2011-04-20 Ulkoasiainministeriö: Mediakatsaukset (Ranska, Viro, Irlanti)

[qwerty]

Suomen vaalit näyttävästi esillä Ranskassa

Suomi on eduskuntavaalien myötä ollut näyttävästi esillä Ranskan mediassa. Ennen vaaleja tehdyt artikkelit ja ohjelmat kertoivat vaaliasetelmista ja perussuomalaisten kasvavasta suosiosta. Heidät verrattiin melko kevyesti Le Penin muodostamaan äärioikeistolaiseen Front Nationaliin. Vaalien jälkeiset jutut ovat olleet laajemmat ja syvällisimpiä.
---
Libération aukeaman toisessa osassa pohdittiin populistipuolueiden kasvua koko Euroopassa. Tämäntyyppisiä puolueita on 27 ja ne toimivat 18 maassa. Vain kahdessa maassa, Italiassa ja Sveitsissä, ne istuvat hallituksissa. Artikkelissa tehtiin myös selväksi, että nämä puolueet ovat hyvin erilaisia. Lehden mukaan on kyse uudesta populismiaallosta, joka ei ole verrattavissa aikaisempiin sodan jälkeisiin tai 60- ja 80-luvun poliittisiin liikkeisiin. Nyt on kyse nuorista karismaattisista poliitikoista, jotka käyttävät suoraa kansaan vetoavaa kieltä, mutta välttävät ylilyöntejä ja toimivat poliittisesti hyväksytyllä tavalla välttäen rasistisia lausuntoja, jotka ajaisivat heidät marginaaliin. He ovat suoran demokratian kannattajia ja edustavat kansallisia arvoja poliittisen eliitin ollessa globalisaatiossa ja kansainvälisessä politiikassa kiinni. Kun heidän tukensa ylittää 15 prosentin rajan, kaikki oikean laidan puolueet muokkaavat politiikkaansa populistiseen suuntaan, kirjoitti Libération-lehti.

Virolaismediassa pohdittiin Suomen seuraavan hallituksen suuntaa

Viron mediassa on Suomen politiikkaa ja järjestelmiä hyvin tuntevia toimittajia. Merkille pantavaa on se, että laajoissa artikkeleissa ja illan television puheohjelmissa perussuomalaisia ei luonnehdittu äärioikeistoiksi vaan populistiseksi puolueeksi, jolla on juuret SMP:ssä. Virolaiset toimittajat analysoivat perussuomalaisia puolueeksi, jossa yhdistyy puoluepoliittisen kartan vastapäitä. Virolaisten tiedotusvälineiden mukaan perussuomalaiset on isänmaallinen puolue, jonka ohjelmassa on paljon sosiaalisia teemoja, mikä taas osoittaa vahvasti vasemmalle.
---
Sanat "jytky", "persut" ja Suomen mahdollinen "sinipunaniskahallitus" (sinipunamaakate valitsus, sinipunakaelavalitsus) kiinnittyivät nopeasti myös virolaistoimittajien sanavarastoon. Eesti Päevaleht otsikoi 19.4. analyysinsä selkeällä suomen kielellä: "Tuli iso jytky".
---
Postimehen kolumnissaan "Sinipunaniskahallitus?" politologi Iivi Masso uskoi, että perussuomalaisten nousu hallitukseen ei vaikuta Suomen politiikkaan niin vahvasti kun pelätään. "Perussuomalaiset eivät ole pelkästään äärioikeistolaisia, vaikka niin helposti tulkitaan – talouspolitiikan osalta puolue on ennemminkin vasemmistolainen", Masso arvioi. Puolue edustaa kuitenkin sulkeutumista kaikilla rintamilla. Puolue lupaa suojella oikeita suomalaisia liiallisilta henkilövapauksilta, naispapeilta, homoilta, EU:lta, avoimilta rajoilta ja ruotsinkieliseltä vähemmistöltä – eli kaikilta niiltä liberaaleilta arvoilta, jotka ovat tehneet Suomesta avoimen ja edistysmielisen yhteiskunnan, Masso kirjoitti. "Suurin muutos suomalaisessa yhteiskunnassa vaalien jälkeen on muutos yleisissä mielipiteissä ja arvoissa. Se tarkoittaa ennen kaikkea kansallisen populismin, eurovastaisuuden ja homofobian muuttumista salonkikelpoisiksi", Masso kuvasi.

EU:n tukipakettien kohtalo mietitytti Irlannissa

The Irish Times kirjoitti Suomen eduskuntavaaleista myös pääkirjoituksessaan 19.4. "Moraalisen riskin politiikka", oli kirjoituksen otsikko. Kirjoituksessa pohdittiin vaalitulosta Länsi-Euroopan tämän hetkiseen poliittiseen trendiin peilaten. Pohjimmiltaan perussuomalaiset, Suomen eduskuntavaalien todelliset voittajat, voidaan ehkä parhaiten nähdä poliittisena ilmaisuna tämän hetken taloudellisesta mantrasta, joka on moraalinen riski. Perussuomalaiset, kuten samankaltaiset nationalistiset puolueet Ruotsissa, Tanskassa, Itävallassa, Hollannissa, Ranskassa, Italiassa, Belgiassa ja Unkarissa, ovat vieläkin dramaattisemmin tulleet polttoaineeksi yleiseen vieraantumiseen politiikasta.