Pitäisikö sosiaalitukien saajien nimet ja saadut tuet julkistaa Internetissä?

[Kullervo Kalervonpoika]

Vähäosaisten kateus parempiosaisia kohtaan on jotenkin käsiteltävissä, mutta hyväosaisten kateus kaikkein köyhimpiä kohtaan vetää sanattomaksi.

Saanko lainata (bona fide aikein)?

[Turkulaine]

"Hyväosaisten kateus" on jotain mistä haluaisin kuulla analyysia.

Aiemmissa keskusteluissa forumilla olen törmännyt sellaiseen asenteeseen, että hyvätuloiseksi itsensä esittelevä keskustelija näkee itsensä uhrina, joka painaa duunia sillä välin kun laiskat työttömät makoilevat sosiaalituilla. Tähän näkemykseen yhdistyy kaksi harhakuvitelmaa.

Ensinnäkin vankka usko siitä, että työttömyys on pelkästään seurausta ihmisten laiskuudesta. Ei siitä, että töitä ei kertakaikkiaan riitä kaikille. Saati siitä, että sosiaalitukiin turvautumaton pääomanomistaja myy henkilökohtaisen edun vuoksi kannattavan firman ulkomaille ja pistää väen pihalle.

Toiseksi, täydellinen vieraantuminen tukien varassa olevien arkipäivästä. Monet joutuvat tulemaan täysin toimeen sellaisilla summilla, jotka hyvätuloisuuteen tottuneilla menisivät kokonaisuudessaan juokseviin kuluihin, mahdollisesti moninkertaisesti. Hyvin useille työttömille kävisi varsin mainiosti vaihtaa rooleja näiden hyvätuloisten ahertajien kanssa. Toisin päin tuskin.

Edit: lisätään tähän, että matalapalkka-alojen kovaa työtä tekevät (ja silti vähävaraiset) saattavat saada suhteessa tukiin verrattain vähän lisää elintasoa. Tämä on kuitenkin erillinen kannustinloukkukysymys, eikä liity hyvätuloisten kateuteen köyhiä kohtaan.

[Turkulaine]

Saanko lainata (bona fide aikein)?

Pidän sitä kunnianosoituksena, jos Kullervo lainaa tässä kirjoittamaani. Eli kyllä.

[Kullervo Kalervonpoika]

Saanko lainata (bona fide aikein)?

Pidän sitä kunnianosoituksena, jos Kullervo lainaa tässä kirjoittamaani. Eli kyllä.

Nöyrä kiitos. Huomaan, että ajoittaisista erimielisyyksistämme huolimatta me elämme samassa todellisuudessa.

[Kullervo Kalervonpoika]

Vähintään kohtuullista, että ilmaisen rahan saaja esiintyy julkisesti ilmaisen rahan saajana. Jos on todellisen avun tarpeessa, niin sitten se on mahdollisen häpeän arvoinen ja jos häpeä saa ihmisen ponnistelemaan pois tuen piiristä, niin parempi.

Haluatko Sinä, että (esimerkiksi kainuulainen tai lappilainen) pätkätyöläinen rekisteröidään nettiin? Puhumattakaan niistä mielenterveysongelmaisista tai aidosti köyhistä ja syrjäytyneistä?

Pitäisikö sinne Sinun mielestäsi saada myös sairausluokitus kaikkien näkyviin?

Kerropa meille (oi Sinä kuudenkymmenen postauksen jäsen) se. miten leimautuminen helpottaa syrjäytyneen ihmisen ponnistelua pois tuen piiristä?

[Turkulaine]

Huomaan, että ajoittaisista erimielisyyksistämme huolimatta me elämme samassa todellisuudessa.

Meillä on eroja ajatuksissa ja asenteissa, erityisesti koska kokemuksemme maailmasta eivät ole identtiset. Näissä kämyisissä piireissä ehkä parasta on se, ettei kaikkea omaksuta valmiiksi pureskeltuina paketteina, jotka jokaisen on pakko omaksua sellaisenaan tai tulla syrjityksi kerettiläisenä. Jatketaan väittelyä aina kun on tarve, sillä lailla ajatukset punnitaan ja rauta karaistuu.

[Kullervo Kalervonpoika]

Huomaan, että ajoittaisista erimielisyyksistämme huolimatta me elämme samassa todellisuudessa.

Meillä on eroja ajatuksissa ja asenteissa, erityisesti koska kokemuksemme maailmasta eivät ole identtiset. Näissä kämyisissä piireissä ehkä parasta on se, ettei kaikkea omaksuta valmiiksi pureskeltuina paketteina, jotka jokaisen on pakko omaksua sellaisenaan tai tulla syrjityksi kerettiläisenä. Jatketaan väittelyä aina kun on tarve, sillä lailla ajatukset punnitaan ja rauta karaistuu.

Taas oikeaan kohteeseen. Ei meidän tarvitse kaikesta olla samaa mieltä, riittää, että moraali on samanlainen. Ilman yhteistä oikeudentajua on vaikea keskustella.

Yksityiskohdista vääntäminen onkin se kuuluisa suola.

Kiitos.

[Marius]

Voi kun herttaista. Pussatkaa päälle vielä.
Mut ei vaiskaan, ihan oikeasti. Turkulainen aloitti hyvän analyysin
"hyväosaisten kateudesta", ja nyt kun kalervokin on siinä kehissä,
niin vesikielellä odottelen lisää.

Onko "hyväosaisten kateudessa" pohjimmiltaan kyse vain menettämisen pelosta?

[Kullervo Kalervonpoika]

Voi kun herttaista. Pussatkaa päälle vielä.
Mut ei vaiskaan, ihan oikeasti. Turkulainen aloitti hyvän analyysin
"hyväosaisten kateudesta", ja nyt kun kalervokin on siinä kehissä,
niin vesikielellä odottelen lisää.

Ihan Kullervo kavereiden kesken. Nelisen vuotta samaa asiaa, tällä nimimerkillä nettiin syytäen, kysynkin missä uutinen?

Onko "hyväosaisten kateudessa" pohjimmiltaan kyse vain menettämisen pelosta?

Aldaron vastasi kysymykseesi jo aiemmin.

[Marius]

No eipä uutista tietenkään missään, vain uteliaisuus ja läpänheittohalu.
Mutta taidan tässä vaiheessa iltaa seurata Moniosaajan esimerkkiä,
sohvan suhteen.

Asenteiden, köyhän ja rikkaan, välissä ei vapaassa Suomessa usein ole muuta kuin
lauantai ja lotto...

[Kukko]

Vähintään kohtuullista, että ilmaisen rahan saaja esiintyy julkisesti ilmaisen rahan saajana. Jos on todellisen avun tarpeessa, niin sitten se on mahdollisen häpeän arvoinen ja jos häpeä saa ihmisen ponnistelemaan pois tuen piiristä, niin parempi.

Syljettää tämmöset.

[Crommower]

Minä olen tällä hetkellä sairaslomalla oleva opiskelija. Syynä stressi, josta seurasi keskivaikea masennus, sosiaalisten tilanteiden pelko ja paniikkihäiriöt.

Tulevaisuudessa kun haen työpaikkoja/opiskelupaikkoja uskoisin moisten listojen vaikuttavan haitallisesti työ/opiskelumahdollisuuksiini.

Mikäli sosiaalitukilistoja pitäisi tarkentaa, olen sitä mieltä, että ne pitäisi tehdä nimettömätä, kuten tähänkin asti. Laitetaan mieluummin vaikka kaupunki/kyläkohtaiset listat sosiaalietuuksista saaneista talouksista, ilman nimiä.

Tiedän kokemuksesta, että mahdolliset sairaslomat vaikuttaa hyvin haitallisesti ainakin opiskelijoiden työn saantiin... Hain töitä eräästä pikaruokaravintolaketjusta ja sain kuulla, että olin hakijalistan kärjessä, mutta haastattelun tuloksena päätettiin valita jopiin hakija, jolla ei (ilmeisesti haastattelun perusteella) ole koskaan ollut saikkua tai "pään sisäisiä ongelmia".

Emt, tämän kait siitä saa kun on rehellinen työpaikkahaastattelussa...

Mutta galluppiin vastaan "ei".

[far angst]

Turhaa on tukien saajia nimillä leimata.  Sen sijaan voitaisiin noudattaa samaa käytäntöä kuin oikeudellisissa ennakkotapauksissa, ja julkaista saadut tuet/saaja esim. salaavalla tunnuksella ja tuen käyttötarkoituksella ja samalla julkaista kumuloidut tuet ja tukien määrä, joka aikaisemmin on saajalle myönnetty samalaiseen tai vastaavaan tarkoitukseen.  Tällöin annetut tuet tulisivat läpinäkyviksi, mutta eivät henkilöön kohdistuviksi.  Esmes näin:

"A on saanut X euroa pvm. ajokortin / työkalujen / nahkatakin / kännykän / jonkin muun, minkä? hankkimiseen.  Aikaisemmin hänelle on samanlaista tai vastaavaa tukea myönnetty (päivämäärät) yhteensä (kumuloitunut summa).  Tuen on myöntänyt Sejase"

Tällainen avoimmuus toisi asiat julkiseen tarkasteluun kuitenkaan yksilöimättä tuen saajaa.  Tietojen salailu mahdollistaa väärinkäytökset ja saa aikaan huhuja esmes mamuille ostetuista autoista ja suurista väritelevisioista / muusta ylellisyydestä.

On kummallinen ja demokratialle vieras käytäntö, että vasta oikeudenkäynnin jälkeen asiat tulevat esiin.  Niitä siis on salailtu ja salailuun on yleensä syy, joka sekään ei kestä päivänvaloa.  Epäilen, että nämä asiat on salattu samasta syystä kuin maahanmuuton todelliset kustannukset:  kansa ei yksinkertaisesti sietäisi totuutta.

[ämpee]

Vastasin EI !!

Jos sattumalta elämäntilanteittesi heittelemänä joudut turvautumaan sosiaalikoneistomme apuun, mutta ainoastaan sillä seurauksella, että hädästäsi tehdään julkista tietoa, niin seurauksena voi olla pelkästään hankaluuksia, siis mikäli mitään seuraa.

Ehdoton EI tuollaiselle systeemille.

Sosiaalitukien seuranta voisi kyllä onnistua toisella tavalla, anonyymisti:

-Asuntotukea xxx taloudelle, xxxxx Euroa yhteensä.
-Toimeentulotukea xxx taloudelle, yhteensä xxxxx Euroa.
-Harkinnanvaraista toimeentulotukea xxx taloudelle, xxxxx Euroa.
jne.

Tuosta tiedosta jokainen Klubiaskin kanteen kosmoskynälläkin räknäävä saa riittävästi tietoa siitä miten rahaa jaetaan, ja kuinka avokätisesti.

[Mika Mäntylä]

Sosiaalitukien saajistahan käytännössä on jo julkinen rekisteri. Verotustiedot ovat julkista tietoa, eikä pitäisi olla kovin vaikeasti pääteltävissä, että jos naapurilla on sitä verotettavaa tuloa vaikkapa 1000€ vuodessa, niin sosiaalituilla eletään.

[RP]

Toiseksi, täydellinen vieraantuminen tukien varassa olevien arkipäivästä. Monet joutuvat tulemaan täysin toimeen sellaisilla summilla, jotka hyvätuloisuuteen tottuneilla menisivät kokonaisuudessaan juokseviin kuluihin, mahdollisesti moninkertaisesti. Hyvin useille työttömille kävisi varsin mainiosti vaihtaa rooleja näiden hyvätuloisten ahertajien kanssa. Toisin päin tuskin.

On hyvätuloisia ja "hyvätuloisia", ja näissä keskusteluissa "hyvätuloisiksi" välillä nimetään ihmisä, jotka millään järkevällä kriteereillä ole kuin keskituloisia. En minä työttömäksi kaipaa, ja ensimmäisten opiskeluvuosieni jälkeen (jolloin en tosin myöskään tuntenut itseäni erityisemmin köyhäksi) tulot ovat ylittäneet toimeentulotuen normin. Silti, ei minulla nähdäkseni koskaan ole ollut aikaa, jolloin olisin juokseviin menoihini saanut upotettua edes sen normin mukaisen määrän. Minulla on mahdollisuus kartuttaa hitaasti omaisuutta, ja toisinaan tehdä isompia tai "turhempia" hankintoja, joihin sossusta ei saisi ruinattua rahaa, mutta  nähdäkseni minulla on silti oikeus ihmetellä näitä nyyhkytarinoita, ja miettiä, kuinka paljon ilmaista rahaa pitää jakaa toisille, rahaa joka rahoitetaan keräämällä veroja toisilta, joille ei niiden verojen jälkeen välttämättä jää kovinkaan paljoa enempää käteen (tai periaateessa jopa vähemmänkin, jos säästeliäällä pienituloisella veronmaksajalla on sen verran omaisuutta, että hän ei itse näitä tulonsiirtoja saa)

Minusta ei ole kohtuutonta ihmetellä, eivätkö nämä "köyhät" itse osaa laittaa ruokaa tai muuten elää säästeliällä budjetilla, tai onko se ainoastaan työssäkäyvän keskiluokan velvollisuus murehtia miten lapsensa elättävät?

Mitä otsikon kysymykseen tulee, en kannata nimilistoja.

[RP]

Sosiaalitukien saajistahan käytännössä on jo julkinen rekisteri. Verotustiedot ovat julkista tietoa, eikä pitäisi olla kovin vaikeasti pääteltävissä, että jos naapurilla on sitä verotettavaa tuloa vaikkapa 1000€ vuodessa, niin sosiaalituilla eletään.

Ottaen esimerkkisi ihan kirjaimellisesti - luultavamapaa taitaisi olla, että elää puolisonsa tuloilla. Varaton ja ansio- tai pääomatuloton saisi luultavasti *verotettavia* sosiaalitukia enemmän kuin tuon verran. Suomalaisen järjetelmän piirteitähän on se, että monista tuista maksetaan veroja ja veroja myös maksetaan myös niin pienistä tuloista (ainakin perheellisten osalta), että saattoi olla jo ennen verojen maksua toimeentulonormin alapuolella.

[Terhon puolesta]

Vähintään kohtuullista, että ilmaisen rahan saaja esiintyy julkisesti ilmaisen rahan saajana.

Yhtälailla on kohtuullista, että hyvät lähtökohdat elämään saaneilta peritään korkeampia veroja, koska hyvät lähtökohdat eivät ole valinta vaan sattuma. Ainakin näiden seikkojen tulisi vaikuttaa verojen määrään:

-korkea älykkyys
-tasapainoinen mieli (ei mielenterveysongelmia)
-ei fyysisiä sairauksia
-persoonallisuusprofiili (tämä on erittäin merkittävä, älykkyyttäkin merkittävämpi)
-turvallinen lapsuus
-vanhempien antama taloudellinen tuki
-työhistorian yhtenäisyys

Noista voitaisiin muodostaa kerroin, joka määräisi sen, paljonko ihminen on velkaa huonompiosaisille.

[Riippumatoton]

Kun täällä nyt niin kivasti puolustetaan yksityisyyttä, niin kai sitten kannatatte suomalaisten osakkeenomistajien hallintarekisteriä, jotta päästään eroon kalliista selvitysmenettelystä ja samalle viivalle ulkomaalaisten omistajien kanssa?

Eihän noita pienempiä firmoja uskalla ostella, kun joutuu julkiselle häpeälistalle suurimpien omistajien joukkoon.

En myöskään ymmärrä miksi ihmeessä tulojani laitetaan lehtiin, eivät ne mikään uutinen liene.

[Kullervo Kalervonpoika]

Nää hommalaiset argumentit on aika huvittavia. Tulevatko ne jostain erityisestä randomhommageneraattorista?

Kirjoittaa kuka?

[IDA]

Kun täällä nyt niin kivasti puolustetaan yksityisyyttä, niin kai sitten kannatatte suomalaisten osakkeenomistajien hallintarekisteriä, jotta päästään eroon kalliista selvitysmenettelystä ja samalle viivalle ulkomaalaisten omistajien kanssa?

Eihän noita pienempiä firmoja uskalla ostella, kun joutuu julkiselle häpeälistalle suurimpien omistajien joukkoon.

Juu. Riippuen tosin siitä millainen siitä nyt tulee. Noin periaatteessa kannatan.

En myöskään ymmärrä miksi ihmeessä tulojani laitetaan lehtiin, eivät ne mikään uutinen liene.

Eivät ole. Tai siin niiden ei pitäisi olla. Jos p**kalehdet haluavat tietää ketkä ovat Mr. ja Mrs. Suomen rikkain niiden toimittajat voisivat vaikka vaihtaa kantakuppiloitaan ja ottaa sitä kautta selvää.

[hoxpox]

Parempiosaiset ovat parempiosaisia koska heidän tekemälleen työlle on yhteiskunnassa enemmän kysyntää ja he näinollen ovat tuottavampia. Jos huonompiosaisten ja parempiosaisten tuloerot tasataan, niin tämä johtaa siihen että huonompiosaisten täytyy tehdä saman rahan eteen vähemmän tuottavaa työtä, sillä he saavat rahansa tulontasauksen kautta.

Tällöin huonompiosaisilla on enemmän aikaa muuhun kuin työntekoon eli esim. lastenhankkimiseen kuin parempiosaisilla. Tuloerojen tasaaminen johtaisi siis siihen että huonompiosaiset hankkisivat enemmän lapsia kuin parempiosaiset.

Voidaan sitten lähteä miettimään että mikä on Suomen tulevaisuus kansakuntana mikäli lapsia hankkivat pääasiassa fyysisesti sairaat, mielenterveyspotilaat, persoonallisuushäiriöiset tai matalan älykkyystason omaavat.

Nimien ja tukien julkaiseminen myös helpottaisi parinvalintaa, nythän ei potentiaalisten seurustelukumppanien tukihistoriaa ole mahdollista selvittää.

Yhtälailla on kohtuullista, että hyvät lähtökohdat elämään saaneilta peritään korkeampia veroja, koska hyvät lähtökohdat eivät ole valinta vaan sattuma. Ainakin näiden seikkojen tulisi vaikuttaa verojen määrään:

-korkea älykkyys
-tasapainoinen mieli (ei mielenterveysongelmia)
-ei fyysisiä sairauksia
-persoonallisuusprofiili (tämä on erittäin merkittävä, älykkyyttäkin merkittävämpi)
-turvallinen lapsuus
-vanhempien antama taloudellinen tuki
-työhistorian yhtenäisyys

Noista voitaisiin muodostaa kerroin, joka määräisi sen, paljonko ihminen on velkaa huonompiosaisille.

[Turkulaine]

Toiseksi, täydellinen vieraantuminen tukien varassa olevien arkipäivästä. Monet joutuvat tulemaan täysin toimeen sellaisilla summilla, jotka hyvätuloisuuteen tottuneilla menisivät kokonaisuudessaan juokseviin kuluihin, mahdollisesti moninkertaisesti. Hyvin useille työttömille kävisi varsin mainiosti vaihtaa rooleja näiden hyvätuloisten ahertajien kanssa. Toisin päin tuskin.

Minusta ei ole kohtuutonta ihmetellä, eivätkö nämä "köyhät" itse osaa laittaa ruokaa tai muuten elää säästeliällä budjetilla, tai onko se ainoastaan työssäkäyvän keskiluokan velvollisuus murehtia miten lapsensa elättävät?

Onneksi olkoon. Kävit vieraantumisargumenttiani vastaan osoittamalla olevasi itse vieraantunut tukien varassa olevien arjesta. Kokeilepa vaikka huoltajuutta 551 euron peruspäivärahalla, josta vielä maksetaan 16 % veroa.

[hoxpox]

Ikävä juttu, toivottavasti masennus hellittää jossain vaiheessa.

Toisaalta ymmärrän pikaruokalan työnantajaa, työntekijät mahdolliset sairaslomat ovat työnantajalle merkityksellinen asia. Opiskelupaikkojen hakemiseen sairaslomat kuitenkaan tuskin vaikuttavat.

Voidaan myös lähteä miettimään miltä tuntuu hakea töitä esim. nuorena naisena, kun työntantaja voi jättää valitsematta sillä perusteella että nainen voi hankkiutua pian raskaaksi, tai maahanmuuttajana kun työnantajilla on ennakkoluuloja jne.

Jotkut työnhakijat kertovat oma-aloitteisesti heikkouksistaan ja mahdollisista sairaslomista työhaastattelussa. Jos työnantajilla olisi mahdollisuus tarkistaa saadut sairaspäivärahat Internetistä, laittaisi tämä rehellisesti heikkouksistaan kertovat hakijat samalle viivalle niiden kanssa jotka eivät heikkouksistaan kerro, koska työnantaja näkisi kuitenkin asioiden todellisen laidan.

Rehellisen työnhakijan tilannetta tukitietojen avoimuus siis parantaisi.

Minä olen tällä hetkellä sairaslomalla oleva opiskelija. Syynä stressi, josta seurasi keskivaikea masennus, sosiaalisten tilanteiden pelko ja paniikkihäiriöt.

Tulevaisuudessa kun haen työpaikkoja/opiskelupaikkoja uskoisin moisten listojen vaikuttavan haitallisesti työ/opiskelumahdollisuuksiini.

Mikäli sosiaalitukilistoja pitäisi tarkentaa, olen sitä mieltä, että ne pitäisi tehdä nimettömätä, kuten tähänkin asti. Laitetaan mieluummin vaikka kaupunki/kyläkohtaiset listat sosiaalietuuksista saaneista talouksista, ilman nimiä.

Tiedän kokemuksesta, että mahdolliset sairaslomat vaikuttaa hyvin haitallisesti ainakin opiskelijoiden työn saantiin... Hain töitä eräästä pikaruokaravintolaketjusta ja sain kuulla, että olin hakijalistan kärjessä, mutta haastattelun tuloksena päätettiin valita jopiin hakija, jolla ei (ilmeisesti haastattelun perusteella) ole koskaan ollut saikkua tai "pään sisäisiä ongelmia".

Emt, tämän kait siitä saa kun on rehellinen työpaikkahaastattelussa...

Mutta galluppiin vastaan "ei".

[IDA]

Parempiosaiset ovat parempiosaisia koska heidän tekemälleen työlle on yhteiskunnassa enemmän kysyntää ja he näinollen ovat tuottavampia.

Jos Suomessa työllä rikastuu, niin maa todellakin on muuttunut. Peruutetaan vaalit?

Näillä kliseillä, vaikka ne olisivat totta, ei silti millään tavoin voi puolustella sitä, että ihmisten tulotietoja pitäisi julkistaa jossain lehdissä tai netissä.

[Terhon puolesta]

Parempiosaiset ovat parempiosaisia koska heidän tekemälleen työlle on yhteiskunnassa enemmän kysyntää

Vaihtaisin työn tilalle sanan persoonallisuus.

Se minusta tuntuu nykymaailmassa lähihistoriaan verrattuna ikävimmältä, että sattuma määrää niin paljon. Jokunen vuosikymmen sitten oli työtä ihmiselle kuin ihmiselle. Työn mielekkyyskin saattoi olla siedettävä, jos taskussa kantoi jonkinlaista koulutusta. Nykyään on toisin. Halukkuudella, ahkeruudella tai muilla perinteisesti arvostetuilla ominaisuuksilla ei ole merkitystä. Tasainen ja syrjään vetäytyvä tai syrjään työnnetty puurtaja ei pärjää. Pärjääjiä ovat kilpailuhenkiset, taistelevat ja alati eteenpäin pyrkivät persoonat.

Mielenterveysongelmien kasvun määrästä näkee, mihin kilpailu johtaa. Kärki kapenee ja huollettavien määrä lisääntyy. On jokseenkin hupsua säilöä työkykyiset mutta jollain tavoin henkisesti horjuvat ihmiset betoniluukkuihinsa, koska työelämä ei salli tavanomaista inhimillistä huojuntaa. 

[Perttu Ahonen]

Ei pitäisi. Suomalaisessa kulttuurissa on perinne, jossa pyritään tulemaan toimeen omillaan. Julkinen rekisteri olisi käytännössä totalitarismia, jollainen lopulta johtaisi demoralisaatioon heikompiosaisten kohdalla; kun itsekunnioituksen viimiesiäkin rippeitä vietäisiin, niin mitä väliä on paljolla muullakaan.
silloin syntyisi entistä jakautuneempi yhteiskunta ja ei ole vaikea arvata, että sellainen kasvattaisi erilaisten poliittisten ääri-ilmiöiden kannatuspohjaa.

Kuka voi haluta entistä jakautuneempaa ja totalitarisempaa yhteiskuntaa, joka olisi alttiimpi erilaisille poliittisille ääri-ilmiöille?

Ja vastaus on, että hyödylliset idiootit ja ne, jotka katsovat poliittisesti hyötyvänsä poliittisista ääri-ilmiöistä.

[Aldaron]

Parempiosaiset ovat parempiosaisia koska heidän tekemälleen työlle on yhteiskunnassa enemmän kysyntää

Vaihtaisin työn tilalle sanan persoonallisuus. 

Lisäisin tuohon vielä sen ilmeisen tosiseikan, että moni meistä kuuluu hyväosaisiin pitkälti siksi, että olemme perineet enemmän omaisuutta kuin toiset. Ja tällähän ei ole mitään yhteyttä siihen, miten paljon tekemällämme työllä on ollut kysyntää, ainoastaan siihen, millaiseen sukuun olemme sattuneet syntymään.

[Jakerp]

Toisaalta ymmärrän pikaruokalan työnantajaa, työntekijät mahdolliset sairaslomat ovat työnantajalle merkityksellinen asia. Opiskelupaikkojen hakemiseen sairaslomat kuitenkaan tuskin vaikuttavat.

Työnantaja ei voi työntekijöiden sairastumiselle mitään se on oikeastaan ihan arpapeliä.

Toisaalta Suomessa on jo työmarkkinat ja selkeä yhteiskuntaluokka, johon kuuluvat ihmiset ei voi sairastua tai eivät saa toimeentuloa kuten vuokratyöntekijät, pienyrittäjät ja osittain määräaikaisella sopimuksella työskentelevät. Jos pienyrittäjä sairastuu alkaa paperisota koko yrityksen kaatamiseksi konkurssiin ja lopettamiseksi ennenkuin saa minkäänlaista perusturvaa jos yrityksen lopettamisessa on pieninkin tekninen virhe kaikki tuet evätään määräämättömäksi ajaksi. Vakuutukset taas ovat pienyrittäjille niin kalliita, että niitä ei kannata ottaa (esim. työttömyyden ja työkyvyttömyyden varalta otettava vakuutus maksaisi omalle yritykselleni 50 000€ vuodessa en ole ikinä saanut liikevaihtoa edes puolta tuosta summasta vuodessa). Jos pienyrittäjän työkyky joskus palaa voi yrityksen uudelleen käynnistäminen nollasta olla mahdotonta.

Ainoastaan rikkaat joilla on kertynyt niin paljon säästöjä, että sairastelu ei haittaa ja vakituiset työntekijät kuuluvat yhteiskuntaluokkaan, joilla on oikeus sairastaa siten, että he vielä pääsevät takaisin työelämään. Olettaen, että yritys ei ole kaatunut ennen sitä. Julkisen sektorin yhteikuntaluokassa tätä ongelmaa ei ole ainakin niin kauan kun velkarahaa on saatavilla markkinoilta.

[Jakerp]

Lisäisin tuohon vielä sen ilmeisen tosiseikan, että moni meistä kuuluu hyväosaisiin pitkälti siksi, että olemme perineet enemmän omaisuutta kuin toiset. Ja tällähän ei ole mitään yhteyttä siihen, miten paljon tekemällämme työllä on ollut kysyntää, ainoastaan siihen, millaiseen sukuun olemme sattuneet syntymään.

Sopimuksiin, neuvottelu- ja hinnoitteluvoimaan kaikki tulot työstä viimekädessä perustuvat jos esim. lakimies tienaa tulkitsemalla sopimuksia eli lakia 60 000€ vuodessa ei se mihinkään hänen työllään nyt on vain näin paljon kysyntää perustu.

Lakimiehet sattuvat muuten olemaan ammattiryhmä, jonka keskitulot vuodesta toiseen nousevat Suomalaisten mediaanituloja nopeampaa tahtia. Eli lakimiesten työn arvo kasvaa kokoajan nopeammin kuin muiden ammattiryhmien.

Jostakin syystä nimenomaan lakimiehet onnistuvat vuodesta toiseen ajamaan oman ryhmänsä etua paremmin kuin muut. Olisiko jotain tekemistä sillä, että he omaavat muita ryhmiä paremmat neuvottelutaidot, ovat järjestäytyneet muita paremmin ja tuntevat muita paremmin lait ja näiden soveltamisen. Lakimiehet osaavat myös muita paremmin hoitaa järjestelmissä olevat valuviat ja porsaanreiät hyödykseen usein heidän edustamansa asiantuntijat ovat jopa säätämässä lakeja arvostettuina asiantuntijoina. Jos lakeihin jää porsaanreikiä sen tietää mikä ryhmä ne ensimmäisenä tietää.

Eli se siitä kysynnästä.

Onko tässä mitään järkeä onkin toinen kysymys periaatteessa kun sopimusten eli lain tulkitseminen on kuitenkin vain menoerä yhteiskunnalle se ei itsessään tuota mitään.