2011-03-31 Suomenmaa:Halla-aho lopettaisi kuntien verotulojen tasauksen

[do.ut.des]

Eduskuntaan pyrkivä Halla-aho sanoo Helsingin Sanomien vaalikoneessa, että kuntien pitäisi tulla toimeen omilla tuloillaan.

Tarkoittaako tämä sitä, että köyhien kuntien ainoaksi tulonlähteeksi jää valtion tukema hyysäys?

[Professori]

Olen jo pitkään pohtinut sitä, kannattaisiko koko kunnallisvero poistaa ja siirtää sitä vastaava verotus valtionverotukseen. Kunnille puolestaan maksettaisiin käytettäväksi rahaa valtion kassasta periaatteella x euroa per kunnan asukki. Kohta x päätettäisiin maan hallituksessa/eduskunnassa

Löydän ajatuksestani sekä hyvää että huonoa, mutta voittopuolisesti kuitenkin hyvää. Jussin kanssa olen siitä samaa mieltä, että jokainen kunta päättäköön siitä miten paljon ja minkälaisia palveluja se tarjoaa. Nyt valtion tehtävien jatkuva siirtäminen kunnille on tuhonnut monien kuntien talouden perustan.

[Kimmo Pirkkala]

Ei ne virastojen sijaintipäätökset varmaan kovin järjestelmällisiä olleet ennen kuin äärikeskustalaiset ainekset rupesivat näkemään ne sellaisina. Kellekään ei vaan tullut ainakaan 150 vuoteen mieleenkään sijoittaa mitään toimintoja muualle kuin Helsinkiin.

Se että sinulle ei juolahda mieleen, että päätös sijoittaa joku virasto Helsinkiin on aluepolitiikkaa, ei tarkoita sitä, että se ei olisi aluepolitiikkaa. Eikä järjestelmällisien päätöksien tekeminen automaattisesti tarkoita sitä, että päätösten järjestelmällisyys ymmärretään.

Vasemmisto/taistolais/sosialismi-argumentilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Jos nyt jotain oikein kovasti halutaan kaivella, niin vasemmistossa on aina ollut enemmän hinkua tehokkaasti keskitettyyn hallintoon ja 'vahvaan valtioon' kuin oikeistossa. Ja vihreät ovat Suomen puolueista varmastikin se, jossa eniten esiintyy halua tyhjentää harvaanasutut seudut Suomessa, jättää ne susille ja tuoda kaikki ihmiset sykkivään ja monikulttuuriseen Helsinkiin ihqun julkisen liikenteen kuljeteltaviksi betonikuutioista toiseen.

[slobovorsk]

Taistolaisten piti olla tässä se kevennys... mutta mutta, voi olla totta toinen puoli siinä mitä sanot. Seuraava on puhdasta spekulaatiota hajatietojen pohjalta - joku jossain Valtsikassa varmaan tekee tämmöisestä 0-tutkimustakin.

Aluepolitiikka käsitteenä on vanhempi kuin minä, mutta tuskin peräisin tsaarinajalta. Minulla ei ole tiedossa, missä vaiheessa kenenkään päähän alkoi pälkähtää päähän valtion ministeriöiden ja virastojen perustaminen tietoisesti muualle kuin Helsinkiin, mutta uskoisin siihen kulueen 150 vuotta Ruotsin vallan ajan lopusta.

Veikkaan siis tarkemmin ajatellen, että hajasijoitusidea heräsi ja vieläpä jopa juuri Kepussa (vähän liian myöhään tosin) viimeistään valtion virkakunnan ja tehtävien paisuessa vasemmiston 1966 vaalivoiton jälkeen. Maaseutuhan oli jäämässä täysin osattomaksi tästä byrokratian riemujuhlasta. Varmaan totta, että huippuaan kohti nouseva vasemmisto halusi tahallaankin näivettää Maalaisliitto-Kepun kannatuspohjaa, eikä muillakaan puolueilla ollut mitään tätä vastaan niin kuin ei varmaan nykyäänkään. Siksi virastoja varmaan perustettiin tuolloin Gosplan-hengessä Helsinkiin. Tällä strategialla kenties vauhditettiin pohjimmiltaan markkinavoimista johtunutta maaseudun tyhjenemistä. Mene ja tiedä, ehkä vihreät tosiaan jatkvat henkisten esi-isiensä tiellä, onhan tänne pari virastoa heidänkin aikanaan perustettu.

Siinä mielessä voi ollakin, että virastojen sijaintipäätöksissä on ollut järjestelmällisyyttä sellaisten luonnollisten tekijöiden kuin esimerkiksi asiantuntevan ja koulutetun työvoiman saatavuuden lisäksi. Täällä oli tarvittavaa taustainfraa valmiina ja vanhanvaltaajat siirtymässä "työ"elämään.

Lähempänä nykyaikaa muualle on perustettu jokunen pieni virasto kuten VOTK. Kepu jäi tästä isosta byrokratian paisutusjunasta pahasti asemalle, mutta sitä suree tuskin kukaan muu. Nykymaailmassa en kuitenkaan näe mieltä uhrata ajatustakaan toimivien byrokratioiden siirtelyyn Ryssälä-Hyssälä-tyyliin vaan pikemminkin niiden karsimiseen ja jopa hävittämiseen. Nykymaailmaan on tultu tietyn historian kautta, turha nyt on funtsia kuka elättää ketä (mitä jotkut muut tässä ketjussa tekevät) kun molempia tarvitaan, ainakin johonkin ainakin toistaiseksi. Kunhan hyvinvointipalvelut suoritetaan ihmisille siellä missä heitä on (niin kauan kuin on).

[Kimmo Pirkkala]

Aluepolitiikka käsitteenä on vanhempi kuin minä, mutta tuskin peräisin tsaarinajalta. Minulla ei ole tiedossa, missä vaiheessa kenenkään päähän alkoi pälkähtää päähän valtion ministeriöiden ja virastojen perustaminen tietoisesti muualle kuin Helsinkiin, mutta uskoisin siihen kulueen 150 vuotta Ruotsin vallan ajan lopusta.

Aluepolitiikka on samanlainen käsite kuin esimerkiksi logistiikka. Käsite ja sen nimitys on keksitty vasta hiljan vaikka tosiasiallisesti aluepoliittisia päätöksiä on tehty järjestäytyneen yhteiskunnan aamuhämäristä asti. Heitetään nyt varhaisena esimerkkinä vaikka Hämeen linnan rakentaminen nykyiselle paikalleen, joka ilmeisesti (nykytiedon mukaan), johti Hakoisten linnavuoren hylkäämiseen ja raunioitumiseen. Tai Turun kaupungin siirtäminen Koroisten Unikankareelta alemmalle Aurajoen juoksulle. 1600-luvulla Pietari Brahe teki ahkerasti merkittäviä aluepoliittisia suunnanvetoja kaupunkien perustamisineen. Yliopiston perustaminen Turkuun 1600-luvulla oli aluepolitiikkaa, samoin sen siirtäminen 1800-luvulla Helsinkiin. Jne. Jne. Esimerkkejä löytyy niin paljon kuin on jaksamista historiankirjaa lukea.

Vallan ja instituutioiden keskittäminen on myös aluepoliittinen ratkaisu siinä missä hajauttaminenkin. Kepu ei ole ainut puolue Suomessa joka tekee aluepolitiikkaa, mutta sen aluepoliittinen linjaus on hajauttava, ja siinä mielessä jonkin verran muista puolueista poikkeava. Vihreät ehkä jossain määrin keskittävä aluepoliittinen voima. Muut puolueet ovat aluepoliittisesti linjattomia ajelehtijoita, jotka eivät halua ottaa kantaa asiaan, jolla on mahdollista oikeastaan vain hävitä ääniä. Mutta linjattomuudessaan ne käytännössä tukevat keskittämistä, sillä keskittäminen ruokkii itseään, kun vahvimmalla keskuksella on suurin sananvalta ja painoarvo. Suurin osa suomalaisista todnäk kannattaisi hajauttavaa aluepolitiikkaa, mutta jos järkevää yhteisymmärrystä ei löydy siitä laitetaanko joku virasto Kouvolaan vai Poriin, niin se päätyy lopulta aina Helsinkiin, sillä Helsinki voittaa vetovoimallaan minkä tahansa muun keskuksen, vaikkakaan ei kaikkia muita keskuksia yhdessä. Hajanaisen maakuntapolitikoinnin maassa vahvin keskus voittaa.

Näin ei tarvitsisi olla. Euroopastakin löytyy esimerkkejä maista, joissa pääkaupungin asema ei ole niin dominoiva kuin Suomessa. Sveitsi, Saksa, Italia ja Hollanti hyviä esimerkkejä.

[Turkulaine]

En lakkaa ihmettelemästä näitä puheenvuoroja, joista paistaa ajatus suomalaisista toistensa vihollisena. Oman kotimaan alueita pidetään vieraana sortajana, jonka ikeestä olisi päästävä itsenäisyyteen. Oman maan rakentaminen ja omista kansalaisista huolehtiminen on mukamas kommunismia. Tästä voitaneen päätellä, että kansallisvaltio ja kansallistunne ovat myös kommunismia.

Suostuvatko nämä miehet vaikkapa sodan tullen puolustamaan edes naapurikorttelia, vai istuuko joka jätkä yksin kotiportaillaan vihollista odottamassa?

[slobovorsk]

Aluepolitiikka on samanlainen käsite kuin esimerkiksi logistiikka. Käsite ja sen nimitys on keksitty vasta hiljan vaikka tosiasiallisesti aluepoliittisia päätöksiä on tehty järjestäytyneen yhteiskunnan aamuhämäristä asti...
...
Hajanaisen maakuntapolitikoinnin maassa vahvin keskus voittaa.
...
Näin ei tarvitsisi olla. Euroopastakin löytyy esimerkkejä maista, joissa pääkaupungin asema ei ole niin dominoiva kuin Suomessa. Sveitsi, Saksa, Italia ja Hollanti hyviä esimerkkejä.

Joo, kyllähän sijainti on ollut päätöksenteko-ulottuvuus ihmisen elämisessä ja toiminnassa aina.

Esimerkit ovat sikäli kuvaavia, että kaikissa noissa maissa on monikertainen väestöntiheys Suomeen verrattuna, kyllä siinä väkisin syntyy enemmän isojakin yhdyskuntia suhteellisen lähelle toisiaan. Suomessa Helsinki on vahvin kenties juuri siksi, että meillä ei riitä porukkaa monelle suurkaupungille (Vielä, jos EU:n ideoita ollaan toteuttamassa).

Sveitsi 6,5 milj. on Uudenmaan kokoinen (Ja siellä on puolitoista miljoonaa työperäistä maahanmuuttajaa ilman suuria ongelmia, muuten. Miten ne sen tekee?) ja Saksasa on 80 miljoonaa ihmistä samankokoisessa maassa kuin Suomi. Harvaan asutussa Ruotsissa tosin on kolme isoa keskusta sen verran kaukana toisistaan, että muutaman sadan vuoden takaiset "aluepoliittiset päättäjät" varmaankin näkivät niille luonnollista tarvetta.

En osaa sanoa,kuinka yleistä on byrokratiatoimintojen siirtely noissa maissa paikoista, joihin ne on tullut perustettua.

[Al-Juzar]

Pistetään sitten Helsinki verolle jokaisesta nuoresta, joka menee sinne maakunnista opiskelemaan ja joka jää sinne töihin - myös takautuvasti. Toivottavasti tasaukset lopetetaan niin saadaan kaikki suomalaiset kehä III:n sisäpuolelle maksamaan 400 000 euroa ahtaasta neukkukuutiosta vantaalaisella pellolla nykyisen 250 000 euron sijasta.