2011-03-28 SAK: Kanneoikeus tehostaisi kansalaisoikeuksien toteutumista

[Roope]

Kansalaisjärjestöjen tavoitteena kirjaus hallitusohjelmaan

Kanneoikeus lisäisi kansalaisten oikeusturvaa.

SAK ja joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä haluavat, että seuraava hallitus ryhtyy valmistelemaan lakiin kirjausta järjestöjen kanneoikeudesta. Tavoitteena on, että järjestöille säädettäisiin itsenäinen kanneoikeus työelämään, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa.

Kanneoikeus vahvistaisi ihmisoikeuksia, sillä se parantaisi kansalaisten oikeuksien toteutumista ja lisäisi kansalaisten oikeusturvaa, järjestöt katsovat.

Järjestöt perustelevat kanneoikeutta myös tehokkuudella. Yksittäiselle ihmiselle syrjinnän riitauttaminen on vaikea ja usein kallis prosessi. Myös viranomaisten työ helpottuisi, kun eri henkilöitä koskevaa samaa asiaa ei tarvitsisi käsitellä useaan kertaan. Uudistuksella olisi myös ennaltaehkäisevä vaikutus. Jo tieto mahdollisesta kanteen nostamisesta voisi parantaa kansalaisten oikeuksien toteutumista ilman oikeusprosesseja, järjestöt uskovat.

Järjestökanteen tyyppisiä ratkaisuja on maailmalla käytössä muun muassa Hollannissa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Kollektiivinen kanneoikeus ei ole vieras suomalaiselle lainsäädännöllekään. Suomessa tunnetaan ryhmäkanne kuluttaja-asioissa ja yrittäjäjärjestöillä on itsenäinen mahdollisuus riitauttaa kohtuuton sopimusehto.

Esimerkkejä tilanteista, joissa kanneoikeutta voitaisiin hyödyntää:

Esimerkki 1. Joukko ulkomaalaisia työntekijöitä saapuu Suomeen siivoojiksi. Siivoojat ovat joutuneet maksamaan välittäjälle suuren summan rahaa päästäkseen Suomeen eivätkä ole kuulleet suomalaisista työehdoista. Käy ilmi, että palkka on vain muutama satanen kuussa, eikä sillä pysty elämään. He pelkäävät kotimaahan jääneiden sukulaistensa puolesta ja sitä, ettei heidän työlupiaan uusita. Ammattiliitto voi riitauttaa alipalkkauksen ja laittomat välitysmaksut siivoojien puolesta.

SAK

Tässä kuviossa suurin ongelma ei ole näkymättömiin jäävä työsyrjintä vaan hallituksen politiikka poistaa kaikki työlupien tarveharkinta ja valvonta, joka automaattisesti ruokkii laillista halpatyömaahanmuuttoa, johon taas olennaisesti liittyy alipalkkaus, harmaa talous ja välitysmaksut. Kanneoikeudessa olisi hyvätkin puolensa, mutta pitäisi puuttua ongelman syihin.

Mutta valitettavasti kyse ei ole vain työ- tai sukupuolisyrjinnästä. Yksi kannanoton allekirjoittajista on Suomen islamilainen neuvosto. Jos vähemmistövaltuutetun ajama yhdenvertaisuuslain uudistus ja tämä kanneoikeusuudistus menevät läpi, niin järjestöt voivat palvelusyrjinnän varjolla haastaa oikeuteen esimerkiksi kirjakaupan, joka myy etnistä vähemmistöä loukkaavaa kirjaa tai internet-palveluntarjoajan, jonka asiakkaan sivuilla on uskonnollista vähemmistöä loukkaavaa (ei suinkaan välttämättä laitonta) materiaalia. Tämä mahdollistaa järjestöille riskittömän ns. strategisen käräjöinnin, jonka tehoa käänteinen todistustaakka vielä lisää.

Jo tieto mahdollisesta kanteen nostamisesta voisi parantaa kansalaisten oikeuksien toteutumista ilman oikeusprosesseja, järjestöt uskovat.

Tai kohteita voisi painostaa haluttuihin myönnytyksiin uhkaamalla kyseenalaista mainetta tuovan kanteen nostamisella.