Ritva Viljanen: Turvallisuuskysymys monikulttuurisessa Suomessa (esitelmä)

[Roope]

Toisesta ketjusta:
2010-04-28 E-Savon ELY:Muuttotappiosta kärsivä Etelä-Savo tarvitsee maahanmuutt.

Muuttotappiosta kärsivä Etelä-Savo tarvitsee maahanmuuttajia

Etelä-Savon ELY-keskus ja M14-hanke järjestivät 19. huhtikuuta 2010 Mikaelissa, Mikkelissä Etelä-Savon elinvoimaisuus ja maahanmuuton mahdollisuudet – tilaisuuden, jossa perehdyttiin maahanmuuton kokonaistilanteeseen Etelä-Savossa. Erityisesti tilaisuudessa haluttiin rohkaista Etelä-Savon kuntia vastaanottamaan humanitaarisista syistä maahantulleita ihmisiä, kuten kiintiöpakolaisia ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Tilaisuudessa haluttiin nostaa esille vastaanoton hyödyt kuntien näkökulmasta.

Etelä-Savo on muuttotappioaluetta ja vuonna 2009 kaikista Suomen maakunnista ainoastaan Kainuussa muuttotappio oli suurempi. Etelä-Savossa maahanmuuttajat ovat ainoa muuttovoittoa tuova ryhmä. Eniten alueelta muuttavat pois nuoret, 15-34 -vuotiaat, toisaalta maahanmuuttajista 75 % on työikäisiä. Maahanmuuttajat paikkaavat siis vinoutunutta väestörakennetta ja pitävät osaltaan yllä etenkin pienten paikkakuntien elinvoimaisuutta.


Nykyisessä maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa tulisi myös ottaa huomioon mittasuhteet, erityisesti humanitaarisesta maahanmuutosta puhuttaessa. Vain pieni osa Suomen maahanmuuttajista on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Yleisimmät syyt maahanmuuttoon ovat perheside, työ tai opiskelu. Vuonna 2009 oleskeluluvan Suomeen sai työn, opintojen, avioitumisen tai muiden perhesiteiden perusteella 15 217 henkilöä. Eniten oleskelulupia myönnettiin Venäjän, Kiinan ja Intian kansalaisille.


Myönteisen turvapaikkapäätöksen vuonna 2009 sai 1373 henkilöä. Turvapaikanhakijoita samana vuonna oli 5911. Hakijoista siis vain 20 % sai oleskeluluvan Suomeen. Kaikkiaan Suomeen on viime vuosina saapunut noin 1-2 prosenttia Euroopan unionin alueen turvapaikanhakijoista. Myönteisistä suojelupäätöksistä EU-maissa Suomen osuus oli vuonna 2008 alle prosentin.

Turvapaikanhakijoiden lisäksi Suomi vastaanottaa vuosittain pakolaisia UNHCR:n kanssa sovitun kiintiön kautta. Pakolaiskiintiö on koko 2000-luvun ajan ollut 750 henkilöä vuodessa. Kuntapaikkojen järjestäminen pakolaisille on yhteinen haaste kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi. Tällä hetkellä kuntapaikkaa odottaa joko vastaanottokeskuksissa tai pakolaisleireillä noin 700 henkilöä.


Koska useimmat kunnat eivät ole tehneet ELY-keskusten kanssa vastaanottosopimuksia kiintiöpakolaisten ja myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseksi, valtio on alkanut kannustaa oleskeluluvan saaneita muuttamaan vastaanottokeskuksista oma-aloitteisesti kuntiin ympäri Suomen. Jos kunta ei tiedä kuntaansa muuttavista turvapaikanhakijoista, se ei voi saada/ymmärrä hakea ELY-keskukselta korvauksia vastaanotosta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi. Lisäksi kunta ei pysty ennalta varautumaan maahanmuuttajien palvelutarpeisiin ja kunnan henkilöstön osaamisen kehittämiseen.


Kuntien kannalta paras ratkaisu on, että kunnat tekevät vastaanottosopimukset alueen ELY-keskuksen kanssa, jotta kuntiin muuttavien maahanmuuttajien määrää voidaan kunnassa ennakoida, niistä saadaan valtiolta korvaukset ja palvelutarpeisiin osataan varautua ennakolta.


Aamupäivällä puheenvuoron tilaisuudessa käyttivät maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin erityisavustaja Thomas Bergman, maakuntajohtaja Matti Viialainen, uuden Itä-Suomen maahanmuuttoyksikön päällikkö (Pohjois-Savon ELY) Lisbeth Mattsson sekä projektipäällikkö Jaana Suokonautio sisäasiainministeriön Haapa-hankkeesta.

Iltapäivän ohjelmassa oli maahanmuuttoaiheinen paneelikeskustelu. Paneelissa käsiteltiin erityisesti nykyistä asenneilmapiiriä suhteessa maahanmuuttajiin sekä pohdittiin sitä, miten me kaikki voisimme osaltamme vaikuttaa siihen, että Etelä-Savoon tulevat maahanmuuttajat kotoutuisivat ja haluaisivat jäädä Etelä-Savoon ja pystyisivät antamaan oman panoksensa alueen kehittymiselle kansalaisina, työntekijöinä ja veronmaksajina.


Paneelin puheenjohtajana toimi Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen. Panelisteina olivat projektipäällikkö Minna Hallikainen, Pointti-hanke, Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Markku Kakriainen, projektipäällikkö, vuoden pakolaisnainen Nasima Razmyar, MoniNaisten Talo, Mäntyharjun kunnanjohtaja Jussi Teittinen, kansanedustaja Lenita Toivakka ja kansanedustaja Pauliina Viitamies.

Etelä-Savon ELY-keskus


Maahanmuuttofoorumi 19.4.2010

Tilaisuuden esitykset:
Maakuntajohtaja Matti Viialainen
Itä-Suomen maahanmuuttoyksikön päällikkö Lisbeth Mattsson
Projektipäällikko Jaana Suokonautio
Sisäasiainministeriö: Maahanmuuto, turvapaikka ja kotouttaminen
Kehittämispäällikkö Irja Sokka


Erityisesti mieltä lämmitti, kuinka oleskelupien myöntämisprosentiksi oli saatu 20% laskemalla viime vuonna oleskeluluvan saaneet ja viime vuonna tulleet uudet turvapaikkahakemukset keskenään.

Esityksistä poimittua.

Itä-Suomen maahanmuuttoyksikön päällikkö Lisbeth Mattsson
Maahanmuutto Itä-Suomen yhteisenä haasteena

Maahanmuutto Itä-Suomen yhteisenä haasteena
.Itä-Suomessa on kaksi aikuisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta, jotka sijaitsevat Pohjois-Karjalassa Kontiolahdella ja Kontioniemellä (paikkaluku yhteensä 360 + lisäpaikat). Yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottoyksiköt sijaitsevat Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.
.Kuntapaikkaa Itä-Suomessa odottaa yhteensä satakunta myönteisen oleskelulupapäätöksen saanutta turvapaikanhakijaa, myös kiintiöpakolaisia on jonossa (odottavat lähtömaissa)
.Odottaminen vastaanottokeskuksissa on kallista: Maahanmuuttoviraston laskelmien mukaan aikuinen maksaa valtiolle noin 40 euroa / hlö / vrk ja alaikäinen noin 80 euroa / hlö /vrk
.Koska useimmat kunnat eivät ole tehneet ELY-keskusten kanssa vastaanottosopimuksia kiintiöpakolaisten ja myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseksi, valtio on alkanut kannustaa oleskeluluvan saaneita muuttamaan vastaanottokeskuksista oma-aloitteisesti kuntiin ympäri Suomen
.Jos kunta ei tiedä kuntaansa muuttavista turvapaikanhakijoista, se ei voi saada/ymmärrä hakea ELY-keskukselta korvauksia vastaanotosta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi. Lisäksi kunta ei pysty ennalta varautumaan maahanmuuttajien palvelutarpeisiin ja kunnan henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Maahanmuuttaja ei myöskään tällaisessa tapauksessa pääse kotouttamislain mukaisten kunnan järjestämien kotouttamistoimenpiteiden piiriin ja kotoutuminen viivästyy.
.Kuntien kannalta paras ratkaisu on, että kunnat tekevät vastaanottosopimukset alueen ELY-keskuksen kanssa, jotta kuntiin muuttavien maahanmuuttajien määrää voidaan kunnassa ennakoida, niistä saadaan valtiolta korvaukset ja palvelutarpeisiin osataan varautua ennakolta

Kuntiin sijoittamisen kehittäminen
.Voimassa olevan kotouttamislain (1999 / 493) mukaan kunnalla on yleis-ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta. Kunta vastaa kotouttamisohjelman laatimisesta, toimeenpanosta ja kehittämisestä. Kunta järjestää kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä ja palveluja maahanmuuttajille.
.ELY-keskuksen tehtävänä on sopia kunnan kanssa pakolaisten (kiintiöpakolaiset ja oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat) vastaanotosta ja osoittaa pakolainen kuntaan, jonka kanssa ELY on tehnyt sopimuksen pakolaisten vastaanottamisesta
.Kuntien välisen yhteistyön ja seudullisen yhteistyön lisääminen
.Maakunnalliset maahanmuutto-ohjelmat kuntien poliittisina tahdonilmaisuina
.Valtakunnallinen kuntiin sijoittamisen strategia, SM vetää työryhmää 1.3.-31.5.2010
.Kotouttamislain uudistus. Hallituksen esitys annettaneen touko-kesäkuussa tai viimeistään loppuvuonna 2010.

Projektipäällikko Jaana Suokonautio, sisäasiainministeriö
Etelä-Suomen(!) elinvoimaisuus ja maahanmuuton mahdollisuudet

Pakolaisuus: kaksi tapaa tulla
•Turvapaikanhakijat
•Odottavat päätöstä vastaanottokeskuksissa tai ryhmäkodeissa
•Vuonna 2009 Suomeen tuli 5988 turvapaikanhakijaa, tänä vuonna määrä näyttää pienentyvän

Kiintiöpakolaiset
•Viime vuosina 750 henkilöä
•Tulevat suoraan kuntiin, Suomen delegaatio haastattelee tulijat hätätapauksia lukuunottamatta

Vuoden 2010 vastaanotto
•200 irakilaista Syyriasta
•150 burmalaista/myanmarilaista Thaimaasta
•150 kongolaista Ruandasta
•150 afgaania Iranista
•100 hätätapausta
•Yhteensä 750

Kuntien vastaanotto
•Vuoden 2009 aikana kuntiin muutti yhteensä 2167 pakolaista, silti osa jäi ilman kuntapaikkaa
•Vastaanottavia kuntia oli viime vuonna 57.

Sisäasiainministeriö: Maahanmuuto, turvapaikka ja kotouttaminen

EU-kansalaiset
•EU-kansalaisilla on vapaa liikkumisoikeus EU-alueella eikä heidän tarvitse hakea oleskelulupaa.
•Vapaan liikkuvuuden perustana on periaate siitä, että henkilö tulee toimeen omillaan.
•EU-kansalaisten täytyy kuitenkin rekisteröidä oleskeluoikeutensa, jos he oleskelevat Suomessa yli 3 kk. Tällöin toimeentulosta tulee esittää selvitystä paitsi silloin, jos henkilö on työntekijä. Työnhakijana oleva unionin kansalainen saa oleskella Suomessa kolmen kuukauden jälkeenkin kohtuullisen ajan rekisteröimättä oleskeluoikeuttaan, jos hän edelleen hakee työtä ja jos hänellä on tosiasialliset mahdollisuudet saada työtä.

Oleskelulupahakemukset
•Työntekijän oleskelulupahakemukset vähentyneet merkittävästi vuoteen 2008 verrattuna, perhesiteen perusteella tehdyt hakemukset lisääntyneet hieman.
•Viisi suurinta hakijaryhmää vuonna 2009 ovat olleet venäläiset, somalialaiset kiinalaiset, intialaiset ja turkkilaiset.

Ulkomaalaisten työttömyys
•Työllisyystilanteen heikentyminen on heijastunut myös maahanmuuttajiin työllisyyteen.
•Ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita oli työ-ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2009 yhteensä 40 010 henkilöä. Edellisestä vuodesta määrä lisääntyi 4700 henkilöllä.
•Vuonna 2008 ulkomaalaisten keskimääräisen työttömyysasteen arvioitiin olleen koko maassa 21,2 prosenttia. Vuoden 2009 lopussa maahanmuuttajien työttömyysastearvio oli 26 %.
•Avoimille työmarkkinoille sijoittui vajaa 15 000 maahanmuuttajaa.
•Maahanmuuttajiin kohdennettiin laajasti työvoimapolitiikan toimenpiteitä, aktivointiasteen ollessa 38,4 %.

Taulukko
Turvapaikanhakijat Pohjoismaissa 2000-2008

Taulukko
Turvapaikanhakijat, suurimmat ryhmät 2007-2009

Alaikäiset turvapaikanhakijat
•Vuonna 2009 tulleista 5988 turvapaikanhakijasta 557 oli ilman huoltajaa saapuneita alaikäisiä
•Vuonna 2009 alaikäishakijoista 441 (79 %) oli poikia ja 114 (21 %) tyttöjä. Sukupuolijakauma oli vastaava myös vuonna 2008.
•Suurin osa (n. 80 %) tullut Somaliasta, Irakista ja Afganistanista
•Myönteisiä päätöksiä annettiin 57 % päätöksistä ja kielteisiä 38 % (5 % rauennut)
•Vuonna 2009 tehdyistä päätöksistä myönteisiä oli poikien osalta 52,5 %, kielteisiä 43,5 % ja 4 % rauennut.
•Tyttöjen osalta vuonna 2009 vastaavat luvut olivat 74 % myönteisiä, 25 % kielteisiä sekä 2 % rauenneita.
•Myönteiset päätökset vähenivät suhteellisesti ja kielteisten osuus vastaavasti kasvoi vuodesta 2008, mikä johtuu yksintulleita alaikäisiä koskevien Dublin-päätösten voimakkaasta kasvusta.

Taulukko
Turvapaikkapäätökset 2007-2009

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto
•Toteutetaan vastaanottokeskuksissa / yksityismajoitus
•Ilman huoltajaa tulevat alaikäiset majoitetaan ryhmäkoteihin/tukiasumisyksiköihin/(yksityismajoitukseen)
•Maahanmuuttovirasto vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnasta valtakunnallisesti hankkimalla tarvittavan määrän majoituspaikkoja sekä ohjaamalla vastaanottokeskusten toimintaa
•Maahanmuuttovirasto korvaa vastaanottokeskuksen toiminnasta aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti toiminnan ylläpitäjälle
•Vastaanottokeskuksen ylläpitäjänä voi olla valtion lisäksi kunnat ja järjestöt
•Majoituspaikkoja yhteensä noin 5300, joista 4620 vastaanottokeskuksissa ja 680 alaikäisyksiköissä (tilanne 31.3.2010).

Vastaanottokeskukset 4.3.2010

Toiminnassa olevat keskukset
Helsinki 233 (H1, H3, H4)
Helsinki/Kallio 200 (H1, H3, H4)
Helsinki/Punavuori 200 (H1, H3, H4)
Hämeenlinna -Lammi 120 (SPR)(H1, H3, H4)
Metsälä 46+40 säilöpaikkaa (H1, H3, H4)
Joutseno 450 (I, S)
Kemi (Rov. VOK) 300 (SPR)(K)
Kajaani 207 (K)
Oravainen 160 (O)
Oulu 350 (O)
Kontiolahti 200 (I)
Kontioniemi 160 (SPR)(I)
Kotka 200 (S)
Kristiinankaupunki 250 (SPR)(H1, H3, H4)
Pietarsaari 150 (Oravaisten VOK)(O)
Pudasjärvi 80 (Oulun VOK)
Punkalaidun (Turun VOK) 70 (SPR) (H1, H3, H4)
Rovaniemi 200 (SPR)(K)
Ruovesi 150 (Hämeenlinna VOK) (SPR) (H1, H3, H4)
Ruukki 200 (SPR)(O)
Turku 280 (SPR)(H1, H3, H4)
Paimio 200 (SPR Turku)(H1, H3, H4)
Siuntio 20 (SPR)(H1, H3, H4)
Vaasa 200 (H1, H3, H4)

Kaskinen 50 (SPR) tilapäinen 30.6.2010 saakka
Pitkäjärvi 60 (SPR) tilapäinen 15.3.2010 saakka (H1, H3, H4)
Lepolampi 79 (SPR) tilapäinen 19.3.2010 saakka (H1, H3, H4)

Alaikäisyksiköt 4.3.2010

Toiminnassa olevat yksiköt
Kontiolahti (I)
(Parkki) RK 7
(Tukari) tukiasunnot 19
(Tuikku Lieksa) 10

Kotka ( Ryhmäkoti) 14 (S)
Kotka RK Koivula 14
(tukiasunnot) 40

Oravainen (O)
(Ruths) RK 12
(tukiasunnot) 20
(Miranda) RK

Pietarsaari 16

Turku Pansio (ryhmäkoti) 24 (H2)
Pansio (tukiasunnot) 14
Punkalaitumen ryhmäkoti 24
Punkalaitumen tukiasunnot 14

Oulu(ryhmäkoti) 14 (O)
(ryhmäkoti tukiasunnot) 60
(Pudasjärven tukiasunnot) 40

Rovaniemi(Tukiasunnot) 40 (O)

Espoo–Ingas (H2)
(ryhmäkoti) 11
(rk tyttöjen talo) 8
(ryhmäkoti Siltatalo transit) 24

Parikkala tukiasunnot 80 (I, S)

Hämeenlinna/Lammi 30 (H2)

Siuntio/Harjulinna rk 20, tukias 20 (H2)

Lisäksi turvapaikanhakijoita perheryhmäkodeissa:
Mänttä-Vilppula (tp 14)
Tampere, Härmälä (tp 3)
Suonenjoki, Vanhamäki (tp 14)

Turvapaikanhakijoiden toimeentulo
•SM:n uusi asetus toimeentulotuen jakamisesta rahana maksettavaan osaan ja vastaanottoon tuli voimaan 1.2.2010. Asetuksessa on määritelty vastaanoton hyödykkeinä annettava osuus entistä tarkemmin ja lisätty hyödykkeiden osuutta vastaanotosta, jolloin toimeentulotuen rahana maksettava osuus pieneni.
•Turvapaikanhakijalle maksetaan toimeentulotukea, joka on aikuisella 30% (esim. aikuisen, yksinasuvan turvapaikanhakijan kk-tuki on uudistuksen jälkeen 292,22 euroa)
•Tukea voidaan leikata 20%, jos turvapaikanhakija ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy työ-ja opintotoiminnasta
•Jos turvapaikanhakija saa vastaanottokeskuksessa kaikki päivittäiset ateriat, vähennetään toimeentulotuen perusosasta 79 prosenttia.
•Toimeentulotuen tarpeen selvittää vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijä

Laskennalliset kuntakorvaukset nostettiin
•Pakolaisten vastaanoton laskennallisia kuntakorvauksia nostettiin 1.1.2010 alkaen 10 prosentilla
•Yli 7-vuotiaan henkilön osalta laskennallinenkorvaus on 2 091 euroa/vuosi (aiemmin 1900,5 €) ja alle 7-vuotiaista maksettavakorvaus 6 845 euroa/vuosi (aiemmin 6222,9 €)
•Korotus ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1993

Muut korvaukset kunnille
Laskennallisten korvausten lisäksi kunnille korvataan
pakolaisten vastaanotosta aiheutuvia kuluja:
•Kunnan antaman toimeentulo-/kotoutumistuen kustannukset kolmelta vuodelta
•Pakolaiselle annetusta paluumuuttoavustuksesta aiheutuvat kustannukset
•Kunnan järjestämän tulkkipalvelun kustannukset
•Alaikäisen ilman huoltajaa Suomeen saapuneen henkilön asumisen, hoidon ja huolenpidon kustannukset
•Vamman tai sairauden edellyttämän pitkäaikaisen sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämisestä kunnalle aiheutuvat huomattavat kustannukset enintään kymmeneltä vuodelta
•Erityisistä syistä muut kunnalle aiheutuneet kustannukset enintään kymmeneltä vuodelta.

Kotouttamisen uudistustyö
(1)Kotouttamislain uudistus
(2)Kansalaisuuslain uudistus
(3)Kokeilulaki-hankkeen esitysten toimeenpano
(4)Pääkaupunkiseudun aiesopimus
(5)HO:n mukaiset kuntapilotit -hanke
(6)Kotouttamisen seurannan ja arvioinnin kehittäminen
(7)EU-rahoitus kotoutumisen edistämiseksi
•ESR -toimintalinja 2
•Kotouttamis-ja pakolaisrahasto

Lainsäädäntöhankkeet

(1)Kotouttamislain kokonaisuudistus
•Taustana eduskunnan vastaus hallituksen selontekoon kotouttamislain toimeenpanosta
•Hallituksen esitys eduskunnalle 2010

(2) Kansalaisuuslain uudistus
•Taustalla HO:n kirjaus kansalaisuuden edellytyksenä olevan asumisajan lyhentämisestä ja opiskelijoiden kansalaisuuden saamisen helpottamisesta
•Hankkeessa on selvitetty myös muut keskeiset kansalaisuuslain muutostarpeet
•Hallituksen esitys eduskunnalle kevätistuntokaudella 2010

(3)Kokeilulaki-hankkeen esitysten toimeenpano
•Tavoitteena kotouttamisen tehostaminen uusia toimintamalleja sekä valtion, kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyötä kehittämällä
•Työryhmän ehdotus luovutettiin maahanmuutto-ja eurooppaministerille 18.11.2009
•Painopisteenä maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen ja siihen liittyvän alkuvaiheen ohjauksen kehittäminen
•Hanke kokeilun toteuttamiseksi asetettu maaliskuussa 2010, kokeiluaika 3 v.
•Kokeilukuntia ja niissä toimivia te-toimistoja 6-12
•Hallituksen esitys eduskunnalle kotouttamislain kokonaisuudistuksen yhteydessä 2010

HO:n mukaiset kuntapilotit -hanke
•1 milj. €:n siirtomääräraha v:lle 2009 ja v:lle 2010 siirtomääräraha 0,5 milj. €
•Maahanmuuttajien työllistymisen ja muun kotoutumisen edistämiseen
•Toteutetaan 12 hanketta suurissa ja muutoin merkittävissä maahanmuuttokunnissa
–Kontiolahti, Mikkeli, Oulu, Punkalaidun, Pääkaupunkiseutu (2), Salo, Tampere, Turku, Vaasa ja K5-kunnat, Vantaa
•Toiminnot paikallisten tarpeiden mukaisia ja kohdentuvat erityisesti haavoittuvien ryhmien aseman parantamiseen sekä uusien mallien ja työmenetelmien kehittämiseen
•Mallien arviointi, juurruttaminen ja levittäminen tavoitteena
•Ennoran väliarviontiraportti joulukuussa 2009: innovatiivisia hankkeita mm. Vantaan monikulttuurinen lastenorkesteri ja Tampereen peruskoulun oppimäärän suorittaminen verkko-opetuksena

ESR 2007-2013, neljä toimintalinjaa, 24 kehittämisohjelmaa

Sisäasiainministeriö / MMO koordinoi maahanmuuttoon liittyviä kehittämisohjelmia (2)
Koordinoinnista vastaavat tukirakenneprojektit: ALPO ja MATTO

ALPO:
Kehittämisohjelmantavoitteena on Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan tehostaminen ja maahanmuuttajien osaamisen kehittäminen
Rahoitus 23 milj. 2007-2013 (rahoittajat TEM & OPH)

Tukirakenteen tehtävänä aluehankkeiden (28) tukeminen, verkostoituminen, tiedon jakaminen ja kokoaminen, oppimisen edistäminen hankkeiden välillä sekä hyvien käytäntöjen mallintaminen
=>Kehittämiskohteitasähköiset palvelut, omakieliset palvelut, neuvonta-ja ohjauskäytännöt ja -menetelmät, palveluprosessien ja -rakenteiden kehittäminen
=>Ohjelman toimeenpano tukee kotouttamislain kokonaisuudistusta

Tavoitteena valtakunnallinen alkuvaiheen ohjausjärjestelmän käyttöönotto

Pakolais- ja kotouttamisrahastojen tavoitteet ja rahoitusosuudet

Pakolaisrahasto
Tuetaan ja edistetään jäsenvaltioiden toimia, jotka koskevat pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamista ja siitä aiheutuvista seurauksista vastaamista.
-Suomelle arvioitu rahoitusosuus 2008-2013 noin 9,7 m€(arvio sisältää kiintiöpakolaisista maksettavan erillisen rahoitusosuuden ainoastaan vuosien 2008-09 osalta)

Vuosittainen rahoitusosuus:
2008: 1 424 654 €
2009: 2 305 364 €

-Kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta maksettava erillinen rahoitus on vuoden 2008 osuudesta 392 000 €ja vuoden 2009 osuudesta 1 200 000 €. Rahoitus käytetään Suomessa haavoittuviin ryhmiin kuuluvien kiintiöpakolaisten kuntiin sijoittamisen ja heidän kotoutumisensa tukemiseen.

Kotouttamisrahasto
Tuetaan kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista ja kotoutumisen kaksisuuntaista prosessia.
-Suomelle arvioitu rahoitusosuus 2007-2013 noin 7,4 m€

Vuosittainen rahoitusosuus:
2007: 786 446 €
2008: 851 765 €
2009: 907 280 €

Kuntapaikka pakolaiselle - yhteinen haaste kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi
•Maaliskuussa 2010 kuntaan sijoittamista odotti 698 henkilöä:
•Vastaanottokeskuksissa kuntapaikkaa odotti 391 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa
–Keskimääräinen kuntapaikan odotusaika 4 kk (pisimmät odotusajat yli 8 kk, lyhin 2 kk)
•Pakolaisleireillä ja muissa väliaikaisissa olosuhteissa odotti Suomeen muuttoa 307 kiintiöpakolaista (josta v. 2008 kiintiöstä 30), joista 4 hätätapausta
–Pisimmät odotusajat yli 1 v., hätätapauksienkin keskimäärin 4 kk
•Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat hätätapaukset ja muut Suomeen sijoittumista odottavat kiintiöpakolaiset
=> kansainväliset sitoumukset ja käytännön toteutus eivät kohtaa!

Kehittämispäällikkö Irja Sokka
Etelä-Savon elinvoimaisuus ja maahanmuuton mahdollisuudet

Keskustelua viimepäivien lehdissä
.HS v 2007 somaleista asui omassa asunnossa 36 %
.SS -Saako ulkomaalainen asua omistusasunnossa?
.Millä se on sen maksanut?
.Maahanmuuttaja sana ärsyttää –käytetään kaikista maahanmuuttajista, puhutaan yhtenä ryhmänä
.-vaikka Suomeen tullaan hakemaan turvaan, töihin, aviopuolison mukana, perheen vuoksi, opiskelemaan tai paluumuuttaja on suomalaistaustainen
.Mahanmuuttopolitiikka ja maahanmuuttajakeskustelu pitäisi erottaa
."Rasismi on rikos" (Henning Mankell)

Asenteet ovat Suomessa tiukentuneet
.Enemmistö on suhtautunut myönteisesti maahanmuuttoon aina viimevuosiin asti
.HS-teettämän kyselyn mukaan 60 % vastustaa maahanmuuton kasvattamista
.Suomi poikkeaa Pohjoismaisesta tasosta, kuitenkin Etelä-ja Itä-Euroopan asenteet ovat vielä tiukempia
.Suomalaiset kokevat maahanmuuton uhkana omalle hyvinvoinnille
.Kielteisemmin suhtautuvat ovat eniten äänessä julkisuudessa, syntyy harhakuva, "että kansa on tätä mieltä"
."Hommafoorumi " ääriesimerkki netissä
.Uhkakuvia on monenlaisia: "ulkomaalaiset vievät (naiset) työpaikat tai jos ei eivät vie elävät tukirahoilla"
."Suurin osa nuorista pitää rasismia täysin käsittämättömänä vauhkoiluna"
.Populistiseen keskusteluun pitää vastata asiallisella keskustelulla

Kuntaotsikoita
.Helsinki, Espoo ja Vantaa eivät ota enää kiintiöpakolaisia (17.3.HS)
–"Rehellisesti sanottuna tämä on osoitus valtion ja muiden Uudenmaan kuntien suuntaan, että meidän resurssimme eivät riitä" (Psykosos. päällikkö Anna Cantell-Forsbom)
–"Huolestuttava signaali" Jo nyt uusia kuntia on vaikea saada mukaan ottamaan kiintiöpakolaisia. Kunnat vetoavat taloustilanteeseen, ja asenneilmapiirikin on hankaloitunut" (Suomen punainen risti)
.Pakolaiset valuvat Helsinkiin (18.3 HS)
.Kiintiöpakolaisia ottaa vuosittain 30 kuntaa
."Kuntien mielestä pakolaisten pitämisestä maksettava korvaus on liian pieni, vaikka rahaan tuli tämän vuoden alusta kymmenen prosentin korotus"