2011-03-10: YLE 1: EU:n yhteinen pakolaispolitiikka jo 2012

[FadeAway]

http://www.statewatch.org/news/2010/nov/eu-com-final-report-relocation-of-refugees.pdf

Sivulla 109.

Finland
Total area EU-27 (km2) 338,000
Population  EU-27 (1.1.2008 Eurostat) 5,276,955
Density Population 15.61
capacity calculated at density treshold  62,323,045
Adjusted: positive capacities 62,323,045
only Density distribution 15.3%


EU laskee Suomen pystyvän asuttamaan 62,3 miljoonaa ihmistä.
Tässä vaiheessa ne järven pohjatkin ovat täynnä.

[AIP]

Viimeinenkin epäilys omasta kansallismielisyydestäni katosi juuri. Olisin tarvittaessa jopa valmis istumaan pari vuotta väärien mielipiteideni vuoksi, vai miten se kuuluikaan ilmaista?

Kaikki tietävät, että rynnäkkökiväärejä säilytetään kohtuullisissa määrin varuskunnissa. Olen kuullut, että banaanivaltioissa - noissa vallankumousten luvatuissa maissa - ilmoitetaan usein armeijalle, että he joko ovat kumouksellisten puolella tai eivät ole. Valinnan tekemiseen ei anneta armonaikaa. Suomen asevelvollisuusarmeijan tapauksessa puolella oleminen tarkoittaisi tietysti vain tiettyjen lukkojen avaamista. Asepalveluksen suorittaneet tietävät, mistä lukoista on kyse.

Aseellisiin vallankumouksiin viittaaminen on tietysti pelkkää taidekirjallista puhetta, ja siitä saisi aikaan mahdollisesti hienon romaanin. Tosielämässä saartorenkaiden tekemiseen ei tarvita kuin ihmisiä, paljon ihmisiä, ja halu olla luovuttamatta minkään uhan edessä. Seuraa ihmisoikeudellinen kriisi, mikäli virkavalta komennetaan käyttämään kuolettavaa tai edes haavoittavaa voimaa. Mitkä tahansa työkalukaupat myyvät vapaasti suojainlaitteita, joilla väkijoukon hajottamiseksi tarkoitetut kemialliset välineet muuttuvat tehottomiksi. Puolustusvoimillahan ei ole riittävästi palkattua voimaa mihinkään.

Kerron tämän asiana, joka on mielestäni pohjautuu faktoihin. En usuta ketään tekemään mitään. Kukin käyttäköön joka tilanteessa omaa harkintaansa. Kärjistyvissä tilanteissa on tapana ilmaantua ihan omat kansankiihottajansa.

[do.ut.des]

Eikö olisi aika ruveta kyhäämään eroaeusta.com, jossa ruvetaan kerämään tietoa EU:sta ja kuinka me pääsemme siitä ikuisesti eroon. Hyi hele, jonkun pitäisi hyökätä vatikaaniin repimään ne saatanalliset perustussopimukset kappaleiksi.

[Kommeli]

Hautala:No mun mielestäni EUroopan Unionin koko naapuruuspolitiikka on nyt joutunut niiku vahvasti uudelleen arvioinnin kouriin eli tämmöinen kaksinaismoraalin aika on ohi. Se, että tehdään töitä diktaattorien kanssa ja koitetaan pitää maahanmuuttajat loitolla. Eihän oo kauan siitä ku Euroopan Unioni ja Libya hyväksy tämmösen hyvin merkillisen sopimuksen siitä et Libya auttaa Euroopan Unionia pitämään maahanmuuttajat Välimeren eteläpuolella. Tällänen ei oo mahdollista, eikä myöskään oo mahdollista viivytellä Euroopan yhteisen pakolaispolitiikan aikaansaamisessa Euroopan Unioniin.

Hautala:Ei se enää käy senkään takia, että juuri aivan vasta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, joka siis ei oo EU:n elin, niin totes, että Kreikkaan ei voi enää palauttaa muista EU:n maista turvapaikanhakijoita, koska Kreikka ei huolehdi heistä sillä tavalla, ku kansainväliset pakolaissopimukset edellyttää. Eli uskon, että komissaari Malmström, jonka vastuulla tää Euroopan yhteinen turvapaikkapolitiikka on saa nyt aika paljon tukea pyrkimyksiinsä. Enää ei käy niin että yks tai kaks maata jätetään hoitamaan asiaa mikä käytännössä tarkoittaa et se jätetään hoitamatta.
...
Essayah: ...Tämä nykyinen Dublin menettely on johtanut siihen, että vastuuta pakoillaan ja näitä turvapaikahakijoita pallotellaan paikasta toiseen.

Hautala: Nii eli toisinsanoen toimittu kuin ois yhteinen turvapaikkapolitiikka, jonka perusteella turvapaikanhakija voidaan palauttaa siihen ensimmäiseen maahan johonka hän Euroopan Unionissa on tullu ja kaikki on nähny mitä esimerkiks Kreikan osalta on tarkottanu. Puola on toinen maa joka ei täytä tämmösiä vähimmäisnormeja.
...
Hautala: Toisaalta mun mielestä ois hyvin tärkeetä huomata se että kun ihmiset pakenee esimerkiks poliittisesti epävakaita oloja, poliittista vainoa, niin sil on ollu suora yhteys siihen EU:n politiikkaan et on tehty yhteistyötä Mubarakin, Ben Aliin, on tehty yhteistyötä Gaddafin kanssa jotta kaikki on pystyttäny tän sortovallan joka sitte kohtelee toisinajattelijoita erittäin kovalla kädellä ja tää on ollu suoranainen syy näihin pakolaisvirtoihin sen lisäks toki sit et ihmiset on lähteny hakemaan Euroopast parempaa elämää mihin mielestäni heil on oikeus mut että nyt on myöskin sen aika arvioida uudelleen et miten Euroopan Unionin on aika rakentaa ja tukea oikeusvaltiokehitystä ja demokratian tuomista näihin maihin. Siellä ihmiset nyt itse janoavat sitä ja se on tapahtunut riippumatta siitä et Euroopan Unioni on itseasiassa pyrkiny niitä vastaan aika pitkälle.

Essayah: Maahamuuttokeskustelu varmasti jatkuu ja on yksi niistä vaalien teemoista mutta uskon kyllä, että suomalaiset ymmärtää tämän tilanteen, että on humanitäärisestä kriisistä kysymys ja että ihmiset pakenee sotaa ja vainoa ja sillä hetkellä ne tarvitsee kaiken sen mahdollisen avun ja en usko että tämä ainakaan sillä tavalla negatiivisesti heijastuis että näitä ihmisiä nyt ei pitäis auttaa että on nähtävä ero sillä katastrofi tilanteella ja sit toisaalta sillä et miten kukin jäsenvaltio maahamuuttopolitiikkaansa, pakolaispolitiikkaansa pidemmällä tähtäimellä hoitaa.

Hautala: Ei mun mielestä tälläistä missään suunnittella et  enemmän täs on kyse siitä et kun jäsenmaat sit toteuttaa nää minimivaatimukset joita turvapaikahakijoiden vastaanottamiseen voidaan kansainvälisiin sopimuksiin olettaa liittyvän niin sitten EU voi taloudellisesti tukea niitä maita että mun mielestä tässä ei oo nyt mistään tämmösestä pakkokiintiöistä kysymys ja toisaalta mä uskosin et Suomessakin vois toisaalta elähdyttää kansanedustajaehdokkaita se et joissakin maissa ihmiset todella tekevät tänä päivänä vallankumouksen diktaattoria vastaan ja täähän antaa toivoa niinku valtavan paljon paremmasta maailmasta ja meidän tulisi tätä tukea ja sen pitäis myös olla sen keskustelun pääsävel myös Suomessa

Essayah: Minun mielestä Suomi on pyrkiny tekemään tähän mennessä semmosta vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa jossa on haluttu pitää huolta niistä ihmisistä jotka on tulleet meidän maahamme ja pyrkiä takaamaan heille esimerkiksi kielikoulutus, työhönsopeuttamiskoulus ja vastaavan tyyppiset asumisolosuhteet ja muut että mä toivon että Suomi jatkas tällä linjalla eikä sellaselle niin sanotusti mukamas humanitääriselle maahanmuuttopolitiikkalinjalle jossa mahdollisimman paljon maahanmuuttajia otetaan vastaan mutta heidät tosiasiassa jätetään täytin heitteille ja esimerkiks työmarkkinoilla syntyy kahdet työmarkkinat ja nää henkilöt joutuu erilaisen riiston ja alistamisen kohteeksi et mä toivon et meillä maahanmuuttopolitiikka olisi sellasta missä se laatu olis määrää tärkeämpää.
(http://i4.aijaa.com/b/00125/7669111.jpg)

Hautala: Niin siis onhan tää ollu aika ikävää tää keskustelu Suomessa siinä mielessä että jokainen maahanmuuttaja tuntuu olevan enemmän tai vähemmän epäilyksen alainen ja johtavat politiikot on monessakin puolueessa sitte on ollu kallellaan näkemään asiat tällä tavalla ja täl on tehty mielestäni myöskin halpahintaista politiikkaa. Tärkeintä on se, että Suomessa turvapaikkamenettely säilyy inhimillisenä ja sitte se että myöskin taloudellisilla syillä maahan tulevat maahanmuuttajat että ne saa kunnollisen kotoutuksen. Että tässä meil on varmasti tehtävää hyvinki paljon.
(http://i8.aijaa.com/b/00769/7669110.jpg)

[Roope]

A-Eurooppa: EU:n pakolaispolitiikka 10.3.2011 (1/2)
http://areena.yle.fi/video/1299859239033

(alkuinsertti 1:15-7:50, Ilkka Laitinen, Cecilia Malmström)

Toimittaja Renny Jokelin
Viime viikot ovat muistuttaneet Eurooppaa siitä, että pakolaisongelma voi syntyä yllättäen ja erittäin nopeasti. Reilu kuukausi sitten kukaan ei voinut uskottavasti sanoa, että Välimeren eteläisellä rannalla olisi kodeistaan pakenemassa kohti naapurimaita kymmeniä tai jopa satoja tuhansia ihmisiä. Pohjoisessa Afrikassa vallitsi vuosikymmenet ankara komento, joka piti elämäänsä tyytymättömätkin ihmiset kotimaissaan. Äkkiä kaatuivat Tunisian ja Egyptin hallinnot, ja Libyan johto taistelee asemastaan. Eurooppaa kohti tulee jälleen täysiä pakolaislaivoja, joiden kohteena ovat erityisesti Italialle kuuluva piskuinen Lampedusan saari ja Euroopan unionin pienin jäsenmaa Malta. Ne eivät selviä pakolaisvirroista yksin.

[...]

Toimittaja
Tällaisissa tapauksissa ensiapu tulee Euroopan unionin rajavalvontavirastosta Frontexista, jota johtaa Ilkka Laitinen.

Ilkka Laitinen, johtaja, Frontex
Jokainen ymmärtää sen, että jos edessämme on tilanne, jossa ihmiset todella tarvitsevat kansainvälistä suojelua, huomion pois kääntäminen tai karkotukset eivät ole vaihtoehtoja. Se lienee selvää. On absurdia ajatella, että rajaviranomaiset yrittäisivät estää ihmisiä saamasta kansainvälistä suojelua.

Toimittaja
Eurooppa on kuitenkin tähän mennessä selvinnyt Välimerellä vähällä. Mielenosoitukset ovat toki levinneet EU:nkin pääkaupunkeihin ja Brysselin kaduille, mutta kolmesta maasta paenneista 200 000 pakolaisesta vain muutama tuhat on astunut EU:n kamaralle.

Cecilia Malmström, komissaari, Euroopan komissio
Tällä hetkellä EU keskittyy auttamaan Tunisiaa ja Egyptiä huolehtimaan pakolaisista. Väliaikaisilla pakolaisleireillä tarvitaan paljon humanitaarista apua. Toistaiseksi Eurooppaan ei ole tullut yhtään libyalaista.

[...]

Toimittaja
Euroopan unionissa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kohtelu on yhä pitkälti kansallisessa päätösvallassa, vaikka EU on rakentanut tässä suhteessa yhteistä politiikkaa vuodesta 1999 eli Tampereen huippukokouksesta lähtien. Eteneminen on ollut hidasta. Se havaittiin myös Kreikassa, joka viime vuonna joutui ottamaan vastaan edellisen suuren maahanmuuttajaryöpyn. Laittomista siirtolaisista jopa 90 prosenttia yritti EU:n alueelle Kreikan kautta. Pahimmillaan Kreikan ja Turkin välisellä rajajoella otettiin päivässä kiinni jopa 350 ihmistä. Tilanne johti rankkoihin mielenosoituksiin maassa. Kaikki eivät selvinneet. [laittomien rajanylittäjien ruumiita nostetaan joesta]

Toimittaja
Lokakuussa Kreikka haki apuun EU:n rajavalvontaviraston Frontexin, joka teki historiansa ensimmäisen jalkautumisoperaation. Neljässä kuukaudessa pidätettiin 12 000 laitonta rajanylittäjää. Pyrkivien määrä laski murto-osaan ja operaatio lopetettiin viime viikolla. Taloudellisessa konkurssissa olevassa Kreikassa on jopa miljoona laitonta siirtolaista ja maa on ilmoittanut rakentavansa rajalle 12 kilometriä pitkän piikkilanka- ja teräsaidan. Hanke saa ymmärrystä komissiossa.

Cecilia Malmström, komissaari, Euroopan komissio
Rakentamista ei ole aloitettu, vaikka jonkinlainen aita on päätetty tehdä. Kreikkahan on yksi EU:n ulkorajojen vartijoista ja valtio saa itsenäisesti päättää, rakentaako se aidan tai rajan, jollaiset Suomellakin on Venäjän suunnalla. Pitkäaikainen ratkaisu Kreikan ongelmaan aita tuskin on. Tarvitaan muita rakenteellisia uudistuksia, jotta saadaan toimiva turvapaikka- ja rajatarkastusjärjestelmä. EU ei voi kuitenkaan estää Kreikkaa rakentamasta aitaa.

Toimittaja
Malmström ajaa kuitenkin voimakkaasti uutta direktiiviä, jolla EU:n jäsenmaiden käytännöt yhtenäistettäisiin. Sitovan direktiivin pitäisi olla voimassa ensi vuonna.

Cecilia Malmström
Pöydällä on ollut joukko lakiesityksiä jo joitain vuosia. Jäsenmaiden pääministerit ovat sanoneet, että 2012 meillä on yhteinen EU:n turvapaikkapolitiikka. Neuvotteluja käydään vastaanottoehdoista, kelpoisuusehdoista ja hakemuskäytännöistä. Niiden pitää olla yhtäläisiä koko EU:ssa. Kun päätös on tehty ja direktiivi liitetty maakohtaisiin lakeihin, kaikkien jäsenmaiden pitää noudattaa direktiiviä, tai asia viedään EU-tuomioistuimeen tai komissioon.

[Roope]

A-Eurooppa: EU:n pakolaispolitiikka 10.3.2011 (2/2)
http://areena.yle.fi/video/1299859239033

(haastattelu 7:50-21:00, Heidi Hautala, Sari Essayah)

Toimittaja Renny Jokelin
Tervetuloa studioon täällä Strasbourgissa euroedustajat Heidi Hautala ja Sari Essayah. Nuo Pohjois-Afrikan pakolaisvirrat ovat toistaiseksi pysyneet tuolla Välimeren eteläpuolella. Mikä on teidän mielestänne Euroopan unionin rooli tuossa konfliktissa?

Heidi Hautala, euroedustaja, vihreät
Mielestäni Euroopan unionin koko naapuruuspolitiikka on johtunut vahvasti uudelleenarvioinnin kouriin. Kaksinaismoraalin aika on ohi. Se että tehdään työtä diktaattorien kanssa ja koitetaan pitää maahanmuuttajat loitolla. Eihän ole kovin kauan siitä, kun Euroopan unioni ja Libya hyväksyivät tällaisen hyvin merkillisen kahdenvälisen sopimuksen siitä, että Libya auttaa Euroopan unionia pitämään maahanmuuttajat Välimeren eteläpuolella. Tällainen ei ole enää mahdollista, eikä myöskään ole mahdollista viivytellä yhteisen pakolaispolitiikan aikaansaamisessa Euroopan unioniin.

Toimittaja
Se on aika poikkeuksellisen suuri konflikti. Pystyykö EU reagoimaan nopeasti tällaiseen?

Sari Essayah, euroedustaja, konservatiivit

[...]

Toimittaja
Tällä hetkellä pakolaispolitiikka on EU:n jäsenmaiden kontolla. Voidaanko nyt Italia, Kreikka, Malta jättää nyt yksin hoitamaan tämä asia?

Heidi Hautala
Ei se enää käy senkään takia, että juuri vasta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, joka siis ei ole EU-elin, totesi, että Kreikkaan ei voi enää palauttaa muista EU-maista turvapaikanhakijoita, koska Kreikka ei huolehti heistä sillä tavalla, kuin kansainväliset pakolaissopimukset edellyttävät. Eli uskon, että komissaari Malmström, joka vastuulla tämä yhteinen turvapaikkapolitiikka on EU:n komissiossa, niin saa nyt tästä tilanteesta aika paljon tukea pyrkimyksiinsä. Enää ei käy niin, että yksi tai kaksi maata jätetään hoitamaan asiaa, mikä käytännössä on tarkoittanut, että se jätetään hoitamatta. 

Toimittaja
Tätä EU:n yhteistä pakolaispolitiikka on yritetty rakentaa tässä jo ainakin 12 vuotta. Miksi se etenee niin hitaasti?

Sari Essayah
No tietysti tässä tullaan sellaiselle alueelle, joka perinteisesti on kuulunut jäsenvaltioiden itsenäiseen päätäntävaltaan. Ja tulevaisuudessa tässä minun mielestä pitäisi keskittyä siihen, että pyritään määrittelemään yhteisiä niin sanottuja vähimmäistasoja ja vähimmäiskriteerejä. En näe hyväksi sitä, että lähdettäisiin esimerkiksi määräämään jotain tiettyjä lukumääriä jäsenmaittain, joka määrä esimerkiksi olisi otettava turvapaikanhakijoita vastaan, koska kyllä nämä on niin tällaisia voisiko sanoa oikeus- ja sisäasioiden ytimeen kuuluvia seikkoja, että nämä pitäisi edelleenkin olla jäsenmaiden omassa päätösvallassa. Mutta yhteistyötä tarvitaan, yhteisiä kriteerejä tarvitaan siihen, miten kohdellaan esimerkiksi turvapaikanhakijoita. Tämä nykyinen Dublin-menettely on johtanut siihen, että vastuuta pakoillaan, ja näitä turvapaikanhakijoita pallotellaan maasta toiseen.

Heidi Hautala
Eli toisin sanoen on toimittu kuin olisi yhteinen turvapaikkapolitiikka, jonka perusteella sitten turvapaikanhakija voidaan palauttaa siihen ensimmäiseen maahan, johon hän Euroopan unionissa on tullut. Ja kaikki on nähnyt mitä se esimerkiksi Kreikan osalta on tarkoittanut. Puola on toinen maa, joka ei täytä tällaisia vähimmäisnormeja.

Toimittaja
Onko kyse ollut pikemminkin tällaisesta poliittisesta kiistelystä vai rahakysymyksistä vai siitä, että pakolaisvirrat kohtelevat eri EU-maita eri tavoilla?

Sari Essayah
Mä luulen, että kaikki nämä seikat on vaikuttanut siihen, että nämä nopeat muutokset, mitä on nyt tapahtunut Välimeren eteläpuolella, on vaikuttanut siihen, että jäsenvaltioille tulee yllätyksenä, että me yhtäkkiä ollaankin vastaamassa kenties satojen tuhansien pakolaisten vyöryyn. Ja sitten tietysti se, että koetaan, että tällä politiikan alalla on saatava päättää itsenäisesti ja on pidettävä päätösvalta omissa käsissä.

Heidi Hautala
Toisaalta mun mielestä on hyvin tärkeää huomata se, että kun ihmiset pakenee esimerkiksi poliittisesti epävakaita oloja, poliittista vainoa, niin sillä on ollut suora yhteys siihen EU:n politiikkaan, että on tehty yhteistyötä Mubarakin, Ben Alin, on tehty yhteistyötä Gaddafin kanssa, jotka kaikki on pystyttänyt tämän sortovallan, joka sitten kohtelee toisinajattelijoita erittäin kovalla kädellä. Ja tämä on ollut suoranainen syy näihin pakolaisvirtoihin. Sen lisäksi, että ihmiset ovat toki lähteneet hakemaan Euroopasta parempaa elämää, mihin mielestäni heillä on oikeus. Mutta nyt on myöskin sen aika arvioida uudelleen, että miten Euroopan unioni voi rakentaa ja tukea oikeusvaltiokehitystä ja demokratian tuomista näihin maihin. Siellä ihmiset itse janoavat sitä, ja se on tapahtunut riippumatta siitä, että Euroopan unioni on itse asiassa toiminut niitä pyrkimyksiä vastaan aika pitkälle.

Toimittaja
Välimeri on aika kaukana Helsingistä ja Helsinki on kaukana Välimerestä. Voivatko nämä tämänhetkiset pakolaisvirrat jossain vaiheessa saapua jopa Suomen satamiin tai lentokentille? Onko vaara niin suuri?

Heidi Hautala
Mun mielestä itse asiassa niin Suomen kannattaisi pikemminkin toimia nyt sillä tavalla, Tunisiassa, Egyptissä ja muissa arabimaissa, joissa tämä ihan oikea vallankumous on jo aika pitkällä, niin se vakiintuu ja sinne saadaan demokratia, oikeusvaltio. Ja mun mielestä Suomi on toiminut ryhdikkäästi siinä, että Suomi oli ensimmäinen vaatimassa Libyalle pakotteita. Eli se, että myöskin tällainen ajatus siitä, että tulee aivan järjettömiä, hallitsemattomia pakolaisvirtoja, niin tämä ei millään tavalla vastaa kuitenkaan sitä mahdollisuutta, kun voidaan edistää sitä, että sinne saadaan demokratia pystytettyä, joka sitten myöskin auttaa ihmisiä pysymään kotimaissaan. Ja tähän Suomen kannattaa nyt varautua, eikä johonkin käsittämättömiin pakolaisvirtoihin.

Toimittaja
Onko tässä jotain kaksinaismoralistista, että ensin käydään kauppaa, tehdään sopimuksia ja sitten aletaan vaatia pakotteita? Onko Suomen hallitus ja muut hallitukset toimineet tässä jotenkin kaksinaamaisesti?

Sari Essayah
No kyllä siis ylipäätänsä EU ja länsivallat on toimineet näin, että he on hakeneet näitä omia strategisia päämääriään tuolta alueelta. Ne on voineet liittyä energiapolitiikkaan tai ehkä vain siihen, että on haluttu pitää suhteita vakautta ylläpitävien hallitsijoiden kanssa, ja on suljettu silmät näiltä ihmisoikeusrikkomuksilta ja siltä, että tosiasiassa on tehty yhteistyötä diktaattorien kanssa. Ja nyt sitten todella on se aika muuttaa politiikkaa. Ja se on tehtävä näissä kansainvälisissä yhteistyöelimissä, paitsi täällä Välimeren unionissa, tämä on Barcelonan prosessista alkanut projekti, niin sen kautta, mutta myöskin YK-elimissä. Että nythän ollaan iloittu siitä, että Libya on saatu ulos YK:n ihmisoikeusneuvostosta, mutta voi kysyä, mikä tällaisen ihmisoikeusneuvoston rooli oikeastaan on, koska se on tähän saakka ollut tällainen hyvinkin diktaattorimyönteinen ja oli ihan vähää vaille, ettei hyväksytty tällaista raporttia YK:n ihmisoikeusneuvostossa, jossa oltaisiin nimenomaan kehuttu sitä, kuinka Libya on nyt ihmisoikeuksissa edistynyt viime aikoina. Ja tämän raportin myötäjuoksijoina oli tällaisia valtioita kuin muun muassa Pakistan, Syyria ja vastaavia tunnettuja ihmisoikeuksien puolustajia. Eli siinä mielessä on aika katsoa peiliin ja miettiä, että miten tämä kansainvälinen yhteisö pystyy luotettavasti ja todella uskottavasti toimimaan näissä tilanteissa.

Toimittaja
No nyt EU saa tämän uuden pakolaisdirektiivin aikaan ensi vuonna, korjaako se jotenkin tätä tilannetta, muuttako se tilannetta?

Heidi Hautala
Kyllä se varmasti korjaa sillä tavalla, että sitten kaikissa jäsenmaissa on oltava tietyt vastaanottomekanismit ja varmaan sitten EU:n tuella myöskin pakolaisia voidaan ottaa vastaan. Kyllä se muuttaa. Mutta mun mielestä tässä nyt ennen kaikkea kysymys on siitä, kuinka Euroopan unioni onnistuu tukemaan tätä demokratiakehitystä näissä maissa ja tämä on suuri shokki, eikä se sinänsä ole yhtään yllättävää, että esimerkiksi Ranskassa on ministereitä joutunut eroamaan sen takia, että on osoitettu, että heillä on ollut aivan liian läheiset suhteet esimerkiksi Tunisian diktaattori Ben Aliin. Ja tämä on nyt se prosessi, jota ennen kaikkea täytyy käydä läpi...

Toimittaja
Suomestakin mennyt delegaatiota ja valtuuskuntaa presidenttitasolla kyseisiin maihin. Onko tässä myöskin ollut  tämmöinen...pitäisikö tässä ehkä miettiä myöskin pyykinpesua Suomen tasolla jossain määrin?

Heidi Hautala
Kyllä varmaan on näinkin, mutta voi sanoa Suomen osalta toisaalta sitten se, että ollaan oltu vähän etäämmällä, on tarkoittanut, että ne välit ei ole yhtä läheiset näihin diktatuureihin kuin vaikkapa Italialla, Espanjalla ja Ranskalla. Mutta olen täällä parlamentissa puhunut siitä, että jos Egyptissä taikka Tunisiassa tarvitaan tällaista totuusprosessia näiden menneiden läpikäymiseen, niin kyllä sitä myös tarvitaan Euroopan unionissa, että millä tavalla me olemme olleet mukana. Suomi nyt ehkä sitten maantieteellisen sijaintinsa takia on vähän viattomampi tässä pelissä ollut.

Toimittaja
Tässä on pakolaisten määrä viimeisten vuosien aikana kasvanut aika lailla, turvapaikanhakijoiden., maahanmuuttajien määrä. Ja se on näkynyt vaalituloksissa monissa EU-maissa. Nyt Suomessa on vaalit tulossa. Voiko olla, että tämäntyyppisillä tapahtumilla on vaikutusta jopa Suomen vaalitulokseen? Tietty pelko lisääntyy.

Sari Essayah
Maahanmuuttokeskustelu varmasti jatkuu ja on yksi niistä vaalien teemoista, mutta uskon, että suomalaiset kyllä ymmärtää tämän tilanteen, että on humanitaarisesta kriisistä kysymys ja ihmiset pakenee sotaa ja vainoa. Sillä hetkellä he tarvitsee sen kaiken mahdollisen avun, enkä usko, että tämä ainakaan sillä tavalla negatiivisesti heijastuisi, että ajateltaisiin, että näitä ihmisiä nyt ei pitäisi auttaa. On nähtävä ero sillä katastrofitilanteella ja sitten miten toisaalta kukin jäsenvaltio tätä turvapaikkapolitiikkansa tai maahanmuuttopolitiikkaansa ylipäätään pidemmällä tähtäimellä rakentaa.

Toimittaja
Yksi tällainen konkreettinen pelko on ollut, että jos rakennetaan tällaisia isompia pakolaisleirejä tai muita, niin esimerkiksi Suomen kaltaiset maat saattaisivat joutua ottamaan isojakin väestömääriä maahan. Onko tämmöinen mahdollisuus olemassa?

Heidi Hautala
Ei mun mielestä tällaista missään suunnitella. Että enemmänhän tässä on kyse siitä, että sitä myötä kun jäsenmaat sitten toteuttaa nämä minimivaatimukset, joita turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen voidaan olettaa kansainvälisiin sopimuksiin liittyvän, niin EU voi tukea taloudellisesti niitä maita. Että mun mielestä tässä ei nyt ole mistään pakkokiintiöinnistä kysymys ja toisaalta mä uskoisin, että Suomessakin voisi suorastaan elähdyttää kansanedustajaehdokkaita se, että joissakin maissa ihmiset todella tekevät vallankumouksen diktaattoria vastaan. Tämähän antaa toivo valtavan paljon paremmasta maailmasta ja nyt meidän tehtävä on tätä tukea. Ja sen pitäisi olla se keskustelun pääsävel mielestäni myös Suomessa.

Toimittaja
Onko Suomen maahanmuuttopolitiikka tai pakolaispolitiikka kunnossa?

Sari Essayah
Minun mielestä Suomi on pyrkinyt tekemään sellaista vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa, jossa on haluttu pitää huolta niistä ihmisistä, jotka ovat tulleet meidän maahan, ja pyrkiä takaamaan heille esimerkiksi kielikoulutus, työhön sopeuttamiskoulutus, vastaavan tyyppiset, asumisolosuhteet ja muut. Mä toivon, että Suomi jatkaisi tällä linjalla, eikä lähtisi sellaiselle mukamas humanitaariselle maahanmuuttopolitiikan linjalle, jossa mahdollisimman paljon maahanmuuttajia otetaan vastaan, mutta heidät tosiasiassa jätetään täysin heitteille. Ja esimerkiksi työmarkkinoilla syntyy kahdet työmarkkinat ja nämä henkilöt joutuu erilaisen riiston ja alistamisen kohteeksi. Mä toivon, että meillä maahanmuuttopolitiikka olisi sellaista, jossa se laatu olisi määrää tärkeämpää.

Heidi Hautala
Niin, siis onhan tämä ollut aika ikävää tämä keskustelu Suomessa siinä mielessä, että jokainen maahanmuuttaja tuntuu olevan enemmän tai vähemmän epäilyksenalainen ja johtavat poliitikot on monissakin puolueissa sitten olleet kallellaan näkemään asiat tällä tavalla. Ja tällä on tehty aika tavalla myöskin mielestäni halpahintaista politiikkaa. Tärkeintä on se, että Suomessa turvapaikkamenettely säilyy inhimillisenä ja sitten se, että myöskin taloudellisilla syillä maahan tulevat maahanmuuttajat, että ne saa kunnollisen kotoutuksen. Tässä meillä on varmasti tehtävää hyvinkin paljon.

[Roope]

Olen todella pettynyt Ilkka Laitiseen ja Sari Essayahiin. Odotin heiltä parempaa.

Laitinen tekee samaa kuin Thorskin, puhuu yhtä ja tekee toista, mutta päinvastaiseen suuntaan. Laitisen Frontex on esimerkiksi auttanut Italiaa pushback-operaatioissa, mutta nyt se voi olla vaikeampaa, kun maailman huomio on keskittynyt Välimerelle. Aiemmin Frontexilla oli mahdollisuus toimia tilanteen mukaan järkevästi, mutta nyt sen on pakko odottaa poliitikkojen konsensusta.

Essayahille on aika hyvin koutsattu europarlamenttiryhmänsä tavoitteet ja perustelut niille, eivätkä ne ole sieltä pahimmasta päästä. Tuota kriittisemmät tipahtavat Soinin porukkaan.

[nimetönkeskustelija]

Hautala:Ei se enää käy senkään takia, että juuri aivan vasta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, joka siis ei oo EU:n elin, niin totes, että Kreikkaan ei voi enää palauttaa muista EU:n maista turvapaikanhakijoita, koska Kreikka ei huolehdi heistä sillä tavalla....

Tästä on tullutkin vihervasemmistolaisten mokupoliitikkojen keppihevonen numero 1. Aina perustellaan järjettömiä säädöksiä ja päätöksiä sillä, että SUOMI ON SITOUTUNUT. Suomi ei ole sitoutunut ottamaan elintasopakolaisia yhtään mistään. Ainoastaan tietyt poliitikot ovat erikseen sellaisia maan sisäisiä säädöksiä tehneet. Ja jos joku poliitikko on siirtämässä sisäpolitiikan päätäntävallan vieraiden maiden johtajille, hän syyllistyy maanpetokseen.

Tässä otteita perustuslaista:

12 luku: Maanpetosrikoksista

Luku on uudistettu lailla (21.4.1995/578).

1 § (21.4.1995/578) Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantaminen. Joka tarkoituksenaan väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla taikka vieraan valtion sotilaallisen tai taloudellisen painostuksen tai tuen avulla
   1. saattaa Suomi tai osa Suomea vieraan valtion alaiseksi,
   2. irrottaa osa Suomea muusta valtakunnasta tai
   3. muulla vakavuudeltaan näihin rinnastettavalla tavalla rajoittaa Suomen valtiollista itsemääräämisoikeutta

tekee teon, josta aiheutuu sanotun tarkoituksen toteutumisen vaara, on tuomittava Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

Kun asiat saadaan muutettua demokraattisesti lähivuosina, voitaisiin hyvin käynnistää tutkinnat tiettyjen poliitikkojen toimista. Siinä olisikin kakkua lusittavana yhdellä jos toisella poliitikolla.

[AIP]

Tässä otteita perustuslaista:

12 luku: Maanpetosrikoksista
...tekee teon, josta aiheutuu sanotun tarkoituksen toteutumisen vaara, on tuomittava Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

Kun asiat saadaan muutettua demokraattisesti lähivuosina, voitaisiin hyvin käynnistää tutkinnat tiettyjen poliitikkojen toimista. Siinä olisikin kakkua lusittavana yhdellä jos toisella poliitikolla.

Pureskelin tuota hitusen. 90-luvun puolivälissä merkittävällä osalla unioniin liittymisestä päättäneillä tuskin oli syytekynnystä ylittävää käsitystä siitä, että itsemääräämisoikeus vaarantuisi tulevaisuudessa. Direktiivejä oli pidettävä direktiiveinä, ja niiden perusteella lainsäädännön mukauttamista oli ajateltava sellaisena toimenpiteenä, josta voidaan kieltäytyä, mikäli se rikkoo merkittävästi tätä itsemääräämisoikeutta. Pitäisiköhän myös tutkia takautuvasti niiden ihmisten toimia, jotka ovat kansanäänestyksellä antaneet suosituksen liittymisen puolesta? Sitä vastoin unionin de facto perustuslain junailuun osallistuneiden henkilöiden toiminta tuntuisi helposti täyttävän tuon vaarantamisen merkit. Kyseinen sopimus luovuttaa suoraan kansallista päätäntävaltaa valtion ulkopuolelle.

Pidin itse 90-luvun puolivälin unionista, mutta en hitto soikoon pidä siitä, miksi se on nykyään muodostunut. Yksittäiset itseäni miellyttävät asiat, kuten rahaliitto, tavaran ja työvoiman vapaa liikkuvuus ja vaikkapa ajoneuvoasetusten yhdentämiseksi tähtäävien UNECEn suositusten ratifiointi eivät saa olla sellaisia seikkoja, jotka saavat hyväksymään kokonaisuuden aiheuttaman pahoinvoinnin.

Mahtaako muuten perustuslakirikoksilla olla vanhentumisaikaa?

[slobovorsk]

Nostaisinpa tätä keskustelua, ettei pääasia unohdu.

Itse ainakin haluan jokaiselta puolueelta ja ehdokkaalta kannanoton ennen kaikkea näihin:

1. Missä vaiheessa EU:n yhteinen pakolaispolitiikka menee juuri nyt ja lähimmissä EU:n ministeri- ja huippukokouksessa? Tietämättömyys lisää huolta.
2. Mitkä ovat mahdollisen yhteisen pakolaispolitiikan seuraukset Suomelle (ja Helsingille)? Yritetäänkö Suomea todellakin saada ottamaan 20 000 pakolaista vuodessa?
3. Lupaako ehdokas toimia kaikin keinoin EU:n yhteistä pakolaispolitiikkaa vastaan?

Itsekin äänestin 1994 EU:hun liittymisen puolesta yhteismarkkinamielessä.  Euroakaan en vastustanut kun uskoin alkuperäiseen vakaus- ja kasvusopimukseen (jonka Saksa ja Ranska vesittivät). Liittovaltion osavaltioksi liittymisen puolesta en kuitenkaan koskaan äänestänyt.

Katson, että EU:n on Suomellekin oltava vain väline, jolla ajetaan suomalaisten etua. Siksi ehdokkailta on voitava edellyttää tiukkaa harkintaa mm. EU:n gigolovyöhykkeen tuhlarivaltioiden tukemisessa samoin kuin EU:n yhteisen pakolaispolitiikan synnyn estämisessä. Yleensäkin kysymyksen pitää aina olla siitä, mitä Suomi ja suomalaiset saavat vastineeksi EU-myönnytyksistä?

[Sanglier]

Minä en kaipaa kenenkään näkemyksiä asiasta joka on päivänselvä: kun yhteinen pakolais(käytännössä turvapaikanhakija-)politiikka tulee, velvoite ottaa toisten niskoilta turviksia on itsestään selvä. Muuten mokomaa yhteispolitiikkaa ei edes suunniteltaisi. Ja kun on kerran suostuttu ottamaan, määrät päätetään muualla, koska Suomessa ei - nyt vallassa olevissa puolueissa - ole poliitikkoja jotka edes haluaisivat vaatia Suomelle reunaehtoja, erivapauksia tai edes omaa päätäntävaltaa. Vaikka esim avioerolakien yhdenmukaistamiseen Suomi ei lähtenyt mukaan.

Usein kuultu mantra on että Suomeen tulee vähän turviksia. Mikään mahti maailmassa ei saa lukuja pysymään nykyisellään tai pienenemään, jos muiden ehdoilla mennään.

Mikä intressi isoilla euromailla olisi välittää Suomen kotouttamisongelmista? Hehän ajavat yhteistä politiikkaa pärjätäkseen OMIEN kotouttamisongelmiensa kanssa!

Jos vulgaari ilmaisu "glory hole" on tuttu, mietitäänpä hetki kummalla puolella reikää EU-Jugend-kokoomusvetoinen Suomi on.

[Kuningasidea]

On tätä kyllä vaan aika ikävää katsoa. Ehkä erityisesti sen takia, että perusajatus Euroopan unionin takana on mielestäni ihan OK ja se on jopa aika jalo: Eurooppa, vuosisatojen ajan sotien riivaama manner, aloittaa viimein verisen ja yli 50 miljoonan ihmisen hengen vaatineen suursodan jälkeen yhdentymisprosessin, jonka päämääränä on rauhanomainen ja voimakas yhtenäinen Eurooppa, joka pystyy kilpailemaan muun maailman kanssa. Jäsenvaltioiden oikeuksia annetaan sieltä täältä pois keskitetylle hallinnolle, jotta tämä prosessi on helpompi toteuttaa ja samalla vielä otetaan Euroopan ulkopuoleltakin mielin määrin ei-eurooppalaisia ihmisiä, joista suurin osa ei ole kaukaasialaisia. Näitä vastaan on tietenkin kantaväestöllä ennakkoluuloja, joten kaikenlaiset rasisminvastaiset viikot sun muut härpäkkeet ovat tarpeen. Euroopan väestö on vahentumassa eikä EU pysty kilpailemaan muuten enää kauaa Kiinan sun muiden kanssa joten onhan sitä pakkokin ottaa unionin ulkopuolelta väestöä vastaan - vaikka kuinka suurissa määrin. Luonnollisesti alueille, joiden väestö on vähäistä, ahdetaan erityisen paljon uutta väkeä. Lopulta tehdäänkin työtä jo koko ihmiskunnan, ei pelkästään yksittäisten kansallisvaltioiden hyväksi, kun erilaiset ja eri väriset ihmiset elävät sulassa sovussa yhtenäisessä Euroopassa vailla rasismia ja ennakkoluuloja, jossa kaikki saavat vapaasti liikkua ja jossa entisten kansallisten kokonaisuuksien rajat ovat vähintäänkin häilyvät. EU on näin paitsi pelastanut miljoonia ihmisiä köyhyyden ja sodan kynsistä, myös parantanut huomattavasti omaa kilpailukykyään maailmanlaajuisesti uuden, innovatiivisen moniosaamisen myötä.

Varmaankin jotain tällaista on alunperin haettu takaa, vaan toisaalta setä Leninkin halusi tehdä Neuvostoliitosta (ja koko maailmasta) yhtenäisen kokonaisuuden, jossa kaikki olisivat samanarvoisia ja kaikki kuuluisi kaikille. Nämä plänithän eivät oikein toimineet kuten nähdä saatiin ja vähän samalla lailla kusee tämä EU:nkin toteutus. Suunnitelmia ollaan ahtamassa nyt läpi aivan liian nopeasti ja mahdollisia negatiivisia seurauksia ilmeisesti lainkaan ajattelematta. Erityisen kohtalokas virhe voi olla päätösten tekeminen suljettujen ovien takana ja kansoilta juuri niistä kysymättä. Kansan mielipidehän voisi olla väärä (ja jos kysytään ja jos on niin kysytään uudelleen, kuten on jo nähty). Kannatan EU:ta siinä mielessä että pystytään taloudellisena ja hieman poliittisenakin blokkina kilpailemaan Venäjää, Kiinaa sun muita vastaan, mutta eeen nyt ihan tällaisiin mittoihin asti. Jotain tartteis nyt tehrä ja melko nopeasti, ennen kuin on liian myöhäistä meidän(kin) osaltamme.

Ja ovatko neidit Hautala ja Essayah tietoisia sellaisesta jumalallisesta, melko useinkin tavallisissa, ymmärrettävissä lauseissa esiintyvästä asiasta kuin piste. Melkoisia lausehirmuja esiintyy välillä kaiken mokutuksen keskellä.

[nuiv-or]

Kannattaa ennemmin katsoa sivusta 113 eteenpäin.

Sivulla 113:

vihreä Viro saisi 3200 uutta pakolaista vuodessa (2008 tilanne 15 hakijaa)
vihreä Luxemburg saisi 8000 uutta pakolaista vuodessa (2008 tilanne 455 hakijaa)

punaiset Ranskat, UK:t yms. menettäisivät rikkauksiaan.


En tiedä mikä luku tuo 62 miljoonaa on, sivulla 112 on Suomen kohdalle laskettu 332 miljoonaa.

[Maastamuuttaja]

Erinomainen valtti vaalikeskusteluihin. Hyvin alusteltuna, perusteltuna ja ajoitettuna johtaa äänivyöryn merkittävään kasvuun.

Omituista, jos jäisi käyttämättä.

[John]

Kyllähän tämä asia pitäisi saada selkeästi otsikoihin. Todella suuri osa kansasta ei edes tajua sitä, miten EU on menossa kohti liittovaltiota ja että miten Suomen päätösvaltaa viedään kokoajan Brysseliin. Tämän kaltaiset uutiset saattaisivat saada kansalaiset tajuamaan asian.

Todella monet kokoomuksen äänestäjät edelleen luulevat, että kokoomus on isänmaallinen konservatiivipuolue, vaikka nykykokoomus on täysin päinvastainen. EU-liittovaltio ja esim. juuri tämä yhteinen pakolaispolitiikka 20 000 pakolaiseneen vuodessa on stubbilainen unelma.

[slobovorsk]

Tässä ketjussa on linkkejä, joista näkyy, että EU:n yhteistä pakolaispolitiikkaa on käsitelty Forumilla ansiokkaasti pitkin matkaa... Roopen ja monen muun toimesta.

Esimerkiksi alkaen noin vuosi sitten

http://hommaforum.org/index.php/topic,27433.0.html

Kannattaa lukea. Hakutoiminnolla löytyy paljon lisää, myös linkkejä sylttytehtaalle. Nyt kannattaa seurata, mitä poliitikomme sanovat EU-kriisirahaston ohella tästä aiheesta, jos uskaltavat ... ja ehdokkaiden pitää kysyä kilpailijoilta aina kun saavat tilaisuuden. Sekä finanssikriisissä että EU:n yhteisessä pakolaispolitiikassa käytetään muuten pahaenteisesti samaa taakanjako-sanaa  ...

P.S. Ne 62 ja 332 miljoonaa ovat siis laskennallisia lukuja, paljonko väkeä maamme pinta-alalle mahtuisi yhteensä, jos väentiheys olisi 200 ja vastaavasti 1000 asukasta neliökilometrillä. Toteutumistodennäköisyys että nämä kaikki miljoonat todella tulisivat tänne lisivat täällä samaa luokkaa kuin vaikka 9 magnitudia Suomessa elinaikanamme, paitsi jos kerrotte kiinalaisille ja intialaisille ...

P.P.S. Magnitudien pienestä todennäköisyydestä voi sitten alkaa laskea todennäköistä ajankohtaa missä vaiheessa aletaan synnyttää EU:n yhteistä ydinjätteiden loppusijoituspolitiikkaa tai makean veden tasajakopolitiikkaa 

[Elisa]

Moderaattori Elisan mielipiteen kuulisin mielelläni tässä ketjussa.
Viittaan taannoiseen keskusteluumme.

Onhan nämä jutut vähän hämärän kuuloisia, mutta en niiden perusteella huolestuisi liikaa. Huomatkaa myös tämä:

Toimittaja
Yksi tällainen konkreettinen pelko on ollut, että jos rakennetaan tällaisia isompia pakolaisleirejä tai muita, niin esimerkiksi Suomen kaltaiset maat saattaisivat joutua ottamaan isojakin väestömääriä maahan. Onko tämmöinen mahdollisuus olemassa?

Heidi Hautala
Ei mun mielestä tällaista missään suunnitella. Että enemmänhän tässä on kyse siitä, että sitä myötä kun jäsenmaat sitten toteuttaa nämä minimivaatimukset, joita turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen voidaan olettaa kansainvälisiin sopimuksiin liittyvän, niin EU voi tukea taloudellisesti niitä maita.

Suomen nykytasohan on minimivaatimuksia korkeampi.

[DRT]

Alla yhteenveto EU:n yhteisestä pakolaispolitiikasta, saattaa nuivistaa asiasta tietämätöntä:

EU:n yhteisen pakolaispolitiikan (taakanjaon) suunnitellaan alkavan jo vuonna 2012. Tällöin BKT/hlö, väestömäärän ja väestöntiheyden perusteella Suomen tulisi ottaa vastaan laskentamallista riippuen n. 10000-20000 turvapaikanhakijaa ja vertailun vuoksi esim. väestömäärältään 16 kertaa Suomea suuremman Saksan osuus EU:n turvapaikanhakijoista olisi n. 16000-29000 (1). Suomen matala väestöntiheys nostaisi Suomen osuutta, vaikka Lapin suot ja tunturit eivät helpota yhtään turvapaikanhakijoiden elättämistä ja työllistämistä Suomessa.

Laskentamallilla 1 Suomeen otettaisiin Espanjan ja Ruotsin jälkeen eniten turvapaikanhakijoita, eli enemmän kuin Saksaan, Ranskaan tai Iso-Britanniaan (1).

Laskentamalli 4 olisi Suomelle suotuisin, mutta silloinkin Suomeen tulisi enemmän turvapaikanhakijoita/vuosi kuin Ruotsiin. Ja Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä nousisi yli 2,5 kertaiseksi verrattuna vuoteen 2008, jota käytettiin raportissa vertailuvuotena (1).

Laskentamalleissa Suomen osuuden kasvaessa (väestöntiheyden painotuksen kasvaessa) mm. Saksan ja Ranskan osuus vastaavasti pienenee. Ja sen voi jokainen arvioida itse, hyväksyykö Saksa ja Ranska laskentamalleista sitä, jossa niiden osuus turvapaikanhakijoista on suurin.

Soini on ainoana eduskuntapuolueen puheenjohtajana ilmoittanut vastustavansa taakanjakoa, kaikki muut ovat asiasta hiljaa tai avoimesti kannattavat sitä. (2)

Vieläkö pitää ihmetellä Perussuomalaisten kannatuksen nousua?

Ps. Kaikki yllä olevat luvut ja lisää luettavaa löytyy ao. linkeistä.


1) EU:n loppuraportti: http://www.statewatch.org/news/2010/nov/eu-com-final-report-relocation-of-refugees.pdf
liitteen sivulla 1-24

Keskustelua aiheesta tuolla: http://hommaforum.org/index.php/topic=44638.0.html

2) Keskustelua aiheesta: http://hommaforum.org/index.php/topic,46212.0.html

[Iloveallpeople]

Hautalalta tiedotetta:

EU:ssa tarvitaan yhteistä vastuunjakoa maahanmuuttajista

...
Hautala korostaa tarvetta luoda EU:lla uusi yhteinen turvapaikkajärjestelmä. Jäsenmaiden pitää lopettaa jarruttelu tässä hankkeessa, jonka piti suunnitelmien mukaan olla valmis vuoteen 2012 mennessä. Komission ja jäsenmaiden tulee nyt varautua ennalta mahdollisesti laajempaankin maahanmuutto aaltoon ottamalla käyttöön väliaikaisen suojelun mekanismi, joka on hyväksytty vuonna 2001.

Tiedote kokonaisuudessaan: Heidi Hautala

[slobovorsk]

Vilkaisin...

Kauheaa munkkilatinaa, en jaksa alkaa lukea. Siihenhän ne juuri luottavatkin, ettei kukaan jaksa tai ainakaan löydä oleellista tälläisestä läpyskästä:

http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=REPORT&reference=A7-2011-0075&language=FI&mode=XML

Mutta on tämä nyt yhtä helvettiä, ettei yksikään valtakunnanpoliitikko ole saanut sanottua tästä asiasta mitään missään niin, että tulisi koko kansalle kerralla selväksi missä mennään ja mitä ehdokas aikoo tehdä asialle.

Nyt se siis meni EU:n parlamentista läpi, seuraavaksi takaisin komissioon ja ministerineuvostoon, jossa Suomen olisi se viimeistään kaadettava, vaikka kaikki muut EU-maat haluaisivatkin hyväksyä.

PS näyttää olevan ainoa, joka ei halua EU:n yhteistä pakolaispolitiikkaa, muille se kelpaa. ks.

http://hommaforum.org/index.php/topic,46551.0.html

ja sieltä linkeillä eteenpäin, ja erityisesti:

http://www.kepa.fi/maailman-kuvalehti/arkisto/2011-4/8276

[Sanglier]

Taakkaa jaettaessa on aivan selvää kuka saa enemmän.

Tätä pitää vastustaa kaikkialla ja kovaa.

[Lemmy]

Jos EU vaatii taakanjakoa, EU maksaa direktiivinmukaisen discorahan. Sitten se on "sama kaikille". Asumisperusteinen sosiaaliturva on romutettava.

[Roope]

Komission ja jäsenmaiden tulee nyt varautua ennalta mahdollisesti laajempaankin maahanmuutto aaltoon ottamalla käyttöön väliaikaisen suojelun mekanismi, joka on hyväksytty vuonna 2001.

Tuo väliaikaisen suojelun mekanismi tarkoittaa avoimia ovia kaikille tietyltä alueelta (käytännössä kaikkialta Afrikasta) tuleville ilman suojeluntarpeen tutkimista. Muuttoaaltoon varautuminen julistamalla Euroopan ovet avatuiksi viimeistään loisi sen muuttoaallon, johon ollaan varautumassa. Hautala tietää tämän itsekin tasan tarkkaan.

Onko ihan sattumaa, että muutama vuosi sitten tämän saman Heidi Hautalan idea oli perustaa EU:lle työvoiman rekrytointipisteitä Afrikkaan? No, ei ole.

[Miniluv]

90-luvun puolivälissä merkittävällä osalla unioniin liittymisestä päättäneillä tuskin oli syytekynnystä ylittävää käsitystä siitä, että itsemääräämisoikeus vaarantuisi tulevaisuudessa.

Silloin, kun asiasta äänestettiin, minulle oli selvää, että jos minkäänlaista lupaa annetaan, meirän nilkit painaa täysillä perässä...

[slobovorsk]

Jos EU vaatii taakanjakoa, EU maksaa direktiivinmukaisen discorahan. Sitten se on "sama kaikille". Asumisperusteinen sosiaaliturva on romutettava.

"Direktiivin mukainen discoraha" eli EU:n korvaukset pakolaisia vastaanottavalle maalle on tässä paketissa Troijan hevosena mukana. Homman kokoomuselisan mukaan Suomen taso on näissä korkeampi, enkä kenenkään aikovan alentamaan ruveta. KAikki tosiaan kunnossa, niin kuin hän sanoo?

No ei. Mistä nämä discorahat sitten tulevat kun ne tulevat EU:n budjetista? No jäsenvaltioiltahan ne. Suomi tulee todennäköisesti olemaan nettomaksaja EU:n budjetissa muutenkin, saatika jos jäsenmaksuja EU:lle pitäisi vielä kaiken lisäksi korottaa moisen takia. Eli kaiken huipuksi taakanjaossa EU maksaa Suomelle meidän omilla rahoillamme. Lisäksi Suomelle syntyisi uusi "taloudellinen intressi" ottaa vielä enemmän näitä pakolaisia, että saataisiin EU:lta edes vähän omia rahoja takaisin.

väliaikaisen suojelun mekanismi, joka on hyväksytty vuonna 2001.

Tuo väliaikaisen suojelun mekanismi tarkoittaa avoimia ovia kaikille tietyltä alueelta (käytännössä kaikkialta Afrikasta) tuleville ilman suojeluntarpeen tutkimista. Muuttoaaltoon varautuminen julistamalla Euroopan ovet avatuiksi viimeistään loisi sen muuttoaallon, johon ollaan varautumassa. Hautala tietää tämän itsekin tasan tarkkaan.

Tuon olin antanut Homman kertoa itselleninkin... Hyvä kun korostat nimenomaan tätä, että taas luodaan systeemi joka vain houkuttelee väärinkäyttöön.

Ja sokerina pohjalla pitempi aikaväli. Kun kontrolli tulijoista luovutetaan EU:lle, sitä ei takaisin saa (Schengenin myötä meni jo liikaa jos ei passia saisi kysyäkään). Vaikka nyt puhutaan 20 000 hengestä vuodessa, niin mikä takaa, ettei EU myöhemmin päätä asuttaa tänne satojatuhansia pakolaisia vuodessa meiltä sen kummempia enää kysymättä.

[Roope]

Tuon olin antanut Homman kertoa itselleninkin... Hyvä kun korostat nimenomaan tätä, että taas luodaan systeemi joka vain houkuttelee väärinkäyttöön.

Hautalan (ja Sinnemäen ja vihreiden ja...) tavoite on luoda mahdollisimman monille mahdollisimman monia keinoja päästä sisään EU-alueelle. Jos ne ovat laillisia, niin hyvä. Jos ne ovat laittomia, niin ei väliä, tehdään EU-alueelta poistaminen mahdollisimman hankalaksi.

Kaikki tietävät, että jos Pohjois-Afrikasta saapuvien väliaikainen suojelu (1-3 vuoden oleskelulupa, työlupa, majoitus jne.) otettaisiin käyttöön, niin edessä olisi viimeinkin se afrikkalaisten suuri exodus, josta on varoiteltu vuosikymmenet. Silti europarlamentista löytyy tällekin ajatukselle pelottavan paljon kannatusta. Toivottavasti Sampo Terho ottaa asian tarkkailuun ja tiedottaa, mitä kulisseissa kuiskutellaan.

[Roope]

Ja sokerina pohjalla pitempi aikaväli. Kun kontrolli tulijoista luovutetaan EU:lle, sitä ei takaisin saa (Schengenin myötä meni jo liikaa jos ei passia saisi kysyäkään). Vaikka nyt puhutaan 20 000 hengestä vuodessa, niin mikä takaa, ettei EU myöhemmin päätä asuttaa tänne satojatuhansia pakolaisia vuodessa meiltä sen kummempia enää kysymättä.

Ja entä ylipäätään se periaate, että Italia saattoi myöntää 22 000 tunisialaiselle oleskeluluvat, vaikka/koska tietää heidän siirtyvän muihin Schengen-alueen maihin. Entä jos Ruotsi päättää ryhtyä jakamaan oleskelulupia kaikille halukkaille konsulaateissaan? Tämä ei ole edes kovin utopistista, sillä äskettäisen ns. Tukholman sopimuksen luonnoksessa oli vielä kohta, joka olisi sallinut turvapaikanhaun kaikista EU-konsulaateista. Lopulliseen EU-maiden hyväksymään versioon tuota kohtaa ei tullut, vielä.

[slobovorsk]

Joo, kuka ymmärtäisi Ruotsin aivoituksia.

Ja Italiasta puheenollen... siellä kun Homman mukaan humanitaarinen saa olla kaksi viikkoa, mutta jos pitää lähteä niin ne eivät katsele mihin suuntaan poistuu.

Mutta esimerkiksi Ranskassakin paheksutaan Martine Le Penin ideaa irrottautua Schengenistä. Tuskin Suomestakaan siihen olisi, vaikka siinä olisi jo kiire.

[RTT]

EU:n sisäasiankomissaari Cecilia Malmström:

"I hope we will find a solution to the EU resettlement program soon. It is very difficult to explain to Sudanese people in the refugee camps that 'we're sorry, we cannot take you to Europe, because we haven't agreed on delegated acts'," Malmstrom said --

Näin se homma toimii.

[slobovorsk]

EU:n sisäasiankomissaari Cecilia Malmström:

"I hope we will find a solution to the EU resettlement program soon. It is very difficult to explain to Sudanese people in the refugee camps that 'we're sorry, we cannot take you to Europe, because we haven't agreed on delegated acts'," Malmstrom said --

Näin se homma toimii.

Malmströmin ensimmäinen prioriteetti asiassa olisi tämän mukaan saada leirit Sudanissa tyhjennettyä Euroopan suuntaan  

On se nyt yhtä helvettiä, jos Soini ja PS eivät aio yrittääkään ottaa EU:n yhteistä pakolaispolitiikkaa lainkaan esiin näin pitkässä vaalikampanjassa. On aivan sama mitä me täällä Hommassa äänestelemme, jos tämä asia jää tänne Hommaan eikä leviä aalloille.

Päätin jo viivyttää omaa päätöstäni, kunnes selviää minkä verran esim. Halla-ahon ja muiden näkemykset voivat PS:ssä päästä toteutukseen. Tähänastisen esityksen perusteella ero esim. Zysseen Kokoomuksessa ei vielä vaikuta niin suurelta kuin luulin. Tällä menolla äänestä pian Odea.

EDIT. Selvennyksiä. Lisäys: Päivi Räsänen otti jossain esiin, että Sudanin kristityt olisivat  otollinen kohde. Yhden Suomessa asuvan perheen otannalla sanon, että olen lämpimästi smaaa mieltä. Nämä eivät kelloa katsele kun tehdään hommia.