Neekerin takuumies

[juhani.monkkonen]

Olen nationalisti. Kaikessa poliittisessa toiminnassani ajattelen suomalaisen yhteiskunnan etua – nyt ja tulevaisuudessa. Kansallismielisenä kannatan hyötymuuttoa, eli kaikkea sellaista maahanmuuttoa, joka on suomalaiselle yhteiskunnalle hyödyksi. Vastustan etuusturismia, Kela-peräistä maahanmuuttoa, rikollisia ja kaikkia niitä maahanmuuton muotoja, jotka ovat suomalaiselle yhteiskunnalle rasitteeksi. 

Mitä sitten on hyvä maahanmuutto ja mitä huono maahanmuutto? Kuka päättää millainen maahanmuutto on Suomelle ajan mittaan hyväksi?

Yleisesti uskon, että päätökset missä tahansa asiassa ovat sitä parempia, mitä henkilökohtaisemmin päätöksentekijä joutuu kantamaan päätöksensä seuraukset.

Poliittiset päätökset ovat usein epäonnistuneita, koska poliitikot joutuvat harvoin omakohtaisesti kokemaan suoraan päätöstensä vaikutuksia.

Esimerkiksi maahanmuutosta on ollut helppo tehdä sinisilmäisen hyvää tarkoittavia päätöksiä, koska ongelmat, kuten rikollisuus ja ghettoutuminen ilmenevät pitkällä viiveellä ja toisella puolella kaupunkia. On helppoa olla idealisti kun ei tarvitse itse kärsiä idealismin seurauksista.

Hyvä yhteiskunta on järjestetty siten, että koko yhteiskuntaa koskevia päätöksiä tekevät ne ihmiset, joilla on siihen parhaat edellytykset ja jotka myös kantavat päätöstensä seuraukset. Myös maahanmuuttoa voidaan ajatella kysymyksenä, jossa päätöksenteko tulisi jalkauttaa pois poliitikoilta niille, joita päätös eniten koskee.

Maahanmuutto voidaan järjestää siten, että päätöksen tekijä kantaa päätöksestään itse raskaimman vastuun. Esimerkiksi en näe mitään syytä rajoittaa avioliiton kautta tapahtuvaa maahanmuuttoa.

Mikä olisikaan parempi takuu ulkomaalaisen yhteiskuntakelpoisuudesta kuin suomalaisen vakuutus elää tämän kanssa lopun elämäänsä! Päätöstä on pakko harkita huolellisesti, koska päätöksen tekijä joutuu kantamaan mahdollisesta epäonnistuneesta päätöksestä raskaat seuraukset.

Henkilökohtaisen panoksen lisäksi taloudelliset vaikuttimet ovat tehokas ohjausmekanismi. Yritysten tehtävä on tuottaa voittoa. Jos yritys haluaa palkata ulkomaisen työntekijän, en näe oleskeluluvan myöntämiselle esteitä.

Ulkomaisen työntekijän huono rekrytointipäätös tulee yritykselle kalliiksi. Yritys harkitsee hyvin tarkkaan minkälaista työvoimaa se Suomeen tuo. Mutta jos poliitikon tekemä päätös on yhteiskunnalle taloudellisesti huono, poliitikko ei siitä itse juurikaan kärsi.

Päätökset maahanmuutosta ovat luonteeltaan pysyviä. Päätöksenteko pitäisi järjestää siten, että päätöksentekijä kantaa siitä itse vastuun henkilökohtaisesti – tavalla tai toisella.
Jokaiselle Suomeen muuttavalle pitäisi olla tavallaan takuumies. Siis joku, joka vastaa henkilökohtaisesti, että maahanmuuttaja on hyödyksi Suomelle. En täysin sulje pois puhtaasti poliittisin perustein tehtyjä maahanmuuttopäätöksiä, mutta niille pitäisi asettaa erityisen kovat vaatimukset. Poliitikot kun eivät joudu päätöksistään henkilökohtaisesti vastuuseen.

[Mulli]

Meillä on Suomessa pitkät perinteet sille, että kenenkään politiikassa ammatikseen pyörivän ei missään tapauksessa tarvitse ottaa vastutta tekemistään. Jopa vastuu rikoksista, joista tavan kansalainen ilman politiikan kytköksiä päätyy lukkojen taakse ihailemaan betoniseinään piirreltyjä pillunkuvia, puuttuu kyseisen joukkion osalta.

Toivon todella, että ajatustesi mukainen vastuu ilmaantuisi normaaliksi osaksi politiikan ammattilaisen arkea.

Samaan aikaan epäilen, että ihmiskunta ei ole vieläkään kypsynyt vastaamaan tekemisistään kokonaan.

Onnea matkaan kuitenkin.

[Marjapussi]

Ulkomaisen työntekijän huono rekrytointipäätös tulee yritykselle kalliiksi. Yritys harkitsee hyvin tarkkaan minkälaista työvoimaa se Suomeen tuo. Mutta jos poliitikon tekemä päätös on yhteiskunnalle taloudellisesti huono, poliitikko ei siitä itse juurikaan kärsi.

Hieman huono vertaus, sillä joillekin aloille tuotettaisiin halpatyövoimaa tai "työpaikkoja" luotaisiin vain paperilla. Työperäistäkin maahanmuuttoa tulisi kontroiloida todellisen tarpeen mukaan. Joissakin maissa kuten Thaimaassa ulkomaalaisille on määrätty selkeästi paikallisia korkeammat minimipalkat työluvan saamiseksi sekä tiettyjä aloja poissuljettu ulkomaalaisilta.

[juhani.monkkonen]

Ulkomaisen työntekijän huono rekrytointipäätös tulee yritykselle kalliiksi. Yritys harkitsee hyvin tarkkaan minkälaista työvoimaa se Suomeen tuo. Mutta jos poliitikon tekemä päätös on yhteiskunnalle taloudellisesti huono, poliitikko ei siitä itse juurikaan kärsi.

Hieman huono vertaus, sillä joillekin aloille tuotettaisiin halpatyövoimaa tai "työpaikkoja" luotaisiin vain paperilla. Työperäistäkin maahanmuuttoa tulisi kontroiloida todellisen tarpeen mukaan. Joissakin maissa kuten Thaimaassa ulkomaalaisille on määrätty selkeästi paikallisia korkeammat minimipalkat työluvan saamiseksi sekä tiettyjä aloja poissuljettu ulkomaalaisilta.

On totta, että täysin vapaa työperäinen maahanmuutto johtaisi työvoimatuontiin erityisesti matalapalkka-aloille. Ensisijaisesti meidän tulisi saada Suomen yli 200 000 työtöntä töihin, ennenkuin tuomme ulkomaalaisia toisen luokan kansalaisiksi tekemään hommia joita emme itse viitsi tehdä.

Tehokas mekanismi ongelman estämiseksi olisi mainitsemasi käytäntö jossa oleskelulupa edellyttäisi korkeampaa minimipalkkaa. Samanaikaisesti meidän on tosin huolehdittava työmarkkinoiden vapauttamisesta siten että 200000 työtöntä tosiaan tekevät töitä, eivätkä työt vaan jää tekemättä kun niitä eivät tee suomalaiset ja ulkomaalaisia ei voi palkata.

[slobovorsk]

Mielenkiintoinen idea sinänsä, varmaan jossain tutkittu. Tätä ajattelua sivuaa sekin mitä täällä on joissain ketjuissa suositeltu, että maahanmuuttoa Afrikasta ja Lähi-Idästä kannattavien poliitikkojen tulisi uskottavuuden nimissä hakeutua asumaan alueille, joilla asuu paljon ko. maahanmuuttajia. Tai pikemminkin ko.- maahanmuuttajia pitäisi riittävässä määrin (=tuhansia) sijoittaa asumaan näiden poliitikkojen kotiseuduille, esimerkiksi Jalasjärvelle, Siilinjärvelle, Kokkolaan, Vaasaan ja muualle rannikon suomenruåtsinkieliselle alueelle.

Järkeenkäypää, että poliitikkoakin on pidettävä ekonomistien jargonilla ns. Moral Hazardina. Aivan samalla lailla kuin ketä tahansa duunaria itse asiassa, mutta erityisesti pankinjohtajaa ja pankin omistajaakin. Kumpikin voivat ottaa surutta riskiä ja kumpikin hyötyy myös henkilökohtaisesti silloin kun kaikki menee hyvin, mutta vahingot menevät muiden eli veronmaksajien ja naapureiden kärsittäviksi silloin kun riskit toteutuvat.

Edit: Tuohon neekeri-sanan käyttöön modet varmaan puuttuvat aikanaan, samalla saavat poistaa tämänkin. Vaihtaisin neekeri-sanan vaikka Jokereiksi (ennen näitä poliittisesti korrekteja aikoja päättelyketju kulki joillakin latua: Jokerit-jokrut-nekrut). Lisäsin myös tämän viikon kiintiökommentin maahanmuuttajien sijoittamisesta ensisijaiseti kärkipoliitikkojen kotiseudulle.

[Nauris]

Mikä olisikaan parempi takuu ulkomaalaisen yhteiskuntakelpoisuudesta kuin suomalaisen vakuutus elää tämän kanssa lopun elämäänsä! Päätöstä on pakko harkita huolellisesti, koska päätöksen tekijä joutuu kantamaan mahdollisesta epäonnistuneesta päätöksestä raskaat seuraukset.

Itse olen täällä Hommassa hyvin paljon kritisoinut avioliittoperusteista maahanmuuttoa ja toivonut siihen monia tiukennuksia varsinkin Tanskasta mallia ottaen ja toimeentulovaatimusta puolisosta myös Suomen kansalaisille.

Osaatko kertoa, mitä nämä raskaat vastuut sitten olisivat? Tuo lupaus loppuelämän avioliitosta on kyllä nykyaikana liiallinen, kun ei sitä moni suomalainenkaan noudata.

Keijo Korhosen kolumni: Monikulttuuria
Heidi Jalid
Valeavioliittoja järjestänyt pappi pidätettiin Englannissa

Ulkomaisen työntekijän huono rekrytointipäätös tulee yritykselle kalliiksi. Yritys harkitsee hyvin tarkkaan minkälaista työvoimaa se Suomeen tuo.

Tällä hetkellä taitaa pikemminkin olla niin että ulkomaalainen työntekijä tulee halvemmaksi kuin suomalainen. Tarkoitatko, että jatkossa yritysten omavastuuta ulkomaalaisesta työntekijästä myöhemmin suomalaiselle yhteiskunnalle aiheutuvista kustannuksista lisätään sosiaaliturvassa?

Kyllä avioliittoperusteista ja työperäistä maahanmuuttoa on hyvä jatkossakin rajoittaa järkevästi, mutta muuten olen samaa mieltä, että omavastuuta päätöksistä ja teoista tulee suomalaisessa yhteiskunnassa lisätä.

HIV ja sen hinta

[l'uomo normale]

Ne jotka pakolaisia haluavat, voisivat ryhtyä niille sponsoreiksi kuten USA:ssa. Ja lisäksi sponsorilla voisi olla velvoite huolehtia siitä, että pakolaiset eivät aluksi pääse keskittymään liikaa yksille ja samoille asuinalueille.

[juhani.monkkonen]

Mikä olisikaan parempi takuu ulkomaalaisen yhteiskuntakelpoisuudesta kuin suomalaisen vakuutus elää tämän kanssa lopun elämäänsä! Päätöstä on pakko harkita huolellisesti, koska päätöksen tekijä joutuu kantamaan mahdollisesta epäonnistuneesta päätöksestä raskaat seuraukset.

Itse olen täällä Hommassa hyvin paljon kritisoinut avioliittoperusteista maahanmuuttoa ja toivonut siihen monia tiukennuksia varsinkin Tanskasta mallia ottaen ja toimeentulovaatimusta puolisosta myös Suomen kansalaisille.

Osaatko kertoa, mitä nämä raskaat vastuut sitten olisivat? Tuo lupaus loppuelämän avioliitosta on kyllä nykyaikana liiallinen, kun ei sitä moni suomalainenkaan noudata.

Keijo Korhosen kolumni: Monikulttuuria
Heidi Jalid
Valeavioliittoja järjestänyt pappi pidätettiin Englannissa

Olet oikeassa että avioliittoperusteinen maahanmuutto ei ole ongelmatonta. Bulgaarialainen ystäväni ilmaisi asian mielestäni hyvin: "National sport of finnish women is to import man from some exotic country and drop him after couple of years".

Vaakakupin painot ovat seuraavat: Jos avioliittoperusteista maahanmuuttoa kiristetään, se karsii lieveilmiöitä kuten lumeavioliittoja, mutta on helposti aivan kohtuuton rasite niille kantasuomalaisille jotka löytävät puolison ulkomailta. Se kumpi on pienempi paha, avioliittoturismi vai ulkkarien kanssa avioituvien simputus, on jokseenkin makuasia.

Tilastollista näyttöä minulla ei ole esittää, mutta uskaltaisin väittää että avioliiton kautta tapahtuva etuusturismi on melko pienimuotoista kantasuomalaisten kanssa. Suomessa on, onneksi, vielä sikäli konservatiivinen arvomaailma että harvoissa piireissä katsotaan hyvällä, jos aina vähän päästä tuo Suomeen yhteiskunnan elätin etelän lämmöstä. Myönnän myös että itselläni on oma lehmä ojassa koska olen naimisissa ulkomaalaisen kanssa.

Vaikka avioliiton merkitys onkin 1960-luvun jälkeen merkittävästi vähentynyt, avio-eroon yms. liittyy edelleen merkittävä emotionaalinen taakka, joka on kantajalleen kyllä paljon pahempi ja henkilökohtaisempi rasite kuin mitä yksikään poliitikko joutuu omista maahanmuuttopäätöksistään kantamaan.

Sinänsä kannatan kyllä ajatusta puolison elatusvelvollisuudesta. Oikeastaan kannatan ylipäätään velvollisuutta huolehtia perheenjäsenistään, oli kyseessä sitten suomalainen tai ulkolainen perheenjäsen.

Ulkomaisen työntekijän huono rekrytointipäätös tulee yritykselle kalliiksi. Yritys harkitsee hyvin tarkkaan minkälaista työvoimaa se Suomeen tuo.

Tällä hetkellä taitaa pikemminkin olla niin että ulkomaalainen työntekijä tulee halvemmaksi kuin suomalainen. Tarkoitatko, että jatkossa yritysten omavastuuta ulkomaalaisesta työntekijästä myöhemmin suomalaiselle yhteiskunnalle aiheutuvista kustannuksista lisätään sosiaaliturvassa?

Jos pidämme työn verokiilan kovana ja samalla sallimme urakoinnin esim itäeuroopasta, väistämätön seuraus on, juuri niinkuin esitit, että yritykset palkkaavat halvempia ulkomaalaisia työntekijöitä ja suomalaiset jäävät ilman työtä. Tämä on nykyinen tie ja se on erittäin vahingollinen.

Yhtä vahingollinen tie olisi myös kiristää työperäistä maahanmuuttoa liiaksi. Eräs ystäväni työskentee Sveitsissä oman alansa huippuyrityksessä. Hän on monesti kironnut Sveitsin kiintiötyöläiskäytäntöä, joka hidastaa alan parhaiden osaajien rekrytointia Sveitsiin. Kyseiselle yritykselle on tärkeää saada palvelukseensa maailman, ei ainoastaan Sveitsin parhaat työntekijät, jolloin ahdasmielinen viranomaiskäytäntö taatusti pistää harmittamaan.

Optimaalinen olisi tilanne, jossa ensinnäkin Suomen rakenteellinen työttömyys purettaisiin. Jokainen suomalainen osaa taatusti ajaa bussia, siivota tai paistaa pizzaa siinä missä maahanmuuttajakin. Kysymys on asenteesta. Haluammeko että suomalaiset tekevät töitä. Ainakin minä haluan.

Maahanmuuttopäätöksen voi ulkoistaa yrityksille vain jos yhteiskunnan ja yrityksen intressit on linjattu sillä mittarilla, jota yritykset kuuntelevat, eli rahalla. Käsittääkseni tälläkin hetkellä jos yritys rekrytoi EU:n ulkopuolisen työntekijän, oleskeluluvan edellytys on, että työnantaja sitoutuu kustantamaan työntekijälle toimeentulon. Jos työntekijästä ei ole mihinkään, rekry tulee yritykselle erittäin kalliiksi. Luonnollisesti oleskelulupa voi ja pitää peruuttaa jos työt loppuvat, firma menee konkurssiin tms.

Joku kohtuus tietysti tässäkin pitää olla. Jos joku on maksanut täällä 10-vuotta veroja, kai se on sellainen osoitus yhteiskuntakelpoisuudesta, että on ihan aiheellista pitää oleskelulupa voimassa vaikka työt vähäksi aikaa loppuisivatkin.

Ehdotuksessani on rajanveto-ongelmia kuten jokaisessa poliittisessa päätöksessä. Mielestäni tärkeintä olisi löytää yhteiskunnallisia päätöksenteko mekanismeja, joissa valta ja vastuu kulkisivat käsikädessä, jolloin päätöksentekijän olisi pakko ajatella päätöksensä seurauksia enemmän kuin nyt. Se miten tämä parhaiten toteutetaan, olkoon tämän keskustelun aihe.  

[Nauris]

Vaakakupin painot ovat seuraava...

Avioliittoperusteiseen maahanmuuttoon liittyvissä rajoituksissa on pyrittävä siihen, että aidot tapaukset eivät siitä liikaa kärsi vaan maahanmuuttovirasto pystyy nykyistä paremmin tunnistamaan aidot ja lumeavioliitoille taas olisi nykyistä vähemmän mahdollisuuksia.

Tilastollista näyttöä minulla ei ole esittää, mutta uskaltaisin väittää että avioliiton kautta tapahtuva etuusturismi on melko pienimuotoista kantasuomalaisten kanssa.

Kasvavassa määrin Suomen kansalaisia ovat myös monet muut etniset ryhmät ja osaltaan tästä syystä Tanskassa on jouduttu tiukentamaan avioliittoperusteista maahanmuuttoa.

Oululaismies järkyttyi vaimonsa käännytyksestä
24 year rule
Ruotsi: Yli 200 lapsiavioliittoa vuodessa

Vaikka avioliiton merkitys onkin 1960-luvun jälkeen merkittävästi vähentynyt, avio-eroon yms. liittyy edelleen merkittävä emotionaalinen taakka...

Tässä on vielä sellainen ongelma, että kantaja eli ulkomaalaisen kanssa avioitunut suomalainen ei aina ole syyllinen avioeroon, koska syyllinen siihen voi olla puoliso, joka on vain käyttänyt hyväkseen suomalaista saadakseen oleskeluluvan. Toinen syy sitten avioliiton kariutumiseen ovat mm. kulttuuriin ja uskontoon liittyvät ongelmat, joita tulisesti rakastunut suomalainen ei tullut ajatelleeksi.

Jotta suomalaista ei käytetä hyväkseen oleskeluluvan toivossa, niin avioliiton tulisi todistetusti kestää esim. viisi vuotta. Mitä sitten tulee parisuhteeseen liittyviin ongelmiin, jotka johtavat avioeroon, niin se onkin vaikeampi asia.

Ulkomaalaisen kanssa avioitumiseen liittyvistä ongelmista tulisi enemmän valistaa ja myös vähän rajoittaa sellaisia parisuhteita joiden tiedetään tilastollisesti kariutuvan lyhyessä ajassa. Rajoittamisella tarkoitan sitä, että maahanmuuttovirasto antaa oleskeluluvan vasta sitten kun parisuhde on kestänyt muutaman vuoden ja pari on oppinut tuntemaan toistensa huonot puolet.

Tämä on nykyinen tie ja se on erittäin vahingollinen.

Maailmasta löytyy kyllä ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään töitä muutamalla eurolla, että aina löytyy halvempaa työvoimaa vaikka työnantaja maksuja ja verotusta pienennettäisiin. Tämän takia saatavuusharkinta on hyvä olla jatkossa olemassa, jotta mistään Bangladeshista ei tuoda halpatyövoimaa Suomeen ja mikä tärkeintä valvontaa tulee huomattavasti lisätä. Työsyrjintään ja muuhun rikolliseen syyllistyvää työnantajaa on rangaistava kunnolla.

Yhtä vahingollinen tie olisi myös kiristää työperäistä maahanmuuttoa liiaksi.

Ei tietenkään pidä liiaksi. Vähän aikaa sitten uutisoitiin jostain uudesta huippuosaajan oleskeluluvasta, jonka saadakseen työntekijän kuukausipalkan tulee muistaakseni olla yli 4000 euroa.

Jos joku on maksanut täällä 10-vuotta veroja, kai se on sellainen osoitus yhteiskuntakelpoisuudesta, että on ihan aiheellista pitää oleskelulupa voimassa vaikka työt vähäksi aikaa loppuisivatkin.

Samaa mieltä. En nyt tarkkaan muista, mutta sosiaaliturvaan oikeuttavan pysyvän oleskeluluvan taitaa työperäinen maahanmuuttaja saada neljässä vuodessa.

Veronmaksaja vierastyöläisen asuntovelan maksajana
30 000 ulkomaalaista rakennustöissä Suomessa
Työvoimapula
Kalasataman romanit saivat töitä