Monikulttuuri-ideologian rakenteiden purkaminen

[gloaming]

Jos ja kun poliittista valtaa näyttäisi ensikuussa tulevan, on aika alkaa hahmottelemaan monikulttuuri-ideologian rakenteiden systemaattista purkamista valtionhallinnossa sekä julkisesta rahoituksesta riippuvaisissa instituutioissa ja laitoksissa.

Tässä ketjussa on tarkoitus käsitellä tähän liittyviä toimenpiteitä, tunnistaa kohteita ja arvioida toimenpiteiden toteutettavuutta sekä vaikutuksia. Huomiot voivat olla yleisluontoisia tai hyvinkin yksityiskohtaisia.

---

Seuraavassa muutamia (varsin ilmeisiä) yleisluontoisia havaintoja:

Tärkeimmät instrumentit ovat lainsäädännön ja virallisten ohjeistuksien sisältö sekä budjettivalta. Jälkimmäisellä tarkoitan paitsi valtion niin myös pienempien kokonaisuuksien budjetteja. Tärkein intervention kohde on sisäministeriö.

Yleisiä interventiomekanismeja:
- Virkojen lakkauttaminen
- Yksiköiden lakkauttaminen
- Yksikön rahoituksen radikaali leikkaaminen
- Kolmannen sektorin toimijan rahoituksen leikkaaminen/lopettaminen

Paikallisia interventiomekanismeja:
- Organisaatiomuutokset (esim. ns. sivuttaissuunnassa siirtäminen), jossa joku toimija olennaisesti ohitetaan, ts. hän ei saa asiaan liittyviä työtehtäviä, jolloin hän ei voi käyttää asiaan liittyvää valtaa
- Esimiesvaltaan perustuvat painostuskeinot, kuten työhuoneen siirtäminen tai pienentäminen (esim. kellariin), lomajärjestelyiden vaikeuttaminen, työn sisällön ja kuvan muuttaminen, kommennustöihin sijoittaminen, edustus ym. kulujen riitauttaminen, luontaisetujen (auto, asunto jne.) lakkauttaminen
- Yksiköiden erityistilintarkastukset
- Toimitilojen vuokrankorotukset vastaamaan yleistä markkinatasoa (tai joitakin kymmeniä prosentteja enemmän)
- Ulkoistaminen

Mahdollisia toteutuksen viitekehyksiä:
- Julkisen hallinnon tuottavuusohjelma
- Leikkauslistat
- Yliopistouudistus
- Panos/tuotos -laskelmat
- Tulostavoitteet ja -mittarit

[ike60]

Hyviä toimenpide-ehdotuksia, vaikka vielä varsin yleisellä tasolla (kuten totesitkin).

Itse korostaisin noiden ohella kaikenlaisen asiaa koskevan tiedon lisäämistä:

• humanitaarisen maahanmuuton kustannukset olisi selvitettävä. Paras taho tällaisen selvityksen tekemiseen olisi jokin puolueeton tutkimuslaitos. Jos mahdollista, tällainen selvitys olisi hyvä tehdä usean EU-maan osalta.
• Suomen solmimien kansainvälisten sopimusten todellisuudessa asettamat reunaehdot maahanmuuttopolitiikalle olisi myös selvitettävä. Mitä ne sanamuodoltaan oikeasti sulkevat mahdollisuuksien ulkopuolelle; miten niitä on tulkittu muissa niitä solmineissa maissa jne.
• Euroopan ulkopuolelta suuntautuneen maahanmuuton vaikutukset siellä, missä monikulttuuristuminen on edennyt paljon pidemmälle kuin täällä. Miten se on vaikuttanut kohdemaan kansalaisten elämänlaatuun, turvallisuuteen, asenteisiin, yhteisöllisyyteen jne. esim. Hollannissa, Saksassa, Britanniassa, Ranskassa?
• suomalaisen maahanmuuttopolitiikan historia: millä tavoin esim. oleskeluluvan myöntämisperusteet ovat muuttuneet, kuka ehdotti mitä, kuka päätti mitä, miksi sosiaaliturva muutettiin asumisperusteiseksi jne.

Nyt on kiire, joten listan täydentäminen jää myöhempään ajankohtaan. Kyse on siis tiedoista, jotka auttavat maahanmuuttopolitiikan suunnittelua, jotka kansalaisilla on oikeus tietää jne.

[Aurelius]

-Painopisteen muutokset tiede- ja koulutuspolitiikassa. Ei myönnetä enää tutkimusmäärärahoja, projektirahoitusta, tohtorikoulutuspaikkoja, matka-apurahoja, tukea konferenssien järjestämiseen ym. Opetussuunnitelmien uudistaminen, ideologinen mamutus pois. Ideologista tutkimusta saa tehdä omalla kustannuksella tai yksityisellä rahalla, älköön rahoitettako valtion varoista.

-Tuloksellisuuden valvontamekanismien luonti ja käyttöönotto kunnallisissa ja valtiollisissa projekteissa ja avustuskohteissa. Määrärahoja ei myönnetä hankkeisiin, joista ei voida osoittaa koituvan mitattavaa hyötyä. Määrärahoja lisätään sinne, missä hyötyä syntyy.

-Viranhaltijoiden päätösten, rahankäytön ym. laillisuusvalvontaan panostaminen, myös takautuvasti. Syytteiden nostaminen ja viraltapano väärinkäytösten ilmetessä.

Tärkeintä olisi joka tapauksessa muuttaa toimintaa ohjaavaa ajatusmaailmaa, käsitystä siitä, mikä on 'yleisesti hyväksyttävää' ja mahdollista, 'maan tapa'. Toiminta asettaa itse itselleen rajoja. Nyt on tyypillistä, että 'hyvien ihmisten' toimien laillisuutta ei valvota. Vuosia on luotu ilmapiiriä, jossa sillä ei ole niin väliä. Laillisuus kunniaan: lakia on sovellattava katsomatta henkilöön. Siitä nähdäkseni muutos lähtee.

[Kommeli]

Toisen asteen oppilaitosten rahoituksen uudistaminen siten, että opiskelijoiden haaliminen kolmannesta maailmasta ei ole enää kannattava bisnes.

Tarkoitat korkeakouluasteen?

[gloaming]

Ilmaisen oikeusavun rajoittaminen vain Suomen kansalaisiin.

Oikeus ilmaiseen oikeusapuun on ainakin kansainvälisen suojelun osalta mainittu kv sopimuksissa. Mahdolliset valituskierrokset pitäisi kuitenkin mielestäni mennä omasta pussista.

[Rafael K.]

Itse korostaisin noiden ohella kaikenlaisen asiaa koskevan tiedon lisäämistä:
Suomen solmimien kansainvälisten sopimusten todellisuudessa asettamat reunaehdot maahanmuuttopolitiikalle olisi myös selvitettävä. Mitä ne sanamuodoltaan oikeasti sulkevat mahdollisuuksien ulkopuolelle; miten niitä on tulkittu muissa niitä solmineissa maissa jne.

Ei sellaisia sopimuksia ole, kiintiöpakolaisten määräkin on Suomen omassa määräysvallassa. Geneven pakolaissopimuksen ovat allekirjoittaneet myös Japani ja Viro, eikä niissä näy suuria määriä somaleita tai afgaaneja.

[Jouko]

Vaikka tiedetään vahvasti tosiasiat, ei pidä mennä niiden edelle. Ensin täytyy saada poliittista valtaa ja sitten aletaan tehdä muutoksia.

Sanon vain: käykää äänestämässä.

[gloaming]

Vaikka tiedetään vahvasti tosiasiat, ei pidä mennä niiden edelle. Ensin täytyy saada poliittista valtaa ja sitten aletaan tehdä muutoksia.

Politiikan suunnittelustahan tässä on kysymys. Ei vaaleihin voi mennä sammutetuin lyhdyin ja sitten yht'äkkiä keksiä itseään, jos sattui tulemaan menestystä.

[Rafael K.]

Vaikka tiedetään vahvasti tosiasiat, ei pidä mennä niiden edelle. Ensin täytyy saada poliittista valtaa ja sitten aletaan tehdä muutoksia.

Politiikan suunnittelustahan tässä on kysymys. Ei vaaleihin voi mennä sammutetuin lyhdyin ja sitten yht'äkkiä keksiä itseään, jos sattui tulemaan menestystä.

Ihan hyvä tällainen projekti on, ja mieluummin tätä kommentoin kuin suvaitsevaiston uusinta persu-vastaista purkausta.

Monikulttuurinen, eli perinteisten elämänmuotojen jatkuvaan uudelleenjärjestelyyn pyrkivä asiantuntijavalta on sen verran syvälle rakenteisiin pesiytynyt, että mikä tahansa julkishallinnon resurssien vähentäminen luultavasti on hyvästä. Tiepiirejä ei ehkä ensimmäiseksi tarvitse lakkauttaa, mutta kaikki muu on tarkastelun kohteena. Nopein tie kohti voittoa olisi luultavasti aloittaa vastustajan propagandakoneistosta, eli yleisradion, yliopistojen ja kaiken muunkin koulutuksen rahoituksesta ja tavoitteenasettelusta.

[Jaakko Sivonen]

Mahdollisia toteutuksen viitekehyksiä:

[...]

- Yliopistouudistus

Yliopistouudistus on mokutuspuolue kokoomuksen ideoima ja muiden vallassa olevien mokutuspuolueiden tukema. Sitä on perusteltu myös epämääräisellä "kansainvälistämisellä", jota laatijat pitävät itseisarvona; muun muassa näin hallituspuolueiden edustajat ovat kehuneet yliopistouudistustaan:

Yliopistouudistus ja kansainvälistämisstrategia ovat fantastisia uudistuksia, joita ilman tippuisimme kehityksen kelkasta.

http://www.ukkola.net/sisalto/kannanotot-kaikki.htm

Retoriikka on tuttua maahanmuuttokeskustelusta: "väistämätöntä", "luonnollista", "rikkautta".

Tosiasiassa yliopistouudistuksen näkyvimmät seuraukset tähän mennessä ovat olleet byrokratian lisääntyminen ja opetustarjonnan väheneminen. Ennen oli kaksi hallinnon tasoa: ainelaitos ja tiedekunta. Tulevaisuudessa niitä on neljä: oppiaine, oppiaineryhmä, suurlaitos, tiedekunta. Resursseja menee yhä enemmän hallintoon ja yhä vähemmän tutkimukseen ja opetukseen. Yliopistojen henkilökunnasta vain joka kymmenes katsoo yliopistouudistuksen onnistuneen, eivätkä opiskelijatkaan pidä siitä.

Yliopistouudistus on epäonnistunut täysin. Jos valtaa pitävien mokutuspuolueiden virheet halutaan perua, on myös yliopistouudistus peruttava, sillä se kuuluu niihin.

[Aurelius]

Yliopistouudistus mahdollisti myös sen, että entiset itsenäiset viranhaltijat, professoritkin, voidaan tiedekunnan strategialla ja dekaanin määräyksellä määrätä tekemään sitä tutkimusta, mitä tiedekunta katsoo tarpeelliseksi. Uudistus mahdollisti tieteellisen riippumattomuuden ja itsenäisyyden rajoittamisen tällä tasolla. Eli kun strategian painopistealueiksi kirjataan mokua, sitten tutkitaan mokua.

Lisäksi yliopiston hallintoon otettiin mukaan merkittävä yliopiston ulkopuolisten tasojen edustus mm. juuri luomaan näitä strategioita. Uusi yliopisto on vähemmän itsenäinen ja keskusjohtoisempi sekä kokonaisuutena että yksittäisen tieteenharjoittajan oikeuksien suhteen.

[Kyborg]

Vaikka tiedetään vahvasti tosiasiat, ei pidä mennä niiden edelle. Ensin täytyy saada poliittista valtaa ja sitten aletaan tehdä muutoksia.

Politiikan suunnittelustahan tässä on kysymys. Ei vaaleihin voi mennä sammutetuin lyhdyin ja sitten yht'äkkiä keksiä itseään, jos sattui tulemaan menestystä.

Juuri näin. Mahdollisimman valmiiksi suunniteltuja toimintastrategioita on huomattavasti helpompi lähteä toteuttamaan jos ja kun valtaa tulee. Voi mennä jopa niin pitkälle että laskelmoi erilaisia reaktioita kuhunkin vaihtoehtoon ns. vastapuolen taholta. Poliittista varjonyrkkeilyä 

[Alfresco]

Toisen asteen oppilaitosten rahoituksen uudistaminen siten, että opiskelijoiden haaliminen kolmannesta maailmasta ei ole enää kannattava bisnes.

Ilmaisen oikeusavun rajoittaminen vain Suomen kansalaisiin.

Valtion ja RAY:n tuen poistaminen Pakolaisapu ry:ltä ja vastaavilta järjestöiltä.

Hyviä ideoita paitsi, että

Ilmaisen oikeusavun rajoittaminen vain Suomen kansalaisiin.

ei ole mahdollista käytännön syistä.

Mokutuksessa varmaan raha eli liiketoiminta osoittaa suurimman roolin. Lakkauttamalla rahan jakelu kaiken maailman multikultijärjestöille ja -konsulteille asia ratkeaa vähän kun itsestään.
Jäljelle jää poliittiset rakennelmat eli virastot ja julkinen hallinto, jota jo käsiteltiin.