2011-02-22 TS: Monikulttuurisuuden tutkimusylittää vaivatta tiedekuntien rajat

[Iloveallpeople]

Monikulttuurisuuden tutkimusylittää vaivatta tiedekuntien rajat

Turun yliopistossa virinneen monikulttuurisuuden tutkimuksen avainsana on verkosto. Se viittaa oitis yksittäisten oppiaineiden rajat ylittäviin näkökulmiin ja tarkastelutapoihin.

Ennakkoluulottomasti tarkastellen asteikko näyttäytyy avarana ja jännittävänä: humanistisista ja yhteiskuntatieteistä oikeus- ja vaikkapa hoitotieteeseen, samoin kasvatus- ja kauppatieteisiin. Ei ihme, että monikulttuurisuus määritellään yhdeksi nousevista vahvuusaloista Turun yliopiston tämänhetkisessä strategiassa.

–?Tarkasteluun nousee kulttuurinen diversiteetti, joka tarkoittaa moninaisuutta ja monimuotoisuutta, kertoo dosentti Marjut Anttonen . Hän työskentelee erikoistutkijana monikulttuurisuuden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tutkimuksen verkostossa.
...

Koko juttu: Turun Sanomat

[-gentilhommehki-]

Monikulttuurisuus kaipaa selviä käsitemääritelmiä
Turun Sanomat 22.2 2011 02:31:22

Etnisten suhteiden tutkimuskeskuksessa tällä hetkellä työskentelevä helsinkiläinen yhteiskuntatieteilijä Pasi Saukkonen on monikulttuurisuustutkimuksen nimekkäimpiä suomalaisia edustajia.

Usein siteeratussa tutkimuksessaan Monikulttuurisuus, integraatio ja assimilaatio Saukkonen muistuttaa, että julkisessa keskustelussa esimerkiksi monikulttuuristumisesta, maahanmuuttajien integroitumisesta, asuma-alueiden eriytymisestä, äärioikeistolaisuuden noususta ja muslimiradikalismin kannatuksen kasvusta esitetään usein varmoja käsityksiä vailla selviä käsitemääritelmiä ja empiiriseen tutkimukseen nojaavaa tietoa.

Lisäksi kehityksen piirteitä sekä poliittisia päätöksiä ja ideologisia linjanvetoja tarkastellaan usein irrallisina ilmiöinä ja tekoina vailla pyrkimystä muutoksen kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen. Keskustelua kulttuurisesta monimuotoistumisesta ja sen poliittisesta hallinnasta häiritsee Saukkosen mukaan epämääräisyys ja sirpaleisuus, minkä johdosta luotettavaa kokonaiskuvaa tilanteesta ja siihen johtaneesta kehityksestä on vaikea saada.

Erilaisuuden poliittisen organisoinnin lähestymistapa pyrkii ratkaisemaan ongelmia tavoitteenaan systemaattinen ja kokonaisvaltainen analyysi etnisistä ja kulttuurisista rakenteista sekä kulttuuriseen monimuotoisuuteen kohdistuvista poliittisista toimista. Lähestymistavan teoreettis-käsitteellinen viitekehys auttaa niin erilaisten tapausten historiallisen kehityksen analysointia kuin niiden välistä vertailuakin.

Empiirisessä mielessä Saukkonen kuvaa ja arvioi viimeaikaisia tapahtumia Alankomaissa sijoittamalla ne osaksi sitä poliittista traditiota, joka Alankomaissa koskee etnisen ja kulttuurisen erilaisuuden organisointia. Hän luo katsauksen yhteiskunnan etnisten ja kulttuuristen rakenteiden muuntumiseen toisen maailmansodan jälkeen ja analysoi tähän rakennemuutokseen liittyvää poliittista organisoimista ja organisoitumista.

[KTM]

Ennakkoluulottomasti tarkastellen asteikko näyttäytyy avarana ja jännittävänä: humanistisista ja yhteiskuntatieteistä oikeus- ja vaikkapa hoitotieteeseen, samoin kasvatus- ja kauppatieteisiin. Ei ihme, että monikulttuurisuus määritellään yhdeksi nousevista vahvuusaloista Turun yliopiston tämänhetkisessä strategiassa.

Lisää hyödytöntä nollatutkimusta. Siis mitä tämän arvoa ja käyttöä tämän tutkimuksen tuloksilla on? Veikkkan että ei mitään.

Sitä että se on "nouseva vahvuusala" en ihmettele yhtään, koska se on tällä hetkellä mediaseksikästä ja sen tutkimiseen tippuu rahaa paljon helpommin kuin monen oikean tutkimusalan tutkimiseen.

[Whomanoid]

Humanististen ja monien muidenkin tutkimusalojen on nykyisen yliopistojen kurjistamispolitiikan aikana pakko tarttua muotisanoihin, jotta ne saisivat edes joitain murusia tutkimusrahoituksesta. Se, mitä tutkitaan muotitermien takana, on toivon mukaan normaalia tieteellistä toimintaa asiallisin kysymyksenasetteluin ja kestävin metodein. Yliopistoissa monikulttuurisuus näyttää nyt olevan peitenimi kansainväliselle ja kulttuuriselle vuorovaikutukselle, jota on tutkittu jo kauan.

Kannattaa myös muistaa, että enemmistö monikulttuurisuutta sivuavien ilmiöiden tutkijoista ei varmaankaan ole monikultturismi-ideologian aktiivisia asianajajia (joita kyllä näkyy välillä julkisuudessa), vaan kunnianhimoisia tieteellisiä intressejä omaavia, mutta poliittisesti jalat maassa olevia tutkijoita. Tutkittua tietoa tarvitaan näistäkin asioista.

[Arto Tuhkamuna]

Odotan, että kansantaloustieteen laitoksella lasketaan monikulttuurisuuden hinta.

Sen verran olisin valmis uhraamaan resursseja, jos se minusta olisi kiinni, monikulttuurisuuden tutkimukseen.

[Astbury]

Monikulttuurisuuden tutkimusylittää vaivatta tiedekuntien rajat

Turun yliopistossa virinneen monikulttuurisuuden tutkimuksen avainsana on verkosto. Se viittaa oitis yksittäisten oppiaineiden rajat ylittäviin näkökulmiin ja tarkastelutapoihin.

Koko juttu: Turun Sanomat

Repesin hieman, kun luin tuon alun että:
Turun yliopistossa virinneen monikulttuurisuuden tutkimuksen avainsana on verikosto...

Ehdin jo miettiä, että no nyt ne sit aika ennakkoluulottomasti tutkii...jaa, ei ollutkaan.

[Melbac]

Joku taas leikkinyt puppulausegeneraattorilla?

[P]

Monikulttuurisuuden "tutkimus" ylittää tunnetusti esimerkkien valossa useimiten kaikki kriittisyyden rajat ja määreet tutkimuksessa kuin puluparvi. Tutkimusmetodiksi tuntuu useimmiten puppulausegeneraattorilla tehtävä sisällön luominen tutkimukseen.

[Professori]

Monikulttuurisuus kaipaa selviä käsitemääritelmiä
Turun Sanomat 22.2 2011 02:31:22

Usein siteeratussa tutkimuksessaan Monikulttuurisuus, integraatio ja assimilaatio Saukkonen muistuttaa, että .....

Silkkaa puppugeneraattorin tuotosta. Käsittämätöntä höpinää. Toivon todella että Saukkosen tiederaportit sisältävät muutakin kuin tätä. Esimerkiksi hypoteeseja, niiden testausta vaikkapa hyödyntäen empiirisiä eli kokeellisia aineistoja sekä loogisia analyysejä. Toivon myös että niistä puuttuu tarkoitushakuisuus ja datan tulkinta omia ennakkoluuloja vastaavaksi.

Tässä olisi Saukkosella muuten ollut tilaisuus tuoda esiin muutamia omia tutkimustuloksiaan kansalaisten tiedoksi. Se olisi ollut hienoa. Valitettavasti hän tyytyi höpinään.

Edit: quotet kuntoon

[Tomi Antila]

Turun yliopistossa on jo pitkään tehty kansainvälisesti merkittävää tutkimusta esimerkiksi muuttoliikkeistä, populaarikulttuurista, etnisyydestä, alakulttuureista, syrjäytymisestä ja kulttuurivaikutteiden välittymisestä. Tutkimus on kuitenkin tapahtunut hajallaan useissa tiedekunnissa ja laitoksissa.

Aika jännää, että kansainvälistä tutkimusta muuttoliikkeestä pupulaarikulttuurista, etnisyydestä, alakulttuureista, syrjäytyneisyydestä ja kulttuurivaikutteiden välittymisestä tehdään...*gasp*... kansainvälisesti! Ja se on vielä merkittävää! Ei kai!

Vielä kolmisenkymmentä vuotta sitten keskeisiä käsitteitä olivat ennen kaikkea akkulturaatio ja assimilaatio, kulttuurinen sopeutuminen ja kulttuurinen sulautuminen. Sen jälkeen 1980- ja 1990-luvuilla valtavirtaan nousi etnisyystutkimus. 2000-luvun taitteessa tapahtui taas tietty näkökulmanmuutos. Keskeiseksi nousi transnationalismin, ylikansallisuuden ja ylirajaisuuden, tutkimus. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa erilaiset yhteydet, joita muuttajien lähtö- ja tulomaiden välille muodostuu. Vuorovaikutus ylittää usein hyvinkin monenlaisia rajoja.

Tästä ei voi kun ihailla näitä tiedostavia toimittajia osaavat kirjoittaa monikulttuurisuuden tutkimuksesta kuin jostain avaruuden ihmeellisyydestä.

Kuvitelkaa nyt:

"Vielä kolmekymmentä vuotta sitten keskeisiä käsitteitä olivat singulariteetti ja astrofysiikka mustien aukkojen synnyssä. Sen jälkeen valtavirtaan nousi gammasäteilytutkimus. Keskeiseksi nousi galaksien keskellä sijaitsevat supermassiiviset suuret mustat aukot ja niiden synnyn tutkimus. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa erilaiset kaksoistähdet ja niiden komponentteina esiintyvät mustat aukot sekä gammapurkaukset. Mustien aukkojen tutkimus ylittää usein hyvinkin monenlaisia avaruudentutkimuksen rajoja"

[Whomanoid]

Ihan samalla lailla muotiteoriat ja trendit vaikuttavat rahoitukseen myös esim. kosmologian ja hiukkasfysiikan piirissä. Joten tuo ylläoleva parodia ei ole kovin kaukana todellisuudesta.

[Paholaisen asianajaja]

Sääli, että tällainen roska vie resursseja varteenotettavalta humanistiselta ja yhteiskuntatieteelliseltä tutkimukselta ja opetukselta. Sille on tämänhetkisessä teknokratiassa kipeämmin tarvetta kuin koskaan aikaisemmin.

[VikaTikki]

Oliks tää joku vitsi?
Tuli parin lauseen jälkeen semmonen olo, ku lukis jotain puppugeneraattorilla luotua paskaa.
Nää monikulttuurisuustutkijat pitäis laittaa maanteiden varsille poimimaan vaikka roskia.

[Turkulaine]

Kotimaisten tutkimusta tukevien säätiöiden rahoituspäätöksissä näkyy myös raikas ja ilahduttava tuulahdus monikulttuurisuudesta. Rahaa jaetaan ulkomaalaisille jotta nämä voivat tutkia mm. islamilaista liikehdintää omassa kotimaassaan. Perätutkijankamarin pojat eivät ole liiemmin asiasta älähtäneet vaikka pakistanilaisten tukeminen onkin pois heiltä. Toisaalta mitäpä asialle voisikaan tehdä. Maksamme velkaa, rasismi ja ulkomaalaisten auttaminen ei ole keneltäkään pois.

[IDA]

Väitän valistuneesti, että jotain Will Kymlickan kirjaa saatetaan lukea sadan vuoden päästä, mutta suomalaisten yliopistojen monikulttuurisuustutkimuksesta ei jää kylmään kiveen jälkeäkään. Suurimmaksi osaksi siis turhaa resurssien tuhlausta asioihin, jotka poliitikot pystyisivät päättämään maalaisjärjellä ja tutustumalla vanhaan kirjallisuuteen.

Suomen kaltaisen maan kannattaisi kaikessa tutkimuksessa keskittää voimavarojaan johonkin pysyvään ja unohtaa haihattelu. Monikulttuurisuustutkimus on vain osa politiikan tutkimusta, eikä politiikan tutkimuskaan nyt niin kauhean tärkeää ole.

[Lasisti]

"Sosialismi voidaan vaivatta liittää esimerkiksi konetekniikan tutkimukseen. Uudentyyppisellä aatekatsannolla vanhat raja-aidat on helppo muuttaa, ja mahdottomatkin ongelmat ratkeavat maailman parhaan ideologian ohjatessa toimintaa"

[normi]

Jos yksi SUomen yliopistoista olisi poissa pelistä vaikkapa puoli vuotta, niin kukaan ei huomaisi mitään.

[Jouko]

Monikulttuuri ei vielä ole tunkenut teknologiaan eikä sen tieteen tekoon. Vaikea on kuvitella miten se voisi sen tehdä muuten kuin avainpaikkojen jakaminen etnisyyden perusteella sillä saralla poliittisin päätöksin. Mutta siihen loppui sitten teknologian kehittäminen jos niin käy. Muutenkin tasa-arvo- ja kiintiöajattelu sopii huonosti matemaattis-tieteelliselle alalle. Siinä kun ajukopan merkitys on kaikkein ratkaisevin. Tällöin naisillakin on aina mahdollisuus edetä tasavertaisina miesten kuin miesten kanssa ilman seksiäkin. Eikä kulttuuritaustakaan haittaa kun sopeutuu tiedeyhteisöön sen omilla säännöillä. Ikävin juttu on jos tieteen saavutuksia käytetään poliitisten päämäärien ajamiseen voimakeinoin. Mutta ihailtavasti kansainvälinen tiedeyhteisö on kyennyt taistelemaan tätäkin vastaan. Uhreja sekin on vaatinut. Kuuluisin lienee J.Robert Oppenheimer.

[kuhlmey]

Monikulttuurisuuden tutkimuksen tavoitteet, tärkeysjärjestyksessä :

1) Lisärahoitusta monikulttuurisuuden tutkimukseen
2) Lisärahoitusta monikulttuurisuuden tukemiseen
3) Uusien leimakirveiden löytäminen monikulttuurisuustutkimuksen kritiikin vaimentamiseen
4) Uusien leimakirveiden löytäminen monikulttuurisuuden kritiikin vaimentamiseen
5) Monikulttuurisuuden yhteiskunnalle aiheuttamien hyötyjen löytäminen
.
.
.
436) Monikulttuurisuuden yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen tutkiminen
.
.
.
2515) Monikulttuurisuuden yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen tutkiminen riippumattomalla tieteellisellä tutkimuksella.

[Tomi Antila]

Kuvitelkaa nyt:

"Vielä kolmekymmentä vuotta sitten keskeisiä käsitteitä olivat singulariteetti ja astrofysiikka mustien aukkojen synnyssä. Sen jälkeen valtavirtaan nousi gammasäteilytutkimus. Keskeiseksi nousi galaksien keskellä sijaitsevat supermassiiviset suuret mustat aukot ja niiden synnyn tutkimus. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa erilaiset kaksoistähdet ja niiden komponentteina esiintyvät mustat aukot sekä gammapurkaukset. Mustien aukkojen tutkimus ylittää usein hyvinkin monenlaisia avaruudentutkimuksen rajoja"

Yo. lainaus lämmittää tämän fyysikkohörhön sydäntä. Jos täällä foorumilla olisi FB:n kaltainen like-toiminto niin painaisin sitä tämän viestin kohdalla.

[pitkälti offtopic]En kyllä yhtään tiennyt mitä höpöttelen. Googlailin vain termejä ja kirjoituksia ja löin ne pötköön sitä mukaa miten hienoimmalta ja edes etäisesti järkevältä kuullosti. Mutta hyvä, jos meikäläisen hörhöily jonkun sydäntä lämmittää. Itse asiassa se, että se lämmittää jonkun sydäntä, lämmittää se myös omaa sydäntäni! [/pitkälti offtopic]

[ämpee]

Uhriutuminen mennyt pois muodista ?
Tai valehteleminen alkanut hävettämään uhriutumisesta kirjoittavia, mitä on jo vaikea uskoa.

Aiemminhan nämä "tutkijat" kuulemma saivat kaikenlaisia uhkauksia, ja joutuivat jopa vaihtamaan kännykkänumeroita, mistäs päin nykyään tuulee ??

[Juha J.]

Sanahelinä ylittää vaivatta tiedekuntien rajat.

[Petri_Petri]

Monikulttuurisuus kaipaa selviä käsitemääritelmiä
Lisäksi kehityksen piirteitä sekä poliittisia päätöksiä ja ideologisia linjanvetoja tarkastellaan usein irrallisina ilmiöinä ja tekoina vailla pyrkimystä muutoksen kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen.

Monikulttuurisuustutkimus tarvitsee selkeyttä ja loogisuutta. Sitten saadaan "kokonaisvaltainen ymmärtäminen". Silloin selvästi tajutaan että ihme hömppää oli koko monikulttuurisuus.

Jos palattaisiin perusasioihin, kuten vaikka Maslovin tarvehierarkiaan: http://fi.wikipedia.org/wiki/Maslow%27n_tarvehierarkia

Maslow'n mukaan ihmisen tarpeiden hierarkinen järjestys on:

1) Fysiologiset tarpeet
2) Turvallisuuden tarpeet
3) Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet
4) Arvonannon tarpeet
5) Itsensä toteuttamisen tarpeet

Näistä ensimmäinen on perustavin ja viimeinen korkein tarve.

Suunnilleen noinhan se menee. Toki variaatioita on, mutta ei siihen malliin kuin monikulttuurisuustutkijat antavat ymmärtää. Eikä ole järkevää ottaa jokaista variaatiota mukaan.

Suomessa ja etenkin monikuluttuurisuustutkijoiden piirissä, jotka ovat tuossa "ylimmällä" viidennessä asteessa. He harrastavat itsensä toteuttamista. Haluavat ympäristön olevan täydellinen oman suppean narsistisen mielensä toteuttamiseksi. He eivät voi myöntää olleensa väärässä, sillä silloin he eivät voisi enää toteuttaa itseään muiden rahoilla ja muita alistamalla. Libyan Gaddafi on toteuttanut itseään noin. Stalin myös. Kuten myös Suomen nykyinen hallitus.

Jos monikulttuurisuustutkijat loogisuuspuuskassa myöntäisivät totaalisen erehtyneisyytensä, niin he menettäisivät myös kohdan 4. Tosin vielä toistaiseksi vähän aikaa ensimmäiset älyn kohtaavat monikulttuurisuustutkijat voisivat kelkkansa kääntämällä säilyttää tason 5 asemansa. Kuitenkin se koskee vain ensimmäistä prosenttia ja olisi kova pala ikuisesti oikeassa oleville yliopistotutkijoille.

Jos monikulttuurisuustutkijat olisivat oikeaasti viisaita, niin he uskaltaisivat tulla todistamaan väitteidensä totuusarvon haastamalla monikulttuurisuuskriitikot. Tuollaista ei ole tapahtunut, sillä he pelkäävät menettävänsä kulissein rakennetun arvostuksensa älykkäinä ja ns. parempina ihmisinä.

Monikulttuurisuuden tutkimusylittää vaivatta tiedekuntien rajat
Ennakkoluulottomasti tarkastellen asteikko näyttäytyy avarana ja jännittävänä: humanistisista ja yhteiskuntatieteistä oikeus- ja vaikkapa hoitotieteeseen, samoin kasvatus- ja kauppatieteisiin. Ei ihme, että monikulttuurisuus määritellään yhdeksi nousevista vahvuusaloista Turun yliopiston tämänhetkisessä strategiassa.
...

Tuon huuhaataso selvenee esittämällä kysymys Miksi?

Jos siitä tulisi jotain lisäarvoa ihmisten arkeen, niin miksi bisneksessä sitä ei ole huomioitu ja ennenkaikkea miksi bisnesmiehet eivät rahoittaisi tuollaista saadakseen lisää bisnestä? Miksi rahat tuohon tulevat vain valtiolta jossa reaalitalouden ulkopuolella olevat niitä jakavat?

Tietokoneet, kännykät ja autot ovat melko samanlaisia. Supermarketit eri puolilla maailmaa toimivat samoin. Etenkin lentokentät ja lentokoneet toimivat yhtenäisillä ohjeilla. Miksi niissä ei juuri ole huomioitu kansallisia tapoja oikeastaan muussa kuin kielessä?

Miksi monikulttuurisuusajattelua ei ole ympätty liikeajatteluun?

Ja hoitotieteeseen menee sairaaloissa hillittömästi rahaa. Ei siinä taikka missään muussakaan perusjamppojen touhussa voi olla mukana monikulttuurisuusneuvottelukuntaa käsittelemässä miten ne kaikki sadat ko. tapaukseen liittyvät kulttuurikohdat vaikuttavat nimenomaiseen hoitoon ja käsittelyyn. Etenkin jos täytyy myös huomioida sairaanhoitohenkilökunnan vastaavat kulttuuriset "tarpeet".

Marjut Anttonen muistuttaa, että monikulttuurisuuden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tutkimus on erityisen haasteellista ja ajankohtaista siihen liittyvien poliittisten, kulttuuristen ja sosiaalisten kysymysten vuoksi. Tähän viittaa myös viime aikoina vilkastunut keskustelu itse monikulttuurisuuden käsitteestä, sen sisällöstä ja muuntumisesta, kuten muistakin aihepiirin avainkäsitteistä.

Onko se historiantutkimusta - antropologiaa? Selittelyä mitä tapahtui eikä siitä mitä tapahtuu. Samanlaista kuin raamantun jälkikäteiset ennustukset. Tapahtuman jälkeen ollaan tietäväisiä että näin se ennustettiin.

Voisitteko monikulttuurisuustutkijat kertoa mitä jatkossa tapahtuu? Ennustitteko Egyptin tai Libyan tilanteita? Ennustitteko Perussuomalaisten vaalivoiton? Voitteko ennustaa mitä sen vaalivoiton jälkeen tapahtuu?

Nuivissa piireissä on todettu ettei monikulttuurisuus voi toimia vaan on itsessään kaaosta.

Ongelmaa kuvaa myös "vilkastunut keskustelu itse monikulttuurisuuden käsitteestä, sen sisällöstä ja muuntumisesta, kuten muistakin aihepiirin avainkäsitteistä." Mikään yleisteoria ei voi toimia jos sen avainkäsitteet jatkuvasti muuttuvat. Kun monikulttuurisuus on Suomen ja Euroopan poliittisissa piireissä ihanne, niin on täysin ääliömäistä etteivät edes sen avainkäsitteet ole selvillä. Joten on vain ajan kysymys kun koko monikulttuurisuus haudataan ja palataan loogiseen ajatteluun.

Toivottavasti vaalikeskusteluissa ehdokkaille esitetään kysymys "kannatatteko monikulttuurisuutta ja uskotteko sen toimivuuteen, mitä hyötyä siitä on?" Sitten neljän vuoden kuluttua heille esitetään sama kysymys.

[nevahood]

Nuivissa piireissä on todettu ettei monikulttuurisuus voi toimia vaan on itsessään kaaosta.

Lähtökohtaisesti olisi kuitenkin hyvä selvittää, miksi monikulttuurisuus toimii niin kuin se toimii. Itse asiassa se olisi pitänyt selvittää jo paljon ennen kuin kokeiluun ryhdyttiin. Olisihan se hyvä saada sellainen tutkimus, jossa kerrotaan yksiselitteisesti miksi tietyt ryhmät tulevat toimeen keskenään ja jotkut eivät. Halvemmaksi olisi tullut selvittää asia jo etukäteen.

Henkilökohtaisesti tosin suhtaudun hyvin skeptisesti koko hankkeeseen. Tulokset tuskin saavat sisältää mitään kritiikkiä monikulttuuria kohtaan saati varsinkaan erityisen huonosti muiden ryhmien kanssa toimeen tulevaa ryhmää kohtaan.

Tulee vähän mieleen: "Olennaista on se, että olet saavuttanut oikean tutkimustuloksen. Kyllä Sinut palkitaan, tavalla tai toisella."

[nimetönkeskustelija]

Ennakkoluulottomasti tarkastellen asteikko näyttäytyy avarana ja jännittävänä: humanistisista ja yhteiskuntatieteistä oikeus- ja vaikkapa hoitotieteeseen, samoin kasvatus- ja kauppatieteisiin.

Tarkottaako tämä sitä, että esimerkiksi Halla-ahon monikulttuurisuutta käsitteleviä kirjoituksia käsitellään ennakkoluulottomasti? Itse oletan että tutkimus on nimenomaan voimakkaasti ennakkoluuloista.