Ulkopoliittinen vaalikone

[Oami]

Enpä tiedä löytääkö tältä sektorilta kovasti uusia äänestäjiä, mutta kaikkea kannattaa koittaa. Koittakaapa siis muutkin hommahenkiset ehdokkaat: Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen ulkopoliittinen vaalikone. Joukossa paljon homma-aihepiiriä sivuavia kysymyksiä. Painotuksista voi toki päätellä yhtä jos toistakin, mutta ei anneta sen häiritä.

http://www.vaalikone2011.fi/

Vastaamiseen tarvitaan salasana. Ei levitellä niitä täällä mutta kysykääpä omilta puoluejohdoiltanne.

[Vinyylihanska]

http://www.vaalikone2011.fi/ehdokas/Leino/Jari/

[Vinyylihanska]

Tuolta löytyy lisää http://www.vaalikone2011.fi/ehdokkaat

[Roope]

Helsingin piirin vihreiden maahanmuuttokantoja.

En kirjannut erikseen ehdokkaiden valintoja. Ne olivat kaikilla liikuttavan yksimielisesti ensimmäiseen kysymykseen "täysin eri mieltä" tai "jokseenkin eri mieltä" ja toiseen kysymykseen "täysin samaa mieltä" tai "jokseenkin samaa mieltä".

Ainoa poikkeus oli Marko Kosunen, jonka mielestä nykyinen pakolaiskiintiö on sopiva, "niin kauan kuin kotouttaminen ja työllistyminen ontuu". Aika radikaalia!

1. Maahanmuuttoa pitää rajoittaa merkittävästi.
Vuonna 2009 Suomessa asuvien ulkomaalaisten lukumäärä nousi 12 463 ihmisellä. Suurimmat ulkomaalaisryhmät Suomessa ovat venäläiset (28 400) virolaiset (25 300), ruotsalaiset (8600) ja somalialaiset (5600). Kokonaisuudessaan Suomen väestöstä maahanmuuttajia on 2,5 prosenttia.

2. Suomen tulisi ottaa vastaan huomattavasti enemmän kiintiöpakolaisia YK:n pakolaisleireiltä.
Vuonna 2009 Suomi vastaanotti leireiltä 727 pakolaista, joista enemmistö oli kongolaisia, irakilaisia ja burmalaisia. Ruotsi otti leireiltä 1900 pakolaista, Norja 1200, Tanska 500 ja Islanti 30.

Kuten luvuista voi huomata, maahanmuuttajien osuus väestöstä on Suomessa edelleen pieni. Tärkeää on huolehtia Suomeen tulevista maahanmuuttajista niin, että heillä on aidot mahdollisuudet kotoutua yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi. Riittävä kielikoulutus on a ja o maahanmuuttajan työllistymiselle, ja vastaavasti peruskoulussa on huolehdittava maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen oppimisesta. On myös nykyistä paremmin paneuduttava asuntopolitiikan keinoin siihen, etteivät esim. koulut jakaudu maahanmuuttajavaltaisiin ja kantaväestövaltaisiin.

On Suomen eettinen velvollisuus ottaa vastaan kohtuullinen määrä kiintiöpakolaisia. Pakolaisuus on aina seuraus akuutista ja vakavasta kriisistä, jonka hoitaminen vaatii kansainvälistä vastuunottoa. Kestävintä on tietysti ennalta ehkäistä kriisien syntymistä. Suomen pakolaiskiintiötä olisi varaa jopa nostaa esimerkiksi 750 pakolaiseen. Samalla valtion olis kuitenkin kasvatettava tukeaan niille kunnille, joihin pakolaiset sijoittuvat. Nykyinen valtion tuki on liian pieni.

Elämme globaalissa maailmassa, jossa ihmisillä on oltava oikeus liikkua, rakastaa ja etsiä toisenlaista elämää. Ideaalia olisi, että ihmiset voisivat elää täysipainoista elämää siellä, missä heidän läheisensä ovat.Kehitysyhteistyöllä tuetaan ja tasoitetaan globaalia epätasa-arvoa. Ne ihmiset, jotka kokevat Suomen sopivaksi paikaksi elää, ovat tänne tervetulleita. Suomen on oltava avoin! Maahanmuutto ei ole ongelma. Ongelma on se, miten Suomessa suhtaudutaan maahanmuuttajiin. Mahanmuuttajien koulutustaustaa ja kielitaitoa pitää hyödyntää enemmän. Kotouttamiseen on oltava enemmän resursseja ja maahanmuuttajat on velvoitettava opiskelemaan suomea.

Pakolaiskiintiöillä pyritään jakamaan pakolaisuutta niiden maiden kesken, joiden lähellä pakolaisuutta ei samassa määrin esiinny. Pakolaisten vastaanottaminen ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan velvollisuus. Apua ei saa evätä.Suomen suhteellisen pientä pakolaiskiintiötä tulee nostaa ja tulevaisuudessa meidän on myös varauduttava ilmastopakolaisiin.

Kansainvälinen Suomi tarvitsee myös joukon ulkomaalaisia osaajia. Heidän työmahdollisuutensa Suomessa pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi. Pakolaisten vastaanoton osalta sopiva määrä on sellainen, jonka kotoutumisesta pystymme kunnolla vastaamaan. Ne jotka ovat saaneet turvapaikan tai oleskeluluvan, täytyy saada nopeasti koulutuksen ja kielen oppimisen piiriin. Suomessa syrjäytyvä pakolainen on se huonoin vaihtoehto.

Itse suosisin kiintiöpakolaisia, koska he ovat joutuneet olemaan pisimpään leireillä - vailla mahdollisuutta aloittaa normaali elämä. Lisäksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on tutkinut ja tietää näiden ihmisten taustat. Pakolaisaseman väärinkäytöksen mahdollisuudet ovat paljon pienemmät kuin ns. spontaanipakolaisilla. Avainasia on kuitenkin rauhanprosessien tukeminen pakolaisuutta synnyttävillä alueilla. Näin ihmisille taataan lopulta mahdollisuus elää kotiseuduillaan tai palata sinne konfliktien jälkeen.

Maahanmuuttoa ei KANNATA rajoittaa. Jo väestöpyramidimme muoto kertoo että tarvitsemme Suomeen maahanmuuttajia. Transkulttuurisuus on voimavara, erilaiset ihmisryhmät rikkaus. Heterogeenisempi väestöpohja tuottaa rikkaampaa elämää ja kulttuuria. Maahanmuuttajia pitää yrittää saada niin ns. teollistuneista länsimaista kuin myös kehittyvistä yhteiskunnista.

Humanitäärista pakolaisapua pitää edistää. Keskeinen osa apua on tarjota pakolaisleireillä asuville uusi tai väliaikainen kotimaa Suomesta.

Suomalaiset ovat saaneet matkustaa ja tehdä työtä eri maissa melko vapaasti. Miksei muilla saisi olla samaa mahdollisuutta Suomessa?

Suomen tulee kantaa vastuunsa. Ruotsin ja Norjan kiintiöt ovat hyvä tavoite meillekin. Ei kukaan huvikseen ole pakolainen. Sodan ja sorron jaloista täytyy päästä turvaan.

Ehdottomasti ei. Pakolaisuuden syitä on sen sijaan poistettava tehokkaasti kohdennetulla kehitysavulla. Jos esimerkiksi poliittista vainoa tai sotaa pakeneva ihminen etsii turvaa Suomesta, on täällä oven kiinni läimäyttäminen paitsi epäinhimillistä, myös liian myöhäistä. Meidän on taattava maahanmuuttajien työllistyminen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan - samalla maahanmuuttajilta tulee vaatia kielenopiskelua ja sopeutumista paikalliseen lainsäädäntöön

Suomen pakolaiskiintiö (750 pakolaista) on vain todella pieni osa kaikista Suomeen muuttavista ulkomaalaisista vuosittain - puhumattakaan suuremmasta mittakaavasta. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan maailmassa oli vuonna 2009 15,2 miljoonaa pakolaista. Suomen pakolaiskiintiön nostaminen tuhanteen olisi vähintäänkin inhimillistä.

Kuten luvuista näkyy, Suomi rajoittaa maahanmuuttoa merkittävästi. Ihmiset ovat kautta aikojen muuttaneet työn, rakkauden, turvan ja paremman elämän perässä - niin myös suomalaiset. Ihmisten liikkumisen esteeksi ei pitäisi rakentaa turhia muureja, esteitä tai byrokratiaa - se aiheuttaa vain ongelmia. Maahanmuutossa on omat haasteensa, joita on onnistuttu ympäri maailmaa ratkomaan ja onnistutaan myös Suomessa. Avaimia ovat kielikoulutus, yhdenvertaisuus ja segregaation torjunta.

Suomen pitää nostaa pakolaiskiintiötä tuhanteen. Samalla on varmistettava kuntakorvauksia korottamalla, että kaikille tulijoille löytyy paikka muualtakin kuin muusta yhteiskunnasta eristävistä vastaanottokeskuksista.

En näe tarvetta rajoittaa maahanmuuttoa. Enemmänkin tarvetta korostaa ja teroittaa yhteiskuntamme pelisääntöjä kaikkien Suomessa asuvien, myös syntyperäisten osalta.

Pidän nykyistä määrää sopivana niin kauan kuin kotouttaminen ja työllistyminen ontuu.

Ihmisillä on oltava mahdollisuus etsiä työtä, hyvinvointia tai turvaa myös oman maansa rajojen ulkopuolelta. Tämä koskee niin suomalaisia kuin ulkomaalaisiakin. Suomessa asuu suhteellisen vähän ulkomaalaisia, ja väestön ikääntymisen myötä lisätyövoimalle on tarvetta. Maahanmuuttoon liittyviä ongelmia ratkaistaan tehokkaan kotoutumispolitiikan avulla.

Kaikista köyhimmät maat vastaanottavat suurimman osan maailman miljoonista pakolaisista. Levottomuuksia pakenevat ihmiset päätyvät jopa vuosikausiksi naapurimaidensa pakolaisleireihin, joilta YK:n pakolaisstatuksen saaneet kiintiöpakolaiset valitaan. Suomen tulee kantaa nykyistä suurempi vastuu maailman pakolaisongelmasta ja nostaa kiintiöpakolaisten määrä merkittävästi.

Suomen maahanmuuttopolitiikka on jo nykyisellään erittäin tiukka. Tänne saa nykyisin tulla, jos on töitä, perhe, opiskelupaikka tai jos tarvitsee kansainvälistä suojelua paetessaan vainoa tai sotaa. Perheen tai opiskelun perusteella tulevilta edellytetään hyvin korkeita tuloja tai varallisuutta. Pakolaisten perheenyhdistämistä on rajoitettu viime aikoina kohtuuttomasti.

Suomalainen ikärakenne edellyttää maahanmuuttoa palveluiden turvaamiseksi. Vanhenevan väestön eläkeikää ei voida rajattomasti nostaa.

Suomen tulee kantaa vastuu maailman pakolaisvirroista. Nykyisellään suurimman vastuun kantavat köyhimmät valtiot, joiden alueella leirit sijaitsevat. Kiintiöpakolaisten määrän huomattava kasvattaminen on kuitenkin vaikeaa, koska kriteerit ovat hyvin tiukkoja ja valintaprosessi nykyisellään hidas.

Suomi tarvitsee työperäisiä maahanmuuttajia, ja turvapaikanhakijat tarvitsevat turvaa. Täysin avoimia ovia ei voi pitään, mutta se ei ole sattumaa, että juuri Somaliasta, Irakista ja Afganistanista halutaan muuttaa pois

Kiintiöpakolaisten tarve on todellinen

Maahanmuuttajien osuus väestöstä on Suomessa pieni. On tärkeää, että maahanmuuttajat kotoutuvat suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Tässä avainasemassa on riittävä kielikoulutus niin aikuisille kuin lapsillekin. Lisäksi ihmiset tarvitsevat työtä. Asuntopolitiikan pitää olla sellaista, että mitkään rakennettavat alueet eivät perustu pelkästään vuokra-asunnoille tai pelkästään omistusasunnoille. Monipuoliset, erilaisten ihmisten ja perheiden asuinalueet ovat hyviä sekä suomalaisten että tänne tulijoiden kannalta.

Suomen pitää nostaa pakolaiskiintiötään tuhanteen. Vastaanottamalla kiintiöpakolaisia kannamme vastuumme kaikkein hädänalaisimmista ihmisistä. Samalla valtion tulee tukea enemmän pakolaisia vastaanottavia kuntia, jotta kunnilla on resursseja pakolaisten tarvitsemien palvelujen järjestämiseen eivätkä pakolaiset joudu viettämään kohtuuttomia aikoja vastaanottokeskuksissa erillään muusta yhteiskunnasta.

Ei voi olla niin, että meillä on oikeus lähteä, mutta meille ei olisi oikeutta tulla. Väestön ikääntyessä tarvitsemme tänne väkeä muualta.

Pitäisi ottaa enemmän, mutta ei ehkä "huomattavasti" vaan niin että huolehditaan resursseista kotouttaa.

Meidän ei pidä olla hölmöjä, mutta pääsuuntauksen tulee olla suvaitsevainen. Työperäistä maahanmuuttoa pitäisi helpottaa.

Pidän kiintiöpakolaisia parempana vaihtoehtona kuin spontaanipakolaisia, koska kiintiöpakolaiset valitaan oikeudenmukaisemmin.

Väestön ikääntyessä Suomi tarvitsee uusia kansalaisia. Ihmisten vapaa liikkuvuus on tärkeä arvo. Tärkeintä on tukea humanitaarisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa.

Suomen tulee kantaa kansainvälinen vastuu kiintiöpakolaisten sijoittamisesta ottamalla oppia Ruotsista ja Norjasta.

Suomestakin on aikoinaan lähdetty muille maille paremman elämän toivossa. Maahanmuuttoa on monenlaista. Tänne voi päätyä asumaan opiskelun, töiden, rakkauden, pakolaisuuden tai turvapaikanhakuprosessin kautta. Kaikki ovat hyviä syitä. Suomi rajoittaa jo vahvasti maahanmuuttoa. Maahanmuuttokysymyksissä tärkeimpiä ovat kotouttamiseen liittyvät asiat: kielen oppiminen ja työllistymisen tukeminen.

Pakolaisstatuksen saaneet ihmiset kuuluvat kaikkein hädänalaisimpien joukkoon. Suomella on varaa nostaa pakolaiskiintiö tuhanteen henkeen vuodessa.

Suomesta on aina lähdetty enemmän ulkomaille kuin tultu tänne, mikä näkyy vanhempana ikärakenteena verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Suomi tarvitsee maahanmuuttoa tulevan työvoiman tarpeen vuoksi. Syrjäinen sijainti, vaikea kieli, ilmasto ja nykyinen oleskelulupakäytäntö rajoittavat työhön tulevien maahanmuuttoa – työperäistä maahanmuuttoa pitää pikemminkin helpottaa.

Suomalaisetkin hakivat vain sata vuotta sitten turvapaikkaa ulkomailta. Mummini ensimmäinen passi oli Nansenin passi. Suomen on kannettava vastuunsa maailman pakolaisuudesta. Koko maailmaa emme voi pelastaa, mutta voimme omalta osaltamme huolehtia heikoimmista. 10-15% kiintiöpakolaisista on hädänalaisia esimerkiksi sairauden vuoksi. Osuutta voitaisiin jonkin verran kasvattaa.

Maahanmuuttooa Suomeen ei ole tarpeen rajoittaa. Suomen rajat ovat jo nyt tiukat eikä esimerkiksi turvapaikka-anomuksia hyväksytä mitenkään löysästi. Tärkeintä on koordinoida koko EU:n maahanmuuttopolitiikkaa sekä parantaa elinoloja EU:n sisällä, jotta EU:n sisäinen siirtolaisongelma vähenisi.

Nykyiset kiintiöpakolaismäärät ovat suurinpiirtein sopivia. Määrää voisi kasvattaa maltillisesti.

Tässä seurassa Haavisto ja Soininvaara profiloituvat ns. järkivihreiksi, vaikka eivät mitään kriittisiä olekaan. Sen sijaan esimerkiksi Husein Muhammed pitää Suomen maahanmuuttopolitiikkaa "erittäin tiukkana" ja haluaa lisää kiintiöpakolaisia.

[Topelius]

Kiintiöpakolaisten tarve on todellinen

TARVE? Ymmärrän kyllä oikein hyvin sen mielipiteen, että humanitaarisista ja ettisistä syistä Suomeen voidaan ottaa kiintiöpakolaisia. Mutta puhuminen "tarpeesta" kuulostaa kyllä hyvin erikoiselta. Mikä tarkalleen ottaen on se vastaanottavan yhteiskunnan 'tarve', jota kiintiöpakolaisilla täytetään?

[Roope]

1. Maahanmuuttoa pitää rajoittaa merkittävästi.
Vuonna 2009 Suomessa asuvien ulkomaalaisten lukumäärä nousi 12 463 ihmisellä. Suurimmat ulkomaalaisryhmät Suomessa ovat venäläiset (28 400) virolaiset (25 300), ruotsalaiset (8600) ja somalialaiset (5600). Kokonaisuudessaan Suomen väestöstä maahanmuuttajia on 2,5 prosenttia.

2. Suomen tulisi ottaa vastaan huomattavasti enemmän kiintiöpakolaisia YK:n pakolaisleireiltä.
Vuonna 2009 Suomi vastaanotti leireiltä 727 pakolaista, joista enemmistö oli kongolaisia, irakilaisia ja burmalaisia. Ruotsi otti leireiltä 1900 pakolaista, Norja 1200, Tanska 500 ja Islanti 30.

Vasemmistoliitto

Suomen on pysyttävä sitoumuksissaan ja rajoitusten sijasta varmistettava maahanmuuttajan nopea integraatio yhteiskuntaan. Tämä integraatio sisältää sekä sopeuttamista suomalaiseen kulttuuriin, että edellytyksien luomisen oman, alkuperäisen kulttuurin säilyttämiseen.

Suomen tulisi ottaa vastaan YK:n tavoitteiden mukainen määrä kiintiöpakolaisia.

Maahanmuutosta ei ole Suomelle erityistä haittaa ja ihmisoikeuksien toteutuminen saakin maksaa. Suomen on taattava kaikkien maassa oleskelevien yhdenvertaiset oikeudet esimerkiksi työmarkkinoilla. Nykyisellään mielivaltaiset viranomaiskäytännöt, rasismi ja riisto työmarkkinoilla polkevat siirtolaisten perusoikeuksia.

Kiintiöpakolaiset ovat pieni osa Suomeen kohdistuvasta siirtolaisuudesta. Määrää nostamalla Suomi osoitttaa solidaarisuutta kehitysmaille. Kiintiöpakolaisia vastaan hyökkääminen on halpaa populismia.

Suomeen tulee erittäin vähän maahanmuuttajia vuosittain. Maahanmuuttoa ei pidä rajoittaa, päinvastoin Suomesta pitää tehdä houkuttelevampi paikka asua. Tärkeinpänä asiana pidän sitä, että kaikille Suomessa asuville toteutuu samat oikeudet ja velvollisuudet lähtömaasta riippumatta. Luonnollisesti kotoutumisvaiheessa tulee suunnata resursseja kieltenopetukseen ja muihin kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin.

Suomen pitää kantaa kansainvälistä vastuuta. Vuostittaista kiintiötä pitää nostaa 750 pakolaisesta 1000 pakolaiseen. Yksi merkittävä tekijä sille, että Suomi ei täytä nykyistäkään kiintiötä on se, että kunnat eivät tahdo vastaanottaa pakolaisia kustannusten pelossa. Kuntia täytyy tukea voimaakkaammin tässä asiassa ja jos tämä ei toimi, niin valtio voisi ottaa hoitaakseen kiintiöpakolaisten sijoittamisen.

Minun suomeni on kansainvälinen. Maahanmuuttajat voivat tarjota arvokkaan lisän hyvinvointiyhteiskuntamme kehittämiseen. Huoltosuhteen kehityksen kannalta on tervetullutta saada lisää ihmisiä mukaan työelämään ja maksamaan veroja. Maahamuuttajien kotouttamista pitää kehittää ja heidän työllistymistään nopeuttaa.

Kaikkein hädänalaisimpien ihmisten auttamista on lisättävä. Valitettavasti he eivät aina valikoidu edes kiintiöpakolaisiksi. Tämän ihmisryhmän auttamista tulee tukea ohjaamalla tukea paikan päälle.

Uusliberaalin aikakauden paradokseja on, että samaan aikaan kun vaahdotaan tulevasta työvoimapulasta ja tarpeesta pidentää työuria, samaan aikaan useimmat tässä väestönsiirtymän vaiheessa olevat valtiot ja myös EU rajoittavat siirtolaisuutta voimakkaasti. Tulevaisuus on monikulttuurillinen, mutta monikulttuurillisuus voi myös epäonnistua. Pitää pyrkiä täystyöllisyyteen, taata kunnolliset työehdot kaikille, ja satsata julkiseen koulutukseen -- niillä edellytyksillä monikulttuurillisuus voi olla rikkaus ja valmentaa meitä maailmankansalaisuuteen.

Samaa mieltä sillä varauksella, että etukäteen ei tietenkään voi lyödä lukkoon mitään määrää ja "huomattavasti enemmän" on epämääräinen ilmaisu. Meillä on kosmopoliittisia velvollisuuksia maailman passittomia, sorrettuja ja heikkoja kohtaan, mutta tarvitaan aina myös tilannekohtaista harkintaa.

Joidenkin yritysten harjoittama ihmiskauppaa muistuttava työvoiman tuonti on ainoa "maahanmuuton" muoto jota tulee rajoittaa. Maahamuuttajataustaisen halpatyövoiman syntyä pitää estää säätämällä lakiin perustuva 10 € minimituntipalkka, ei rajoittamalla maahanmuuttoa.

Suomen pitää nostaa kiintiopakolaisten määrää vähintäin Ruotsin ja Norjan tasolle. Mutta on tärkeä huolehtia myös itsekseen Suomeen tulevista pakolaisista. Heitä pitää kohdella inhimillisesti ja oikeudenmukaisesti riippumatta siitä minkälaista hämäräbisnestä heidän maahantuloonsa liittyy. Rahaa pitää varata myös perheenyhdistämisohjelmiin ja tällöin 'perhe' pitää ymmärtää lähtömaan pikemmin kuin Suomen kriteereitä käyttäen.

RKP

Maahanmuutto on Suomelle valtava taloudellinen mahdollisuus viennin, innovoinnin ja kilpailukyvyn suhteen. Globaalissa maailmassa Suomen on taloudellisen tulevaisuutensa takia tärkeämpää kehittää kulttuuriälyään, kuin yrittää eristäytyä kansainvälisyydeltä. Suomeen suuntautuva maahanmuutto on marginaalista verrattuna suuriin eurooppalaisin maihin. Tarvitsemme myös lisää veronmaksajia hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi tilanteessa, jossa suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Lisäksi niin kauan kuin meillä ei ole sotilaallista tai taloudellista mahtia, Suomi on riippuvainen kansainvälisestä osaamisesta, yhteistyöstä ja kaupasta. Suomalaisten yritysten ja yhteiskunnan kilpailu- ja innovaatiokyvyn kehittyminen vaatii osaamista sekä toiminta- ja omaksumiskykyä kansainvälisillä markkinoilla ja foorumeilla. Suomen tulevaisuuden taloudellinen menestyminen perustuu, ei pelkästään Suomen parhaiden, vaan myös maailman parhaiden osaajien kouluttamiseen, rekrytoimiseen ja pitämiseen maassa. Maahanmuutto tulee olla hallittua ja hallittuun maahanmuuttoon kuuluu kotoutuminen. Kotoutumisessa on olennaista olla selkeä prosessi, jolla on tavoitteet. a) Uusi identiteetti: kotoutujalle olla selvää, että uudessa kotimaassa tilalle tulee uussuomalainen identiteetti ja vanha identiteetti jää sulautuu osaksi sitä. Tavoitteena ei tietenkään voi olla muuttuminen täysin "suomalaiseksi b) Kotoutujalla on mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan tasavertaisena c) kotoutujalle on olleellista antaa tietoa Suomen laista ja siihen liittyvistä eroista entiseen kotimaahan nähden, samoin kuin Suomen historiasta, kulttuurista, tavoista, puheutumisesta, tasa-arvosta ja kansalaisvelvollisuuksista d) kotoutujalle annetaan mahdollisuus oppia molempia kotimaisia kieliä e) kotoutujalle annetaan työkaluja yrittäjäksi ryhtymiseen esim. vientiyrittämiseen ja entisen kotimaansa kielen ja kulttuurin tuntemuksen hyväksikäyttämiseen siinä

Suomalaisia on ollut avun saaja sota-aikana. On luontevaa, että Suomi tarjoaa turvapaikan vuorostaan muille. Uskon, että vaikkakin tietyissä tapauksissa voisi olla perusteltua auttaa ihmisiä suoraan kriisialueille, on otettava huomioon, että kriisien lähialueillaankaan kaikki eivät ole turvassa. Ihmisen on voitava hakea turvaa silloin muualta, ja on otettava huomioon myös se, että mm. aktiivisesti sotivia ihmisiä tai raskaisiin rikoksiin syyllistyneitä ei tarvitse ottaa turvapaikkaan. Mielestäni kiintiön voisi nostaa maltillisesti 750:ta 1000:n ja samalla lisää varoja tulisi osoittaa hakemusten käsittelyprosessiin, jotta käsittely-ajat lyhenisivät ja jotta perusteettomien hakijoiden nopeampaan tunnistamiseen olisi enemmän resursseja. Myöskin lisää resursseja tulisi osoittaa kieli- ja kulttuurikoulutukseen kotoutumisen edistämiseksi ja suomalaisen kulttuuriälyn kasvattamiseen.

SDP

En näe mitään tarvetta rajoittaa maahanmuuttoa merkittävästi nykytasosta. EU-jäsenyyden ja Schengen –sopimuksen myötä ihmisten liikkumista, työntekoa ja opiskelua jäsenmaiden alueella on helpotettu. Tämä on hyvä asia niin suomalaisille kuin muillekin eurooppalaisille.. Turvapaikan hakijoiden määrä vaihtelee vuosittain maailmalla olevien kriisien seurauksena. Heidän tilanteensa täytyy ratkaista humanitaarisista lähtökohdista.

Suomi on sitoutunut ottamaan vastaan 1000 kiintiöpakolaista vuosittain. Kyseessä on kansainvälisesti sovittu ja riittävä taso. Suomeen tulee kuitenkin vuosittain huomattavasti vähemmän n. 500-700 kiintiöpakolaisia. Ongelmana on erityisesti kuntapaikkojen löytäminen. Vastaanottokapasiteettia tulee vahvistaa siten, että 1000 kiintiöpakolaisen määrään päästäisiin ja että siinä pysyttäisiin jatkossa.

Keskusta

Ei pitää rajoittaa koska suomi tulee tarvitsemaan lisää työvoimaa lähivuosina.

Kiintiopaklaisten ottaminen ei ole varaa jos ei onnistuta kotouttamisessa. Suomeen tulee jo 2000 - 3000 turvapaikka hakjoita jotka myös ottavat osa sitä rahaa mitä kiintiopakolaisillekin olisi käyttö.

Olen itse "maanhanmuutajan" tytär, so isäni, isoäitini ja tätini saapuivat Suomeen Viipurista Jatkosodan aikana, ja kotiutuivat täydellisesti. Tarina on yleispätevä 2000-luvulla; rajoja ei voida sulkea tai tulijoita rajoittaa. Semminkin kun suomalaiset itse ovat lähteneet työn, opiskelujen ymv vuoksi maailmalle paremman elämän hakuun jo 800 vuoden ajan...

Olemme sidoksissa kansainvälisiin velvotteisiin...

Yllättävän moni luulee kiintiöpakolaisten vastaanoton ja määrän perustuvan Suomen solmimiin kansainvälisiin sopimuksiin. Näinhän ei ole. Ja Nasima oli tietävinään nykyisen pakolaiskiintiön kooksi tuhat.

[mitäs mitäs]

Voisin nimetä muutamankin tahon, joiden pilkallinen riekunta olisi loputon, jos maahanmuuttokriitikot tekisivät noin paljon ja noin karkeita virheitä ihan perusasioissakin koko ajan. Pakolaiskiintiö on tuhat, ja ikäpyramidi tasoitetaan työttömillä elintasopakolaisilla, huraa!

Vaikka en haluaisi myöntää, niin kyllä se taitaa olla niin, että näissä vaaleissa on pakko äänestää persuja.

[Topelius]

Ulkopoliittinen vaalikone on avattu äänestäjille. Tässä omat tulokseni Uudeltamaalta:

1.   Kanerva-Poranen Kirsi      Vihr.   79%
2.   Savolainen Kim      SDP   78%
3.   Kuuvalo Nasu      Vas.   77%
4.   Juvonen Arja      PS   76%
5.   Mutta Markus       SKP   76%

Erikoinen kärkiviisikko... Vähiten sopivana ehdokkaana oli Muutoksen Jouni Jokela 25 % vastaavuudella. Nuivien Persujen prosentit pyörivät 40 prosentin tietämissä.

[IDA]

En ole ulkopolitiikasta näköjään kenenkään kanssa samaa mieltä. Freddy oli paras reilulla 60 prosentilla.

[Pasi Helander]

Joidenkin yritysten harjoittama ihmiskauppaa muistuttava työvoiman tuonti on ainoa "maahanmuuton" muoto jota tulee rajoittaa. Maahamuuttajataustaisen halpatyövoiman syntyä pitää estää säätämällä lakiin perustuva 10 € minimituntipalkka, ei rajoittamalla maahanmuuttoa.

Suomen pitää nostaa kiintiopakolaisten määrää vähintäin Ruotsin ja Norjan tasolle. Mutta on tärkeä huolehtia myös itsekseen Suomeen tulevista pakolaisista. Heitä pitää kohdella inhimillisesti ja oikeudenmukaisesti riippumatta siitä minkälaista hämäräbisnestä heidän maahantuloonsa liittyy. Rahaa pitää varata myös perheenyhdistämisohjelmiin ja tällöin 'perhe' pitää ymmärtää lähtömaan pikemmin kuin Suomen kriteereitä käyttäen.

[/quote]

Ajatus 10 euron minimituntipalkasta on yhtä utopistinen kun toimiva kommunistinen yhteiskunta. Nykyisin alhaisimmat työehtosopimusten mukaiset minimituntipalkat lähtevät vähän päälle seitsemästä eurosta....http://pasihelander.blogspot.com/search?q=minimituntipalkka

[AIP]

Ei voi olla niin, että meillä on oikeus lähteä, mutta meille ei olisi oikeutta tulla.

Kyllä nimenomaan voi olla niin. Skoglund ei ole sisäistänyt vapaan liikkuvuuden periaatetta. Kaikilla tulee olla oikeus poistua maastaan ja mennä sinne mihin on mahdollista mennä. Vastaanoton rajoittaminen ei tarkoita sitä, että sen perusteella olisi oikeutta rajoittaa maasta poistumista, kuten Skoge tahattomasti indikoi.

Kuinkahan äkkiä punaisen rintaman ihmiset ovat muka unohtaneet, että kansalaisten poispääsyn rajoittaminen oli (ja on edelleen, ks. Pohjois-Korea) kommunistivaltainen ilmiö. Ylipäänsä vapaan liikkuvuuden periaate on hukassa kaikilla vapaan liikkuvuuden esitaistelijoilla. Vapaa liikkuvuus on ja on ollut iät ajat totta Suomessa. Jotkin Schengen-sopimuksen periaatteet eivät ole itsestään selviä, vaan tarjoavat lisäoikeuksia tämän periaatteen päälle.

Suhtaudun vapaan maahantulon vaatimuksiin vakavammin heti kun joku tunnustaa marssineensa sen puolesta, että amerikkalaiset olisivat saaneet mennä Gaddafin Libyaan.

[AIP]

Kokeilin sitten aamulla Kymen vaalipiirin ehdokkaita. Ykkösenä listalla oli Persujen Reijo Tossavainen. Tänään tuli postissa Reijo Tossavaisen vaalimainos. Mitäs telepaattista täsmämarkkinointia tämä tämmöinen on?