2011-05-01 ESS: Super-suomalaiset ("Tähän pystyvät vain maahanmuuttajat"')

[Ernst]

Onhan sentään Suomen paras ylioppilas eräänlainen mamu  

Joskaan ei edusta oikeata värisävyä eikä uskontoa...

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/05/tassa_on_suomen_paras_ylioppilas_739844.html

[mikkoellila]

Hieman vakavammin voisi pohdiskella opiskellaanko koulussa oikeita asioita ja arvioidaanko oppimista oikein, kun naisten parempi koulumenestys ei johda miehiä parempaan menestykseen työelämässä.

Mitä oikeita asioita koulussa tulisi opiskella? Miten pojille voisi opettaa paremmin kirjoitustaitoa ja tytöille matikkaa? Miten arviointia tulisi kehittää?

Jos ja kun miehet menestyvät työelämässä, erityisesti yksityisellä sektorilla, paremmin kuin naiset, huolimatta poikien tyttöjä huonommasta koulumenestyksestä, osoittaa koulumenestyksen ja työmenestyksen välisen korrelaation heikkouden.
(...)

Miten opetusta ja kouluarviointia tulisi kehittää, jotta ne vastaisivat paremmin todellisuutta ja ennustaisivat menestystä työelämässä -- ja työtyyväisyyttä, joka ei ole aina suoraan verrannollinen palkkaan?

Hyvä kysymys. Minulla ei ole tuohon mitään Lopullista Ratkaisua.

Yleisluonteisesti voisin sanoa, että koulussa pitäisi vähentää kielten ja harrastusaineiden (kuvaamataito, musiikki, liikunta, käsityö/tekninen työ) painoarvoa ja kasvattaa luonnontieteiden ja matematiikan painoarvoa.

Lisäksi koulussa pitäisi enemmän painottaa kokonaisuuksien hallintaa ja asioiden itsenäistä ymmärtämistä kuin nippelitietojen kaavamaista ulkoaopettelua.

Olen huomannut, että hyvin harva nainen tajuaa esim. historiaa kunnolla. Tytöt/naiset opiskelevat koulussa historiasta nippelitietoja hahmottamatta suuria kokonaisuuksia. Pojille/miehille on tyypillisempää kokonaisuuksien tajuaminen ja yksityiskohtien opettelu kokonaisuuksien osana.

[juge]

Oma esitykseni lukion arvostelun osalta, jotta saataisiin oppilaat edes paremmuusjärjestykseen: kussakin aineessa tulisi olla vain yksi ylioppilaskoe. Siis kaikille sama saksan tai matematiikan ylioppilaskoe. Ihan sama montako vuotta ja minkälaisia kursseja olet lukenut, arvosana absoluuttisen osaamisen mukaan.

Nykyjärjestelmässä on täysin naurettavaa, että muutamalla kurssilla voi saada laudaturin D/E-saksasta. Yhteisessä kokeessa tuo vastaisi ehkä lubenteria tai approbaturia.

Sama pätee yksittäisiin kursseihin. Siis kaikille samat kokeet - tai sitten lyhyen matematematiikan maksimiarvosanaksi 7, siis jos osaa lyhyen kurssin täydellisesti. Pitkästä voisi saada arvosanaksi 4-10.

Nykyisessä järjestelmässä voidaan tarkastella kahta oppilasta, joilla on muuten samat kurssit ja arvosanat mutta saksassa ja matematiikassa on eroa:
Oppilas A, lyhyt matikka 8 ja magna, D-saksa 8 ja magna
Oppilas B, pitkä matikka 7 ja cum laude, ylimääräinen A-saksa 7 ja cum laude.

Todistusten perusteella A on parempi (korkeampi keskiarvo, korkeammat yo-arvosanat), vaikka B:n osaaminen on parempi.

Lisäksi matematiikka pitäisi muuttaa pakolliseksi aineeksi kaikille. En ymmärrä että voi päästä ylioppilaaksi kirjoittamatta matematiikkaa. Mitä yleissivistystä se sellainen on? Eihän ei-äidinkieliltäkään voi välttyä. Tämä myös tasoittaisi miesten ja naisten eroja.

[Malla]

Yleisluonteisesti voisin sanoa, että koulussa pitäisi vähentää kielten ja harrastusaineiden (kuvaamataito, musiikki, liikunta, käsityö/tekninen työ) painoarvoa ja kasvattaa luonnontieteiden ja matematiikan painoarvoa.

Lisäksi koulussa pitäisi enemmän painottaa kokonaisuuksien hallintaa ja asioiden itsenäistä ymmärtämistä kuin nippelitietojen kaavamaista ulkoaopettelua.

Olen, hämmästys kummastus, samaa mieltä.
Ensimmäisestä yleisluontoisesta ehkä näin tarkentaen: "Ylimääräiset" vieraat kielet osaksi valinnaisia harrastusaineita. Myös lisää matikkaa valinnaiseksi. Liikuntaa en tosin vähentäisi nykyisestä minimistään, mutta muuttaisin kannustavammaksi ja arvosanattomaksi. Kaikenlaiset kivat kakunkoristelu- ja valokuvauskurssit kerhotoiminnaksi.

Toisesta: kyllä! Nippelitietoa on tarjolla riittävästi klikkauksen päässä. Lähdekritiikkiä voisi opettaa enemmänkin.

(Omalle lukion historianopettajalleni olen kiitollinen. Hän ei mennyt nippeliharhaan vaan suorastaan veetuili innokkaan aloittelijan mukatarkasta vastauksesta: "Seuraavaksi varmaan laitat päivämäärien lisäksi kellonajatkin?" Hän oli todella vaativa, tiukka ja erittäin reilu. Kikattelusta seurasi armotta käytävämietintää, hyvistä vastauksista liuta tarkentavia kysymyksiä. Yksi parhaista opettajistani.)    




´

[Alfresco]

Muutamassa vuodessa vieraalla kielellä ylioppilaaksi. Tähän pystyvät vain maahanmuuttajat.

Yksi päskynen ei kesää tee. Yksittäistapaus?

[Malla]

Oma esitykseni lukion arvostelun osalta, jotta saataisiin oppilaat edes paremmuusjärjestykseen: kussakin aineessa tulisi olla vain yksi ylioppilaskoe. Siis kaikille sama saksan tai matematiikan ylioppilaskoe. Ihan sama montako vuotta ja minkälaisia kursseja olet lukenut, arvosana absoluuttisen osaamisen mukaan.

Monissa pääsykokeissa nuo pisteytetään. Muistaakseni esim. bilsalla lyhyen matikan L:stä saa samat lähtöpisteet kuin pitkän C:stä. (Ja sama varmaan muissa matlu-aineissa).
Bilsalla on kuulemma joitakuita enkun A-kirjoittajia. Ei hyvä, hirveää tuskaa tavata tenttikirjoja, joista iso osa (ja ainakin alan raamattu) on enkuksi. Samoin lyhyt matikka on hieman haasteellinen käytännössä...

[Runner]

Minä kun tunnen henkilön, joka oli sen verran älykäs, että pääsi 3 luokkaa ylemmäs ala-asteella. Vaikka en herran nykymenoista tiedä, niin tiedän sen verran että on takuulla lahjakkaampi kuin yksikään näistä.

[LyijyS]

mikkoellilä:

Yleisluonteisesti voisin sanoa, että koulussa pitäisi vähentää kielten ja harrastusaineiden (kuvaamataito, musiikki, liikunta, käsityö/tekninen työ) painoarvoa ja kasvattaa luonnontieteiden ja matematiikan painoarvoa.

Lisäksi koulussa pitäisi enemmän painottaa kokonaisuuksien hallintaa ja asioiden itsenäistä ymmärtämistä kuin nippelitietojen kaavamaista ulkoaopettelua.

Olen huomannut, että hyvin harva nainen tajuaa esim. historiaa kunnolla. Tytöt/naiset opiskelevat koulussa historiasta nippelitietoja hahmottamatta suuria kokonaisuuksia. Pojille/miehille on tyypillisempää kokonaisuuksien tajuaminen ja yksityiskohtien opettelu kokonaisuuksien osana.

Sen verran kommentoin lukion historian ja yhteiskuntaopin opettajana, että en niin vahvasti yleistäisi mikä on millekin sukupuolelle tyypillistä. Tytöt kyllä monesti tajuavat ne suuretkin syy ja seuraussuhteet vähintään yhtä hyvin ja nimenomaan pojat takertuvat joihinkin sotahistorian nippelitietoihin ja kokonaisuus jää hahmottamatta. Ja kun tätäkin palstaa on seurannut niin huomaa ettei edes kotimaan politiikan ja puolueiden historian tuntemus ole kovin vahvaa miehilläkään ja oletan, että suurin tämänkin palstan nimimerkeistä on juuri heitä. Tosin on sanottava, että pojat ovat monesti kyllä kiinnostuneempia juuri valtiollisesta ja poliittisesta historiasta kuin tytöt.

Sitä mitä oppiaineita tulisi vähentää tai lisätä en sano mitään ehdotonta. Ja puhun juuri lukiosta. Kielten opetusta voisi edelleen kehittää esim. pakkoruotsin osalta, mutta ei vähentää. Vähennystä vaikka pikemminkin historiasta vaikka omaa oksaa sahaisinkin. Lisäksi uskontoa vähemmän. Taito ja taideaineita en vähentäisi enempää lukiostakaan. Melkein päinvastoin.

[ikuturso]

Otsasuonet työhuoneen seinillä revenneenä.

"tähän pystyvät vain maahanmuuttajat" "supersuomalaiset"

Lukee lehdessä ja kantasuomalainen rypistää kaljatölkin ja sanoo PERKELE. Menee baariin ja haukkuu kaiken maailman mutiaiset, ja tämäkö on tuon ressukan vika? Vai tuon supersuomalaisen vika? Ei suinkaan. Olisiko lehden toimittaja syyllistynyt oman rotunsa syyttä lyömiseen ja yleistykseen. Kansanryhmää vastaan kiihottamiseen? Mutta tämähän kehuu maahanmuuttajia?

"tähän pystyvät vain maahanmuuttajat" "supersuomalaiset"

Miksi tämä ei ole kansanryhmää vastaan kiihottamista? Miksi? Tämän lukeva suomalainen, jolla on hieman huonompi itsetunto, kohdistaa tämän luettuaan vihansa juurikin noihin supersuomalaisiin. Toimittaja tietää sen, ja vähemmistövaltuutettu tietää sen, ja jos jotain ikävää sattuu, myös käräjätuomari tietää sen. Toimittajan sävy on yksinomaan positiivisesti syrjivä ja näitä juttujahan pitäisi juuri kirjoittaa, jotta oppisimme arvostamaan maahanmuuttajia -kö?

"tähän pystyvät vain maahanmuuttajat" "supersuomalaiset"

Assan seiniin nojailee näitä supersuomalaisia. Lehden ostanut suomalainen tuntee, että joku huijaa. Mutta journalistihan on kirjoittanut vain faktaa. Maahantulopäivämäärät on tiedossa ja todistukset kourassa. Missä siis vika? Kuka lietsoo rasismia. Se kaljakuppilaan päätynyt kätensä verille kaljatölkkiä rutatessaan saanut perunanenä, joka kännikavereilleen kiroaa kaikki maahanmuuttajatko? Vai toimittajako, joka sanoo:

"tähän pystyvät vain maahanmuuttajat" "supersuomalaiset"

Mikä erottaa tyypillisen hommafoorumilaisen rasisteista ja kännissä muukalaisvihaa uhoavista baariperunanenistä? Luettuaan tämän artikkelin hommafoorumilainen kohdistaa inhonsa tämän artikkelin kirjoittajaan. Ymmärtämättömään moukkaan, joka ruusunpunaisissa silmälaseissaan ei tajua tietämättään(?) lietsovansa pahimmalla tavalla muukalaisvihaa. Ja siihen laki- ja valtuutettukoneistoon, joka pitää tällaista kirjoittelua yksinomaan hienona asiana, eikä myöskään suklaanruskeiden lasiensa läpi näe sitä realismia, mikä näitä ohimosuoniamme räjäyttelee - nämä kotimaiset suvaitsevaiset superylisuomalaiset, joilla on oikeus alistaa suomen kansa ja nostaa yksittäsitapauksilla pieni vähemmistö jalustalle. Myös siihen kaksoisstandardiin, joka määrittelee että näin saa kirjoittaa. Mutta jos joku kirjoittaisi jostain negatiivisesta yksittäistapauksesta, kuten vaikka Tampereen pizzeriapalosta, että:

"tähän pystyvät vain ..."

Tämä olisi jo linnassa.

-i-

[Mulli]

Suomessa nyt vain on näitä itseinhoisia protestantteja. Ei niitä paljoa ole, mutta ovatpahan ilmeisesti kirjoitustaitoisia, kun päätyvät mediaan töihin niin usein.

Kirjoittelu muuten ei ole normaalia toimituksellista tavaraa. Kyse on markkinointiviestinnän opeilla tehdystä journalismista. Itseasiassa kyseessä on oikeastaan integroitu markkinointiviestintä, koska sama viesti toimitetaan niin monen median kautta, mutta se on nyt sivuseikka.

Kampanjoita voi todellakin olla kaikenlaisia. Tuleekohan moni yhdistäneeksi esim yllättävän kiinnostuksen peniksen pituuteen maailmalla ja siitä jonkin ajan päästä ilmaantuvan potenssikeskustelun asiaanliittyvine isoine mainostajineen? Negatiivisillakin asioilla voidaan myydä.

Nyt pitää myydä mokutusta hinnalla millä hyvänsä. Aiheutetaan siis alemmuudentunnetta kantaväestössä ja pidetään nöyrinä ja vastaanottavaisena rikastukselle.

Sotkua aiheuttaa se, että nyt on useita kampanjoita päällekkäin. Persuvastaisuus on yksi ja mokumyönteisyys toinen. Persujen äänestäjiltä ja kansanedustajiksi valoituilta pitäisi saada luonto pois ja samaan aikaan muiden puolueiden epäilijät takaisin monikulttuurisuus-teeman taakse.

Älkää hyvät ihmiset uskoko kaikkea mitä lehdissä lukee. Nykyään ette todellakaan voi olla varmoja mistään lukemastanne. Teille voidaan myydä ideologia päähän, tahi vibraattori puohon ihan samalla tavalla.

[juge]

[...]

Pojat eivät viihdy koulussa. Tämä on näkynyt pitkään eri tutkimuksissa, mutta korjausta ei ole saatu aikaiseksi. Tärkein koululaisen viihtyvyyteen vaikuttava asia on suhde opettajaan. Haittaavatko opettajakunnan vahvasti vinoutunut sukupuolijakauma ja opettajakoulutuksen teoreettisuus opettaja-oppilas -suhteen kehittymistä?

Ongelmat eivät koske vain pojanjullikoita. Vantaan kaikkia ysiluokkalaisia koskeva oppimis- ja päättelytaitoja mitannut seurantatutkimus kertoo tason kaikilla mitatuilla osa-alueilla heikentyneen dramaattisesti edellisestä tutkimuksesta vuonna 2004. Pahimmin on tippunut keskitason suomalaistaustaisten oppilaiden osaaminen.

Tämä on hälyttävää ja jyrkässä ristiriidassa sen PISA-hypetyksen kanssa, jota olemme vuosikausia kuulleet. Syytä itsetyytyväisyyteen ei todellakaan näytä olevan. Suomalaistaustaisia poikia uhkaa syrjäytyminen jo kouluaikana, ja jatkoa seuraa oppivelvollisuuden jälkeen.

Pitääkö vikaa kielteiseen kehitykseen etsiä koulun opetussisällöstä ja opettajien työtavoista vai ympäröivästä yhteiskunnasta? Ovatko maalaisjärki ja kouluista saatu käytännön kokemus hautautuneet yliopistojen ja opetushallinnon liiallisen teoriapainotteisuuden alle?

[...]

http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2011050313649203_pk.shtml

[AIP]

Koska ollaan jo tarpeeksi pitkällä keskustelussa, niin uskallan vihdoin kirjoittaa tämän kolmikielisen tiedotteen:

Vaviskaa, suomalaiset! Uusi rotu on syntynyt: SUPERSUOMALAISET! Kolla på dem superfinländarernarnarna! Bow before thy new master race: The Super Finns!

Todellisuudessa hyviä suorittajia on ihan mukava seurata. Etenkin niitä Ellilän kympin tyttöjä. Itsehän kirjoitin vain kaksi laudaturia, toisen suomeksi ja toisen englanniksi.

Se nippelitiedon pänttääminen oli kyllä ihan totta. Ennen joka tuntia ja joka koetta tytöt kilpaa pänttäsivät ja kyselivät toisiltaan vuosilukuja ja päivämääriä. Lintuluetteloita, maaluetteloita ja sen sellaisia. Fiksumpaa olisi ollut harjoitella vastaamaan tehtävään, joka kuuluu seuraavasti: "Selitä lyhyesti maailmankaikkeus. Käytä tarvittaessa esimerkkejä."

[Cettu]

En kyllä usko tuohon tyttöjen väitettyyn nippelitiedon opetteluun. Tilastollisesti tytöt kuitenkin saavat parempia arvosanoja ylioppilaskirjoituksissa, ja ne mittaavat hyvin laaja-alaista tietämystä. Ei siellä kysellä mitään lintuluetteloita ja päivämääriä.

Asiaan voi toki vaikuttaa kirjoitusten kielipainotteisuus, kun tytöt taitavat olla kielipäältään hieman poikia parempia. En tiedä onko tilanne muuttunut nyt, kun reaaliaineet voi kirjoittaa erikseen. Ainakin vuonna 2004 parhaissa lukioissa tytöt kirjoittivat keskimäärin 1,5 arvosanaa paremmat paperit kuin pojat. http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2004/06/302086/tytot-ylioppilaskirjoituksissa-poikia-parempia

EDIT: Vielä tuosta koulumenestyksen ja työelämämenestyksen korrelaatiosta: eiköhän se johdu suurimmaksi osaksi siitä, että naisia ei kiinnosta luoda uraa vaan kiinnostaa tehdä lapsia ja panostaa perheeseen. Miksi sen, että on koulussa hyvä, tarvitsisi korreloida palkkaan aikuisena? Tytöt on kilpailuhenkisiä koulussa, aikuiset miehet on kilpailuhenkisiä työelämässä. Eri intressit.

[yks vaan]

Jos nyt perusopetuksesta jotain pitää sanoa niin ongelmahan ( sen lisäksi että ipanat on kasvatettu päin pyllyä ja kouluissa ei vaadita mitään) on se että kovin kovin harva oppii ajattelemaan koulussa. Suurin osa asioista maailmassa kuitenkin perustuu logiikkaan ja selkeisiin syy-seuraussuhteisiin. Tieto on melko hyödytöntä jos sitä ei osaa käyttää.

Luonnontieteiden rappio on se toinen itseäni koskettava asia, insinööri ja insinööriperheestä kun olen. Nykyään ei tarvii osata oikeasti mitään, kaikki on "soveltamista ja käytännön asioita."
Likka myy sulle torilla mansikoita, kahdella kertominen nyt jotenkin vielä onnistuu mutta kolmen litran hinta tuottaa jo ylitsepääsemättömiä vaikeuksia.
Yhdeksän vuotta peruskoulua ja vielä lisää muita asteita ja ihmiset eivät osaa edes peruslaskutoimituksia, suuruusluokitusta ei ole mitään käsitystä, prosentit on jotain syötävää? Ei ihme jos niin henkilökohtaiset kuin valtionkin taloudet on siinä tilassa missä on. Varmasti eduskunnastakin löytyy porukkaa jotka eivät tiedä montako nollaa on miljardissa.

EDIT: Mietitääs esim. ylioppilaskirjoituksia... 18v jannua ei kuitenkaan hirveästi kiinnosta montako äLLää tulee, varsinkin kun haluamaansa oppilaitokseen pääsee pääsykokeillakin. Panostetaan niihin.
Ei muakaan oikeastaan kiinnostanut vaikka lahjakas koulussa olinkin. Nyt mulla on lukion ka 8, mitä se muuttais jos se olis vaikka 9 ?

Lisäksi esim. äidinkielen koe nyt on mitä on, itse osaan kirjoittaa melko hyvin jos viitsin, sarkasmi, ironia ja muut vaikeat tyylilajit luonnistuu, tieteellinen kirjoittaminen ja sisällöntuottaminen kyllä onnistuu. Jokainen voi arvella millaisia arvosanoja on tulossa jos pitää kirjoittaa jostain kissasatua käsittelevästä novellista analyysi.
Samaten aina piti tapella sanamäärien ja pituuksien kanssa, tuntui olevan parempi kirjoittaa 4 sivua paskaa kuin 2 sivua asiaa. Muiden aineita kun luki niin usein oli pitkiä lauseita vailla mitään sisältöä. C tuli, väitän että osaan kirjoittaa paremmin kuin keskiverto laudatur-mokuttaja.

[nimetönkeskustelija]

Miten opetusta ja kouluarviointia tulisi kehittää, jotta ne vastaisivat paremmin todellisuutta ja ennustaisivat menestystä työelämässä -- ja työtyyväisyyttä, joka ei ole aina suoraan verrannollinen palkkaan? Jokaisen nuoren etu lienee, että opetus on mahdollisimman hyvää ja arviointi on mahdollisimman realistista

Naisilla voi olla keskimäärin heikommat tekniset taidot mutta todellisen pärjäämättömyyden selittää naisten heikko yhteistyökyky. Lasten vanhemmat tuntevat sanonnan "kolme tyttöä hiekkalaatikolla on liikaa". Pojat taas leikkivät isossakin laumassa helposti. Sama ilmiö pätee myöhemminkin. Miehet puhaltavat yhteen hiileen ja toimivat arvohierarkiassa hyvässä hengessä. Naiset sen sijaan kyräilevät ja käyttävät loistavia psykologisia kykyjään tehdäkseen toisten naisten työelämästä mahdollisimman vaikeaa ja kivikkoista. Väitän että yleismaailmallisestikin naisten heikompi asema yhteiskunnassa selittyy osin tällä. Miesten fyysiset voimat eivät sitä selitä, koska fyysisesti vahvemmat eivät ajaudu poikkeuksellisen usein johtajiksi.

Alkuperäiseen kysymykseen vastaten, koulussa pitäisi testata lasten kykyä työskennellä ryhmässä.

[AIP]

En kyllä usko tuohon tyttöjen väitettyyn nippelitiedon opetteluun. Tilastollisesti tytöt kuitenkin saavat parempia arvosanoja ylioppilaskirjoituksissa, ja ne mittaavat hyvin laaja-alaista tietämystä. Ei siellä kysellä mitään lintuluetteloita ja päivämääriä.

Luetteloilla viittasin koko lukio-oppilasajan kestävään pänttäämiseen.

Kirjoitusten ei-luonnontieteellisiin osuuksiin valmistautuminen puolestaan on hillitöntä nippelitiedon pänttäystä koko lukion ajalta. Niin vapaamuotoiset koe- kuin ylioppilaskirjoitusvastauksetkin pisteytetään tyypillisesti siten, että niistä poimitaan vastauksissa vaaditut faktat. Lisäpisteitä saatetaan myöntää jostakin sellaisesta, jota ei varsinaisesti odoteta muistettavan. "Historiankirjoituksina" niitä ei ehditä arvioida. Mitään analyyttisyyttä ei kouluikäisten vastauksissa vaadita. Kielet lienevät ainoita, joissa saadaan pisteitä myös kauniista sanoista, mutta tekninen osaaminen näyttelee edelleenkin merkittävää osaa vielä tuossa vaiheessa.

Olen kylläkin vahvasti siinä uskossa, että tytöt ovat kykenevämpiä muodostamaan kokonaisen rakenteen yksittäisistä tiedonjyväsistä. Jos nyt kuitenkin myöhemmällä iällä lukee koululaisten tuotoksia, niin ihan kauheaa soopaahan ne ovat.

Asiaan voi toki vaikuttaa kirjoitusten kielipainotteisuus, kun tytöt taitavat olla kielipäältään hieman poikia parempia.

Ainakin arvosanoissa tämä näkyi. Itselleni kielet ovat sokea piste, koska en koskaan käyttänyt varsinaisesti aikaa niiden opiskeluun. Tämä tietysti näkyi heikommissa ruotsin kielen arvosanoissa, jotka olivat kirjoituksiin mennessä pienentyneet sen verran, että ne tuottivat vain keskinkertaisen tuloksen. Kuitenkin havaitsin tyttöjen pureutuvan hyvin tehokkaasti juuri kielioppiin ja sanastoihin, siis sellaisiin asioihin, joiden opettelu ei nurinkurisesti mielestäni olisikaan mikään indikaatio kielellisistä lahjoista. Väittäisin, että kielen omaksuminen tätä kautta kysyy jotain muuta taitoa. Mikä se on, sitä en osaa nimetä.