News:

Ihan vaan ystävällisenä vihjeenä väliaikaisia sähköposteja tai muuten keksittyjä osoitteita käyttäville rekisteröityneille, osoitteen pitäisi olla toimiva tai muuten ette saa koskaan tunnustanne auki.

Main Menu

Monikulttuurinen pähkinä purtavaksi Hommalaisille

Started by J. Lannan haamu, 08.04.2011, 21:28:45

Previous topic - Next topic

J. Lannan haamu

Lyhyt mutta relevantti pohjustus niille henkilöille, jotka eivät vielä asiaan ole perehtyneet:

Hollantilainen kulttuuriteoreetikko Geert Hofstede http://www.geert-hofstede.com/ loi aikoinaan tutkimusmenetelmin erilaisia kulttuuridimensioita, joiden avulla voidaan analysoida kulttuurien välistä viestintää ja arvomaailmaa. Onhan Hofsteden teoriat saaneet kenties hieman kritiikkiä, mutta arvomaailman muutoksista huolimatta oman empiiristen tutkimuksieni kautta, sekä ihan arkilogiikalla ulkomailla ja Suomessa asuessani, allekirjoitan teorioiden hyödyllisyyden ja toimivuuden, poikkeuksina tietyt kulttuurit ja dimensiot mitä Hofstede kuvaa. En jaksa latoa tähän satoja arkielämän esimerkkejä, mutta jos jotakuta kiinnostaa suomenkielinen luentomateriaalini aiheesta niin voin kernaasti lähettää.

Akti:

Yksi näistä kulttuuridimensioista ovat 'Valtaetäisyys' (Power distance). Valtaetäisyys pähkinänkuoressa "is the extent to which the less powerful members of organizations and institutions (like the family) accept and expect that power is distributed unequally (http://www.geert-hofstede.com/). Esimerkkeinä suhteellisen pienet tuloerot sekä yhteiskunnallinen tasa-arvo.

Toinen kulttuuridimensio on 'Maskuliinisuus vs. feminiinisyys' (Masculinity vs. femininity). "Masculinity versus its opposite, femininity, refers to the distribution of roles between the genders which is another fundamental issue for any society to which a range of solutions are found (http://www.geert-hofstede.com/). Tämä dimensio koostuu mm. siitä seikasta, kuinka paljon kyseisen maan poliittisesta ja virkamies(tai nais)tason eliitistä koostuu naisista. Pohjoismaissahan meillä on kovasti naisia tietyissä päätöksiä tekevissä asemissa (vrt. mokutus). Feministisyyttä liike-elämässä ja yhteiskunnassa edustaa toki moni muukin mittari kuten esim. miehen ja naisen yhteinen päätöksen teko ihmissuhteissa, sympatia heikkoa kohtaan, säilyttäminen ja suojeleminen...

Pohjoismaat ovat Hofsteden mukaan maailman feministisimpiä kulttuureita Hollannin ohella (älkää kysykö kaikkia mittareita, mutta noiden edellämainittujen elementtien mukaan mitattuna varmasti näin on). Suomessa tosin on hieman eroa muihin pohjoismaihin.

Pähkinä:

Mitä tapahtuu, kun suuren valtaetäisyyden ja suhteellisen suuren maskuliinisuuden omaavista kulttuureista (mm. Arabimaat, Itä-Afrikka) saapuu kansaa äärimmäisen pienen valtaetäisyyden ja suuren feministisen mentaliteetin omaaviin kulttuureihin??? Onko tämä nyt sellainen retorinen kysymys?

Toki näissä teorioissa on poikkeuksia ja lakeja jotka eivät koske yksilöitä eivätkä ole yleistettävissä, mutta kun valtaosa ainakin omien kokemuksieni mukaan käyttäytyy näin...Sitten tietysti voidaan keskustella mikä on maskuliinisuutta ja näennäismaskuliinisuutta missäkin kulttuurissa yms. yms., mutta ennen kaikkea teoria toimii mielestäni hyvin poliittiseen johtoon sekä virkamieselimeen

Lopuksi:


Tiedätte, kenelle tämä pähkinä kannattaa esittää. ( :flowerhat:)
Yksilö - Kulttuuri - Luonto/ The Knower - The Known - The Unknown.

Jahwetti

Sinä päivänä kun näen romani naisen siivoamassa yleistä tilaa sanon, että monikulttuurisuus on hyväksi. Tosin kyseiset henkilöt ajavat Mersulla sossuun, niin taitaa jäädä tulevien sukupolvien nähtäväksi. Sama on nämä islamin uskoiset ei niillä vermeillä töitä tehdä. Kyllä suomalaiset ovat tyhmiä, kun nielevät nämä
kulttuuri ihmiset, jotka makoilevat vain kotona ja sinä maksat.

MaisteriT

Romanian romani insinöörinä muuttaisi käsityksiä enemmän ja 5 % insinööreinä vielä enemmän.
AL: Jussi Halla-Aho (kuvassa) poseeraa tässä arkistokuvassa virallisesti puvussa. Tiistaina hänet nähtiin eduskunnassa rennoissa kesävaatteissa.

acc

Quote

Mitä tapahtuu, kun suuren valtaetäisyyden ja suhteellisen suuren maskuliinisuuden omaavista kulttuureista (mm. Arabimaat, Itä-Afrikka) saapuu kansaa äärimmäisen pienen valtaetäisyyden ja suuren feministisen mentaliteetin omaaviin kulttuureihin???
.
.
.

Mitä tapahtuu kun kusetuskulttuurin kasvatti tulee hyväuskoisuuskulttuuriin?

Muuttuuko kusettaja hyväuskoisuuskulttuurin taikakosketuksesta heti umpirehelliseksi? Vai huomaako hän tulleensa taivaaseen, jossa kaikenlainen kusettaminen, huijaaminen ja ihmisten sekä yhteiskunnan pilkkana pitäminen onnistuu ilman ongelmia?


Vastaus kumpaankin kysymykseen riippuu tulijoiden tarpeesta sopeutua tai mukautua uuteen kulttuuriin sen olemassaolo hyväksyen.  - Sopeutumistarve vähenee paitsi tulijoiden määrän kasvaessa myös, kun heidän mahdollisuutensa ylläpitää omaa kulttuuriaan paranevat.

Jos tulijoita on vähän, feministinen kulttuuri yrittää halaamalla, hoivaamalla, hyysäämällä saada tulijat omaksumaan vastaanottavan maan arvot. Tulijat voivat joko omaksua ne tai ainakin he pidättäytyvät oman etunsa takia vahingoittamasta heitä hoivaavaa yhteiskuntaa.

Mutta näin ei ole käynyt Ruotsissa eikä Suomessakaan. Halaamisstrategia, jossa tulijoiden mukanaan tuomien kulttuurien aiheuttamat konfliktit yritetään poistaa loputtomalla ymmärtämisellä ja etujen antamisella, ei ole onnistunut. Tulijoiden keskuudesta kuuluukin entistäkin vihaisempaa arvostelua ja he käyttäytyvät ryhmänä aina vain aggressiivisemmin.

Feministiset kulttuurit yrittävät miellyttää tulijoita ja eräs keino hoivan lisäämisen ohella on itseruoskinta. Ehkä uskotaan rähmällään olon rauhoittavan muukalaisia, joille se onkin signaali aggressiivisuuden kannattavuudesta ja rohkaisu yhä röyhkeämpään käytökseen. Halaamisen strategia toimii vain avoimen konfliktin viivyttäjänä. Halaajakulttuuri ostaa aikaa, mutta niin tekemällä vahvistaa tulijoita ja rohkaisee heitä yhä vihamielisempään toimintaan sitä kulttuuria vastaan, joka heitä hoivaa.




2017 Personality 13: Existentialism via Solzhenitsyn and the Gulag
(Huomaa: käsittämätön feministin raivokohtaus, kohta 42:00 eteenpäin)
https://www.youtube.com/watch?v=w84uRYq0Uc8

Marius

Kannattaa muistaa, ettei länsimainen kulttuuri varsinaisesti ole "hyväuskoisuuskulttuuri" laisinkaan,
noin historian valossa...Eikä takuulla nykyäänkään, vaikka joskus ulospäin
saattaa höveliltä vaikuttaakin.

Eikä länkkäri ole missään suhteessa aidosti kusetettavissa kehitysmaalaisten
toimesta. Tarkoitan nyt siis länsimaista miestä.

Länsimainen ihminen on vain matkallaan oppinut jotain,
esimerkiksi pitämään kusetuskulttuurit aisoissa.
Siksi on länsimainen kulttuuri.

Mutta tuo "kusetuskulttuuri" on kyllä hyvä termi, ja tottakin.
Yksi plus yksi on kolme, koska enemmistö sanoo niin.

Maastamuuttaja

Kyllähän me näemme päivittäin mitä tapahtuu. Katsotaan nyt sitten, mitä vaaleissa tapahtuu. Tällä valtaetäisyydellä ja feministisessä valtakulttuurissa, marxilais-braxilaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa.

Tintto

Voi hyvänen vittu :D Aika paksua tekstiä. Länsimainen kulttuuri on historiallisessa valossa riistänyt kehitysmaita ja riistoa tapahtuu edelleen kansainvälisten rahoitusinstituutioiden toimesta, joiden taustalla vaikuttavat suurimmalta osin kolonialistimaat.

Aika vilkasta järjenjuoksua tuolla edellä. Siellä hieman maalaisjärjellä paikkaillaan teorioita ja lisäillään uusia käsitteitä ihan vaan lennosta "fiiliksen mukaan"...

risto

Quote from: Tintto on 14.04.2011, 21:36:15
Voi hyvänen vittu :D Aika paksua tekstiä. Länsimainen kulttuuri on historiallisessa valossa riistänyt kehitysmaita ja riistoa tapahtuu edelleen kansainvälisten rahoitusinstituutioiden toimesta, joiden taustalla vaikuttavat suurimmalta osin kolonialistimaat.

Aika vilkasta järjenjuoksua tuolla edellä. Siellä hieman maalaisjärjellä paikkaillaan teorioita ja lisäillään uusia käsitteitä ihan vaan lennosta "fiiliksen mukaan"...

Anteeksi, mutta mihin ketjuun tämä viestisi oli tarkoitettu, vai onko tästä ketjusta poistettu viestejä? Liittyykö viestisi nyt jotenkin Hofsteden teorioihin vai ei?

Hofsteden teoriat on muuten ihan hyvä pitää mielessä, kun on mukana kansainvälisissä / monikulttuurisissa projekteissa. Esimerkiksi johtamiskulttuureilla ja tiimityökulttuureilla voi olla todella merkittäviä eroja eri maiden välillä. Nimim. kokemusta asiasta jonkin verran.
"JH-a:n ei suurmoskeijalle oli niin pitkä ja perusteellinen, että tyhmimmät luulivat sen olevan kyllä." -Faidros.

Angelos

Quote from: Tintto on 14.04.2011, 21:36:15
Voi hyvänen vittu :D Aika paksua tekstiä. Länsimainen kulttuuri on historiallisessa valossa riistänyt kehitysmaita ja riistoa tapahtuu edelleen kansainvälisten rahoitusinstituutioiden toimesta, joiden taustalla vaikuttavat suurimmalta osin kolonialistimaat.

Aika vilkasta järjenjuoksua tuolla edellä. Siellä hieman maalaisjärjellä paikkaillaan teorioita ja lisäillään uusia käsitteitä ihan vaan lennosta "fiiliksen mukaan"...

Sinäpä olet juuttunut pahasti kylmän sodan aikuiseen retoriikkaan. Neuvostoliitto kaatui jo, joten etköhän sinäkin voi pikku hiljaa lopetella tuota luokkasotaasi kolonialistisia riistokapitalisteja vastaan.

repo

Mielenkiintoinen pähkinä ja ketju. Valitettavasti rajallisen aikani takia en ehtinyt tutustua kunnolla ketjuun vaan heitän mahdollisimman nopeasti pari näkökulmaa, jotka nähdäkseni eivät vielä nousseet esille.

1) Mikään kulttuuri ei ole "puhdas". Meillä on hyväuskoisuuskulttuurin, hoivakulttuurin, kapitalistisen hyötymiskulttuuri ja kusetuskulttuurin 2) yhtymäkohtaan syntynyt hyvätahtoisuuden teollisuusala. Tämän teollisuuden keskeinen tulo on veroperäistä. Teollisuus tuottaa hyvätahtoisuutta hyväuskoisille, koska sille on suuri aatteellinen tilaus kahdella tapaa: "maksamme velkaa" syyllisyystuntemuksina ja tätä syyllisyyttä hyödyntävät demari-aatteen omaksuneet, joiden maailma loppuu hyvätahtoisuusteollisuuden mukana. Vahvistuksena tälle teorialle käytän todisteena SDP:n suosiota vuosikymmenten valossa ja kuinka Kokoomuksesta tuli kokoomus (Mooses tuli puoliväliin ja Katainen toisen puolen).

Kaikille marksilaisuuteen taipuvaisille tiedoksi, minä en ole velkaa kenellekään (no ehkä vähän vanhemmilleni), joten minun puolesta lopettakaa tuo puhe velasta.
"Kokoomusvihassa ei ole mitään huvittavaa. Kolmannen polven kokoomuslaisena totesin 2000- luvun alussa, ettei Kokoomusta enää voi äänestää, eikä naurattanut minua yhtään silloin eikä edelleenkään." -- Emo