjän kielen opettamiseen vaan siirtää asian opetusministeri Henna Virkkuselle (kok.).

Virallinen kaksikielisyys pysyy ja tulee pysymään RKP:n puolueohjelmassa ja siitä on hyvä pitää kiinni, painottaa Wallin lopuksi.

YLE Etelä-Karjala

Kuuntele Stefan Wallinin haastattelu. Petri Kivimäki haastattelee

[Kimmo Pirkkala]

No onpas se Wallin nyt suvaitsematon ja ahdasmielinen.

[nirva]

Ruotsin kieli on osa Suomen omaakuvaa ja siksi on hyvä pitää siitä kiinni, sanoo Wallin.

Ruotsin kieli taitaakin olla ainoa osa Suomen omaakuvaa, josta RKP:ssä halutaan pitää kiinni.

[petebe]

Ruotsin kieli on osa Suomen omaakuvaa ja siksi on hyvä pitää siitä kiinni, sanoo Wallin.

Ruotsin kieli taitaakin olla ainoa osa Suomen omaakuvaa, josta RKP:ssä halutaan pitää kiinni.

Kiintoisaa on kuulla RKP:n puheenjohtajan ja ministerin suusta lausunto, jolla ei yksistään pyritä rajoittamaan ja hankaloittamaan päivittäistä elämää mutta myös rakentamaan muuria lähinaapurusten välille. Ja sitten taas päivitellään, kun kauppa ei käy ja vientiponnistelut ei tuota tulosta ja näiden seurauksena nämä synkkien työttömyyslukujen kunnat velkaantuvat valtion lailla yli varojensa ja lisää väkeä potkitaan kortistoon.

[Karjalaispoika]

Tämä Wallinin liirumlaarum provosoi kyllä nyt minutkin kirjoittamaan muutaman rivin

Koulun yleissivistävänä tehtävänä on antaa koululaisille mahdollisimman paljon kielitaitoa. Siksi me tarvitsemme sekä venäjää että ruotsia: emme vain jompaakumpaa.

No ensimmäinen lause pitää täysin paikkansa. Lopussa lörpötyksessä ei sitten olekkaan järjen hiventäkään. Täälläpäin maata kun ei tuota ruotsin kieltä yksinkertaisesti tarvita ollenkaan, ei edes suomenruotsalaisten tai ruotsalaisten kanssa asioidessa. Muutaman kerran tänä kesänä töissä ollessani on asiakkaana ollut joko suomenruotsalaisia tai sitten ihan Ruotsista kotoisin olevia, enkä kertaakaan ole joutunut haastamaan sanaakaan ruotsia. En kyllä montaa sanaa osaakkaan haastaa.

Sen sijaan venäjän kielelle, jota osaan hieman, on ollut tarvetta paljon useammin. Valitettavasti en päässyt aloittamaan kielen opiskelua niin aikaiseen kuin halusin, joten en aina aivan pysy kärryillä tai sitten osaa neuvoa venäjäksi, siispä täytyy turvautua tuttuun ja turvalliseen englantiin. Ongelmana tällöin tietysti vain se, ettei moni venäläinen tuota englantia haasta.

Olemme Pohjoismaiden naapurivaltio. Huomattava osa kaupasta kulkee Ruotsin kautta.

Viimeksi ku tuota karttaa tuli tutkailtua ni panin merkille, että ollaan myös Venäjän naapurissa. Kaipa sitä jotain pientä kauppaakin Venäjän kanssa käydään. En ymmärrä miten kuuluminen Pohjoismaihin estää venäjän kielen opiskelun ruotsin kielen sijaan... Tai ylipäänsä kielen x opiskelun ruotsin kielen sijaan.

Ruotsin kieli on osa Suomen omaakuvaa ja siksi on hyvä pitää siitä kiinni, sanoo Wallin.

Joo, antaa Wallinin sanoa mitä huvittaa. Minä sanon, ettei ruotsin kielellä ole mitään tekemistä ainakaan minun kanssani. En varmaankaa ole osa tätä Wallinin ''Suomen omaakuvaa''.

Kunnillahan on mahdollisuus tarjota venäjän kielten opiskelua ruotsin kielen rinnalla, mutta se on tietysti resurssikysymys

Resurssikysymyshän se on tietenkin. Eipä vaan kauheesti niitä resursseja näy. Lienevät ''piiloresursseja''.

[Nanfung]

Wallin: Venäjä ei saa syrjäyttää ruotsia peruskoulussa
- Koulun yleissivistävänä tehtävänä on antaa koululaisille mahdollisimman paljon kielitaitoa. Siksi me tarvitsemme sekä venäjää että ruotsia: emme vain jompaakumpaa.

Ministeri Wallin haluaa ihan tarkoituksella vaikeuttaa suomenkielisen opiskelijan elämää älyttömällä pakkoruotsillaan. Tämä, jos mikä, on juuri sitä surullisen kuuluisaa kulttuurirasismia, vai onko se kulttuurisadismia, jolla perustelin Ylen TV-luvan irtisanomiseni joskus -90-luvun alkupuolella.

[Micke]

- Kunnillahan on mahdollisuus tarjota venäjän kielten opiskelua ruotsin kielen rinnalla, mutta se on tietysti resurssikysymys, sanoo Wallin

Resurssikysymys... ja sitten se antaa Thorsin pyöriä aivan vapaasti kun resursseja kaadetaan maahanmuutajien päälle... 

Vai onko RKP:n idea että 25% maahanmuuttajista tulisi suomenruotsalaisia (ja RKP:läisiä tietenkin) taustalla? Voisin kyllä kuvitella.

Rahaa Wallin ei ole antamassa Itä-Suomen maakunnille venäjän kielen opettamiseen vaan siirtää asian opetusministeri Henna Virkkuselle (kok.).

Virallinen kaksikielisyys pysyy ja tulee pysymään RKP:n puolueohjelmassa ja siitä on hyvä pitää kiinni, painottaa Wallin lopuksi.

[/quote]

Onhan se vaan se vanha ideologia mukana tässä; kansa ei saa päättää mistään mitään vaan poliitikoiden täytyy johtaa meitä.

[Kimmo Pirkkala]

Kunnillahan on mahdollisuus tarjota venäjän kielten opiskelua ruotsin kielen rinnalla, mutta se on tietysti resurssikysymys

Arvailenpa että Wallinin mielestä ruotsin opetus taas ei ole resurssikysymys??

[Kommeli]

Laitan tähän mielenkiintoisen ajatuksen, joka tuli vastaan HBL:ssa 8.8.2010
Thomas Zilliacuksen haastattelu:

I Singapore finns fyra officiella språk, men enligt lag är partier som baserar sig på språk, ras eller religion förbjudna. I gengäld har alla språkgrupper kvoter som garanterar dem platser i parlamentet i förhållande till storleken. Kunde inte detta vara en modell för Finland? Då kunde SFP åter ägna sig åt politik då den finlandsvenska representationen är garanterad.

"Singaporessa on neljä virallista kieltä mutta lain mukaan ovat puolueet, jotka pohjautuvat kieleen, rotuun tai uskontoon kiellettyjä. Vastineeksi on kaikilla kieliryhmillä kiintiöt, jotka takaavat niille paikan parlamentissa suhteessa niiden kokoon. Eikö tätä voitaisi soveltaa myös Suomessa? Silloin SFP voisi uudelleen omistaa itsensä politiikalle, kun ruotsinsuomalainen edustus olisi taattu."

[Iloveallpeople]

Katainen on Vallinin linjoilla.

Virkkunen: Kaikkien on opiskeltava ruotsia

Opetusministeri Henna Virkkunen ei lämpene ajatukselle korvata peruskouluopetuksessa ruotsin kieli venäjällä. Itä-Suomen neljä maakuntaa olivat toivoneet, että ruotsin sijasta itärajalla voisi opiskella venäjää.

Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan maakunnat ovat esittäneet kulttuuri- ja opetusministeriölle, että peruskoululaisilla pitäisi olla Itä-Suomessa mahdollisuus opiskella venäjää ruotsin kielen asemasta. Virkkunen suhtautuu ehdotukseen kielteisesti.

- Tällainen kokeilulupa ei ole kyllä nyt etenemässä. Koko Suomessa kaikkien pitää opiskella jonkin verran sekä suomea että ruotsia - myös Itä-Suomessa, Virkkunen toteaa.

Esimerkiksi Imatran läheinen suhde Svetogorskiin ei riitä perusteeksi kokeiluluvan saamiseksi.

- Hallitusohjelmassa on lähdetty siitä, että ruotsin kielen asema turvataan, Virkkunen sanoo.

Vähemmän englantia, enemmän venäjää

Virkkusen mukaan poliittiset puolueet ovat ruotsin säilyttämisen kannalla. Hän kuitenkin huomauttaa, että vieraita kieliä tulisi lukea suomen ja ruotsin lisäksi.

- Olemme huolissamme, että vieraiden kielten opiskelu on koko ajan vähentynyt Suomessa.

Virkkunen näkee ongelmalliseksi sen, että suurin osa lukee kotimaisten kielien lisäksi vain englantia, kun tarvetta muidenkin kielten osaajille olisi. Hän toivoo, että kunnat tarjoaisivat venäjää pitkäksi kieleksi yhä aikaisemmassa vaiheessa.

- Itse kyllä toivon, että siellä itärajan suunnassa voisi ensimmäinen kieli olla venäjä, eli entistä enemmän opiskeltaisiin sitä pitkänä kielenä, Virkkunen sanoo.

Työryhmä on esittänyt, että tulevaisuudessa vierasta kieltä aletaan opiskella jo toisella luokalla. Kaikkien kuntien pitäisi tarjota ainakin kolmea eri vaihtoehtoa pitkäksi kieleksi ja jos vähintään kymmenen ilmottautuu ryhmään, täytyy se myös aloittaa.

- Tällä hetkellä ongelmana on se, että monet kunnat ovat nostaneet ryhmäkokovaatimuksen niin korkeaksi, että se on osaltaan vaikuttanut vieraiden kielten opiskelun kaventumiseen, Virkkunen harmittelee.

YLE Etelä-Karjala

Englannin osaaminen kun ei ole itärajalla niin tärkeää kuin ruotsin.

[Kimmo Pirkkala]

Esimerkiksi Imatran läheinen suhde Svetogorskiin ei riitä perusteeksi

Ja mikä se olikaan se peruste joka riittää kuitenkin pakkoruotsin opiskeluun Imatralla?

[mikkoellila]

Opetusministeri Henna "lisää pakkoruotsia" Virkkunen:

- Olemme huolissamme, että vieraiden kielten opiskelu on koko ajan vähentynyt Suomessa.

Miksi siis ruotsin opiskeluun haaskataan aikaa, jota voitaisiin käyttää vieraiden kielten, esim. saksan tai ranskan tai venäjän, opiskeluun?!

[do.ut.des]

Kanava: Ruotsin kielen asema heikentynyt Suomessa

Ruotsin kielen asema Suomessa on heikentynyt ja heikentyy edelleen, kirjoittavat professorit Matti Wiberg ja Fred Karlsson aikakauslehti Kanavassa. Ruotsin merkitys on huvennut, koska suomenruotsalaiset puhuvat usein suomea suomenkielisten kanssa.

Kaksikko ei usko salaliittoon. Moni suomenkielinen haluaisi silti supistaa ruotsinkielisten asemaa. Professorien mukaan hallintoyksiköiden suurentaminen ei lisää tehokkuutta, vaan johtaa kielivähemmistöjen oikeuksien kapenemiseen. Maan eliitissä mainitaan ennen olleen enemmän ruotsin kieltä ymmärtäviä.

Suureksi takaiskuksi nähdään perustuslakiuudistus, jonka mukaan suomi tai ruotsi pitää valita ensisijaiseksi kieleksi hallintoalueen sisällä. Professorit listaavat useita ruotsin asemaa heikentäneitä muutoksia, kuten Ylen päätöksen lopettaa Ruotsin yleisradion SVT Eurooppa -kanavan maksuttomat lähetykset ja Morgonnytt-ohjelma.

(MTV3 - STT)

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/08/1170171

[kohmelo]

Artikkeli The Local Swedenistä. Heitä on kutsuttu maailman hemmoteluimmaksi vähemmistöksi. Nyt ruotsinkieli on kuitenkin pahemman paineen alla, kuin koskaan aikaisemmin.

http://www.thelocal.se/28470/20100819/

Swedish feels the squeeze in Finland

Swedish has been spoken in Finland for hundreds of years, yet declining numbers of speakers and a lack of support from many Finnish speakers mean the language is under pressure like never before, writes Carina Chela.

They have been called the world's most pampered minority and it is easy to see why. Despite comprising just 5.5 percent of the population, Swedish-speaking Finns have their own newspapers, broadcasts and road signs, and all government documents and websites are translated into Swedish. However, there are those who fear that the special status of the language could soon be threatened.
...

[EL SID]

Artikkeli The Local Swedenistä. Heitä on kutsuttu maailman hemmoteluimmaksi vähemmistöksi. Nyt ruotsinkieli on kuitenkin pahemman paineen alla, kuin koskaan aikaisemmin.

Aijaijai. Kun aikaisemmin halusi laittaa rotestiksi ranskalaiseen laulelmatyyliin eikä osannut ranskaa, oli parempi kääntää laulelma ruotsiksi.

http://www.youtube.com/watch?v=cAU_IBfcjtw

mites jatkossa 

[Iloveallpeople]

Virkkunen: Lukion ruotsinkursseja ehkä lisättävä

Opetusministeri Henna Virkkusen mukaan ruotsin kielen kurssien lisäämistä tulee harkita lukio-opiskelijoiden huonontuneen kielitaidon takia.

Virkkusen mukaan huonontunut kielitaito johtuu osin ylioppilastutkintouudistuksesta, jolloin ruotsin koe tuli vapaaehtoiseksi. MTV:n uutisten selvityksen mukaan ruotsin kirjoittajien määrä on vähentynyt vuosi vuodelta.

- Nyt pitää harkita sitä, että pitäisikö kaikille yhteisiä ruotsin kursseja lisätä, sillä tason heikkeneminen on huomattu yliopistoissa ja korkeakouluissa. Nyt nämä koulut joutuvat järjestämään täydentävää koulutusta, vaikka se ei olisi enää heidän tehtävänsä vaan taidot pitäisivät olla riittävät lukiopohjalta, Virkkunen sanoo.

Vielä vuonna 2005, kun toinen kotimainen oli jo vapaaehtoinen aine ylioppilaskokeessa, sen valitsi noin 90 prosenttia kokelaista. Vuonna 2008, kun MTV:n uutiset ensimmäistä kertaa sai ylioppilastutkintoaineisten konekielisenä, sen valitsi 73 prosenttia, viime vuonna 68 prosenttia suomenkielisten päivälukioiden ylioppilaista.

- Tänä vuonna arvioidaan tämän uudistuksen vaikutukset, marraskuussa saadaan työryhmän yhteenveto asiasta, Virkkunen kertoo.

MTV3

[ihminen]

"Nuoret saatava ymmärtämään, että ruotsia puhutaan täällä ihan oikeasti"
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/08/1177989
(...)
Nå men härrejösses! Vi har haft en liten kommunikation problem här.
(...)

[Suomitalon renki]

"Nuoret saatava ymmärtämään, että ruotsia puhutaan täällä ihan oikeasti"
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/08/1177989
(...)
Nå men härrejösses! Vi har haft en liten kommunikation problem här.
(...)

"- Vielä parempi olisi, jos koulun tai luokan kanssa mentäisiin vierailulle ruotsinkieliseen kouluun. Tai ruotsinkieliset koulut alkaisivat vierailla esimerkiksi Joensuussa tai Imatralla, ehdottaa Johansson."

Eiköhän itä-suomessa ole tärjkeämpää osata vaikka venäjää kuin ruotsia. Venäläisiä on nääs satakertaa ellei jopa tuhat kertaa enemmän. Muutoin tervetuloa vaan itä-suomeen "ruotsin kielliset koulut". 

[Nissemand]

ja parin sadan vuoden päästä

Puheet pakkosomaliasta loukkaavat aina
Abdi Alin mielestä koululaiset pitäisi vihdoinkin saada ymmärtämään, että Suomessa on oikeasti ihmisiä, jotka puhuvat somaliaa.

- Teinit pitäisi saada ymmärtämään, että jos muuttaa esimerkiksi Helsinkiin opiskelemaan siellä on ihmisiä, jotka puhuvat somaliaa. Se voi olla eduksi, että ainakin ymmärtää somaliaa.

- Vielä parempi olisi, jos koulun tai luokan kanssa mentäisiin vierailulle somalikieliseen kouluun. Tai somalikieliset koulut alkaisivat vierailla esimerkiksi Joensuussa tai Imatralla, ehdottaa Abdi Ali.

Abdi Ali on kuitenkin valmis pohtimaan oman kielensä epäsuosiota omassa kotimaassaan. Hän kertoo myös sen, että hän ottaa pakkosomali-kommenteista itseensä.

- Kun luen netistä kommentteja somali kielestä, tulee mieleen, että olenko tervetullut omassa maassani? Olen asunut täällä aina ja sukuni on asunut täällä monta sataa vuotta.

- Joskus tulee epämiellyttävä tunne näistä keskusteluista. Syvällä sisimmässäni tunnen kuitenkin olevani somalinkielinen suomalainen, ja Suomi on minun maani, sanoo Abdi Ali