2011-03-02 Marko Kivelä: Vaihtoehtoinen pakolaispolitiikka

[Roope]

Marko Kivelä: Vaihtoehtoinen pakolaispolitiikka

Vallitseva politiikka esitetään kovin usein ainoana mahdollisena. Sitä se on kuitenkin kovin harvoin jos koskaan. Vaikkapa pakolaispolitiikka voidaan rakentaa kovin monella tavalla, joista osa on varmasti nykyistä politiikkaa inhimillisempiä ja tehokkaampia. Pyrin tässä esittämään teille luomani hahmotelman kautta, että pakolaispolitiikka on mahdollista rakentaa uudelleen ja sen rakentamisessa voidaan käyttää paljon suurempia muutoksia kuin millaisia esitetään poliittisissa keskusteluissa. Tarkoituksena ei ole niinkään markkinoida tätä mallia, vaan laajentaa turhan rajoittunutta keskustelua asiasta.

Mallini avainsanat ovat erikoistuminen ja ennakoitavuus.

Toisin sanoen voisimme hyvin luoda järjestelmän joka on sekä ennakoitavissa että joka erikoistumalla pyrkii nykyistä mallia suurempaan tehokkuuteen. Toimenpiteet millä tähän voitaisiin päästä ovat:

   1. irtaudutaan YK:n pakolaissopimuksesta ja muutetaan lakimme sellaiseksi, että täältä ei ole mahdollista saada spontaanipakolaisena turvapaikkaa. Samalla kuitenkin meidän pitäisi sitoutua jatkamaan apuamme, mutta meidän asettamillamme ehdoilla.
   2. Apumme jakautuisi kahteen pääkategoriaan.

    *  Kiintiöpakolaisten ottamiseen.  Muutoksen myötä voisimme nostaa pakolaiskiintiön jonnekin 3000-4000 tuntumaan. Kiintiöpakolaisina meidän pitäisi keskittyä mahdollisimman haavoittuvissa asemissa oleviin ihmisiin. Eli lähinnä alle 12 vuotiaisiin orpoihin ja pieniä lapsia sisältäviin perheisiin joissa perheen huoltaja (eli mies) on kuollut. Nykyinen spontaanipakolaisuus on pitkälti eräänlaisten pakolaisten eliitin vastaanottoa. Todella suuressa hädässä olevat eivät koskaan pääse kovin kauas lähtömaastaan. Olisi aika, että edes yksi maa kävisi ponnekkaammin huolehtimaan näistä heikoimmissa asemassa olevista.

    * Suoraan apuun pakolaisleireille. Suomi voisi hyvin kehittää eritysosaamista pakolaisleirien pyörittämiseen ja ylläpitoon tähdäten siihen, että pakolaisleireillä olevat ihmiset saisivat mahdollisimman hyvät mahdollisuuden elää omaa elämäänsä vaikka he joutuisivat elämään leirissä pitkäänkin. Tätä nykyä jotkut leirit ovat kohtalaisesti hallittuja ja ylläpidettyjä, mutta on myös paljon spontaanisti syntyneitä leirejä joilla edes perusasiat kuten vesi ja ruokahuolto ei ole kunnossa.

Nykyjärjestelmähän on ennakoimaton ja käytännössä kaikki tekevät kaikkea, eikä välttämättä kukaan kovin hyvin. Esittämäni muutokset aikaansaisivat luultavasti selvästi enemmän hyvää kuin nykyinen sekava systeemi. Keskittymällä tietyntyyppisiin pakolaisiin ja tietyntyyppisiin ongelmiin saisimme syvennettyä ammattitaitoa asiassa ja samalla pystyisimme kehittämään toimia niin, että autettavien ihmisten elämä saataisiin mahdollisimman hyvin järjestykseen. Toki tässäkin mallissa on puutteensa ja malli on kohtalaisen pinnallisesti pohdittu, mutta olennaista on, että pääsisimme eteenpäin nykyisenkaltaisesta huonosti toimivasta, epäsuositusta ja osin jopa hallitsemattomasta tilanteesta. Toisin sanoen vaihtoehtojen etsiminen nykytilanteelle on välttämätöntä.

Mallini etuja nykyiseen käytäntöön nähden olisi mm:

    * Turvaa saisi kaikkein haavoittuvimmissa asemassa olevat
    * Järjestelmä olisi ennakoitavissa ja näin ollen myös resurssit olisivat helposti varattavissa.
    * Pienten lasten kyky kotoutua on ylivertainen ja samalla vältettäisiin ainakin osin kulttuurimme kannalta vieraiden ja haitallisten aatteiden ja normien rantautumista tänne (mm. ympärileikkaus, kunniamurhat...)
    * Pääsemme eroon ihmissalakuljetuksesta ainakin suurimmalta osin
    * Järjestelmän väärinkäytökset vaikeutuvat (varsinkin jos jo alussa ilmoitetaan, ettei malli salli perheenyhdistämistä)
    * Akuutin avun tarvitsijat saisivat enemmän ja ammattitaitoisempaa apua maailman pakolaisleireillä

Haittoja:

    * Pakolaiset olisivat entistä kauemmin yhteiskunnan elätettävinä nuoren ikänsä takia
    * Spontaanipakolaisten mahdollisuudet uuden kotimaan löytämiseksi vähenisivät (marginaalisesti)
    * Mahdollinen kansainvälinen leima, joka kuitenkin poistuisi jos pystyisimme osoittamaan, että teemme vähintään yhtä paljon hyvää kuin ennenkin.

Blogi

Hattua päästä, että Kivelä uskaltaa ajatella rohkeasti out-of-the-box ("irtaudutaan YK:n pakolaissopimuksesta") ja unohtaa hetkeksi julkista keskustelua aivan liikaa hallitsevan kiistelyn lakien ja kansainvälisten sopimusten velvoitteista. Sitäkin suuremmalla syyllä, kun hän rohkenee ilmaista ajatuksiaan julki vihreänä.

Ehdotuksessa on monia hyviä puolia, jotka auttavat huomaamaan nykyisen systeemimme sudenkuoppia. Meillä on nyt turvapaikkajärjestelmä, joka ruokkii itseään houkuttelemalla lisää tulijoita ja joka näin oikeuttaa itsensä. Puhumattakaan turvapaikkabisneksestä, laittomasta (ihmissalakuljetus), laillisesta (vastaanottojärjestelmä) ja harmaasta (pyrkiminen EU-alueelle töihin turvapaikanhaun kautta). Järjestelmä houkuttelee hyväosaisia (salakuljettajille tuhansien eurojen palkkiot) ja onnenonkijoita (turvapaikanhaku monille ainoa keino päästä laillisesti EU-alueelle).

Jotain pitäisi varmasti tehdä ja on virkistävää lähteä liikkeelle puhtaalta pöydältä, kuten Kivelä teki. Ehdotus pakolaiskiintiön nostamisesta 3 000-4 000 orpoon alle 12-vuotiaaseen ja pieniä lapsia sisältäviin yksinhuoltajaperheisiin ei kuitenkaan ole ihan loppuun asti harkittu. Ensinnäkin Suomessa tällainen tulisi järjettömän kalliiksi. Yhden alaikäisen turvapaikanhakijan hoitopaikka maksaa keskimäärin 57 000 euroa vuodessa (Mäntässä yksityisen firman laskutus 95 000 €!). Jos vaikkapa 2 000 orpolasta olisi tällaisessa lastensuojelun alaisessa hoidossa keskimäärin yhdeksän vuotta elämästään, niin kustannukset nousisivat yli miljardin euron vuodessa. Toiseksi 3 000-4 000 uutta lasta vuodessa on niin paljon kielitaidottomia, moniongelmaisia nuoria, että koulut (ensimmäisinä) eivät kestäisi sitä, kun maahanmuutto ja sen ongelmat ovat muutenkin lisääntymässä.

Mielestäni kiintiöpakolaisuutta kannattaisi lähestyä siitä näkökulmasta, miten saadaan lähtömaille mahdollisimman suuri hyöty mahdollisimman tehokkaasti. Hoivan ja suojan tarjoamisessa Suomi ei huippukalliina maana ole tehokas. Niitä voi tarjota paljon halvemmalla jossain toisessa maassa lähempänä omaa kulttuuripiiriä. Jos kiintiöpakolaisuudesta halutaan pitää kiinni, niin silloin kannattaisi satsata niihin pakolaisiin, joiden voi olettaa pystyvän parhaiten hyödyntämään suomalaista yhteiskuntaa ja koulutusjärjestelmää kehittyäkseen: lahjakkaisiin ja koulutettuihin. Heidän nostamisensa voisi johtaa pitemmällä aikavälillä lähtömaissakin muutokseen, kun taas pelkän huono-osaisten siirtämisen Suomeen ei voi olettaa johtavan mihinkään. Ehkä Suomeen valitut voisi velvoittaa tekemään myöhemmin muutaman vuoden työtä pakolaisten hyväksi Suomessa tai ulkomailla, jotta järjestelmän tarkoitus tulisi selväksi. Joka tapauksessa toiminnalla tulisi olla päämääränä muuttaa asioita myös lähtömaissa.

[turha jätkä]

Ehdotus pakolaiskiintiön nostamisesta 3 000-4 000 orpoon alle 12-vuotiaaseen ja pieniä lapsia sisältäviin yksinhuoltajaperheisiin ei kuitenkaan ole ihan loppuun asti harkittu. Ensinnäkin Suomessa tällainen tulisi järjettömän kalliiksi.

En millään suostu uskomaan, että nykymallin rahankäyttö on väistämätöntä. Kuten monasti on esitetty, joku tekee hyvin massia tällä systeemillä. Muutteeksi voisi kokeilla kaikkien yksityisten keskusten toiminnan lopettamista, valtion/kunnan tolkullisesti ja pienemmällä henkilökunnalla pyörittämä keskus voisi hyvin tulla halvemmaksi.

Suomi voisi hyvin kehittää eritysosaamista pakolaisleirien pyörittämiseen ja ylläpitoon tähdäten siihen, että pakolaisleireillä olevat ihmiset saisivat mahdollisimman hyvät mahdollisuuden elää omaa elämäänsä vaikka he joutuisivat elämään leirissä pitkäänkin.

Erityisen mielenkiintoista Kivelän ehdotuksessa on tämä osio. Voisiko Suomi vanhana rauhanturvaajamaana toimittaa koko paketin? Raskaasti aseistetut rauhanturvaajat vastaisivat leirien turvallisuudesta ja sitten siviilipuolen tyypit hoitaisivat muun infran. Olisi suomalaiset sairaalat, suomalaiset insinöörit rakentamassa jne. Tähän olisi helppo vetää mukaan kolmas sektori, kepan ituhipit ja lähetysseuran vapaaehtoiset voisivat tulla työskentelemään näille leireille, leikaten näin kustannuksia. Leirien pyörittäminen olisi eräänlainen kansallinen projekti.

[Roope]

Erityisen mielenkiintoista Kivelän ehdotuksessa on tämä osio. Voisiko Suomi vanhana rauhanturvaajamaana toimittaa koko paketin? Raskaasti aseistetut rauhanturvaajat vastaisivat leirien turvallisuudesta ja sitten siviilipuolen tyypit hoitaisivat muun infran. Olisi suomalaiset sairaalat, suomalaiset insinöörit rakentamassa jne. Tähän olisi helppo vetää mukaan kolmas sektori, kepan ituhipit ja lähetysseuran vapaaehtoiset voisivat tulla työskentelemään näille leireille, leikaten näin kustannuksia. Leirien pyörittäminen olisi eräänlainen kansallinen projekti.

Tässäkin on vaaransa. Me suomalaisina ajattelemme helposti juuri näin: kuinka pakolaisleirin voisi tehdä paremmaksi. Oikeampi ja paljon vaikeampi kysymys on, kuinka pakolaisleirin voisi tehdä tarpeettomaksi. YK on ollut hyvä perustamaan leirejä, mutta se ei osaa lakkauttaa niitä. Ihmiset tulevat riippuvaisiksi leireistä ja avusta, leiri kasvaa ja sen vaikutusalue kasvaa, kunnes se hallitsee ympäristöään suvereenisti. Mikä ratkaisuksi? UNHCR haluaisi kasvattaa EU:n vastaanottamien kiintiöpakolaisten määrän nykyisestä muutamasta tuhannesta jopa sataantuhanteen, jotta se voisi siirtää pakolaiset tänne ja lakkauttaa Lähi-idän ja Afrikan paisuneita leirejä kertaheitolla. Ei se ihan näinkään toimi.

[LW]

Kirjoituksessa on ehdottomasti paljon hyvää ja vakavasti harkitsemisen arvoista. Minun toteamanani tämä ei tietysti välttämättä tarkoita paljoakaan, koska olen ollut pitkälti tuolla linjalla jo pitkään.

Pakolaiskiintiötä voidaan kyllä hyvinkin kasvattaa ja kohdistaa osaltaan kaikkein haavoittuvaisimpiin, mikäli vastapainona toinen merkittävä osa valikoidaan niistä, joiden mahdollisuudet sopeutua Suomeen ja menestyä täällä ovat parhaimmat. Tämän osan sosiaalietuudet voisi laskea parin vuoden jälkeen minimiin; jos sen jälkeen pärjää sen viitisen vuotta rehdisti omillaan, kansalaisuus voidaan myöntää. Kieli- ja mahdolliset täydennysopinnot voi tietysti aloittaa jo leirillä, ja tähän kategoriaan kuuluvat fiksut, motivoituneet ihmiset varmasti niin tekisivätkin.

Mitä noiden leirien muuttumiseen pysyviksi tulee, niin se on kieltämättä oikea ongelma. Jos lähtömaassa on tapahtunut etninen puhdistus, pakolaisia ei sinne käytännössä saataisi enää takaisin ilman jonkinlaista sotilaallista interventiota. Kenties laadukkaan ammatillisen koulutusten, pienimuotoisten starttirahojen ja mikrolainojen järjestelmällä kyettäisiin saamaan pakolaisia siirtymään lähialueiden kaupunkeihin ja kyliin pienyrittäjiksi ja -viljelijöiksi. Jos pakolaisleiri on sopivalla paikalla, on myöskin mielenkiintoinen ajatus (jota Jari jo avasikin), kyettäisiinkö niistä luomaan ainakin noin kolmannen maailman mittapuulla toimivia yhteisöjä ja kaupunkeja. Ruokahuolto pitäisi tietenkin pystyä organisoimaan jonkin muun kuin ulkopuolisen ruoka-avun varaan. Se, että näistä leireistä muodostuu pysyviä ruoanjakokeskuksia vähän jokaiselle lähialueen köyhälle, ei ole nimittäin mikään hyvä juttu ainakaan alueen viljelijöille, jotka ovat pitkälti riippuvaisia siitä, että pystyvät myymään osan sadostaan mielekkääseen hintaan. Eivät he pysty ilmaisen ruoan kanssa tietenkään kilpailemaan. Jonkinlainen idea saattaisi olla se, että siirryttäisiin suorasta ruoka-avusta tilanteen stabiloiduttua ensin ruokatarvikkeiden ostamiseen lähialueen maanviljelijöiltä, ja sitten vähitellen siirrettäisiin vastuu kustannuksista paikallisille.

[turha jätkä]

Ihmiset tulevat riippuvaisiksi leireistä ja avusta, leiri kasvaa ja sen vaikutusalue kasvaa, kunnes se hallitsee ympäristöään suvereenisti. Mikä ratkaisuksi?

Ymmärrykseni mukaan monet konfliktit ovat sen luonteisia, että leireistä tulee väkisin aika pitkäaikaisia. Ideaalitilanteessa ajattelisin leirin olevan asteittain etenevän kehityksen sydän, leiristä säteilee hyvä ulospäin. Hyvä tarkoittaa tässä yhteydessä sivistystä, kehitystä, koulutusta; länsimaisia arvoja. Ensin kuitenkin tarvitaan jokin paikka, jossa ihminen on turvassa ja jossa saa ruokaa, vasta sen jälkeen hänen ajatusmaailmaansa ja toimintamallejaan voidaan ryhtyä muuttamaan. Mielestäni leirillä asuvat tai sen palveluja hyödyntävät pitää velvoittaa osallistumaan joko koulutukseen tai työhön. Yksi velvollisuus voisi olla jopa asevelvollisuus!

Oikein kuumottaa kun miettii tuota ehdotusta kokonaisvaltaisesta, organisoidusta ja hierarkisesta leiristä, jossa jokainen tekee kykyjään vastaavaa työtä. Kun miettii näitä huussi ry:itä, reilun kaupan laivoja ja muita hippien virityksiä, ei tule kuin vihaiseksi kaikesta siitä toimintaan liittyvästä typerryttävästä tehottomuudesta ja idiotismista. Hyvät ihmiset ovat joutuneet ihan vääriin hommiin.

Tarvitaan insinöörejä ja äijiä rakentamaan huusseja. Lehmänhermoiset hipit voivat sitten vuodesta toiseen opettaa paikallisille miten vessa tyhjennetään ja hämmentää kompostia talikon kanssa. Siellä sitten kivasti voivat kasvatella kunnon mullassa jänniä kasveja yhdessä paikallisten kanssa. Kirkasotsainen opettajatar voi leirin koulussa johtaa opetusta, kertoa ehkäisystä ja vetää pienet tarinateatterit välillä. Oppilaat ovat rauhallisia, sillä käytävässä päivystää rauhanturvaaja, joka reippain ottein kuljettaa häiriköitsijän joko arestiin tai leiristä ulos.

[Juffe]

Ihmiset tulevat riippuvaisiksi leireistä ja avusta, leiri kasvaa ja sen vaikutusalue kasvaa, kunnes se hallitsee ympäristöään suvereenisti. Mikä ratkaisuksi?

Tästä tuli mieleen, kuinka taannoin jonkun toisen ketjun kautta luin uutisen Afrikkalaiselta leiriltä saapuneesta kiintiöpakolaisperheestä. Pariskunta oli tavannut leirillä ja Suomeen saapuessaan heillä oli neljä lasta. Jotenkin iski aika rajusti vasten kasvoja se, miten mielettömältä tuntui, että perhe oli kasvanut kolminkertaiseksi pakolaisleirillä
Ei pakolaisleirin pitäisi kasvaa syntyvyyden kautta. Luulisi, että jos joskus ylipäätään on tilanne, jolloin ihmisten ei ole sopivaa lisääntyä, se on silloin kun he ovat kriisiä paossa toisten avun varassa täysin vailla mahdollisuuksia rakentaa omaehtoista elämää.

No, toki sen ymmärtää, että jälkikasvun hankkiminen on niin oleellinen asia ihmiselle, ettei siitä olla valmiita luopumaan noissakaan oloissa. Onhan sitäpaitsi toivoa, että joskus leiriltä pääsee pois, jolloin on hyvä, että elämä ei ole ollut täysin pysähdyksissä. Lastenhankinnan aikaikkunakin kun on ihmisellä rajallinen. 
Mutta ei leirillä neljää lasta tule hankkia. Kyllä jokin järjestely pitäisi olla, jolla lapsiluku pidetään pienenä. Jos Kiinassakin, jossa ihmiset sentään elävät "normaalioloissa" ja elättävät itsensä, katsotaan aiheelliseksi pitää yllä yhden lapsen politiikkaa, ei pitäisi olla esteitä ylläpitää jotain rajoituksia pakolaisleireillä.

Tällainen avautuminen.

[LW]

Heitin linkin tähän keskusteluun Kivelän blogiin. Mies kommentoi ketjua näin:


Vastailen samalla hommafoorumin viesteihin täällä, sillä en viitsi lisätä enää yhtään sitä rekisteröintimäärää joka minulla jo on. Lisäksi kun aika ei riitä edes nykyisenlaiseen netissä puuhailuun, niin olisi sangen tuhoisaa edes kuvitella että ehtisin seurata hommafoorumiakin. Vastaukseni saa vapaasti kopioda hommafoorumille.

- "uusi alku" olisi oikeasti paras tapa tarkastella yhteiskunnan ongelmakohtia. Perustulomalli on yksi, tämä on toinen. Nykyään liian paljon tehdään eräänlaisella paikkausmentaliteetilla josta johtuen yhteiskunnan toiminnat muuttuvat koko ajan monimutkaisemmiksi ja byrokratian osuus kaikessa vain kasvaa. Hyvin toimiva järjestelmä olisi kuitenkin mahdollisimman yksinkertainen vailla poikkeusten viidakkoa.

- vastaanotettavien määrä oli arvioheitto joka perustui nykyiseen malliin, jonka lukuja hieman vedin alaspäin. Lähelle tätä määrää päästäisiin jos toiminta olisi oikeasti tehokasta (keskitettyä, ennakoitavaa, huolellisesti toteutettua ja ammattitaitoista) ja perusformaatti olisi selkeä. Oikeasti määrä kuitenkin määräytyisi sen mukaan kuinka paljon voimme ja haluamme käyttää tähän voimavaroja.

- Pakolaisten avustaminen niin turvapaikoin kuin paikanpäällä tapahtuvalla avulla pitäisi tehdä mahdollisimman tehokkaasti, ja tässä paikan päällä annettu apu on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin palkolaisten vastaanotto.

- nykymallin rahankäyttö ei ole mikään kiveen hakattu oikea taso. Kyse on aina poliittisesta päätöksestä ja poliittisia päätöksiä voidaan muutttaa suuntaan tai toiseen.

-pakolaisleirien tekeminen tarpeettomaksi on toki hyvä tavoite, mutta ei realismia. Oma veikkaukseni on, että pakolaisten määrä tulee pikemminkin kaksinkertaistumaan seuraavan parinkymmenen vuoden aikana kuin vähenemään. Ja käytännössä miltei kaikki pakolaisuutta aiheuttavat köyhempien maiden kriisit ovat pitkäkestoisia (pikemminkin vuosikymmeniä kuin vuosia). Eli on realistista hyväksyä se, että nämä ihmiset tulevat elämään leireissä vuosia tai jopa vuosikymmeniä.

- ihmiset tulevat riippuvaiseksi leireistä se on totta. Mutta onkin tärkeää pyrkiä rakentamaan leirit mahdollisimman pitkälti omavaraisiksi. Nythän ne rakennetaan pitkälti tuen varaan. Eli leireihin pitää pyrkiä luomaan mahdollisuuksien mukaan myös omaa taloudellista aktiviteettiä, ja leirien saaman tuen tulee vähetä asteittain leirin ikääntyessä.

-Ei ole mitenkään poissuljettua etteikö leireistä voisi muodostua pysyviä kaupunkeja. Pitää kuitenkin pitää huolta siitä, ettei näiden kaupunkien toiminta jää tuen varaan.

[Roope]

Tuohonkin jäisi vielä sanomista, mutta se olennainen juttu onkin, että Kivelän kanssa voi sentään heittää erilaisia ideoita ilmaan ja keskustella asioista. Vihreiden nykyjohdon kanssa sellainen on käytännössä mahdotonta. Porukan vapaamielisin on tällä hetkellä Husein Muhammed, jonka mielestä "Suomi ei voi vaikuttaa maahanmuuttoon" ja ongelmista kertominen on "maahanmuuttohysteriaa".

[Hanhikki]

Uudet ajatusmallit ja kuviot ovat erityisen lähellä sydäntäni.

Minua kiinnosti erityisesti miettiä mihin noin suuri määrä orpoja pakolaisia sijoitettaisiin? Söpöjä vauvoja saa helposti perhehoitoon, mutta nuorisolle ei välttämättä niin vain löydy halukkaita ottajia. (Olen nähnyt usein ilmoituksia, joissa etsitään teini-ikäisille huostaanotetuille lapsille sijoitusperheitä.) Kapinoivia traumatisoituneita orpoja teinejä laitokseen sijoitettuna vieraassa maassa ja kulttuurissa on haastava ajatus. Nyt jo Suomessa on kova pula kasvattiperheistä. Laitoksessa kasvaneet nuoret ovat muistaakseni riskiryhmässä joutua harhateille, eli laitos ei ole mikään ihanteellinen kasvuympäristö kenellekään. Toisaalta, jos siteitä sukuun ei ole, voi suomalaiseen kulttuuriin integroituminen sujua käden käänteessä. Varmaan järkevintä olisi sijoittaa pakolaisnuoret suomalaislasten kanssa samoihin laitoksiin, mikäli sopivaa perhettä ei löydy. Kyllä minun puolestani voitaisiin satsata tällaiseen sillä ehdolla, että suunnittelu hoidettaisiin hyvin.

[Kala]

3000-4000 on kylläkin liikaa, resurssit eivät riittäisi siihen, eikä varsinainen kotoutuminen myöskään helpottuisi samankaltaisten ihmisten muodostamissa kommuuneissa.

Entä sitten perheenyhdistämiset? Nykyiselläänkin turvapaikanhakijoina tänne tulee ihmisiä, jotka väittävät perheensä kuolleen ja niin edelleen, mutta tovi oleskeluluvan saannin jälkeen tulee toistakymmentä hakemusta perheenjäsenen yhdistämiselle koko perheensä menettäneeltä henkilöltä. Jopa itse henkilön nimikin saattaa siinä vaihtua.

[sydäri]

Ihmiset tulevat riippuvaisiksi leireistä ja avusta, leiri kasvaa ja sen vaikutusalue kasvaa, kunnes se hallitsee ympäristöään suvereenisti. Mikä ratkaisuksi?

Tästä tuli mieleen, kuinka taannoin jonkun toisen ketjun kautta luin uutisen Afrikkalaiselta leiriltä saapuneesta kiintiöpakolaisperheestä. Pariskunta oli tavannut leirillä ja Suomeen saapuessaan heillä oli neljä lasta. Jotenkin iski aika rajusti vasten kasvoja se, miten mielettömältä tuntui, että perhe oli kasvanut kolminkertaiseksi pakolaisleirillä
Ei pakolaisleirin pitäisi kasvaa syntyvyyden kautta. Luulisi, että jos joskus ylipäätään on tilanne, jolloin ihmisten ei ole sopivaa lisääntyä, se on silloin kun he ovat kriisiä paossa toisten avun varassa täysin vailla mahdollisuuksia rakentaa omaehtoista elämää.

No, toki sen ymmärtää, että jälkikasvun hankkiminen on niin oleellinen asia ihmiselle, ettei siitä olla valmiita luopumaan noissakaan oloissa. Onhan sitäpaitsi toivoa, että joskus leiriltä pääsee pois, jolloin on hyvä, että elämä ei ole ollut täysin pysähdyksissä. Lastenhankinnan aikaikkunakin kun on ihmisellä rajallinen. 
Mutta ei leirillä neljää lasta tule hankkia. Kyllä jokin järjestely pitäisi olla, jolla lapsiluku pidetään pienenä. Jos Kiinassakin, jossa ihmiset sentään elävät "normaalioloissa" ja elättävät itsensä, katsotaan aiheelliseksi pitää yllä yhden lapsen politiikkaa, ei pitäisi olla esteitä ylläpitää jotain rajoituksia pakolaisleireillä.

Tällainen avautuminen.

Ehkäisy voitaisiin hoitaa esimerkiksi jaettavaan juomaveteen sekoitettuna yhdisteenä.
Ehkä liian radikaali ehdotus joillekin, mutta paras olisi paras keino leirin kasvun ehkäisyyn.

Lapsien leirillä hankinnan toinen puoli on, että kiintiöpakolaisiksi valitaan lapsia hankkineita perheitä, eli lapsien hankkimisesta seuraa palkinto   

[Ernst]

Minulle tulee tästä keskustelusta mieleeen se Veikko Huovisen tarina, jossa hahmoteltiin niitä tapoja, joilla keskitysleireissä [joita joka tapauksessa maailmassa on jatkossakin] voisi pärjätä paremmin ilman huonon ravitsemuksen tai heikon hygienian aiheuttamaa sairastuvuutta.

Jokaisella pitäisi olla mukanaan jotakin hyödyllistä, kuten vaikkapa verkon teossa välttämätöntä lankaa, ongenkoukkuja, pala saippuaa, hammasharja, monivitamiinitabletteja, nauriin tai muun juureksen siemeniä ja pieni pakkaus lannoitetta. Leirien johtajien koulutus voisi olla vaikkapa kansakoulunopettajan tai agrologin pätevyyden mukainen.

[normi]

Mielestäni esimerkiksi orpoja voitaisiin ottaa suomeen ja kasvattaa heistä suomalaisia suomalaisilla arvoilla, näin saataisiin oikeasti hyödyllisiä ihmisiä ja aiutettaisiin oikeasti hädänalaisia ja pieniä puolustuskyvyttömiä.

[Ernst]

Tuohonkin jäisi vielä sanomista, mutta se olennainen juttu onkin, että Kivelän kanssa voi sentään heittää erilaisia ideoita ilmaan ja keskustella asioista. Vihreiden nykyjohdon kanssa sellainen on käytännössä mahdotonta. Porukan vapaamielisin on tällä hetkellä Husein Muhammed, jonka mielestä "Suomi ei voi vaikuttaa maahanmuuttoon" ja ongelmista kertominen on "maahanmuuttohysteriaa".

Hysteerinen on HM itse! Hysteriahan tarkoittaa lontooksi seuraavaa kokonaisuutta: psychogenic disorder or loss of function. HM:lta häiriintyi tai hävisi järki.