Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[EL SID]

aalto, ahjo, ainoa, airo, akana, arka, arki, arkki, armias, arpa, aura, autio, avio,

hallita, hame, harras. haukka, hauta, hidas, huippu, huopa, ,hurskas, hypätä,

häpeä, hätä, hävetä, ihra, ja, joulu, juhla, juusto, kadota, kallio, kaltainen, kammio, kampa, kana, kansa, kappa, kartano, kato, kattila, kauppa, kaura, keihäs, kello,

kihla, kukkaro, kulta, kuningas, kunnia, kupari, kura, kynttilä, käydä, köyhä, laiha,

laiva, lakki, lammas, lanka, lanta, lato, lattia, lautta, leipä, lukko, qiaha, malja,

mallas, mato, miekka, mitta, multa, murha, nahka, nasta, naula, nauta, neula,

niittää, nuotta, paita, pallo, parta, pelto, pila, pino, porras, pullo, purje, pyhä, pöytä, raha, ranta, rapa, rauta, rengas, rikas, rima, ruhtinas, ruis, runo, ruoko, ruuhi,

saippua, sakko, siima, sima, sukka, taika, taikina, tanko, tina, tunkio, tuomita, tupa, turska, turve, vaate, vainaja, vainio, valta, vanne, varas, varjo, vihkiä, vuokra, äiti.

http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-9f78.htm

eikö valtaosa noista sanoista, kuten äiti, ole peräisin muinaisgermaaniasta? siis siitä kielestä, josta myöhemmin kehittyi ruotsi, ei itse ruotsinkielestä?

Entäpä ne sanat, jotka tarttuivat toisinpäin, eli silloisesta itämeren suomesta muinaisgermaniaan?

[mikkoellila]

aalto, ahjo, ainoa, airo, akana, arka, arki, arkki, armias, arpa, aura, autio, avio,

hallita, hame, harras. haukka, hauta, hidas, huippu, huopa, ,hurskas, hypätä,

häpeä, hätä, hävetä, ihra, ja, joulu, juhla, juusto, kadota, kallio, kaltainen, kammio, kampa, kana, kansa, kappa, kartano, kato, kattila, kauppa, kaura, keihäs, kello,

kihla, kukkaro, kulta, kuningas, kunnia, kupari, kura, kynttilä, käydä, köyhä, laiha,

laiva, lakki, lammas, lanka, lanta, lato, lattia, lautta, leipä, lukko, qiaha, malja,

mallas, mato, miekka, mitta, multa, murha, nahka, nasta, naula, nauta, neula,

niittää, nuotta, paita, pallo, parta, pelto, pila, pino, porras, pullo, purje, pyhä, pöytä, raha, ranta, rapa, rauta, rengas, rikas, rima, ruhtinas, ruis, runo, ruoko, ruuhi,

saippua, sakko, siima, sima, sukka, taika, taikina, tanko, tina, tunkio, tuomita, tupa, turska, turve, vaate, vainaja, vainio, valta, vanne, varas, varjo, vihkiä, vuokra, äiti.

http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-9f78.htm

eikö valtaosa noista sanoista, kuten äiti, ole peräisin muinaisgermaaniasta? siis siitä kielestä, josta myöhemmin kehittyi ruotsi, ei itse ruotsinkielestä?

Entäpä ne sanat, jotka tarttuivat toisinpäin, eli silloisesta itämeren suomesta muinaisgermaniaan?

Täysin irrelevanttia. Muinaisilla lainasanoilla ei ole mitään merkitystä sen kannalta, pitäisikö pakkoruotsi poistaa.

Pakkoruotsi pitää lakkauttaa täysin riippumatta siitä, kuinka paljon suomen kielessä on lainasanoja germaanisista kielistä. Näillä asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Miksi tuhlaatte palstatilaa copypastaamalla tänne jotain lainasanaluetteloita?

[Turkulaine]

Täysin irrelevanttia. Muinaisilla lainasanoilla ei ole mitään merkitystä sen kannalta, pitäisikö pakkoruotsi poistaa.

Pakkoruotsi pitää lakkauttaa täysin riippumatta siitä, kuinka paljon suomen kielessä on lainasanoja germaanisista kielistä. Näillä asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Miksi tuhlaatte palstatilaa copypastaamalla tänne jotain lainasanaluetteloita?

Keskustelu ei tässä kohtaa liittynyt pakkoruotsin poistamiseen, vaan suomalaisten identiteettiin ja alkuperään. Suomalaiset kansana ja suomen kieli ovat syntyneet germaanisen ja balttilaisen kulttuurin voimakkaassa vaikutuksessa, ja tällöin voidaan argumentoida ettei ruotsalainen vaikutus ole niin vierasta ja uutta kuin kuvitellaan.

Mikäli ketjussa saa esittää omia teorioita ruotsalaisten vieraudesta ja yhteensovittamattomuudesta suomalaisten kanssa, muttei vastata näihin teorioihin kieli- ja asutushistoriallisilla huomioilla, jätän mielelläni leikin sikseen.

[EL SID]

Täysin irrelevanttia. Muinaisilla lainasanoilla ei ole mitään merkitystä sen kannalta, pitäisikö pakkoruotsi poistaa.

Pakkoruotsi pitää lakkauttaa täysin riippumatta siitä, kuinka paljon suomen kielessä on lainasanoja germaanisista kielistä. Näillä asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Miksi tuhlaatte palstatilaa copypastaamalla tänne jotain lainasanaluetteloita?

Keskustelu ei tässä kohtaa liittynyt pakkoruotsin poistamiseen, vaan suomalaisten identiteettiin ja alkuperään. Suomalaiset kansana ja suomen kieli ovat syntyneet germaanisen ja balttilaisen kulttuurin voimakkaassa vaikutuksessa, ja tällöin voidaan argumentoida ettei ruotsalainen vaikutus ole niin vierasta ja uutta kuin kuvitellaan.

Mikäli ketjussa saa esittää omia teorioita ruotsalaisten vieraudesta ja yhteensovittamattomuudesta suomalaisten kanssa, muttei vastata näihin teorioihin kieli- ja asutushistoriallisilla huomioilla, jätän mielelläni leikin sikseen.

turkulaisen vastaus riittää meikäläiselle.

[mikkoellila]

Keskustelu ei tässä kohtaa liittynyt pakkoruotsin poistamiseen, vaan suomalaisten identiteettiin ja alkuperään. Suomalaiset kansana ja suomen kieli ovat syntyneet germaanisen ja balttilaisen kulttuurin voimakkaassa vaikutuksessa, ja tällöin voidaan argumentoida ettei ruotsalainen vaikutus ole niin vierasta ja uutta kuin kuvitellaan.

Mikäli ketjussa saa esittää omia teorioita ruotsalaisten vieraudesta ja yhteensovittamattomuudesta suomalaisten kanssa, muttei vastata näihin teorioihin kieli- ja asutushistoriallisilla huomioilla, jätän mielelläni leikin sikseen.

turkulaisen vastaus riittää meikäläiselle.

Mielestäni keskustelu suomalaisten kulttuuri-identiteettistä ja etnisestä/geneettisestä alkuperästä ei ole relevanttia pakkoruotsin kannalta.

Täällä ei pitäisi turhaan esittää kumpiakaan mainitsemiasi teorioita. Keskustelun pitäisi koskea ensisijaisesti sitä, pitäisikö ruotsin olla pakollinen oppiaine peruskouluissa, lukioissa, ammattikouluissa, opistotasolla, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

Toissijaisesti voidaan keskustella siitäkin, pitäisikö ruotsin olla Suomessa virallinen kieli. Tämä viestiketjuhan koskee yleisesti ruotsin kielen asemaa Suomessa.

Keskustelun ei pitäisi rönsyillä näiden aiheiden ulkopuolelle, koska tämä muutenkin aivan liian pitkä ketju. Tätä köyttä on jo liian paljon, kuten Timo "Räkäklimppi" Soini sanoisi.

[Aldaron]

Toissijaisesti voidaan keskustella siitäkin, pitäisikö ruotsin olla Suomessa virallinen kieli. Tämä viestiketjuhan koskee yleisesti ruotsin kielen asemaa Suomessa.

Kysymys ruotsin kielen asemasta Suomessa liittyy läheisesti kysymykseen suomalaisten kansallisesta identiteetistä, ja tämä taas liittyy kysymykseen Suomen asutushistoriasta eli siitä, mistä väestöryhmistä suomalaiset polveutuvat. Sinun jos kenen luulisi olevan yhtä mieltä siitä, että kansan geneettiset juuret eivät suinkaan ole mikään yhdentekevä asia. Sitä paitsi vähän väliähän tässä ketjussa saa lukea viittauksia Freudenthalin rasistisiin mielipiteisiin ja aikoja sitten haudattuihin mongoliteorioihin, joten ei ole pahitteeksi vähän esitellä kielitieteen, arkeologian ja genetiikan uusimpia tutkimustuloksia, joista voidaan päätellä jo varsin paljon niin Suomen kuin naapurimaidenkin asutushistoriasta.

Turkulaine siteerasi osan suomen kielen germaanisista lainasanoista, mutta genetiikan hyvin nopea kehitys viime vuosina on tuonut esille tuloksia, jotka ovat oikeastaan vielä mielenkiintoisempia, sillä ns. isälinjan (Y-haploryhmä) on havaittu korreloivan usein yllättävän vahvasti eräiden muinaiskulttuureiden kanssa. Esimerkiksi y-haploryhmä I1 korreloi vahvasti sen alueen kanssa, jolla germaanisen kantakielen on päätelty syntyneen. Tästä syystä I1:n esiintymistä jonkin alueen väestössä pidetään hyvin vahvana indikaationa germaanisesta alkuperästä.

Eräs tässä mielessä mielenkiintoinen tutkimus on "Regional differences among the Finns: A Y-chromosomal perspective" (T: Lappalainen, S. Koivumäki jne), julkaistu v. 2006. Siinä on tutkittu väestön isälinjat yhdeksästä maakunnasta siten, että kaikkien muiden maakuntien edustajat ovat suomenkielisiä paitsi ruotsinkielisen Pohjanmaan, jonka kaikki edustajat ovat ruotsinkielisiä. Taustaltaan kaksikieliset on tutkimuksessa karsittu pois, jotta voidaan paremmin mitata paitsi maakunnallisia myös kieliryhmien välisiä geneettisiä eroja.

Melkein kaikki suomalaiset voi jakaa vain neljään haploryhmään, joilla kaikilla on selvä linkki johonkin tiettyyn esihistorialliseen kulttuuripiiriin/etniaan.

Kaikkein suurin haploryhmä on N3, joka liitetään suomalais-ugrilaisiin kansoihin. N3-väestön frekvenssi koko Suomen osalta on 58.2% (Itä-Suomi 70.9% ja Länsi-Suomi 41.3%), tietysti sillä varauksella että tutkimuksessa ei ole käsitelty kaikkia Suomen maakuntia vaan vain yhdeksää niistä.

N3 maakunnittain:
Pohjois-Savo 78.5%
Etelä-Karjala 70.8%
Pohjois-Karjala 68.2%
Pohjois-Pohjanmaa 65.1%
Varsinais-Suomi 60.0%
Häme 55.1%
Ruotsink. Pohjanmaa 40.0%
Satakunta 27.1%
Etelä-Pohjanmaa 25.9%

Haploryhmään I1 ("germaani-indikaattori") kuuluu 28.0% Suomen väestöstä (40.0% Länsi-Suomi, 19.0% Itä-Suomi).

I1 maakunnittain:
Satakunta 52.1%
Etelä-Pohjanmaa 46.6%
Ruotsink. Pohjanmaa 36.0%
Häme 34.7%
Varsinais-Suomi 28.0%
Pohjois-Pohjanmaa 23.3%
Pohjois-Karjala 18.2%
Etelä-Karjala 16.7%
Pohjois-Savo 15.0%

Haploryhmä R1a liitetään ns. Kurgaanikulttuuriin ja muinaisindoeurooppalaiseen ekspansioon Venäjän ja Ukrainan aroilta Keski-, Länsi- ja Pohjois-Eurooppaan. Se korreloi nykyisin hyvin vahvasti slaavilaisten ja balttilaisten etnioiden kanssa ja on dominanttina haploryhmänä myös Intian bramiinikastilla (syy: muinaisindoeurooppalaisten asettuminen Pohjois-Intiaan paikalliseksi yläluokaksi). Tätä "kurgaanihaploryhmää" on Suomessa 7.1% väestöstä (Länsi-Suomi 8.7%, Itä-Suomi 5.9%)

R1a maakunnittain:
Etelä-Pohjanmaa 19.0%
Ruotsink. Pohjanmaa 12.0%
Satakunta 8.3%
Etelä-Karjala 8.3%
Pohjois-Pohjanmaa 6.2%
Pohjois-Savo 4.7%
Pohjois-Karjala 4.5%
Häme 2.0%
Varsinais-Suomi 2.0%

Neljäs tilastollisesti merkittävä haploryhmä Suomessa on "ibeeris-kelttiläinen" R1b, joka on dominanttina haploryhmänä useimmissa Länsi-Euroopan maissa ja jonka frekvenssi on kaikkein voimakkainta baskeilla (88%) ja kelttiläisillä kansoilla. Tähän haploryhmään kuuluu vain 3.7% suomalaisista (Länsi-Suomi 5.2%, Itä-Suomi 2.6%).

R1b maakunnittain:
Ruotsink. Pohjanmaa 8.0%
Satakunta 6.2%
Häme 6.1%
Pohjois-Pohjanmaa 4.7%
Pohjois-Karjala 4.5%
Varsinais-Suomi 4.0%
Etelä-Pohjanmaa 3.4%
Pohjois-Savo 0.9%
Etelä-Karjala 0.0%

Kielikysymyksen kannalta on mielenkiintoista havaita, että Ruotsinkielinen Pohjanmaa ei ole suinkaan genetiikaltaan kaikkein "germaanisperäisin" (Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa ohittavat sen) eikä myöskään vähiten "suomalais-ugrilainen" (N3:n frekvenssi on Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla alhaisempi).

Tiivistän, mm. näiden tulosten pohjalta:

1) Merkittävä osa ruotsinkielisestä väestöstä polveutuu suomenkielisistä.

2) Merkittävä osa suomenkielisestä väestöstä polveutuu Länsi-Suomeen jo esihistoriallisella ajalla asettuneista germaaneista. Valtaosa germaanisperäisestä geenistöstä Suomen kansassa on ilmeisesti tullut jo kauan ennen Suomen liittämistä osaksi Ruotsia 1200-luvulla, siis aikana, jolloin ruotsin kieli ei vielä ollut eriytynyt omaksi kielekseen.

Tämä kaikki on relevanttia juuri Turkulaisen mainitsemista syistä: useinhan saa tässäkin ketjussa lukea väittämiä siitä, miten kaikki ruotsalaisuus ja yleisesti ottaen germaanisuus on muka jotain täysin vierasta Suomen kansalle. Kun tajutaan, että huomattava osa suomenkielisen väestön esi-isistä on itse asiassa puhunut äidinkielenään jotain muinaisgermaanista kielimuotoa, on helppo ymmärtää, miten vähän väitteissä germaanisuuden väitetystä "vieraudesta" itse asiassa on todellisuuspohjaa.

Jos kerran on ok väittää, että kaikki germaanisuus muka on vierasta Suomen kansalle, on myös ok osoittaa, että tuo väite ei pidä paikkaansa.

Wikiartikkeli haploryhmä I1:stä:  
http://en.wikipedia.org/wiki/Haplogroup_I1_(Y-DNA)

Ja sitten, ihan vain siltä varalta että joku taas aloittaa ne mongolipuheet, on syytä esitellä myös "mongolimarkööri" eli haploryhmä C3: http://en.wikipedia.org/wiki/Haplogroup_C3_(Y-DNA)

Mainittakoon, että sen edustajia ei löytynyt tässä tutkimuksessa Suomesta ollenkaan, joten se siitä.      

[Ohni]

Kysymys ruotsin kielen asemasta Suomessa liittyy läheisesti kysymykseen suomalaisten kansallisesta identiteetistä, ja tämä taas liittyy kysymykseen Suomen asutushistoriasta eli siitä, mistä väestöryhmistä suomalaiset polveutuvat. Sinun jos kenen luulisi olevan yhtä mieltä siitä, että kansan geneettiset juuret eivät suinkaan ole mikään yhdentekevä asia.

Genetiikalla on kuitenkin hyvi vähän tekemistä kansallisen identiteetin kanssa. Onko sinulla muuten noita vastaavia tietoja tyypillisen ruotsalaisen haploryhmistä?

Kielikysymyksen kannalta on mielenkiintoista havaita, että Ruotsinkielinen Pohjanmaa ei ole suinkaan genetiikaltaan kaikkein "germaanisperäisin" (Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa ohittavat sen) eikä myöskään vähiten "suomalais-ugrilainen" (N3:n frekvenssi on Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla alhaisempi).

Noissa tuloksissa on kuitenkin nähtävissä minne ruotsalaiset ovat Suomessa edenneet ensin ja minne iimeiseksi.

2) Merkittävä osa suomenkielisestä väestöstä polveutuu Länsi-Suomeen jo esihistoriallisella ajalla asettuneista germaaneista. Valtaosa germaanisperäisestä geenistöstä Suomen kansassa on ilmeisesti tullut jo kauan ennen Suomen liittämistä osaksi Ruotsia 1200-luvulla, siis aikana, jolloin ruotsin kieli ei vielä ollut eriytynyt omaksi kielekseen.

Tuolle et antanut mitään lähdettä?

[Roope]

Virkkunen: Pakkoruotsia jo viidenneltä luokalta
Opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) kannattaa ruotsin opetuksen aikaistamista peruskoulussa. Hän suhtautuu myönteisesti Suomen ruotsinopettajat ry:n esitykseen, että ruotsin opinnot aloitettaisiin jo peruskoulun viidennellä luokalla, kun nykyisin suurin osa koululaisista aloittaa kielen vasta seitsemännellä luokalla.

-Mitä nuorempana uuden kielen opiskelun aloittaa, sitä helpompaa se on. Nykyinen kolmentoista vuoden ikä ei ehkä ole kaikkein otollisin aika aloittaa ruotsin pänttäämistä, Virkkunen toteaa.

Peruskoulun tuntijakoa pohtiva työryhmä antaa mietintönsä vappuun mennessä ja Virkkunen odottaa siltä esitystä muun muassa kielten opiskelusta. Ryhmälle on esitetty myös uusia oppiaineita. Opetusministeri ei kuitenkaan niitä kannata.

Keskisuomalainen 16.2.2010

Huvittavaa kuinka juuri 13 vuoden ikä on erityisen huono kielen opiskelun aloittamiseen. Vapaaehtoinen C-kieli aloitetaan kahdeksannella luokalla 14-vuotiaana ja hyvin tuntuu lapsille kelpaavan.

Virkkunen kertoo lehdessä, ettei ole itsekään juuri kieltä tarvinnut, mutta tilanne muuttui, kun hän 37-vuotiaana ministerinä on joutunut pitämään puheita ruotsinkielisissä oppilaitoksissa. Eli lukemaan ääneen avustajan kirjoittamia tekstejä. Virkkunen sanoo hieman katuvansa, ettei opiskellut ruotsia innokkaammin peruskoulussa. Niin, kukapa tietää vielä yläkoulussa, mitä taitoa toivoisi yhtäkkiä yli 20 vuoden päästä ministerinä.

[Rankkibus]

Toissijaisesti voidaan keskustella siitäkin, pitäisikö ruotsin olla Suomessa virallinen kieli. Tämä viestiketjuhan koskee yleisesti ruotsin kielen asemaa Suomessa.

Kysymys ruotsin kielen asemasta Suomessa liittyy läheisesti kysymykseen suomalaisten kansallisesta identiteetistä, ja tämä taas liittyy kysymykseen Suomen asutushistoriasta eli siitä, mistä väestöryhmistä suomalaiset polveutuvat. Sinun jos kenen luulisi olevan yhtä mieltä siitä, että kansan geneettiset juuret eivät suinkaan ole mikään yhdentekevä asia. Sitä paitsi vähän väliähän tässä ketjussa saa lukea viittauksia Freudenthalin rasistisiin mielipiteisiin ja aikoja sitten haudattuihin mongoliteorioihin, joten ei ole pahitteeksi vähän esitellä kielitieteen, arkeologian ja genetiikan uusimpia tutkimustuloksia, joista voidaan päätellä jo varsin paljon niin Suomen kuin naapurimaidenkin asutushistoriasta.  

Suomea on asutettu alkujaan idästäpäin ja suomalaisuuden juuret ovat hyvin vahvasti nykyisen Venäjän luoteisseudulla.  Tanskan seudulta pohjoiseen levinneet germaanit varmasti ovat sekoittuneet Fennoskandiaa heitä ennen asuttaneisiin "suomalaisiin" ja siten suomalaisten "germaanisuuskin" saattaisi selittyä sillä. Suomalaisten germaanisuus/indoeurooppalaisuus on kuitenkin puhdasta ruotsinkielisten propagandaa.

Historiallinen tosiasia on se, että germaanit ja muut indoeurooppalaiset ovat Euroopan asuttajina suhteellisen nuoria tapauksia, ja levitessään he toivat sotaisan kulttuurin mukanaan. Ihan mielenkiintoista olisi kyllä tietää, mistä indoeurooppalaiset oikein polveutuvat? Varmaankin seemiläisistä ja turkkilaisista.

[mikkoellila]

Kysymys ruotsin kielen asemasta Suomessa liittyy läheisesti kysymykseen suomalaisten kansallisesta identiteetistä,

Ei.

Kysymys ruotsin kielen asemasta Suomessa liittyy siihen, kuinka paljon Suomessa on ruotsinkielistä väestöä.

Koska ruotsinkielisiä on vain 5 % väestöstä, on täysin järjetöntä pitää moista marginaalikieltä valtakunnan toisena virallisena kielenä ja jopa pakollisena oppiaineena kouluissa väestön 95-prosenttiselle enemmistölle.

ja tämä taas liittyy kysymykseen Suomen asutushistoriasta

Ei.

Tuhansien vuosien takainen asutushistoria ei ole relevantti kysymys sen kannalta, pitäisikö ruotsin olla Suomessa virallinen kieli ja jopa pakollinen oppiaine kouluissa.

Sinun jos kenen luulisi olevan yhtä mieltä siitä, että kansan geneettiset juuret eivät suinkaan ole mikään yhdentekevä asia.

Geeniperimämme kannalta on olennaista se, että olemme eurooppalaisia ja erityisesti pohjoiseurooppalaisia.

Sen sijaan sillä ei ole nykyajan kannalta mitään merkitystä, kuinka paljon väestöä on Suomeen tuhansien vuosien aikana muuttanut Skandinaviasta, Keski-Euroopasta ja Baltiasta.

[RynnäkköRölli]

Minä vastustan pakkoruotsia koska pakko, ei koska ruotsi. Ja johdonmukaisesti vastustan myös pakkosuomea.

Juuri näin. Olisi myös syytä vakavasti pohtia, riittäisikö Suomeen yksi virallinen kieli.

[JM-K]

Minun puolestani koko ruotsin voisi lopettaa täysin turhana oppiaineena kokonaan. Valinnaiseksi vaan, ne lukekoot, ketkä tuntevat jotain hinkua asiaan.

[Brett]

"Kykypuolue" taas vauhdissa. Luulis yrittäjien puoluetta senverran kiinnostavan kansainvälinen kilpailukyky, ettei heidänkään mielestä työvoiman monipuolista kielitaitoa tarttis uhrata jonkun marginaalisen historiallisen painolastin takia.

[Jouko]

"Kykypuolue" taas vauhdissa. Luulis yrittäjien puoluetta senverran kiinnostavan kansainvälinen kilpailukyky, ettei heidänkään mielestä työvoiman monipuolista kielitaitoa tarttis uhrata jonkun marginaalisen historiallisen painolastin takia.

Kyykkypuolue

[mikkoellila]

Kokoomus ampuu itseään jalkaan. Nostakaa asiaa esille Kokoomukseen kuuluvien tuttujenne kanssa. Kirjoittakaa Kokoomuksen kansanedustajille ja puoluetoimistolle.

[Nikopol]

Minun puolestani koko ruotsin voisi lopettaa täysin turhana oppiaineena kokonaan. Valinnaiseksi vaan, ne lukekoot, ketkä tuntevat jotain hinkua asiaan.

Kyllä. Pakollisuus pois heti. On hyvä jos yläasteella (tai jo ala-asteellakin, kuten joissakin kunnissa ja kouluissa) tarjotaan toistakin vierasta kieltä (koska se ensimmäinen on lähes sataprosenttisesti englanti). Suomi tarvitsee kielitaitoisia kansalaisia. Myös ruotsia on syytä opettaa niille jotka (joiden vanhemmat) niin haluavat. Kielenä muiden joukossa.

Henna-poloisen kannanotto kielenopiskelun aloittamisen puolesta on sinänsä hyvä. Siis opetettavan kielen kannalta. Jos halutaan oppia kieltä, kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain ja opiskella riittävällä intensiteetillä.

Ongelma on vain se että nykyisien lainsäädännön puitteissa kieli olisi siis ruotsi, kaikille, pakollisesti. Lisää resurssia kaadettaisiin siis kieleen jonka hyödyllisyys on sangen kiistanalaista. Tämä lisäresurssi olisi pois muiden kielten (tai oppiaineiden) opetuksesta tai, jos lisäresurssi saadaan koulumomentin ulkopuolelta, jostain muusta julkisesta toiminnosta.

Lisää rahaa kieltenopetukseen = hyvä. Lisää rahaa vain ruotsinopetukseen = ei hyvä.

Suomen suurin julkinen salaisuus on että ruotsia opetetaan kaikille eikä sitä opi juuri kukaan. Kokonaiset ikäluokat (sekä Suomessa koulunsa käyvät maahanmuuttajat!) istuvat yhden vuosiviikkotunnin, kolmen vuoden ajan, opiskelemassa kieltä jota aikuisena puhuu ja ymmärtää pikkuruinen murto-osa heistä.

Wanha juttuni kieltenopetuksen kummallisuudesta:

http://nikopol2008.blogspot.com/2009/03/opettaja-sina-et-osaa-laskea.html

[Jaakko Sivonen]

Opetusministeri Henna Virkkusen (kok) mielestä pakollisen ruotsin opiskelu voitaisiin aloittaa jo viidennellä luokalla. Virkkunen puoltaa Suomen ruotsinopettajat ry:n esitystä samasta aiheesta. Ministeri kertoo asiasta sanomalehti Keskisuomalaisen haastattelussa.

Virkkunen perustelee mielipidettään sillä, että kieliä oppii helpommin nuorempana.

- Nykyinen kolmentoista vuoden ikä ei ehkä ole kaikkein otollisin aika aloittaa ruotsin pänttäämistä, Virkkunen sanoo Keskisuomalaisessa.

Tällä hetkellä ruotsin opiskelu aloitetaan seitsemännellä luokalla, eli noin 13 vuoden ikäisenä. Vapaaehtoisesti kieltä voi opiskella jo aikaisemmin.

Virkkunen vastustaa suomalaisten kielitaidon lisäämistä. Virkkunen haluaa, että suomenkieliset opiskelisivat jotain nurkkakuntaista kalastajamurretta, jotta suomenkieliset voisivat palvella ruotsinkielisiä, jotka osaavat muutenkin suomea. Virkkunen haluaa suomenkieliset palvelijoiksi. Virkkusen mielestä ruotsinkielisten palveleminen on tärkeämpää kuin esimerkiksi ulkomaankauppa, jossa olisi hyötyä ranskan, saksan ja monien muiden suurten kielten taidosta.

[mikkoellila]

Virkkunen vastustaa suomalaisten kielitaidon lisäämistä. Virkkunen haluaa, että suomenkieliset opiskelisivat jotain nurkkakuntaista kalastajamurretta, jotta suomenkieliset voisivat palvella ruotsinkielisiä, jotka osaavat muutenkin suomea. Virkkunen haluaa suomenkieliset palvelijoiksi. Virkkusen mielestä ruotsinkielisten palveleminen on tärkeämpää kuin esimerkiksi ulkomaankauppa, jossa olisi hyötyä ranskan, saksan ja monien muiden suurten kielten taidosta.

Ei. Virkkunen on vain niin helvetin tyhmä, että ei tajua yhtään mistään yhtään mitään. Virkkunen ei halua tietoisesti tuhota Suomen ulkomaankauppaa estämällä saksan, ranskan ja venäjän kaltaisten hyödyllisten kielten opiskelua. Hän on vain niin saatanan tyhmä, että ei tajua ehdotustensa seurauksia. Hän on esittänyt mielisairaan ideansa miettimättä lainkaan sitä, että kahden ylimääräisen vuoden käyttäminen turhaan pakkoruotsiin vähentää koululaisten aikaa ja mahdollisuuksia opiskella hyödyllisiä kieliä. Virkkunen on tyhmä kuin saapas. Hän ei lainkaan mieti päätöstensä ja ehdotustensa seurauksia.

Jos PS tajuaisi jostain jotain, PS tekisi välikysymyksen tästä aiheesta:
- Onko hallitus aikeissa toteuttaa opetusministeri Henna Virkkusen esityksen, että pakollinen ruotsinopetus alkaisi jo 5. luokalla nykyisen 7. luokan sijasta?

PS on kuitenkin niin vajaaälyinen puolue, että yksikään PS:n kansanedustaja ei ymmärrä käyttää tilaisuutta hyväkseen.

[Pliers]

Ei. Virkkunen on vain niin helvetin tyhmä, että ei tajua yhtään mistään yhtään mitään. Virkkunen ei halua tietoisesti tuhota Suomen ulkomaankauppaa estämällä saksan, ranskan ja venäjän kaltaisten hyödyllisten kielten opiskelua. Hän on vain niin saatanan tyhmä, että ei tajua ehdotustensa seurauksia. Hän on esittänyt mielisairaan ideansa miettimättä lainkaan sitä, että kahden ylimääräisen vuoden käyttäminen turhaan pakkoruotsiin vähentää koululaisten aikaa ja mahdollisuuksia opiskella hyödyllisiä kieliä. Virkkunen on tyhmä kuin saapas. Hän ei lainkaan mieti päätöstensä ja ehdotustensa seurauksia.

Jos PS tajuaisi jostain jotain, PS tekisi välikysymyksen tästä aiheesta:
- Onko hallitus aikeissa toteuttaa opetusministeri Henna Virkkusen esityksen, että pakollinen ruotsinopetus alkaisi jo 5. luokalla nykyisen 7. luokan sijasta?

PS on kuitenkin niin vajaaälyinen puolue, että yksikään PS:n kansanedustaja ei ymmärrä käyttää tilaisuutta hyväkseen.

Tuli Ellilän vuodatuksesta yksi leffa mieleen:

Animal house:
Bluto:

What the fuck happened to the Delta I used to know? Where's the spirit? Where's the guts, huh? This could be the greatest night of our lives, but you're gonna let it be the worst. "Ooh, we're afraid to go with you Bluto, we might get in trouble." Well just kiss my ass from now on! Not me! I'm not gonna take this. Wormer, he's a dead man! Marmalard, dead! Niedermeyer...

Otter:

Dead! Bluto's right. Psychotic, but absolutely right. We gotta take these bastards. Now we could do it with conventional weapons that could take years and cost millions of lives. No, I think we have to go all out. I think that this situation absolutely requires a really futile and stupid gesture be done on somebody's part.

http://www.youtube.com/watch?v=Q47bpOCTcaY

Mutta komppaan Ellilää. Jos ei kyse ole jostain omituisesta poliittisesta pelistä, niin Virkkunen ei ole tehtäviensä tasalla.

edit. typot

[Totuusko?]

Jos PS tajuaisi jostain jotain, PS tekisi välikysymyksen tästä aiheesta:
- Onko hallitus aikeissa toteuttaa opetusministeri Henna Virkkusen esityksen, että pakollinen ruotsinopetus alkaisi jo 5. luokalla nykyisen 7. luokan sijasta?

PS on kuitenkin niin vajaaälyinen puolue, että yksikään PS:n kansanedustaja ei ymmärrä käyttää tilaisuutta hyväkseen.

Niin, ja kuitenkin PS on ainut puolue Suomessa, jonka yksi tavoitteista on nimenomaan pakkoruotsin poistaminen. Jatkossahan niitä PS:n kansanedustajia on todennäköisesti enemmän, joten toivottavasti sieltä joukosta löytyisi sinunkin vaatimuksesi tyydyttävä edustaja.

On se ihmeellistä miten kaikkivoipana puolueena Perussuomalaisia pidetään? Kyllä ne haalituksessa istuneet/istuvat puolueet ovat niin pakkoruotsin kuin maahanmuuttolinjaustenkin takana. Mikäli PS istuisi tai olisi joskus edes istunut hallituksessa, voisin jotenkin ymmärtää tämänlaisen  järjettömän kritiikin.

[Nikopol]

Hupsista, tarkoitin kaksi vuosiviikkotuntia, eli koko yläasteen ajan kaksi tuntia joka viikko. Englantia/muuta pitkää kieltä opiskellaan 8-9-luokilla yksi vvt enemmän.

[skrabb]

Tämä pyrkyrikokkari "maahanmuuttajat ovat voimavara ja rikkaus Suomelle"-Virkkunen on ehtinyt jo ylittää itsensä pönttöargumentein lyhyen ministeriuransa aikana.
Kaikkein hauskinta oli, kun Virkkunen ehätti lausumaan olleensa itsekin ulkomailla töissä ja sanoi toivovansa, ettei häntä olisi vieroksuttu.
Tässä se ulkomainen työura on kaikessa mahtavuudessaan:

Nuorempana Virkkunen on työskennellyt hevostenhoitajana Huittisissa Jukka Tuorin omistamalla tallilla sekä Tanskassa maajoukkueratsujen parissa[2].

http://fi.wikipedia.org/wiki/Henna_Virkkunen

Toinen ihan yhtä pihalla oleva samanmoinen kokkari on umpisuomalainen lahtelaislähtöinen Hemming (o.s.Hietanen), joka on jopa kakaransa tunkenut ruotsinkieliseen kouluun Espoossa.
Hemmingin lapsukaiset eivät kuitenkaan joudu voimavaraistumaan ja rikastumaan, kun ovat suojasijoitetut mamuttomaan hurrikouluun - eikä liioin Virkkusen piltti, koska tuskinpä siinä Jyväskylän perähikiäläisessä koulussa, jossa poitsu koulunsa tulee käymään kovinkaan montaa mamuoppilasta on.

Etovia ovat nämä kaksinaismoralistiset ämmänsalvokset!

[M.E]

VAROITUS KETJUN KÄYTTÄJILLE:

Modeneuvosto on manannut M.E:n esiin suorittamaan "Puhdistuksen" tässä ketjussa. Koska satun olemaan hyvällä tuullella ja hieman kiireinen, tyydyin vain poistamaan asiattomia kommentteja. Tosin kaikkia asianvierestä meneviä kommentteja en ole poistettu vielä.

ÄLKÄÄ TULKO SIIS ITKEMÄÄN, jos kommenttinne on poistettu.
(Siitä seuraa ketjun erityissäädösten nojalla automaaginen banni.)

Ketjun aiheena on ruotsin asema Suomessa, ei esimerkiksi germaaniset lainasanat, suomalaisten geneettiset erityispiirteet tai alkuperä. Ketju ei myöskään ole chattityökalu tai oikea paikka ilmaista turhautumistaan poliittista puoluetta X kohtaan. Täällä ei myöskään olla kiinnostuneita juuri sinun PERUSTELEMATTOMISTA mielipiteistäsi, joten jos et ole niitä valmis perustelemaan, jätä kertomatta ne.

Seuraavista rikkomuksista toimitetaan sitten involuntaarinen sovitusuhri käyttäjien avustuksella internetin azteekki-jumalille.

[nimetönkeskustelija]

Ajattelin lähettää Simon Elolle etukäteiskiitokset tänne ketjuun koskien ylex-mielipidevankiohjelmaa, jossa hän vastustaa pakkoruotsia. On hienoa että Suomessa on ainakin yksi puolue, joka ei ole lähtenyt nöyristelemään ruotsinkielisyyden edessä. Tämä kielikysymys on itselleni ollut ehkä tärkein syy siihen, miksi pysyn perussuomalaisten äänestäjänä. Tietysti jämerä asenne maahanmuuttoon on myös erittäin tärkeä.

Ja miksikö inhoan niin paljon pakkoruotsia? No siksi että sain kärsiä huonosta kielipäästäni koko opiskelu-urani (joka ei ole ihan lyhyt yliopistotason opintopisteitä on kertynyt yli 350 ja risat). Kait mulla on sitten joku häiriö aivoissa, kun en millään muista sanalistoja ja epäsäännöllisiä tapauksia. Matemaattiset aineet sen sijaan on sujunut hyvin. Englanti oli mulle ihan yhtä vaikeeta, mutta naula arkkuun meinasi mennä, kun jouduin vielä opettelemaan täydellistä ruotsia.

Maailmassa on muuten aika vähän maita, joissa vaikkapa kaikkien opiskelijoiden on pakko opetella kahta vierasta kieltä noinkin vaativalla tasolla. On myös maita, kuten USA, Britannia, Ranska tai Italia, joissa ei monilla aloilla vaadita yhdenkään vieraan kielen osaamista ainakaan kovin vaativalla tasolla.

Ruotsinkielisiä en inhoa lainkaan.

[qwerty]

20.00 radiouutisista bongattua.

Lehdistötiedote Åbo Akademi

Kaksikielisyydestä on kognitiivisia hyötyjä

Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitoksen tutkijat ovat verranneet yksi- ja kaksikielisten suomalaisten aikuisten kykyä suunnata tarkkaavaisuutta jättää huomiotta (inhiboida) epäolennaista tietoa. Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että kaksikieliset onnistuvat tässä yksikielisiä paremmin.

Tutkimukseen osallistui yksi- ja kaksikielisiä suomalaisia kahdesta ikäryhmästä (30-50-vuotiaat ja 60-74-vuotiaat). Yksikielisten äidinkieli oli suomi ja kaksikieliset olivat oppineet sekä suomen- että ruotsinkielen ennen kouluikää ja kokivat omaavansa suunnilleen yhtä hyvän taidon molemmissa kielissä. Kieliryhmien välillä ei ollut eroja ikäjakaumassa, sukupuolijakaumassa tai sosioekonomisessa taustassa. Kokeessa koehenkilöllä oli kuulokkeet päässään ja hänen tehtävänään oli raportoida kuulemiaan tavuja. Vasempaan ja oikeaan kuulokkeeseen esitettiin samanaikaisesti eri tavuja ja koehenkilön tuli suunnata tarkkaavaisuus vain toiseen korvaan ja yrittää sulkea pois toiseen kuulokkeeseen esitetty tavu. Tästä tehtävästä kaksikieliset suoriutuivat yksikielisiä paremmin.

Tulokset vastaavat aiempia kansainvälisiä tutkimuksia, joissa on osoitettu kaksikielisten pärjäävän yksikielisiä paremmin tietyissä kognitiivisissa tehtävissä. Tämän oletetaan johtuvan siitä, että kaksikielisten on inhiboitava sitä kieltä, joka kulloisessakin tilanteessa on pois käytöstä. Täten kaksikielisyys tuo tullessaan elinikäistä kognitiivista harjoittelua epäolennaisen tiedon inhiboinnissa.

Tutkimus on tehty suomalaisten ja norjalaisten tutkijoiden yhteistyönä pohjoismaisessa kognitiivisen kontrollin huippututkimusverkostossa. Se tullaan julkaisemaan kansainvälisessä tiedelehdessä Bilingualism: Language and Cognition.
http://www.abo.fi/public/News/Item/item/2613/?setlanguage=fi

Eivät sitten viitsineet tutkia nuorempia ikäryhmiä.

[Miniluv]

Koska toinen kieli oli opittuna jo ennen kouluikää, pakkoruotsi ei siis ilmeisesti auta ignoroimaan merkityksettömiä tavuja kuulokkeesta.

[jupeli]

Mm. pääministerin ja monen muunkin ministerin ja kansanedustajan puheiden lopussa on pyyntö, että se myöhemmin käännetään ruotsiksi.

Svenska Finlands Folktinget- niminen järjestöhän omaa monopolin sekä käännöksiin ja käännösten tarkistamisiin suomesta- ruotsiksi ja päin vastoin.

Mietin vain, että montakohan kymmentä tuhatta miestyötuntia kasautuu vuosittain käännösrästipinoon, joka vain kasvaa eikä lainkaan vajene.

Miljardiluokan bisnes pakkoruotsittajille tämä maamme kaksikielisyys ja pakkoruotsi.

Ei sellaisesta kukaan vapaaehtoisesti luovu vaan taistelee sen puolesta kynsin, hampain ja kaikin keinoin kautta rintaman ja sen takaa.

[Aldaron]

Koska toinen kieli oli opittuna jo ennen kouluikää, pakkoruotsi ei siis ilmeisesti auta ignoroimaan merkityksettömiä tavuja kuulokkeesta.

Niin. Olennaista onkin, miten varhaisessa vaiheessa toisen kielen perusteet on opittu. Ei ihme että kielikylpypäiväkodit ovat suosittuja etenkin akateemisesti koulutettujen vanhempien keskuudessa täällä pääkaupunkiseudulla, sillä kielikylpydagiksessa aloittaneesta ja kielikylpykoulun käyneestä myös todella käytännössä tulee suurin piirtein samalla tavalla kaksikielinen kuin kaksikielisissä kodeissa kasvaneista. Tuolla tavallahan olisivat kaksikielistyneet myös ne ruotsin kielen vasta yläasteella aloittaneet, joilla ei ole kovin paljon kielipäätä ja jotka saavat hikoilla saavuttaakseen edes suurin piirtein tyydyttävän ruotsintaidon...

Usein (mutta ei läheskään aina) kielikylpypäiväkodin ja -koulun lapsilleen valinneet vanhemmat kuuluvat sukuun, jossa on aikaisemmin puhuttu ruotsia, mutta jotka ovat ideologisista syistä vaihtaneet kieltä 1900-luvun alkupuolella. Sijoittamalla lapsensa kielikylpypäiväkotiin ja -kouluun tällaisiin sukuihin kuuluvat takaavat sen, että heidän jälkeläisensä saavat täysin kaksikielisen kompetenssin kumpaankin kieliryhmään kuuluneiden esivanhempiensa kielessä.

Kaksikielisten määrä kasvaa koko ajan, myös tällä tavalla...

[JiiPee]

Kaksikielisten määrä kasvaa koko ajan, myös tällä tavalla...

Joten pakkoruotsista voidaan luopua.

[Jaakko Sivonen]

Sijoittamalla lapsensa kielikylpypäiväkotiin ja -kouluun tällaisiin sukuihin kuuluvat takaavat sen, että heidän jälkeläisensä saavat täysin kaksikielisen kompetenssin kumpaankin kieliryhmään kuuluneiden esivanhempiensa kielessä.

Mikseivät ruotsinkieliset koskaan laita lapsiaan suomenkieliseen kielikylpyyn? Miksi suomenkieliset lapset ovat aina niitä, jotka pakotetaan tuollaiseen?

Aikovatko lapset keskustella esivanhempiensa kanssa ruotsiksi joissain spiritistisissä istunnoissa, vai kuinka esivanhemmat asiaan liittyvät?