Miksi ydinvoima herättää niin suuria tunteita?

[Esa N.]

Oma kysmykseni on, että saako Olkiluoto 3 käynnistyslupaa koska siellä on rikottu jatkuvasti rakennusmääräyksiä?

Toivottavasti ei. Silloin kun tehdään voimaloita, ei pitäisi tinkiä mistään, ei turvallisuudesta eikä määräyksistä.

Viimeisimmän voimalan piti tuoda Suomeen työpaikkoja. Toihan se, nimittäin ulkomaalaisille, jotka kusevat homman miten sattuu. Aivan perseestä tuo projekti. Mutta sen sitä saa kun ei oikein yhteinen kieli pelaa.

[sikakyösti]

töllössä näytettiin tsadin mielenosoituksesta ydinvoimaa vastaan,miten vihreät/greenpeace ym. kuvittelee tekevänsä sähköä jos ydinvoimalat pitää sulkea tai ainakin uusien rakennus estää suomessa,fossiilisia polttoaineita ei myöskään saa käyttää sähkönvääntöön?? ostetaanko lisää ryssien "puhdasta hyvää sähköä" vai istutaanko kynttilän valossa ja kuunnellaan yleisradiota patteri mankasta? riittääkö sähköä jos joka kylään tehdään tuulipuisto?? entäs niiden valmistukseen tarvittava sähkö/muut syntyvät saasteet??

[Jouko]

Onhan se niin että sähköä tulee töpselistä aina vaan ja kaupungissa sähkökatkokset ovat harvinaisia. Läppäri selvittää akullaan nekin. Operaattorilla on omat UPS-järjestelmänsä, joten ei hätää. Kaukolämpö suhisee pattereissa yhäti. Mihinkä sitä voimalaitosvoimaa oikein tarvitaan?

[ApinA]

Minä näen tuon loppusijoituksen niin että kunhan se tehdään kunnolla kuten varmaankin tehdäänkin niin jos siitä tulee ongelma Suomen maaperässä niin sitten ollaan kyllä jo muutoinkin niin kusessa(Jos täällä enää ketään/mitään elävää onkaan) että ei sen väliä...

Ymmärrän näkökulman ja uskon itsekkin, että se tehdään kunnolla niiden suunnitelmien mukaan mitkä sitä varten laaditaan.

Mutta ongelma on se, että uraanin puoliintumisaika on älytön, kymmeniä tuhansia vuosia. Ei meillä ole käytännön tietoa siitä kuinka metallisäiliöihin laitettu uraani pysyy siellä betonin sisässä. Maankuori liikkuu kokoajan. Voidaanko luotettavasti loppusijoittaa aine joka on vitun vaarallista seuraavat 10 tuhatta vuotta ja senkin jälkeen vielä vaarallista. Muuttaako pohjavedet suuntaansa siten, että nyt turvallinen paikka ei olekkaan turvallinen satojenvuosien päästä.

Minulla ei ole noihin kysymyksiin vastauksia, enkä usko että ydinvoima yhtiöitä kiinnostaa montaa sataa vuotta pitemmälle. Vaikka uskon heidän vastuunsa tuntevan. Mutta markkinatalous.

[LW]

Eikä tarvitse. Heitän hatusta, että 50 vuotta riittää niin käytetylle ydinpolttoaineelle on keksitty ns. lopullinen ratkaisu. Katsos kun teknologia kehittyy ja juuri nyt se kehittyy vielä aivan totaalisen huimaa tahtia.

Meni ainakin 55 vuodella pieleen. Jos tässä maassa onkin tehty monia asioita päin mäntyä ja joitain ongelmia ei ole edes yritetty ratkoa, niin ydinjätteen loppusijoituksen suhteen olemme sentään ihan oikeasti maailman johtava valtio. Tutkimusprojekti ja prototyyppi Onkalo on kohta puoliin valmis, ja sen perusteella mitä olen siitä lukenut, kelpaisi käyttöön melkeinpä sellaisenaan.

Posivan Onkalo-sivu.
BBC:n artikkeli.

Tietysti, jos hyötyreaktorit saadaan pelittämään kunnolla, kustannustehokkaasti ja turvallisesti, niin aina parempi. Normaalit ydinreaktorit hyödyntävät alle kymmenesosan polttoaineensa fissioitavasta energiapotentiaalista; loput ovat edelleen tallessa ydinjätteessä. Hyötyreaktorisykli polttaa kaiken, jättäen jälkeensä puolielämältään lyhyitä, eli hyvin radioaktiivisia, mutta myös nopeasti hajoavia isotooppeja, joiden loppusijoitusongelma olisi triviaali ongelma nykyiseen ydinjätteeseen verrattuna. Ja jos kiertoratahissi tai muu idioottivarma tapa rahdata tavaraa kiertoradalle turvallisesti ja halvasti saadaan kehitettyä, niin sitten ne jätteet voisi ihan oikeasti vaikka nakata sinne aurinkoon.

[Mika.H]

Kysymys siis tavallaan redusoituu siihen, ettei länsimaisesta ihmisestä mikään tunnu enää miltään. Kun elämä on helppoa, tarvitaan jännitystä.

Oltaisiinko asian ytimessä?

[OTU]

Ihmiset ovat loppujen lopuksi hyvin herkkäuskoisia ja johdateltavissa. Ydinvoimaa vastustavat hörhöt ovat propagoineet tunteisiin vedoten asiasta vuosikymmeniä.

Ja myös uskomattoman tietämättömiä. Huvittavana esimerkkinä tämä joditablettien ostaminen. Kannattaisi kaivaa jostain esille ohjeet, miten menetellä, jos ydinlaskeuma oikeasti uhkaa. Jos pysyttelee sisällä, varaa juomavettä ja ruokaa, sekä kuuntelee viranomaisohjeita pärjää jo aika pitkälle.

Tuntematon herättää pelkoa. Ennen pelättiin noituutta tai pahaa silmää, nyt esim. ydinvoimaa tai geenimuuntelua. Esim. tavalliselle ihmiselle olisi moninkertainen (arvaus: miljoonakertainen) pelkäämisen aihe oma sänky tai kävelylenkki.

[Kaptah]

Eiköhän tässä ole aika isona asiana myös se, että ydinvoimaa on hankala tavallisen pulliaisen ymmärtää ja toisaalta siinä on sama sana kuin siinä sodassa, jota nykyinen keski-ikäinen väestö on pelännyt koko elämänsä.

Kun poltetaan klapeja, niin se on helppo ymmärtää. Se on samaa kamaa kuin saunan pesässä. Pelletit on samaa kamaa jatkojalostettuna. Öljy ja kaasu ovat vanhoja samoja tavaroita. Kaikki tämä poltetaan. Mutta "uraani" jota laitetaan tietty määrä möykkyyn ja se tuottaa lämpöä ilman että sitä palaa..? Hankala asia ymmärtää. Miten se tuottaa lämpöä jos se ei pala? Ihmisellä on erittäin perustellusti syy pelätä luonnostaan sellaista, jota ei ymmärrä.

[CaptainNuiva]

Kysymys siis tavallaan redusoituu siihen, ettei länsimaisesta ihmisestä mikään tunnu enää miltään. Kun elämä on helppoa, tarvitaan jännitystä.

Oltaisiinko asian ytimessä?

Aika pitkälti näin varmaankin myös...Pitää olla jotain kauhisteltavaa,jotain missä tunteella voi olla mukana, mutta kuitenkin sellaista että normi-elämää voidaan jatkaa.
Mikäli asia alkaa liikaa peloittamaan niin takaporttina on aina perehtyä aiheeseen paremmin ja saada siten jännitys laukeamaan...Tosin on olemmassa tahoja tunnetilan jäähdytysjäjestelmä eli aivot eivät tämän aiheen piirissä toimi vaan jännitystila kasvaa kasvamistaan.

Varmasti on myös niin että jos ydinvoimalaa kutsuttaisiin vaikka "Uraanin klapittajaksi" niin vastustajat vähenisivät laakista, pahaan ydinpommiin viittaava osa nimestä on pois ja lehtien "Kysy meiltä" osastot täyttyisivät tiedusteluista josko moisen uraanin klapittajan voisi itse rakentaa kesämökille, siihen huussin viereen

[requiem]

Suora säteily ei näy, haise, maistu tai ilmoita millään muullakaan tavalla olemassaolostaan (ennen kuin on liian myöhäistä). Ihmiset altistuvat eriasteisille säteilymäärille luonnostaankin, mutta koska säteily ei ilmoita olemassaolostaan, niin emme me edes tajua sen olemassaoloa/välitä siitä.

Sitten kun ydinvoimala rakennetaan/ydinvoimalassa tapahtuu jotain, säteilymörkö ilmestyy yhtäkkiä keskuutemme. Se on toki totta, että mahdolliset säteilytasot päästöjen kohdalla voivat olla selvästi normaalia korkeampia, mutta esim. osin Tokiota lähestynyt säteilypäästö vastasi tuntiannokseltaan tunnin lentämistä lentokoneella 12 kilometrissä.

Päästö voimalasta = äbäläwäbälä, mannertenvälinen lentomatka = business as usual. Kuitenkaan mitenkään vähättelemättä Japanin tapahtumia.

Maan ja vesistöjen kontaminoituminen radioaktiivisella materialla on sitten vähän eri juttu.

[Veli Karimies]

Onhan se lopullinen ratkaisu jo keksitty. Tönätään tarpeeksyvälle peruskallioon käytetyt sauvat ja betonia vitusti perään. Ongelma ei ole siinä, etteikö sitä voida varastoida, vaan siinä millä saadaan seuraaviksi muutamiksi tuhansiksi vuosiksi täydellisen varma loppusijoituspaikka. Onko suomen peruskallio riittävän stabiili, ettei vuotoja pääse syntymään esim. vuonna 2700? Heitän hatusta, että uraanin puoliintumisen nopeuttavaa keksintöä ei ole näkyvissä seuraavan 50v aikana. Se käsittääkseni vaatisi jo fysiikan peruslakien rankkaa muuttamista. Noh... vaalit on ens kuussa  

Onnistuitpa sitten täydellisesti missaamaan pointin ja väärinymmärtämään mitä kirjoitin. 100 vuotta sitten ei ollut olemassa mitään sellaista, kuin ydinvoima. Nyt on. Voitko kuvitella kuinka paljon teknologia kehittyy seuraavan 100 vuoden aikana? Ydinreaktio perustuu siihen, että atomiydin halkeaa kahdeksi tai useammaksi kevyemmäksi atomiytimeksi, ja atomi hajoaa yhtä moneksi kevyemmän alkuaineen atomiksi. Lisäksi reaktiossa ytimestä sinkoutuu neutroneita, ja osa sen massasta muuttuu energiaksi. Siis aine muuttuu energiaksi.

Eräissä alkuaineissa voi suotuisissa olosuhteissa syntyä ketjureaktio, jossa fissiossa vapautuvat neutronit törmäävät muihin atomeihin ja aiheuttavat uusia fissioita. Jos kussakin fissiossa vapautuneet neutronit aiheuttavat keskimäärin ainakin yhden uuden fission, ketjureaktio pysyy käynnissä, muutoin se väistämättä pysähtyy.

Energiatuotannon ydinpolttoaineiksi kelpaavilta aineilta vaaditaan muutamia tekijöitä. Ensinnäkin vain harvat aineet pystyvät ylläpitämään ketjureaktiota eli ovat fissiilejä. Toisaalta taas energiaa saadaan vapautettua ainoastaan raskaista ytimistä, jotka hajoavat keskiraskaiksi ytimiksi. Sidososuuden kasvaessa vapautuu ytimien rakenneosasten väliltä potentiaalienergiaa. Keveiden aineiden kohdalla potentiaalienergiaa saadaan vapautettua fuusiolla.

Ydinpolttoaineessa käytetään yleensä uraanin fissiiliä isotooppia U-235 tai plutoniumin fissiiliä isotooppia Pu-239 tai molempia. Plutonium tuotetaan keinotekoisesti ydinreaktorilla, mutta uraania esiintyy luonnossa. Luonnon uraaniesiintymissä tiedetään jopa syntyneen luonnonydinreaktoreita, joissa ketjureaktio on käynnistynyt itsestään ja pysynyt käynnissä kunnes polttoaine on loppunut.

Sitten päästäänkin hyötöreaktoriin.

Hyötöreaktori kykenee hyödyntämään esimerkiksi uraanin niitä isotooppeja, jotka eivät kykene ylläpitämään fissiota. Tämä perustuu transmutaatioon, eli alkuaineen muuttumiseen toiseksi neutronikaappauksen seurauksena. Uraanin fissiiliä isotooppia U-235 huomattavasti yleisempi on halkeamiskelpoinen U-238, joka ei kykene ylläpitämään ketjureaktiota. Sen sijaan nopeilla neutroneilla säteilytettäessä U-238 muuttuu neptunium-239:ksi, joka hajoaa nopeasti plutonium-239:ksi. Plutonium-239 on fissiili ja käy siis ydinpolttoaineeksi.

Prosessi on niin tehokas, että uutta plutoniumia syntyy uraanista enemmän, kuin mitä sitä kuluu neutronien ja energian tuottamiseen. Tällöin puhutaan hyötämisestä. Hyötöreaktorin käynnistämiseen siis riittää tietty määrä fissiiliä polttoainetta, minkä jälkeen transmutaatio tuottaa uutta tilalle.

Tähän mennessä siis pystymme muuttamaan ainetta energiaksi ja hajoittamaan toiseksi aineeksi ja taas energiaksi. Sitten peliin astelee fuusio. Eli ainetta ei hajoiteta, vaan kaksi kevyttä atomiydintä yhdistetään yhdeksi raskaaksi atomiytimeksi. Samalla vapautuu energiaa sekä usein yksi tai useampi uuden ytimen kannalta "ylimääräinen" neutroni tai protoni.

Jossakin vaiheessa kaikki käytetty ydinpolttoaine voidaan hävittää, eli päästään siihen ns. lopulliseen ratkaisuun. Teknologia kehittyy yhä kiihtyvällä vauhdilla, joten tuo aika on käsillä pian, eikä mitään kilometrien syvyyteen kaivettuja loppusijoituspaikkoja tarvita.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinvoima
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hy%C3%B6t%C3%B6reaktori
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fuusioreaktio

Tämä on minun mielestäni ainoa hyvä peruste topicissa olevaan kysymykseen. Muut laitosonnettomuudet jne. ovat sitten hatarammalla pohjalla.

Tästä loppusijoitusongelmasta huolimatta ydinvoima on välttämätöntä nyky-yhteiskunnalle. Jälkipolvet voivat sitten muistella meitä lämmöllä...

Edelleen kuvittelet, että maailma ei muutu. Tarve vaikka 10 000 vuoden varastoinnille on ihan hatusta revitty, 1000 vuottakin on totaalista utopiaa. 100 vuotta kuulostaa uskottovalta. Siihen mennessä teknologia on mitä todennäköisimmin ratkaissut ongelman.

[Mika.H]

Varmasti on myös niin että jos ydinvoimalaa kutsuttaisiin vaikka "Uraanin klapittajaksi" niin vastustajat vähenisivät laakista, pahaan ydinpommiin viittaava osa nimestä on pois ja lehtien "Kysy meiltä" osastot täyttyisivät tiedusteluista josko moisen uraanin klapittajan voisi itse rakentaa kesämökille, siihen huussin viereen

Oltaisiinko taas asian ytimessä?

Minua on "naurattanut" aina kun tuulivoimalakeskittymääkin kutsutaan "tuulipuistoksi". Melkeen voisin väittää, että nykyaikainen ydinvoimalaitos on enemmän puistomainen rakennelma kuin kymmenet monikymmenmetriset pyörivät häkkyrät.

Olisiko siis aika uudelleennimetä myös ydinvoimalat? Joku irvileuka voisi jopa värittää ne vihreäksi...

Onhan tuokin ns ekoauto vihreäksi maalattuna...
http://www.nettiauto.com/mitsubishi/pajero/3763386
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tarja_Cronberg

[dothefake]

Ehdotan: Ydinvoimahiekkalaatikko.

[Mika.H]

Ehdotan: Ydinvoimahiekkalaatikko.

Ydinperhepuisto?

[Axl]

"Katainen ja Kiviniemi ovat turvallisuusriski" kyltti kädessä huutaen kliseisiä tunneperäisiä höttöilyitä.

mutta kun ne ovat sitä.

[Puistokemisti]

.....

Ymmärrän näkökulman ja uskon itsekkin, että se tehdään kunnolla niiden suunnitelmien mukaan mitkä sitä varten laaditaan.

Mutta ongelma on se, että uraanin puoliintumisaika on älytön, kymmeniä tuhansia vuosia. Ei meillä ole käytännön tietoa siitä kuinka metallisäiliöihin laitettu uraani pysyy siellä betonin sisässä. Maankuori liikkuu kokoajan. Voidaanko luotettavasti loppusijoittaa aine joka on vitun vaarallista seuraavat 10 tuhatta vuotta ja senkin jälkeen vielä vaarallista. Muuttaako pohjavedet suuntaansa siten, että nyt turvallinen paikka ei olekkaan turvallinen satojenvuosien päästä.

Tästä muuten sen verran, että se polttoaineessa oleva uraani ei ole niinkään ongelma. Suurin ongelma terveyden kannalta ovat korkea-aktiiviset fissiotuotteet. U235:n puoliintumisaika on näin perstuntumalta noin 700 000 000 vuotta ja U238:n noin 4 500 000 000 vuotta. Tietysti sekä uraani että plutonium ovat kemiallisestikin myrkyllisiä, joten ei niitä hirveästi kannata nauttia. Varsinainen säteilyvaara tulee fissiossa syntyneistä kevyemmistä ytimistä ja niiden alfa- ja betahajoamisen seurauksena syntyneistä uusista, eri alkuaineiden, isotoopeista (kunnes jossain vaiheessa hajoaminen pysähtyy johonkin pysyvään isotooppiin).

Tuolta: http://pgt.com/Newsletter/natural-decay-series.pdf
löytyy uraanin ja thoriumin luonnolliset hajoamiskaaviot. Jokainen radioaktiivinen isotooppi on osa samanlaista hajoamisketjua, joka joskus pysähtyy johonkin pysyvään aineeseen. Nuo hajoamisketjut ovat jatkuvasti käynnissä kallioperässä. Ydinjätteessä on sitten omansa (noiden uraanin hajoamisten lisäksi). 

[Tommi Korhonen]

Tuonpa tähän keskusteluun oman eurokaksisenttiseni. Joka siis pyöristyy nollaan.

Uskon että ydinvoima herättää sen vuoksi niin paljon tunteita että se on tavallisen ihmisen näkökulmasta "ikuista". Eli myös ongelmat ovat ihmissukupolvien kannalta ikuisia, ja kuvitellaan että pelkästään ydinjätteen olemassaolo sitten ikuisella lähtökohdallaan tukkii Maapallon joskus. Samalla tulkitaan sitä että nyt käyttämällä ydinvoimaa me voimme tuhota jälkeläistemme tulevaisuuden.

Toinen vahva tekijä on varmasti tuo Requiemin esittämä "Ydinsäteily on näkymätöntä" ja sen tiede on kansalaisten massojen ulottumattomissa, joten koko ydinvoima muuttuu mystiseksi ja uskonnolliseksi.

Sinänsä ihmettelen sitten että esim suomalaisen kulttuurin ja geeniperimän tuhoaminen ei haittaa. Se on myös korvaamatonta. Ja nykyisellä politiikalla voidaan tehdä tuhoa jota ei voi peruuttaa.

Periaatteessa esim kansallisvaltion ylivelkaantuminen ja konkurssi voidaan mitätöidä. Siitä selvitään jollain kikkailulla tai valtion rebootilla tai parin sadan vuoden velkavankeudella. Samaa ei voi sanoa ydinjätteen (säilytyspaikan vapautumisesta) säilyttämisestä tai suomalaisen sisu-perkele-suo-kuokka-kulttuuri tuhoutumisesta.

BTW: jossain dokumentissa taustasäteilystä ja myös ydinlaskeumista oli sellainen väite että jossain Kuolleen Meren lähistöllä (?) oli hyvin voimakas taustasäteily, jopa niin että se olisi suomalaisittain katsottu vaaralliseksi. Mutta siellä olevat ihmiset olisivat säteilysairauksien osalta jopa terveempiä koska tietyn suuruinen kevyt säteily ei vielä muodosta vakavaa terveysriskiä mutta saattaa aiheuttaa jotain muita efektejä. En muista tarkemmin, mutta perheessämme käytiin tästä pitkät keskustelut jälkeenpäin kun mietimme tuota asiaa. Kyllä, myös itse ohjelman lähtökohdat kyseenalaistettiin ja mietimme oliko se ydinvoiman propagandavideo. Mahdollista sekin.

Mutta ei se säteilyn olemassaolo vielä tätä maailmaa tuhoa. Vasta vakavien säteilyannosten saaminen kehoon - ja se raja on aika korkealla. Kyllä minä voisin matkustaa nyt Tokioon jos olisi jokin syy.

[Perttu Ahonen]

Nyt ratsastetaan häpeämättä tällä Japanin ydinvoimalaonnettomuudella ja nimen omaan vihreät ja muu hysteerinen tärähtäneistö.  Koskakohan tämä vihreän agendan suoleen saakka niellyt tärähtäneistö alkaa marssia puunpolttoa vastaan, sillä eikös se puunloltosta syntyvä pienhiukkasten määrä tapa Suomessakin kymmeniä ihmisiä..noin vertailuna vaikka Japanin ydinvoimalaonnettomuuteen tai Suomen ydinvoimaan.

Ydinvoimalle on toki vaihtoehtoja: hiilivoima.  Suomessa myös turve ja vesivoima.  Mutta hiili, turve ja vesivoima ei kelpaa vihreään agendaan.  Oikeasti jos mentäisiin greenpeacen ja muun tärähtäneistön hysterian mukaan, niin paluu 1600-luvun maailmaan on edessä ja Amish-elämä on totta.    http://www.youtube.com/watch?v=xo74Dn7W_pA

[Supaplex]

Suomeen halutaan fissioydinvoimaloiden sijaan vesi,aurinko ja tuulivoimaa ihan väkisin. Miksei Suomessa panostettaisi enemmän fuusioydinvoimalateknologian kehittämiseen?

Fuusio tapahtuu alkuaineilla kuten litium, joka on paljon esim. uraania turvallisempi. Lisäksi litiumia löytyy luonnosta yllinkyllin.

Ongelmana on ollut se, miten voidaan valmistaa miljoonia kelvinejä kestäviä laitteita. Etelä-Ranskaan vuonna 2016 avattavassa, ensimmäisessä fuusiovoimalaitoksessa ongelma on ratkaistu Tokamak-reaktorilla. Toivottavasti suomi seuraa Ranskan esimerkkiä perässä!

[Puistokemisti]

BTW: jossain dokumentissa taustasäteilystä ja myös ydinlaskeumista oli sellainen väite että jossain Kuolleen Meren lähistöllä (?) oli hyvin voimakas taustasäteily, jopa niin että se olisi suomalaisittain katsottu vaaralliseksi. Mutta siellä olevat ihmiset olisivat säteilysairauksien osalta jopa terveempiä koska tietyn suuruinen kevyt säteily ei vielä muodosta vakavaa terveysriskiä mutta saattaa aiheuttaa jotain muita efektejä. En muista tarkemmin, mutta perheessämme käytiin tästä pitkät keskustelut jälkeenpäin kun mietimme tuota asiaa. Kyllä, myös itse ohjelman lähtökohdat kyseenalaistettiin ja mietimme oliko se ydinvoiman propagandavideo. Mahdollista sekin.

Kyseessä on varmaan BBC Horizon - Nuclear nightmares:
http://www.youtube.com/watch?v=Z1HF_TnCkhg
http://www.youtube.com/watch?v=B0Fjc6QvSFo&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=JwWVdXI9fkA&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=e2vEwzF5_G4&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=B2jPN64HSGg&feature=related

edit. Käsittelee muuten ihan samaa asiaa kuin tämä ketju....

[Mika.H]

Uskon että ydinvoima herättää sen vuoksi niin paljon tunteita että se on tavallisen ihmisen näkökulmasta "ikuista".

Toinen vahva tekijä on varmasti tuo Requiemin esittämä "Ydinsäteily on näkymätöntä" ja sen tiede on kansalaisten massojen ulottumattomissa, joten koko ydinvoima muuttuu mystiseksi ja uskonnolliseksi.

Ihan hyviä huomioita. Ikuista, näkymätöntä ja mystistä. Siinä on monta sanaa, jotka tunteita muodostavat.

[kaisla]

Uskoisin, että ydinvoima herättää tunteita mm. koska

- Sen lisääminen on, tai sen uskotaan olevan, pois vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämisestä
- Ydinvoimaan liittyy turvallisuusriskejä (loppusijoitus, kuljetukset, onnettomuus- ja terroriuhka), joita. mm. tuuli- ja aurinkovoimaan ei liity. Siksi riskittömiä energianlähteitä tulisi pitää ensisijaisena vaihtoehtona eikä syrjäyttää ydinvoimalla.
- Ydinvoimaa mainostetaan ympäristöystävällisenä. Kuitenkin mm. uraanin louhinta on ympäristölle erittäin haitallista (sitä paitsi uraania ei edes riitä kovin pitkäksi aikaa louhittavaksi, joten ydinvoima ainakaan nykymuodossaan ei ole kovin kestävä ratkaisu). Myös loppusijoitukseen liittyy ympäristöriskejä.
- Ydinvoiman tuotannosta aiheutuu säteilyä ilman mitään onnettomuuksiakin. Ei ole mitään varmuutta siitä, millaisia vaikutuksia tällä säteilyllä voi olla pidemmällä aikavälillä ihmisiin ja/tai ympäristöön.

Ydinvoiman puolestapuhujat ovat vakuuttuneita siitä, että tulevaisuuden teknologian avulla voidaan ratkaista ydinvoimaan liittyvät ongelmat. Miksei sitten tätä oletettua huimaa teknologian kehitystä voisi valjastaa vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämiseen? Kyse on vain siitä, mihin niitä resursseja suunnataan.

[kaisla]

Tästä loppusijoitusongelmasta huolimatta ydinvoima on välttämätöntä nyky-yhteiskunnalle. Jälkipolvet voivat sitten muistella meitä lämmöllä...

Tuo jälkipolviajattelumalli pompsahtaa myös usein esiin kun ydinenergiasta puhutaan. Miksi samalla tunnetasolla ei suhtauduta mm valtion velkaantumiseen? Sehän nyt riidattomasti kuitenkin jää jälkipolvien maksettavaksi.

No kyllähän sitä valtion velkaantumistakin pelätään ja arvostellaan.

Sitä paitsi ydinjätteen riskit ovat absoluuttisempia ja koskevat ihmisten lisäksi myös kaikkea muuta elollista. Mikäli sivilisaatiot tai vaikka koko homo sapiens katoaisivat maapallolta, häviäisi myös sellainen asia kuin "valtion velka" kuin pieru saharaan. Mutta se ydinjäte killuisi edelleen siellä peruskalliossa valmiina yllättämään.

[ämpee]

Pienenä porkkanana tähän kysymys. Kestääköhän meidän voimalat jumbon törmäyksen? Onko ne suunniteltu kestämään radikaalia islamia?

Kyllä jossain lupailtiin, että kestäisi jumbon törmäyksen.

Isoin ongelma kiistämättä ydinvoimassa on se, että käytetty uraani täytyy säilöä tuhansia vuosia ennen kuin siitä tulee vaaratonta säitelynsä puoleen. Mieleen tulee helposti kysymys, että kuinka monen sadan vuoden päähän esim. Fortum yhteiskuntavastuunsa tässä loppusijoituskysymyksessä uloittaa.

Tässä tullaan ongelmien lähteille, "käytetty uraani täytyy säilöä tuhansia vuosia ennen kuin siitä tulee vaaratonta sätelynsä puoleen", asiahan ei ole näin.
Sieltä luonnosta tuo uraani on kerätty, rikastettu, käytetty, ja sitten se varastoidaan, mahdollisesti myöhempää käyttöä varten.

On silkkaa tietämättömyydellä pelaamista väittää, että tuo uraani olisi jotenkin vaarallisempaa kuin luonnosta loytyvä, siis uraani itsessään, toki kokoon kerättynä se on vaarallista.

Ydinvoimaloille on elinkaarisuunnitelma, joka sisältää myös käytetyn "polttoaineen" loppusijoituksen.
Ydinvoimalan tuotosta johdetaan kaiken aikaa tilille rahaa josta tämä loppusijoitus rahoitetaan, eli taloudellinen puoli on kunnossa.
Teknisesti tämä ongelma on mahdollista toteuttaa, eli mitään ongelmia ei ole, käytetyistä ydinvoimaloista ei tule lisääntyvää "luonnonvaraa".
Syntynyt jäte on määrältään suurta, mutta jos sitä arvioidaan hyötysuhteen perusteella, se on kovin vähäistä.

Suomen kallioperä on luonteeltaan matala-aktiivista, eli porakaivoista saatava uraanipitoisuus käyttövedessä on luonnostaan korkea.
Radon ongelma on kaiketi saatu kuriin rakentamisen määräyksiä parantamalla, mutta se radon on siellä kaiken aikaa, ja se kertoo pelkästään uraanin puoliutumisesta kallioperässämme.
Saamamme säteilyannos päivittäin on kerrostalo-asunnossa suurempi kuin ulkona, joten tämä kertonee jotain maaperästämme.

Selkeä huuhaa on leimannut ydinenergian, ja liioittelu.
Tulikin on vaarallista, mutta sitä käytetään edelleen, talot tosin eivät ole valtaosin puuta, joten Turun tapahtumat muutama sata vuotta sitten eivät ole enää ajankohtaisia.

[normi]

Hiroshima ja Nagasaki... kaupungit ovat olemassa ja niissä on asukkaita ja ne ovat asumiskelpoisia. Tsernobyl taas johtui kommunismista ja siihen liittyvistä ongelmista...

Fukushima, ydinvoimalaan iski 2 asiaa... 9 richterin jättijäristys + tsunami. Nyt itseasiassa testataan ydinvoiman turvallisuutta odottamattomassa superkatastrofissa. JOS tilanne saadaan hallintaan, niin todistaa ydinvoiman turvallisuudesta.

Esimerkiksi nyt Suomeen rakennettavaan ydinvoimalaan tulee usemammankertaiset varmistukset ja varajärjestelmät jäähdytykseen, joten voisi olettaa, että mikäli Fukushima olisi uudempi laitos, niin tilanne ei olisi nyt tämä.

Oikeastihan tämä kertoo siitä, että ydinvoimarakentamista pitäisi LISÄTÄ, jotta vanhat ja vähemmän turvalliset ydinvoimalat voitaisiin sulkea ja purkaa!

[ikuturso]

Tuli on ihmisille vuosituhansien takainen tuttu lämmöntuottomuoto. Tulen ihminen aistii lähes kaikilla aisteillaan. Harvoin löytyy niin puhdasta palamista, että tulta ei aistisi joko näkemällä tai haistamalla, ja tietty lämmön tuntemalla. Tuli on konkreettista. Tulen voi sammuttaa kun "ruiskuttaa vettä päälle" (mielikuva). Tulen saa loppumaan konkreettisesti. Tulelta voi suojautua hengityssuojaimin ja tulenkestävin kuiduin ja väliseinin. Palomiehet voivat savusukeltaa jne.

Säteily on sen sijaan kaikkea muuta. Sitä ei aisti millään tavalla. Säteilyä ei voi "sammuttaa" vaan se sammuu itsestään vuosikymmenien tai -satojen kuluessa.

Vaikea analogia... En keksinyt parempaa: Kuvitelkaa vastaava tuli... Jos tuli toimisi samalla tavalla, että kun saunan pesään laittaisi tulen, kyteminen jatkuisi vuosikymmeniä. Vaikka kiukaasta ei enää tulisi sihahdusta, saunan pesästä/tuhkasta saisi palovamman, kun menisi lähelle. Kun tuhkat kaataisi tunkiolle, vierestä kävelijä täysin tietämättään saisi rakkuloita iholleen, eikä ilman mittalaitteita pystyisi paikantamaan "tulen" lähdettä. Kun tunkio sitten mittalaitteilla löytyisi palovammojen aiheuttajaksi, tämä pitäisi kattaa betonilla tai kyörätä kallioluolaan, koska veden kaatamisella päälle ei olisi tähän mitään vaikutusta. Kuinka moni sytyttäisi tällaisen tulen tai kokisi sen turvalliseksi lämmöntuottomuodoksi, jos tuhka jäisi vuosikymmeniksi "aktiiviseksi" palovammalähteeksi jota ei voisi aistia?

Minun mielestäni ydinvoima herättää tunteita, koska siihen liittyy säteily. Säteily, jota ei voi aistia, jota ihminen ei voi konkreettisesti sammuttaa ja joka on ihmiselle vahingollista suurissa määrin.

-i-

[normi]

Maaperässä on säteileviä aineita, mutta eivät aiheuta juuri ongelmaa kun ovat maaperässä. Ydinmateriaalikin on peräisin maaperästä, joten sinne vaan takaisin riittävän syvälle, niin no problem...

[ElenaDaylights]

En ole koskaan käsittänyt kun joku on huolestunut sukupolville jätettävästä ydinjäteongelmista. On puhuttu  tuhansista saasteiden vuosista joka on seurausta sukupolvemme ydinratkaisusta. Voinen veikata, että ihminen osaa tuhota jälkipolvensa muilla perin yksinkertaisimmillakin toimilla huomattavasti nopeammassa ajassa. Näitä ovat mm. ylikansoitus ja jääkausi.

Raaka käsitykseni ydinvoiman ympärillä vellovaan keskusteluun on sekä poliittinen, että myöskin ennakkoluuloinen ja harhainenkin.Ydinenergian tuottamista verrataan hyvin helposti Hiroshiman tuhoon, kylmän sodan aikaan sekä se nähdään demonisena, totaalisen maailmanlopun yhtenä ruumiillistumana. Sitä ei voida/haluta verrata luonnonkatastrofiin, koska luonnon kiertokulkua ihminen voi seurata vierestä toisin kuin ydinvoima, joka katsotaan itseaiheutetuksi, itsekkääksi ja vastuuttomaksi ratkaisuksi. Jotkut instanssit näkevät ydinenergia tarpeena palvella pelkästään valtavia pääomia ( suuteollisuus, globaalit yhtiöt )ihmisten terveyden kustannuksella.

[Jouko]

Maaperässä on säteileviä aineita, mutta eivät aiheuta juuri ongelmaa kun ovat maaperässä. Ydinmateriaalikin on peräisin maaperästä, joten sinne vaan takaisin riittävän syvälle, niin no problem...

Ydinjätteet haudataan satojen metrien syvyyteen korrosioimattomiin kapseleihin parhaalla mahdollisella tiedolla ja taidolla valvottuihin olosuhteisiin. Mikään ei estä jätteitten ylösottamista jos ja kun keksitään keino niiden lopulliseksi eliminoimiseksi.

[Veli Karimies]

- Ydinvoimaa mainostetaan ympäristöystävällisenä. Kuitenkin mm. uraanin louhinta on ympäristölle erittäin haitallista (sitä paitsi uraania ei edes riitä kovin pitkäksi aikaa louhittavaksi, joten ydinvoima ainakaan nykymuodossaan ei ole kovin kestävä ratkaisu).

Error.

Maapallolla lienee noin 63 tuhatta miljardia tonnia uraania. Aivan riittävästi siis. Hyötöreaktori taasen tuottaa oman polttoaineensa. Uraanin louhinta ei aiheuta ympäristölle sen enempää haittoja, kuin minkään muunkaan aineen luohinta, koska uraani voidaan talteenottaa malmista normaalin kaivostoiminnan yhteydessä.