YLE Teema blogi: Onko ihmisen värillä väliä?

[Iloveallpeople]

Onko ihmisen värillä väliä?

Inhoan rasismia. Se tuskin on yllättävää. Inhoan kaikenlaista syrjintää.
Inhoan rasismia – mutta rakastan rotuja. Tai mitä ne sitten ovatkaan... Onkohan niitä edes?

Ihmisten erilaisuus ja ihmislajin monimuotoisuus on aina ihastuttanut minua ja herättänyt lapsenomaista uteliaisuutta. Ehkä tämä juontaa vuodesta 1959, jolloin pikkutyttönä ensimmäisellä Helsingin-matkallani pääsin Suomi-Ranska-maaotteluun ja ihastuin kovaa pinkoviin yönmustiin, valkohymyisiin urheilijoihin. Musta mies oli ihme ilmestys Kukonharjan kansakoululaiselle.

Kysymys ihmisen ihonväristä on ollut pitkään täysi tabu. Tieteessäkin. Harvaa sellaista asiaa, jonka voimme omin silmin nähdä, on tutkittu näin vähän. Syynä on tietysti pelko, että tiede voisi taas olla tukemassa rasistisia ennakkoluuloja ja jopa rasismia, ihonväriin perustuvaa syrjintää.
...

Silti tieteessä ei saisi olla tabuja. Ulkonäkömme ON yhteydessä siihen, mistä esi-isämme ovat kotoisin, ja jokin merkityshän ns. rotupiirteiden kehittymisellä ja säilymisellä on ihmislajille.
...

Poliittinen korrektius ei saa estää kysymästä, onko esim. kantasuomalaisten, somalien tai vietnamilaisten sairastuvuudessa eroja.

Rodusta ei silti ole kysymys. Sitä myötä kun ihmisyksilöiden geeniperimää on selvitetty, käsitys edes jollain lailla tieteellisesti perusteltavista ihmisroduista on lopullisesti hajonnut. Geeneistä ei löydy ihmisrotuja, vaan ihmisyksilöt eroavat toisistaan monenlaisilla ominaisuuksilla.
...

Rotu on kiehtova ja kauhea kysymys. YLE Teema avaa tänä keväänä näkökulman niin rasismiin historiallisena asenteena (Historiadokumentti Ihmisten eläintarha 5.4.) ja politiikkana (Teemalauantai Amerikkalainen rasismi 2.4.), kuin ihonväriin ja ihmisrotuun nykyisenä tieteen tutkimuskohteena (Tiedeteema 31.3. ja Tiededokumentit 7.4. ja 14.4.).

Riitta Jalonen on YLE:n asiaohjelmien tilaaja, jonka mielestä tieto ei lisää vain tuskaa, vaan myös iloa.

Kirjoitus kokonaisuudessaan: YLE Teema blogi

[Equus Asinus]

Tuo tumma iho tuntuu jostain syystä heikentävän ihmisen työmotivaatiota.

[Whomanoid]

Ohjelmat, joita tuossa mainostetaan vaikuttavat mielenkiintoisilta ja asiallisilta, mutta niiden esittäminen juuri ennen eduskuntavaaleja on jotenkin läpinäkyvää.

Vai olenkohan vainoharhainen?  

Jos kytkentä on poliittinen, niin se on paitsi televisionkatsojia aliarvioivaa myös häpeällistä ohjelmapolitiikkaa Yleltä.  

[risto]

Ihan mukava kirjoitus ja pitkälti samat mietteet kuin Riitta Jalosella: ihmisen monimuotoisuus on mielenkiintoista.

Yksi kohta hyppäsi silmään ja vaikuttaa mielestäni hieman erikoiselta väitteeltä:

Geneettisesti tarkastellen naapurin Maija voi olla minusta jopa etäämpänä kuin Suomeen paljon myöhemmin kotoutunut Saida.

Olettaen, että Maijalla tarkoitetaan tässä kantasuomalaista ja Saidalla esimerkiksi kantatunisialaista, väite kuulostaa äkkiseltään aika kovalta. Arkijärjellä pohtien luulisi, että Maija on geneettisesti lähempänä Riittaa kuin Saida. Geenien vaikuttamien asioiden puolesta taas Saida saattaa toki olla lähempänä Riittaa kuin Maija. Sinänsä mielestäni asialla ei ole varsinaisesti merkitystä muuten kuin akateemisen mielenkiinnon kannalta.

Ehkä tässä ymmärrän väärin "geneettisen läheisyyden". Tämä viestiketju ei olisi saavuttanut tiettyä kypsyyttä ilman autovertausta ^tm, joten kehitellään aiheesta sellainen: Onko muovista tehty auto "geneettisesti lähempänä" muovista tehtyä moottoripyörää vai alumiinista tehtyä autoa? Tällaisessa tilanteessa molempien autojen "fenotyyppi" (eli ilmiasu) on lähempänä toisiaan kuin moottoripyörää, mutta toisaalta "genotyyppi" (tässä tapauksessa kehityshistoria) saattaisi yhdistää enemmän näitä muovisia kulkuvälineitä kuin autoja.

[risto]

Tuo tumma iho tuntuu jostain syystä heikentävän ihmisen työmotivaatiota.

Tumman ihon ja heikon työmotivaation kausaliteettisuhde lienee osoittamatta. Tumma iho ja lämmin ilmanala taas korreloivat vahvasti keskenään. Kylmä ilma ja työpakko (ja sitä kautta motivaatio) taas vastaavasti korreloivat keskenään. Näin mutkan kautta voi siis ottaa ainakin hypoteesiksi näkemyksen, jonka mukaan tummalla iholla ja heikolla työmotivaatiolla voisi olla globaalisti selvä tilastollinen korrelaatio, mutta ei mitään "tumma iho"->"heikko työmotivaatio" -kausaliteettia.

Ei tarvitse mennä kuin Espanjaan loppukeväästä, ja ymmärtää kyllä varsin hyvin miksi työ ei maita ihan samaan tahtiin kuin pohjoisessa. Ainakaan ilman tehokasta ilmastointia.

Vastaavasti täkäläisistä maahanmuuttajaryhmistä Somalian ulkopuolisesta Afrikasta tulevat, somaleja usein huomattavasti tummemmat maahanmuuttajat vaikuttaisivat tilastojen ja näköhavaintojen perusteella varsin työteliäiltä.

[Kimmo Pirkkala]

- Jokainen etelässä lomaillut ja kesällä työskennellyt tajuaa, että jos keli on helvatan kuuma, niin eipä ole kiva töitä tehdä ja muutenkin aktiivisuus helposti löpsähtää.
- Jokainen joka on tottunut työskentelemään tietää että työskentelyn aloittamiseen on kynnys matalampi kuin...
- jokaisella joka on enimmäkseen vain loikoillut viime aikoina ja tottuneesti jatkaa loikoiluaan. Ei oikein irtoa töihin lähtö, siitä tulee yllättävän vaikeaa siitä hommien aloittamisesta kun tarpeeksi pitkään vätystelee. Varsinkin jos on pirun kuuma, eikä nyt oikeastaan edes tarvitse kauheasti mitään tehdä, kun olo on mukava ja viikunapuu täynnä hedelmiä.

Korrelaatio on päivänselvä. Mutta tumma iho ei johda laiskuuteen, vaan ympäristö johtaa sekä laiskuuteen että tummaan ihoon pitkässä juoksussa. Toinen tulee evoluution kautta ja toinen olosuhteiden vaikuttaessa sekä yksilöön suoraan, että olosuhteiden muokatessa tapa- ja työkulttuuria.

Tai koska esi-isämme tulivat Afrikasta, pitäisi kai sanoa, että ympäristö on vaikuttanut vaaleaan ihoon ja ahkeruuteen. Afrikkaa tylympi ympäristö on pakottanut molemmat esiin ihmisessä.

[Sanglier]

Rodut huomattiin ja määriteltiin satoja, ehkä tuhansia vuosia ennen kuin geeneistä tiedettiin yhtään mitään. Pieni lapsi joka ei osaa sanoa "rotu" huomaa että on erinäköisiä ihmisryhmiä. Jotka eivät edes haise samalta.

Eikö voida sopia että ihmisistä puhutaessa rotu viittaa ensisijaisesti silmin havaittaviin eroavaisuuksiin? Pakkomielteinen ja automaattinen rotujen olemassaolon kiistäminen on juuri sitä sellaista mitä tieteen ei pitäisi hyväksyä. Ja silti juuri tieteen ulkopuolella roduista puhutaan ihan luontevasti, jopa ei-uunittavassa tarkoituksessa.

Värillä ei tosiaan pitäisi olla muuta kuin esteettistä väliä. Ja ruskettumiseen, D-vitamiiniin yms liittyviä juttuja. Epätieteellistäkö? Ja jos värillä ei kertakaikkiaan ole väliä, niin hohtavat hampaatko ne mustat atleetit saivat juoksemaan lujaa?

[Jouko]

Värillä ei ole väliä kunhan se on musta. Okei. Ihailen rajattomasti mustia naisia. Mutta en ihonvärin takia vaan muuten uljaan vartalon vuoksi.

Samaa epäilen valkoisten naisten asennoitumisesta mustiin miehiin

[normi]

vastaus kysymykseen.

Kyllä on, muuten koko kysymys ei nousisi esiin.

[matkamasentaja]

Värillä ei ole väliä kunhan se on musta. Okei. Ihailen rajattomasti mustia naisia. Mutta en ihonvärin takia vaan muuten uljaan vartalon vuoksi.

Samaa epäilen valkoisten naisten asennoitumisesta mustiin miehiin

Niin.. Uljasvartaloisia naisia on mukava katsella. Mutta ei musta ihonväri ole uljaan vartalon tae. Mutta onhan mustassa pantterissa jotain erilaista kuin siinä perusmallissa..
Musta perusnainen taas arvostaa pulleata vaaleata vinossa kulkevaa miestä koska ulkonäkö kertoo varakkuudesta (on ollut ruokaa syötäväksi yllin kyllin ja tuhti lompakko painanut ryhdin vinoon  ).

[Luotsi]

Rodusta ei silti ole kysymys. Sitä myötä kun ihmisyksilöiden geeniperimää on selvitetty, käsitys edes jollain lailla tieteellisesti perusteltavista ihmisroduista on lopullisesti hajonnut.

Älä Riitta tuollaisilla nyt päätäsi vaivaa! Riittää kun muistat tämän iskulauseen: "Rotu paha, etno hyvä!".
Etniteetti on hyvä asia ja sen perusteella suosiminen on vain positiivinen juttu, kun taas rotu on jotain jonka perusteella rasistisesti syrjitään ja sehän on ihan kauheaa!

[KalleK]

Näyttää joillekin olevan nimenomaan värillä väliä, kuten tuon blogin kirjoittajalle kun on ollut niin lumoutunut yönmustista ranskalaisista

Miksei nämä oikarinen-jabait sun muut koskaan lumoudu ihanan kellertävistä japanilaisista uroksista?

Eivät kehtaa sitä ääneen sanoa, mutta minäpä kehtaan: pip-peli.

No niin, siinä se vastaus tuli, ei tarvitse kirjoitella kilometritolkulla graduja ja luoda uraa monikulttuuriasiantuntijana.

[H.omma]

Eivät kehtaa sitä ääneen sanoa, mutta minäpä kehtaan: pip-peli.

Löytyykö jostain jotain oikeasti tutkittua siitä että mustilla olisi oikeasti isommat kalut kuin valkolaisilla, vai onko tämä vaan joku poliittisesti korrekti urbaani legenda jota levitellään sen takia että mustilla ei ole yhtään mitään muuta millä ylpeillä?

[MaisteriT]

Ihan mukava kirjoitus ja pitkälti samat mietteet kuin Riitta Jalosella: ihmisen monimuotoisuus on mielenkiintoista.

Yksi kohta hyppäsi silmään ja vaikuttaa mielestäni hieman erikoiselta väitteeltä:

Rodusta ei silti ole kysymys. Sitä myötä kun ihmisyksilöiden geeniperimää on selvitetty, käsitys edes jollain lailla tieteellisesti perusteltavista ihmisroduista on lopullisesti hajonnut. Geeneistä ei löydy ihmisrotuja, vaan ihmisyksilöt eroavat toisistaan monenlaisilla ominaisuuksilla. Geneettisesti tarkastellen naapurin Maija voi olla minusta jopa etäämpänä kuin Suomeen paljon myöhemmin kotoutunut Saida.

Tämä väite on täydellistä puuta heinää. Todennäköisyys että olen 10-20 sukupolvessa sukua Maijalle jopa hyvinkin montaa kautta on varsin iso, mutta mahdollisuus että olisin yhtä paljon sukua Saidalle on erittäin pieni. Olisi kiinnostavaa tietää mistä moinen käsitys juontaa - luulen että kysymys on ideologiasta. Saidan on pakko olla samaa sukua, koska muuten rasismi.

Sama Jalonen varmaan väittää myös pokkana, että suomalaiset ovat sisäsiittoista kansaa joka tarvitsee uusia geenejä ulkopuolelta.

Ei silti, ei minulla ole mitään uusia geenejä vastaan, mutta tämä on hyvässä uskossa(?) kirjoitettua soopaa.

[punikkikeisari]

Mikä siinä rotu-sanassa oikein on vikana, kun sitä ei saa käyttää ilman lainausmerkkejä? Eikö vakiintunutta termiä voitaisi huoletta käyttää puhuttaessa fenotyypin ryhmäeroista? Kun tämä fenotyyppi kuitenkin vaikuttaisi olevan periytyvää lajia.

Wikipediasta: Koska termillä rotu ei ole olemassa yksiselitteistä luonnontieteellistä määritelmää, pyritään koko sanaa välttämään luonnontieteellisessä kielenkäytössä.

Tästä voidaankin nostaa esiin kysymys: miten voidaan luonnontieteellisesti todistaa, ettei ihmisrotuja ole olemassa, jos koko rotu-käsitettä ei ole tyhjentävästi määritelty?

Em mää tiijä, mua ei taas oikeen huvita mikään. Meen Peräkammarin suureen äo-ketjuun rinkirunkkaamaan.

[MaisteriT]

Geneettisesti tarkastellen naapurin Maija voi olla minusta jopa etäämpänä kuin Suomeen paljon myöhemmin kotoutunut Saida.

Tämä väite on täydellistä puuta heinää.

Tuolla onkin nimimerkki Kaarlon aika tyhjentävä kommentti:

Ihmisen ihonvärin geneettinen ja fysiologinen perusta tunnetaan kyllä melko hyvin nykyisin. Ks. englanninkielinen Wikipedia viitteineen.

"Geneettisesti tarkastellen naapurin Maija voi olla minusta jopa etäämpänä kuin Suomeen paljon myöhemmin kotoutunut Saida."

Ei pidä paikkaansa, mikäli Saida kuuluu eri rotuun kuin Maija. Tuo ajatus, että erirotuiset saattavat olla geneettisesti lähempänä toisiaan kuin samanrotuiset, on yksi niistä epätieteellisistä legendoista, joita levitetään "antirasismin" nimissä. Tuo legenda on kumottu esimerkiksi Witherspoonin ja kollegoiden tutkimuksessa "Genetic Similarities Within and Between Human Populations" (Genetics 176 (1): 351–9). Siinä todetaan seuraavaa:

Thus the answer to the question "How often is a pair of individuals from one population genetically more dissimilar than two individuals chosen from two different populations?" depends on the number of polymorphisms used to define that dissimilarity and the populations being compared. The answer, can be read from Figure 2. Given 10 loci, three distinct populations, and the full spectrum of polymorphisms (Figure 2E), the answer is 0.3, or nearly one-third of the time. With 100 loci, the answer is ~20% of the time and even using 1000 loci, 10%. However, if genetic similarity is measured over many thousands of loci, the answer becomes "never" when individuals are sampled from geographically separated populations.

Linkki: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1893020/?tool=pmcentrez

Erirotuiset henkilöt eivät siis koskaan ole geneettisesti enemmän samanlaisia kuin samanrotuiset.

"Rodusta ei silti ole kysymys. Sitä myötä kun ihmisyksilöiden geeniperimää on selvitetty, käsitys edes jollain lailla tieteellisesti perusteltavista ihmisroduista on lopullisesti hajonnut."

Ei ole. Johtavat populaatiogeneetikot kuten Neil Risch ovat sitä mieltä, että uusimman tutkimuksen valossa rodun käsitteen käyttö on erittäin hyvin perusteltua tieteessä: http://genomebiology.com/2002/3/7/comment/2007

Ihmisen rotu voidaan selvittää hänen genominsa perusteella erittäin pienellä virhemarginaalilla: http://med.stanford.edu/tanglab/publications/PDFs/GeneticStructureSelfIdentifiedRaceEthnicityAndConfoundingInCase-ControlAssociationStudies.pdf

Rotu, "jota siis ei ole", voidaan selvittää. Tämähän ei tietenkään todista, että kysymys on rodusta jonkun tietyn määritelmän mukaan, mutta kuitenkin voidaan selvittää mistä ihminen on kotoisin ja minkätyyppistä ulkonäköä geeneihin liittyy.

[KalleK]

Eivät kehtaa sitä ääneen sanoa, mutta minäpä kehtaan: pip-peli.

Löytyykö jostain jotain oikeasti tutkittua siitä että mustilla olisi oikeasti isommat kalut kuin valkolaisilla, vai onko tämä vaan joku poliittisesti korrekti urbaani legenda jota levitellään sen takia että mustilla ei ole yhtään mitään muuta millä ylpeillä?

Kondomivalmistaja Durex teki ainakin muutama vuosi sitten jonkinasteisen tutkimuksen vehkeiden koosta Euroopassa.

Pisimmät heijarit tuon tutkimuksen mukaan olivat - töttöröö - ranskalaisilla! (n. 0,5mm keskimäärin pidemmät kuin esim. ruotsalaisilla).

Joku valopäätoimittaja (olisiko ollut jopa Radio Rockissa) ihmetteli tätä jopa ääneen radiossa, että "siinäs nyt näitte rotutohtorit, Jean-Pierreillä on sittenkin isommat, mustilla ja valkoisilla ei ole mitään eroa!"

Ei ollut kaveri vissiin koskaan käynyt Ranskassa tai katsellut telkkarista esim., miltä näyttää Ranskan jalkapallomaajoukkue...

Totuushan asiassa on tietenkin se, että musta iho taittaa valoa aivan erilailla kuin valkoinen iho, joten kaikki kehon lihakset näyttävät mustalla iholla paljon isommilta kuin valkoisella iholla. Katsokaa vaikka bodareita ja miettikää, miksi he värjäävät kisoihin ihonsa melkein neekerinmustaksi.

Eli ei huolta, veljet! Enää tämä asia täytyy saada vielä naistenkin tietoon...

[Maastamuuttaja]

Pieni syrjähyppy tästä kalustokysymyksestä ilmastoasiaan: joskin kuumassa ilmanalassa fyysinen työ on raskasta niin ei se juuri kevyempää ole pakkasessakaan.

[risto]

Pieni syrjähyppy tästä kalustokysymyksestä ilmastoasiaan: joskin kuumassa ilmanalassa fyysinen työ on raskasta niin ei se juuri kevyempää ole pakkasessakaan.

Ero onkin siinä, että pakkasessa on pakko tehdä töitä, tai henki lähtee. Näin siis ennen wanhaan. Nykyään elannon saa Valdelta tarvittaessa, mutta tilanne oli ratkaisevasti erilainen esimerkiksi 100 vuotta sitten.

Suomessa ei paljon banaanipuut talvella tuota. Eikä oikein juuri mikään muukaan talvella. Esimerkiksi polttopuuta ja ruokaa oli syytä kerätä talven varalle.