Tutkimus: Kaksikieliset lapset jäävät muista jälkeen

[kohmelo]

Iranissa tutkittua: Kaksikieliset lapset jäävät muista jälkeen. Näin siis jos opetus tapahtuu jollain toisella kielellä kuin lapsen kotikielellä. Alussa lapset menesteyvät yhtä hyvin kuin muutkin, mutta vähän vanhempina kotikieli aiheuttaakin taakan eikä suinkaan etua.

http://www.thelocal.se/32766/20110323/

Bilingual kids fall behind at school: study

Bilingual 12-year-olds perform worse at school than their monolingual peers, a researcher at Sweden's Örebro University has found.

Researcher Reza Kormi-Nouri's study shows that bilingual children have a linguistic head start when they first go to school, but fall behind as they get older. The results of his study, published in the 'Bilingualism: Language and Cognition' journal, run counter to previous previous findings in the field.

"It's surprising because until now we believed it was the other way around: that bilingual children do worse in the first years of school but then catch up," said Kormi-Nouri.

Kormi-Nouri carried out two types of tests in Iran on bilingual and monolingual children aged between 7 and 12-years-old. All of the children were tested in Persian, the language used in school.
...

[MaisteriT]

Nämä ovat mielenkiintoisia tuloksia kun niitä vertaa valtavirtasuomenruotsalaiseen tutkimusperintöön.

Jostain syystä on juuri näin: suomenruotsalainen on kaksikielinen, mutta ruotsinsuomalainen, -irakilainen, -kurdi jne on puolikielinen. Kysymys ei liene kaksikielisyydestä vaan asemasta yhteiskunnassa. Suomenruotsalaisethan käyvät koulua ruotsiksi.

[hyperbeli]

...

Länsimaissa on tutkimusten mukaan todettu, että kaksikielisyys kehittää ja tukee lapsen kielen kehitystä. Sivistyneiden, koulutettujen vanhempien monikielisten lasten kieli kehittyy hyvin ja sanavarasto on laaja.

...

Tämä oppiminen on luonnollisesti vaatinut vähän töitä vanhemmilta, mutta haluan sanoa, että useamman kielen omaksuminen lapsuudessa ei ole mahdotonta. Monikielisyys on rikkautta.

Useamman kielen omaksuminen on varmasti sellainen rikkaus, johon kannattaisi vaikka uhratakin sitä muuta oppimista (mikäli siis se heikentää muuta oppimista). Ainakin, mikäli kyseessä on kieli, jolla on käyttöä.

En ole noihin viittaamiisi tutkimuksiin törmännyt, mutta kun käsittääkseni viittaat suomenruotsalaisten tilanteeseen, niin käsittääkseni heidän koulumenestyksensä on huonompaa kuin yksikielisten suomalaisten. Olen ymmärtänyt, että he menestyvät suurin piirtein yhtä huonosti koulussa kuin ruotsalaiset keskimäärin.
Lähteeksi Wikipedia antaa: Kyllönen, Teija: Suomen kielikoulutuspoliittinen tilanne suomenruotsalaisten näkökulmasta keväällä 2006 (PDF) Jyväskylän yliopisto. Viitattu 15.7.2008.

[punikkikeisari]

Onko tämä nyt sitä monikulttuurillisuuden huumaa kun ajatellaan, ettei kahden rinnakkaisen kielijärjestelmän prosessointi ole mistään pois, vaan on sellaista yksiselitteistä rikkautta?

Mieleen tulee vertaus erityislahjakkaiden kouluihin. Kognitiivisesti riittävän kyvykäs lapsi voi varmasti hyötyä tällaisesta lisästimulaatiosta, mutta vähemmän kyvykäs ei pysty omaksumaan tietoa nopeutetussa tahdissa. Suomalaisessa peruskoulujärjestelmässä on sen verran paljon löysiä, että lahjakas oppilas pystyy läpäisemään sen hyvin arvosanoin kaksikielisenäkin, tosin hän joutuu varmaankin työskentelemään kovemmin. Mutta vähemmän lahjakkailla on vaara jäädä kahdessa kielessä puolikielisiksi, ja kärsiä tästä muussakin opetuksessa. Näin siis maalaisjärjellä pohdiskellen.

Löytyykö suomenruotsalaisesta aineistosta puolikielisten ja menestyksekkäiden kaksikielisten ryhmiä, joita tässä ounastelen, vai menikö metsään? 

[RP]

Iranissa tutkittua: Kaksikieliset lapset jäävät muista jälkeen. Näin siis jos opetus tapahtuu jollain toisella kielellä kuin lapsen kotikielellä. Alussa lapset menesteyvät yhtä hyvin kuin muutkin, mutta vähän vanhempina kotikieli aiheuttaakin taakan eikä suinkaan etua.

Pelkään pahoin, että tästä virallisesti vedettävä johtopäätös on, että mamuperheiden kotikielen opettamiseen koulussa pitää satsata entistä enemmän....

[ämpee]

Joskus hän saattaa miettiä sellaisia sanoja kuin rintamamiestalo, joka on aika suomalainen ilmiö ja usein tuntematon ihmiselle, joka ei ole asunut Suomessa.

Itseasiassa kyse on käsitteestä, tai käsitekokonaisuudesta.
Sanasisältönä "rintamamies", joka edellyttää käsitteen "rintama" ymmärtämistä, ja maamme historian tuntemusta.
Käsitekokonaisuus "rintamamiestalo" on myös osa historiaa, joten jos joku lapsi ihmettelee tälläistä sanaa, niin arvelen sen ihmettelyn koskevan aivan samalla tavalla kaikkia lapsia, ja nykyään monia nuoria aikuisiakin.

Monikielisyys on rikkautta.

Eittämättä asia on näin, mutta jotkut kielet antavat tätä rikkautta monin verroin joihinkin toisiin verraten.
Esimerkiksi venäjänkieltä osaamalla saa potenttiaalisia ystäviä noin 300 miljoonaa kerralla, ja espanjaa osaamalla rikastuu, todella arvaten, noin 500 miljoonan potenttiaalisen ystävän edestä.
Joten tuota taustaa vasten joku kymmenen miljoonan vähemmistökieli ei todellakaan ole mikään investointi, vaan virhehankinta.
Suomea esimerkiksi ei kannata opiskella, vaikka myyntihinkuiset japanilaiset ovat aikanaan tehneet niin, mormooneista puhumattakaan.

Tuosta edellisestä tuli mieleeni kuulemani tarina, jonka todenperäisyyttä en epäile, mutta joka saattaa silti olla aivan keksitty.
Japanilainen tuli vuonna sirppi ja vasara Finnairin Moskovan toimiston ovesta sisälle, jolloin toinen kahdesta päivystävästä tiskin takana olijoista kommentoi kolleegalleen:
"Kato, vinosilmä tuli".
Johon japanilaisen kommentti oli:
"Niin tuli, ja haluaa lipun Helsingin kautta Tukholmaan".
Tarinan mukaan kasvojen väriä vaihdeltiin erittäin ripeästi, siellä tiskin paremmalla puolella, ja neuvostovaltiossa se koskaan ei ollut asiakkaan puolella.

Nykyään tuosta luultavasti saisi pallon jalkaan, silloin se oli lähinnä koomista.

[Alapo]

Kaksikielisiä lapsia kuljettaessa joskus tuntuu että otsikko käy toteen

[Turkulaine]

Tuo tulos on tosiaan ristiriidassa aiemman tutkimuksen kanssa. On huomioitava, että tutkimuksessa oli vertailtu turkkilaisia ja kurdeja valtaväestöön, persialaisiin. Vähän tulee sellainen rasistinen tunne, ettei testimenestyksen erottavana tekijänä olisi välttämättä juuri kaksikielisyys.

[Turkulaine]

The aim of the current study was to examine the effects of bilingualism on letter and category fluency tasks. Participants were 1,600 monolingual and bilingual children from three cities in Iran: Tehran (Persian monolinguals), Tabriz (Turkish–Persian bilinguals), and Sanandaj (Kurdish–Persian bilinguals). We separately presented nine Persian letters and thirty-one categories to the participants, and asked them to generate as many words as possible using each of these initial letters and categories within a maximum of three minutes. Bilingual children generated more words than monolingual children in the letter fluency task; this effect was more pronounced in Grade 1 and for Turkish–Persian bilinguals. However, Persian monolinguals generated significantly more words than both bilingual groups in the category fluency task. Thus, bilingualism can be of both advantage and disadvantage, and produce a dissociative effect. We discuss the results on the basis of the specific nature and different cognitive demands of letter and category fluency tasks. We suggest that the degree of language proficiency of bilinguals should be considered as an important variable in future research on bilingualism.

Tässä on siis vertailtu Iranin pääkaupungissa asuvia persialaisia Itä-Azerbaidjanin turkinsukuisiin kansoihin ja Iranin Kurdistanin asukkaisiin. Meikäläisestä näkökulmasta noita voinee pitää eri maina. Tästä ei vielä paljoa päätellä kaksikielisyydestä.

[maltti on valttia]

 Realismi ja rasismi on hieman samanoloiset sanat, ei se ole ihme että ne sekoittaa, varsinkin jos on luontainen taipumus käsittää asiat väärin.