2011-04-19 HY: Perussuomalaiset eivät ole Euroopan räyhäkkäimpiä oikeistop

[Jaska]

Hieman puolueettomampi asiantuntija, professori Pertti Ahonen:

"Ahosen mielestä yhtäläisyydet ainakin Itävallan vapauspuolueeseen ja Ruotsin ruotsidemokraatteihin ovat kuitenkin heikohkoja.

– Samanlaista räväkkää agendaa ei ole, joitakin painotuksia vain. Perussuomalaiset on monessa suhteessa oikeistolainen porvaripuolue, mutta erilaisella agendalla kuin kokoomus ja keskusta."
http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/4-2011/18-11-12-04.html

[Alkuasukas]

Porvaripuolue?!?!? Eheheeheeee, justiinsa...

[Mulli]

Oikeistolainen? Emme me minusta ole edes erityisen oikealla. Pikemminkin vähän kaikkialla.

Outoa tämä vanha jako. Jos haluaa työläiselle palkkaa, on vasemmalla ja jos vanhoja vasureita olen oikein ymmärtänyt, se pitäisi saada tehtaan omistajalta pois. Ihan joka penni. Jos taas haluaa, että tehtaan omistajakin saa oikeudenmukaisen osansa, on oikealla ja toki vanhoja oikean laidan puolueita kuunnellessa palkkaa pyytävä duunari pitäisi ampua.

Miksi ei nyt vain voisi haluta kaikille sitä omaa, kohtuullista osaa kakusta ilman tuota jatkuvaa vasen-oikea läppää? Minusta Perussuomalaisuus on kaikkein lähimpänä sellaista ajatusta, etttä kaikkien toimeentulo olisi tärkeää.

Vai että oikeistoa...

Olemmeko me oikeistoa? Jos, niin miten me pottunokat sellaiseksi muutuimme?

[Parasiittiö]

Niin, olen itekin siinä käsityksessä, että persut olisi tässä perus talouspolitiikkahommelissa aika lailla demarien ja kepun välissä. Niinku keskimäärin.

Googlella minuutissa löydetty kahden vuoden takainen juttu:

Perussuomalaiset nakertavat keskustan kannatusta

Perussuomalaisia on muita puolueita hankalampi sijoittaa oikeistoon tai vasemmistoon. Ideologinen hajonta on puolueessa suurta. Asteikolla 1-10, jossa 1 on äärimmäinen vasemmisto ja 10 äärimmäinen oikeisto, perussuomalaiset saavat arvon 5,4. Suomalaisten keskiarvo on 5,5.

No, kai ne Vasemmistoliittoon ja SDP:hen verrattuna on enemmän tai vähemmän porvareita...

[Kullervo Kalervonpoika]

Oikeistolainen? Emme me minusta ole edes erityisen oikealla. Pikemminkin vähän kaikkialla.

Outoa tämä vanha jako. Jos haluaa työläiselle palkkaa, on vasemmalla ja jos vanhoja vasureita olen oikein ymmärtänyt, se pitäisi saada tehtaan omistajalta pois. Ihan joka penni. Jos taas haluaa, että tehtaan omistajakin saa oikeudenmukaisen osansa, on oikealla ja toki vanhoja oikean laidan puolueita kuunnellessa palkkaa pyytävä duunari pitäisi ampua.

Miksi ei nyt vain voisi haluta kaikille sitä omaa, kohtuullista osaa kakusta ilman tuota jatkuvaa vasen-oikea läppää? Minusta Perussuomalaisuus on kaikkein lähimpänä sellaista ajatusta, etttä kaikkien toimeentulo olisi tärkeää.

Vai että oikeistoa...

Olemmeko me oikeistoa? Jos, niin miten me pottunokat sellaiseksi muutuimme?

Juurikin näin. Emme me ole oikeistoa emmekä vasemmistoa. Olen itse pukenut asian nelisen vuotta sitten näin:

Vastustan ihmisten ja asioiden tasapäistämistä ja samanarvoistamista. Suhtaudun torjuvasti myös näköalattomaan ja älyttömään yhteiskunnalliseen kaahaukseen perustuvaa toimintaan.

Järjettömyyteen ja harkitsemattomuuteen perustuvan päätä-seinään yhteiskunnallisen kehitysmallin lisäksi vastustan myös pysähtyneisyyden ajan taantumusta.

Suomalaisen yhteiskunnan syvin syöpä on sen taantumuksellisin osa – ns. perinteinen vasemmisto. Kun tähän yhdistetään nykyinen ituhippiajattelu, saadaan tulokseksi ns. vihervasemmistolaista noppasoppaa.

Kuten esikuvansakin, se on periaatteessa – ja etenkin paperilla – kaunista, ihanaa ja parhaista raaka-aineista koottua. Käytännössä se edustaa pilattua ja tukevasti  todellisuudesta irrallaan olevaa, maailmoja syleilevää ja realiteeteista piittamatonta itsekeskeisyyttä ja hullunkurista käsitystä maailmasta.

Punakorporaatioiden aika on kulunut umpeen ja sosialismi vasemmiston ymmärtämässä merkityksessä on haudattu sinne minne kommunismin, anarkismin ja sosialististen ihmiskokeiden lukemattomat uhritkin. Sinne minne päivä ei paista – yleisvasemmistolaisiin joukkohautoihin.

Nykyisyyden ja tulevaisuuden ongelmia ei ratkaista Ranskan vallankumouksen oikeisto-vasemmisto asetelmasta eikä vuoden 1918 juoksuhautoihin jumiutuen. Maailma on muuttunut monimukaiseksi ja -syiseksi ahneuden ja itsekkyyden kaaokseksi. Maailman nykyisessäkin  menossa on kuitenkin pakko pysyä mukana – tai tuhoutua.