Jussi Halla-Aho - ammatillinen kysymys

[M.K.Korpela]

Kommentoidakseni aivan epätavallisuuden vuoksi jotain muuta kuin viime päivien tapahtumia. Ja aivan erikoisuuden vuoksi tämä postaus liittyy Jussin ammattiin - Jussihan on lingvisti.

__________________________________________________


Suomalaisen lukion oppimäärää vastaava ruotsin taito korvien välissä ilmestyin kaverin kämpille Tukholmaan 1985 helmikuussa ja seuraavana maaanantaina olin jo työnantajan haastattelussa.

Ensin oli vähän kankeaa. Mutta nyt vain oli niin että ko. firmassa ei ollut suomalaisia minun osastollani niin suomea ei voinut puhua töissä vaan päivästä yksi oli käytettävä lukion ruotsia. Tunnelbanassa matkalla töistä kotiin luin sitten joko Expressenin tai Aftonbladetin ja illalla vain ruotsinkielistä ohjelmaa. Joka tapauksessa kaverini tuttavapiiri oli suureksi osaksi ruotsalaista joten sitten vähitellen mukaan kemuihin.

Tavallaan koko lukion kielioppi jotenkin tuli sitten ulos jonkinlaisena ketsuppiefektinä eräänä iltana Brillanissa (eräs kapakka Täljessä) ja seuraavana aamuna oli kanuuna. Svedut kysyivät että miten olet noin tuppisuu kun olit illalla niin puhelias.

____________________________________________________

Myöhemmin osoittautui sitten matkatöissä Saksassa ja Itävallassa että suomalaisen lukion kielioppi on itse asiassa aika vaativa , en tiedä miten suomalainen kieltenopetus pärjää eurooppalaisittain. Pidin itse omaa saksaani primitiivisenä , mutta saksankielisissä maissa tekee todella hyvän vaikutuksen puhua englannin sijasta saksaa. Yllätyksekseni nixmannit sanoivat , että puhut aika hyvää saksaa jopa grammarisesti katsoen.

_____________________________________________________

Minua kiinnostaa minkälainen kieltenopetus maahanmuuttajille on järjestetty. Kokemuksieni perusteella vastustan jyrkästi kaikkea sellaista koulutusta jossa ei kiinnitetä kylliksi huomiota kielioppiin. Onko koulutus jokin kukkahattukoulutus heii-me-kaikki-kiva-täällä jolla tulee ikuisesti puhumaan huonoa suomea ?

Olet kuitenkin joka tapauksessa kaupunginvaltuutettu joten eikö tässä olisi sinulle ihan ammatillista työsarkaa ?

[Elisa]

Minulla on sellainen käsitys, että kielten opetus Suomessa antaa hyvän passiivisen kielitaidon, minkä kielelle altistuessa saa aika helposti kehitettyä hyväksi kielitaidoksi. Suomalaisen opetuksen kielioppipainotteisuutta on kritisoitu mm. sen takia, että suomalaisille kehittyy kammo virheiden tekemisestä, eikä tämän takia uskalleta käyttää opittuja kieliä.

Kysymys ei ole kielitieteellinen, vaan pedagoginen.

[Kazakstan]

Sanoisin, että suomen kieltä opetetaan täällä niin tehokkaasti, että jos motivaatioita löytyy ja kielelle altistuu laajamittaisesti myös arkielämässä, sen oppii kyllä nopeasti ja tehokkaasti. Tämä siis empiiristen havaintojen pohjalta: olen itse melko paljon ollut hyvin erityyppisten maahanmuuttajien kanssa tekemisissä.

Satuinpa männävuosina tuntemaan yhden keskieurooppalaisen au pair -tyttösen, joka omaksui alle kolmessa kuukaudessa aivan käsittämättömän hyvän kielitaidon. Sanastoa ei tietenkään noin nopeasti omaksu, mutta kielen rakenteet oli hän oppinut tuossa ajassa jo miltei täydellisesti.

Luku- ja kirjoitustaidottomat sotalapset eivät ehkä yllä ihan samaan (...), mutta kyllä minun käsitykseni on se, ettei täällä suinkaan mitään kukkahattuopetusta järjestetä.

[dothefake]

M. K. Korpelalle

Olen samaa mieltä, kielenoppiminen perustuu kieliopin hallitsemiselle ja
ennenkaikkea äidinkielen, jos se on retuperällä, kuinka voisi oppia vierastakaan, kun
ei ole mihin verrata. Näinollen kirjoitus- ja lukutaidottoman on aika vaikea oppia
muuta kuin pidginsuomea.

[Kulttuurinköyhdyttäjä]

Mä käyn Norjassa mamuille järjestetyillä kielikursseilla. Taso on vitsi ja tuskin se eroaa Suomessa siitä mitenkään.

Ensinäkin täällä opettajat on harvoin opettajia, vaan esim. sossun työntekijöitä. Jos ne on opettajia, niin vielä harvemmin kielen opettajia (yhtään ei ole tullut vielä vastaan). Lisäksi oppilaiden taso on hyvin vaihteleva.

Taso ei ole kuitenkaan se suurin ongelma, vaan joillain ryhmillä (nimiä mainitsematta) ei ole mitään motivaatiota kielten opiskeluun. He käyvät kursseilla, jotta saavat tuntimäärät täyteen. He tarvitsevat 250-tuntia norjan kielen opiskelua ja 50-tuntia "maan tapoja" pysyvään oleskelulupaan.

Olen maininnut tällä aikaisemminkin, mutta pointsit puolalaisille. Aivan erinomaisella motivaatiolla opiskelevat kieltä. Eivät puhu englantia ja eivät halua palata Puolaan, niin pakko oppia kieli.

[junakohtaus]

Syistä äx, yy ja zeta olen jonkin verran perehtynyt kotouttamisteollisuuden toimintaan ja parhaan tietoni mukaan koulutus itsessään on hyvää ja kouluttajina toimivat ihmiset varsin realistisia jopa inhorealismiin asti.

Ongelmia ovat ensinnäkin koulutuksen riittävyys, koska kurssille pääsyä voi joutua odottamaan pitkäänkin, osalla porukkaa selkeät motivaatio-ongelmat eli kurssille tullaan vain, koska työkkäri käskee ja sieltä sluibataan mikä voidaan ja lisäksi tulee tiettyjä suomalaisen sosiaaliturvan yleisiä kotkotuksia eli tyyppi, joka on onnistunut hankkiutumaan töihin ilman, että työkkärin tädit ovat sen sinne passittaneet, ei enää ole (tilanne pari vuotta sitten, on saattanut muuttua) oikeutettu kielikursseihin eli aktiivisuudesta rangaistaan aika ikävästi.

[Jepulister]

Luku- ja kirjoitustaidottomat sotalapset eivät ehkä yllä ihan samaan (...), mutta kyllä minun käsitykseni on se, ettei täällä suinkaan mitään kukkahattuopetusta järjestetä.

Opetusta tai ei, kyllä asenne ja motivaatio ratkaisevat. Tuo muutamassa kuukaudessa hyvän kielitaidon omaksunut au pair on aivan uskottava tapaus. Toisaalta tunnetaan tapauksia, joissa maassa reilusti toistakymmentä vuotta oleskellut henkilö puhuu hädin tuskin ymmärrettävää suomea. Suomessa pärjäämistä (mukaan lukien työpaikan löytäminen) edesauttaa suomen kielen taito.

Minkä tahansa kielen oppii, eikä paukapäälläkään mene siihen kovin monta vuotta, jos vain halua oppimiseen on. Jos soomi pysyy vuodesta toiseen käsittämättömän hoonona, voidaan aiheellisesti kysyä, miksi yhteiskunnasta on poistettu kaikki vähäisetkin kannustimet omatoimisuuteen kielen oppimisessa.

Ja itse asiassa aika monessa muussakin asiassa, kun tarkemmin ajattelee.

[M.K.Korpela]

osalla porukkaa selkeät motivaatio-ongelmat eli kurssille tullaan vain, koska työkkäri käskee ja sieltä sluibataan mikä voidaan

Piru vieköön kun olisi hieman erilainen yhteiskunnallinen ilmapiiri niin tässä voitaisiin käyttää fiskaalisia ohjauskeinoja. Ellei opinnot maistu , niin silloin katkesi sossu. Mutta ilmeisesti tässäkin jokin lakimies (kenties Demlasta) tulisi ja sössisi kaiken.

Periaatteessa kielen kyllä voisi pakotaa oppimaan fiskaalisin ohjauskeinoin. Mutta en tiedä kuinka tämä voisi toteutua käytännössä. Jos (huom , jos , täysin hypoteettinen tilanne) voitaisiin niin sinä tapauksessa opetus tulisi jyvittää siten että tietty realistinen pätkä opetusta on osattava tiettyyn päivämäärään mennessä. Fatta odottaa jotain leimaa kurssin järjetäjältä ennenkuin maksaa mitään.

Mielipiteitä ?

[junakohtaus]

Fiskaalisia ohjauskeinoja kyllä käytetään, mutta jokin raja niidenkin kovuudella on oltava. Kursseilla on läsnäolopakko vastineena työmarkkinatuesta, mutta ikävä kyllä erilaisten salaisten tietolähteideni mukaan työkkäri on kaikesta sosiaalikoneistosta lepsuin osa ja antaa anteeksi yhtä ja toista, mistä kurssittaja pistäisi kartanolle ja tuen poikki.