Kaupunkien turvallisuusohjelma maahanmuuton näkökulmasta

[Iloveallpeople]

Suurimpien kaupunkien kaupunginjohtajien, turvallisuusviranomaisten ja lukuisten asiantuntijoiden johdolla valmisteltu kaupunkien turvallisuusohjelma, Pelottomat puistot, kodikkaat korttelit, on valmistunut. Turvallisuusohjelma luovutettiin torstaina 3.3. sisäasiainministeri Anne Holmlundille.

Tarkastelen ketjussa ohjelmaa maahanmuuton näkökulmasta.

6.2.2 Toimintapolitiikan keskeiset linjaukset

...
Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien turvallisen asumisen parantaminen

Joidenkin väestöryhmien, kuten heikkokuntoisten ja sairaiden iäkkäiden, mielenterveys ja päihdekuntoutujien ja maahanmuuttajien, turvallinen asuminen on keskeinen haaste. Haavoittuvimpien ryhmien näkökulmasta turvallinen elinympäristö on sitä myös muille.
...

Ulkomaan kansalaisten osuus koko väestöstä on noin 3 %. Pääkaupunkiseudulla asuu 45
% maahanmuuttajista. Suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat venäläiset, virolaiset, ruotsalaiset ja somalit. Maahanmuuttajataustaisten asumisen turvallisuuden lisääminen on keskeinen haaste, sillä ryhmä on hyvin heterogeeninen ja siten tarpeetkin vaihtelevat suuresti. Haasteita saattaa aiheuttaa esimerkiksi puutteellinen kielitaito tai suomalaisen turvallisuusjärjestelmän heikko tuntemus.

6.4 Lasten ja nuorten turvallisuuden parantaminen

...
Maahanmuuttajien määrä on kasvanut nopeasti 1990-luvulta lähtien. Maahanmuutto käynnistyi laajemmassa mittakaavassa varsin myöhään. Pääosa maahanmuuttajista asuu suurimmissa kaupungeissa. Maahanmuuttajalapset ja -nuoret elävät usein kahden tai useamman kulttuurin välillä. Maahanmuuttajuus on voimavara ja myönteisenkin erottautumisen väline, mutta myös haaste, jos lasten ja heidän vanhempiensa välille syntyy suuria kulttuurisia eroja, jotka voivat johtaa ristiriitoihin. Maahanmuuttajataustaiset lapset ja -nuoret voivat myös kokea ulkopuolisuutta suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta. Vuonna 2009 poliisille ilmoitettiin yhteensä 1 007 viharikosta, joista 85 %:ssa oli rasistisia piirteitä. Reiluun puoleen tapauksista sisältyi fyysistä väkivaltaa. Suurin osa rasistisista rikoksista tehtiin ilta- ja yöaikana ja yleisillä paikoilla. Rasistisissa jutuissa asianomistajat olivat tavallisimmin 15–24-vuotiaita ja epäilty vastaavanikäinen suomalainen mies.

Tilastojen mukaan maahanmuuttajataustaiset nuoret miehet ovat rikoksen tekijöinä yliedustettuina eräissä rikoslajeissa. Syitä tähän on useita, kuten maahanmuuttajaväestön ikä- ja sukupuolirakenne, syrjäytyminen, pienituloisuus ja työttömyys. Rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien taustalla on havaittu myös syrjintäkokemuksia sekä arkielämässä että viranomaiskohtaamisessa ja epäonnistunut kotoutuminen. Etnisten vähemmistöjen rikollisuutta selitettäessä päädytään ajoittain ylikorostamaan etnisyyden tai kulttuurin merkitystä. Tutkimuksissa maahanmuuttajataustaisilla vangeilla on havaittu olevan paljolti samoja tekijöitä kuin muillakin rikoksentekijöillä.
...

Osana kaupunkiohjelman valmistelua kartoitettiin lasten näkemyksiä turvallisesta
suuresta kaupungista...  Myös heikompiosaisten ja
ongelmaisten tukemista osa lapsista piti turvallisuuden näkökulmasta tärkeänä.
...

6.4.1 Toimintapolitiikan tavoitteet

Maahanmuuttajataustaisten lasten ja -nuorten erityistarpeet otetaan huomioon.
...

6.4.2 Toimintapolitiikan keskeiset linjaukset

...
E. Tuetaan maahanmuuttajataustaisten lasten, -nuorten ja perheiden
kotoutumista, vahvistetaan heidän yhdenvertaista kohteluaan ja
vähennetään rasismia. Lisätään tietoa perus- ja ihmisoikeuksista
sekä suomalaisesta lainsäädännöstä ja palvelujärjestelmästä.
...

Maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden tukeminen

Maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista, turvallisuudesta, kotoutumisesta ja tarpeista tarvitaan lisää tietoa, jotta heidän
kotoutumistaan ja yhteiskunnan moniarvoisuutta voitaisiin edistää nykyistä paremmin. Syyskuun 1. päivänä 2011 voimaan astuva laki kotoutumisen edistämisestä edellyttää, että kaikille Suomeen muuttaville tarjotaan perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. Maahanmuuttajien taustat ja kokemukset vaihtelevat, ja mahdolliset tukitoimet tulisi voida suunnitella yksilön ja perheen tarpeita ja tilannetta vastaavaksi.

Tieto suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja eri viranomaisten rooleista ja tehtävistä on erityisen tarpeellista maahan juuri tuleville. Kieliopinnot ja toisaalta mahdollisuus säilyttää oman kielensä ja kulttuurinsa osaaminen ovat kotoutumisen näkökulmasta olennaisia – etenkin perheen sisäisten kulttuuristen ristiriitojen ehkäisemisen näkökulmasta. Kulttuurien välisten ristiriitojen kanssa kamppailevat lapset, nuoret ja heidän vanhempansa voivat tarvita erityistä tukea, ja sitä tulisi olla heille tarvittaessa tarjolla. Viranomaisten tulee kiinnittää erityistä huomiota maahanmuuttajaperheiden mahdollisuuksiin ja voimavaroihin tukea ja ohjata lapsiaan suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisessa, koulunkäynnissä ja harrastuksissa. Perheille voidaan laatia uuden, 1.9.2011 voimaan astuvan kotoutumislain perusteella kotoutumissuunnitelma. Tulisi pyrkiä välttämään tilannetta, jossa lapsi joutuu kantamaan vastuun perheen kanssakäymisestä viranomaisten kanssa.

Eri-ikäisten maahanmuuttajataustaisten nuorten mahdollisuuksia päästä kiinni koulutukseen ja työelämään tulee lisätä, sillä niiden ulkopuolelle jääminen voi pahimmillaan johtaa syrjäytymiseen. Koulupudokkuus on maahanmuuttajataustaisilla nuorilla kantaväestöä yleisempää. Vasta vähän aikaa Suomessa asuneilla maahanmuuttajanuorilla perusopintojen puutteet, luku- ja kirjoitustaidottomuus, puuttuvan suomen tai ruotsinkielentaito sekä vähäinen tietous suomalaisesta koulutusjärjestelmästä voi ilman räätälöityjä tukitoimia hidastaa tai estää jatkoopintoihin hakeutumisen. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret saattavat kokea ulkopuolisuutta, johon tulisi tarttua, ettei kokemus pääse kärjistymään ja muuttumaan eristäytymiseksi.

Maahanmuuttajataustaisten kokeman syrjinnän ja jopa rasististen viharikosten ehkäisyn näkökulmasta on keskeistä, että näihin puututaan lasten ja nuorten arkiympäristöissä tehokkaasti. Lisäksi tarpeen on edelleen lisätä mahdollisuuksia kulttuurien kohtaamisille esimerkiksi lapsille, nuorille ja perheille järjestettyjen tilaisuuksien muodossa.

6.5.3 Poliisitoimi

...
Myönteinen kanssakäyminen ja positiiviset kontaktit poliisin ja
lasten ja nuorten sekä maahanmuuttajataustaisten välillä edistävät luottamusta poliisin toimintaan myös pidemmällä aikavälillä.
...

7 Kaupunkien turvallisuusohjelman toimeenpanoa tukevat toimet

7.1 Kaupunkilaisten osallisuuden vahvistaminen

...
* Maahanmuuttajat keskittyvät suuriin kaupunkeihin. Luodaan menettelyt, joilla
tavoitetaan maahanmuuttajat ja kuullaan heitä turvallisuutta koskevissa
asioissa. Kannustetaan maahanmuuttajia ja heidän edustajiaan osallistumaan
paikalliseen turvallisuussuunnitteluun. Tuetaan maahanmuuttajanuorten
rekrytoitumista turvallisuusalan ammatteihin, kuten poliiseiksi, palomiehiksi,
pelastajiksi ja vartijoiksi.
...

Tutkimusten mukaan rikokset, häiriöt ja onnettomuudet kasaantuvat usein selvästi sekä tekijä- ja uhritasolla että maantieteellisesti kaupunkien sisällä. Tutkimusten mukaan turvattomuuden tunne ei liity rikollisuuden määrän kehitykseen. Tätä osoittaa muun muassa se, että vuosina 1988–2003 tilanne oli rikosten valossa vakaa, mutta turvattomuuden kokemus lisääntyi. Vuosina 2003–2009 henkeen ja terveyteen kohdistuva rikollisuus on lisääntynyt selvästi mutta koettu turvallisuus on parantunut.

Pelottomat puistot, kodikkaat korttelit

[Sanglier]

MaahanmuuttaJUUS on voimavara.

Kas, uusi versio aiheesta vaihteeksi.

Perustellahan näitä ei pruukata.

[Uuno Nuivanen]

Taitavat ne voimat olla ikuisesti varalla, ei niitä koskaan käyttöön saada, jos nyt on tarkoituskaan.

[Finka]

Tuosta läpileikkauksesta jäi puuttumaan se kohta, missä kerrotaan miten puistoalueista tehdään turvallisempia. Tietysti sellainen ohjelmasta löytyy, eikö vain?

[Teemu Lahtinen]

Espoossa sain palautettua turvallisuusohjelman valmisteluun.