2011-02-22 YLE: Tutkijat: 50 miljoonaa ympäristöpakolaista vuonna 2020

[Iloveallpeople]

Tutkijat: 50 miljoonaa ympäristöpakolaista vuonna 2020

Ilmastonmuutos ajaa jopa 50 miljoonaa ihmistä ympäristöpakolaisiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Amerikkalaistutkijoiden mukaan ruokavarastojen hupeneminen hätyyttää ihmiset pohjoiselle pallonpuoliskolle vuoteen 2020 mennessä.

Etelä-Euroopassa on tutkijoiden mielestä jo nähtävissä afrikkalaispakolaisten määrän jyrkkää kasvua. Esimerkiksi Tunisiassa kuukauden jatkunut kansannousu käynnistyi ruokapulan ja laajalle levinneen köyhyyden vuoksi sekä ajoi ihmisiä pakolaisiksi Eurooppaan.

Ilmastotutkijat kokoontuivat maanantaina päättyneeseen Amerikan tieteenkehittämisyhdistyksen American Association for the Advancement of Sciencen kongressiin Washingtonissa Yhdysvalloissa.

YLE

[Veli Karimies]

Ilmastonmuutos? Ympäristöpakolainen? Eihän noilla uutisessa kerrotuilla asioilla ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa. Mitä helvettiä ne siellä YLEllä sekoilee?

Amerikkalaistutkijoiden mukaan ruokavarastojen hupeneminen hätyyttää ihmiset pohjoiselle pallonpuoliskolle vuoteen 2020 mennessä.

Tunisiassa kuukauden jatkunut kansannousu käynnistyi ruokapulan ja laajalle levinneen köyhyyden vuoksi sekä ajoi ihmisiä pakolaisiksi Eurooppaan.

Tässähän puhutaan ylikansoituksen aiheuttamasta ruokapulasta, joka on aiheuttanut kansannousun, jonka takia diktatuurihallinnon kätyrit lähtevät Eurooppaan hakemaan sosiaaliturvapaikkaa.

[Roope]

Etelä-Euroopassa on tutkijoiden mielestä jo nähtävissä afrikkalaispakolaisten määrän jyrkkää kasvua.

Jaa. Ainakin turvapaikanhakijoiden määrä on jyrkästi laskenut Etelä-Euroopassa. Elleivät tutkijat sitten puhu Lambedusasta, mikä taas olisi typerää.

Esimerkiksi Tunisiassa kuukauden jatkunut kansannousu käynnistyi ruokapulan ja laajalle levinneen köyhyyden vuoksi sekä ajoi ihmisiä pakolaisiksi Eurooppaan.

Salakuljettajille maksetuilla rahoilla eläisi Tunisiassa pitkään, joten köyhyydestä tässä pakolaisuudessa ei ole kyse. Paremminkin toivottomuudesta ja näköalattomuudesta. Lähdetään joukolla etsimään telkkarissa nähtyä parempaa elämää.

[hattiwatti]

Ilmastonmuutos? Ympäristöpakolainen? Eihän noilla uutisessa kerrotuilla asioilla ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa. Mitä helvettiä ne siellä YLEllä sekoilee?

Amerikkalaistutkijoiden mukaan ruokavarastojen hupeneminen hätyyttää ihmiset pohjoiselle pallonpuoliskolle vuoteen 2020 mennessä.

Tunisiassa kuukauden jatkunut kansannousu käynnistyi ruokapulan ja laajalle levinneen köyhyyden vuoksi sekä ajoi ihmisiä pakolaisiksi Eurooppaan.

Tässähän puhutaan ylikansoituksen aiheuttamasta ruokapulasta, joka on aiheuttanut kansannousun, jonka takia diktatuurihallinnon kätyrit lähtevät Eurooppaan hakemaan sosiaaliturvapaikkaa.

Ylikansoitus ei välttämättä aiheuta ruokapulaa suoraan, sillä ylikansoitukset ovat paikallisia ja ruoka taas globaali markkinahyödyke. Globaalit keskiverto-säätilat ja öljyn hinnan nousu ovat vaikuttaneet ruoan maailmanmarkkina-hintojen nousuun. Ruoan hinta ei ole noussut väkilukua myötäillen vaan paljon rajummin. 

Kyllä ilmastomuutos liittyy varsinkin ruan hintaan vahvasti. Viime kesänä Venäjällä ja Ukrainassa oli kuuminta 130 vuoteen. Tuloksena oli megalomaanisia miljardien tuhoja aiheuttaneita metsäpaloja, tuhansia kuolleita pelkästään Moskovassa palosavujen takia ja erityisesti viljantuotannon romahdus jonka ansiosta Venäjä joutui lopettamaan viljan viennin kokonaan. Tämä vaikutti heti maailmanmarkkinan hintoihin. Myös Medvedeviin joka alkoi viime kesänä painokkasti puhua ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen torjumisen tärkeydestä.

Venäjä ei ole ainut paikka missä näin kävi. Lista eri maista joiden ruokatuotanto oli keskivertoa huonompi sääolosuhteiden, kuivuuden tai poikkeuksellisten tulvien takia, on valtava. Tämä on taas suora syy siihen (öljynhinnan nousun ohella) miksi nyt ruoan maailmanmarkkinahinta hipoo ennätyksiä. Kun näin tapahtui viimeeksi 2008, Egyptissä mellakoitiin. Samoin ruokakriisi aiheuttaa nyt levottomuutta jokapuolella eikä sitä voida estää diktaattoreita kaatamalla.

Senegalista olen kuullut tahoja, joiden mukaan nimenomaan säätilojen muuttuminen ja kuivuuden takia epäonnistuvat sadot ajavat ihmiset suurkaupunkien slummeihin. Kun slummit ovat täynnä, tietty osa sitten ottaa veneen alleen ja seilaa Eurooppaan. Kyllä ilmastoasiat liittyvät ihan aidon oikeasti mamutuksen vahvasti haluttiin sitä myöntää tai ei.

Hommaforum on tietyssä määrin ongelmallinen, koska on toisinajattelijoiden foorumi. Täällä on tietoa mitä ei muualta löydä. Toisaalta esim. homman ilmastoketju on sisällöltään niin suurta roskaa ettei sitä oikein voi lukea.  Lähinnä detaljiyksityiskohtia jotka tukevat haluttua näkemystä, muttei muuta sitä miksikään että asiat suuressa maailmassa pikkuhiljaa etenevät juuri niin kuin on pitkään jo ennustettukin ja maatalous on ensimmäinen kärsijä. Ilmastoasioista totuus on se, että listattuna ne maat joissa maatalous on kusessa muuttuneiden ilmastoolosuhteiden takia antaa hyvin päinvastaisen näkemyksen pelkästään määränsä puolesta. Sen paras todiste on ruoan maailmanhinnan nopea nousu, joka ei ole todellakaan kytköksissä väkiluvun kasvuun vaan nousee paljon hurjempaa tahtia. Tämä on sääli, sillä asia on oikeasti hirvittävän tärkeä niille joita väestön liikkuminen kiinnostaa maailman ymmärtämisen takia.

Itse syksyllä välitin erään islamilaisen kehitysmaan hallitukselle toimivien tahojen viestiä eteenpäin, koska halusivat ostaa viljaa jopa täältä asti kun ei lähempää löytynyt. Siihen aikaan täällä kuitenkin odoteltiin mihin viljan markkinahinta asettuu, eikä haluttu myydä ennenkuin tästä oli selvyyttä. Tämä asia kuitenkin kannattaa pitää mielessä keskultaessamme Suomen maaseudun tulevaisuudesta että kannattaisiko ajaa alas vai ei..

Usiemmissa kuumissa maissa, eritoten Intiassa on jatkuva liike maaseudulta kohti kaupunkeja. Ne tahot jotka kommunikoivat sikäläisten maajussien kanssa saavat kuulla vastuksen että maalta lähdetään kun on ollut muutama vuosi niin kuivaa putkeen ettei maatalous tuota. Ongelmallisin on jatkuva pohjaveden poispumppaaminen joka nostaa jatkuvasti sen hintaa ja vaadittavaa energiamäärää. Siellä alueella etelässä jossa maaltapako oli kiivainta pohjaveden taso saattaa olla laskenut jo puolen kilometrin syvyyteen ja 90% pienviljelijöiden kaivoista on kuivunut. Edellämainittuun vaikuttavat monet paikalliset tekijät kuten aiemmin kollektiivisesti hoidettujen sadevedenkeräilyjärjestelmien tuho liberalisoimisen myötä, ja yleinen trendi globalisaatiossa kasvattaa vesi-intensiivisiä cash cropseja vientiin sen sijaan että viljeltäisiin perinteisiä vähällä vedellä pärjääviä lajikkeita. Kuitenkin jatkuva kuivuminen ja sateiden väheneminen on tekijä joka tunnetaan hallitusta myöten helvetin hyvin.

Tietenkään ympäristöpakolaisuus ei suuntaudu pohjolan vastaanottokeskuksiin, joihin aidoilla ympäristöpakolaisilla ei ole varaa tulla. Vaan lähinnä lähimpiin alati paisuviin megakaupunkien slummeihin koska bussilippuun sinne on köyhälläkin varaa. Koska megakaupunkien väkiluku kasvaa eksponentaalista tahtia, niiden infra on tuomittu romahtamaan. Jo nyt Suomea väkiluvultaan suuremman Chennain vesihuolto on ajottain ollut säiliöjunien varassa....

Jokatapauksessa ratkaisuja on löydettävissä ja paljon, erilaisista sadeveden keräilyjärjestelmistä, mullan kosteuspitoisuutta lisäävistä viljelymenetelmistä, kovaa kuivuutta kestävistä viljelykasveista, agroforestry viljelystä et cetera, olen itse vuosia tutkinut näitä asioita. Syvin ongelma on kuitenkin markkinaliberaalinen ajattelu josta kehitysmaat eivät saa päättää itse vaan se pakotetaan heille WTOn kaltaisten tahojen kautta uhalla kauppasaartoon joutuminen. Markkinaliberalismi suosii monokulttuuriplantaaseja ja hyvin vesi ja lannoite intensiivistä cash-crop viljelyä. Tämä on hirvittävän hauras ja kestämätön ruoantuotannon muoto. Mutta se tuottaa pikavoittoja ja sitä harrastavien agrobisnes-yritysten osakkeet nousevat joten niitä ostetaan pörssinörttien toimesta. Ratkaisumallit taas edellyttäisivät desentralistista ajattelua joka keskittyy pienviljelijöiden näkemyksiin jotka ajattelevat oman toimeentulonsa kestäävyyttä myös seuraavaa kvartaalia pidemmälle. Pienviljelijän kannattaa istuttaa ruokapuita jotka tuottavat jotain myös kuivuuden aikana. Agrobisneksessä nojataan keinokastelun liikakäyttöön ja yksivuotisiin plantaasikasveihin koska se tuottaa parhaat voitot seuraavalla kvartaalilla. Vastaava ongelma liittyy ns. sadeveden keräilyjärjestelmiin jotka kukoistivat kun kuninkaat niitä rakennuttivat. Hyödyt olivat kollektiivisia joten työnkin piti olla kollektiivista ja kollektiivisesti rahoitettua. Markkinafundamentalismi ei salli tätä ajatusmallia joten järjestelmät ovat nykyään raunioina kaikissa maissa. Sen sijaan ajetaan energia-intensiivisiä syväporapumppuja jotka ovat jo tuhonneet pohjavesivarat kuivemmilla alueilla. Markkinakilpailussa kuitenkin holttittomasti pohjavettä käyttävä saa kilpailuedun naapureihinsa nähden haittojen kuuluessa myös heille siinä kuin järkevästi vettä käyttävä saa kilpailussa tappiota hyötyjen valuessa myös kilpailijalle. Liberaalia talouspolitiikkaa harrastava USA ei saa edes vuotavia vesiputkiaan kuntoon koska kukaan yksityinen ei sitä tee, ja verorahojen keruu on automaattisesti paha juttu tässä talousmallissa. Tässä eräs suurimpia tulevaisuuden pakolaisuuden ja ruokakriisien alkusyitä pähkinänkuoressa.

Olen ajatellut joskus kirjoittaa jonkun 'nuivan kehitysavun' mallin tänne jossa sellaisia ratkaisuja mm. ruoka ja energiaturvaa koskien, jotka pitäisivät kehitysmaalaiset paremmin kotimaissaan, jos kiinnostusta on näillä palstoilla moiseen on.

[Roope]

Olen ajatellut joskus kirjoittaa jonkun 'nuivan kehitysavun' mallin tänne jossa sellaisia ratkaisuja mm. ruoka ja energiaturvaa koskien, jotka pitäisivät kehitysmaalaiset paremmin kotimaissaan, jos kiinnostusta on näillä palstoilla moiseen on.

Varmasti on.

[requiem]

Syvin ongelma on kuitenkin markkinaliberaalinen ajattelu josta kehitysmaat eivät saa päättää itse vaan se pakotetaan heille WTOn kaltaisten tahojen kautta uhalla kauppasaartoon joutuminen.

Öh, markkinaliberalismi (ts. laissez-faire) on siis vapaiden markkinoiden syntymistä vastustava talouspoliittinen suuntaus? WTO voitaisiin aivan välittömästi lakkauttaa, se on monella tapaa vain isojen valtioiden ja yritysten toiveita myötäilevä protektionistinen riippakivi, joka estää vapaiden markkinoiden syntymisen.

Markkinaliberalismi suosii monokulttuuriplantaaseja ja hyvin vesi ja lannoite intensiivistä cash-crop viljelyä. Tämä on hirvittävän hauras ja kestämätön ruoantuotannon muoto. Mutta se tuottaa pikavoittoja ja sitä harrastavien agrobisnes-yritysten osakkeet nousevat joten niitä ostetaan pörssinörttien toimesta.

Tällaiseen toimintaanko syyllistyvät vain yritykset vapailla markkinoilla, aivan vastaavaan lyhytnäköiseen ajatteluun on syyllistytty myös valtiokollektiivien toimesta. Tämä ei tietenkään millään tavalla tarkoita että huonosti toimivien yritysten toimintaa ei saisi arvostella.

Ja minäkin arvostelen, mutta olen silti markkinaliberaali. En kuitenkaan halua mitään markkinoiden valtiokollektivisointia, tällaisesta vaikutusvallan keskittämisestä on huonoja kokemuksia. Sen sijaan markkinavoimien, siis myös meidän kuluttajien, tulee ajaa mielestämme huonosti toimivat yritykset pois markkinoilta suosimalla järkeviä yrityksiä.

Vastaava ongelma liittyy ns. sadeveden keräilyjärjestelmiin jotka kukoistivat kun kuninkaat niitä rakennuttivat. Hyödyt olivat kollektiivisia joten työnkin piti olla kollektiivista ja kollektiivisesti rahoitettua. Markkinafundamentalismi ei salli tätä ajatusmallia joten järjestelmät ovat nykyään raunioina kaikissa maissa.

Minä vastustan väkivalloin toteutettua valtiokollektivisimia, vapaan markkinatalouden mukaan toimivassa yhteiskunnassa yksityinen ja vapaaehtoisuuteen perustuva kollektivismi ei ole mitenkään vapaan markkinatalouden vastaista. Jos sinä haluat liittoutua naapurisi kanssa, niin ei tässä ole mitään ongelmaa tai ristiriitaa. Mutta älä yritä pakottaa minua tähän liittoon, jos minä en halua. Tällä tavalla Suomessakin osuuskaupat ja -pankit ovat saaneet alkunsa.

Ja taas minulla on sellainen muistikuva esim. tuosta entisestä itänaapurista, että aikanaan sielläkin oli niin mahtavasti toimiva kollektivistinen järjestelmä. Työ, omaisuus ja siitä saatava hyöty oli kollektiivista, näin omaisuudesta pidettiin huolta ja ... eiku. Pakollisen kollektivismiin liittyy yhteismaan ongelma.

Toisaalta näyttöä yhteisten resurssien käytön vapaaehtoisesta organisoinnista ja kestävästä ylläpidosta yhteisön hyväksi on olemassa.

Liberaalia talouspolitiikkaa harrastava USA ei saa edes vuotavia vesiputkiaan kuntoon koska kukaan yksityinen ei sitä tee, ja verorahojen keruu on automaattisesti paha juttu tässä talousmallissa.

Yhdysvallat on sekatalous. Kyseisen maan kokonaisveroaste bruttokansantuotteesta mitattuna on sellaiset 28%. Suomessa se on 43%, Kanadassa 33% ja vaikkapa Sveitsissä 30%.

Kolmannes vesiputkista vanhenee käsiin

Kuntien vesihuoltoputkista kolmannes on liian vanhoja, kertoo Aamulehti. Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksestä arvioidaan, että putkien heikkenevä kunto näkyy vuotojen, vikojen ja vesikatkojen yleistymisenä. Vesijohdoista yli 30 prosenttia ja viemäreistä 37 prosenttia on yli 30 vuotta vanhoja.

...

[Luotsi]

Ilmastonmuutos? Ympäristöpakolainen? Eihän noilla uutisessa kerrotuilla asioilla ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa. Mitä helvettiä ne siellä YLEllä sekoilee?

Se on se sama YLE jonka pääuutislähetyksessä useampaan otteeseen taivasteltiin paheksuen niitä suomalaisia jotka tankkaavat saastuttavampaa 98-oktaanista 95-oktaanisen E10 BIO-bensan sijaan 

[Tilitantti]

Jos ja kun pakolaisia otetaan, ympäristöpakolaiset, semmoiset joiden pakolaisuus ei johdu heistä itsestään, tulisi mielestäni olla etusijalla.

Nykyisin Suomen valtio ottaa lainaa kaikenaikaa. Ensin tulisi nopeasti maksaa ne velat pois. Lisäksi työttömyys 2 prossaa HKI ja 4 muualla enintään:

Sitten  vasta voisi ottaa pakolaisia tai muita mamuja, ainoastaan Suomen kansalaisten tänne tuomien miesten tai vaimojen suhteen voisi tehdä poikkeuksen eli saisivat tulla vaikkei rahaa olisi ennestään, kumminkin ehdollisena niin että jos ei vuoden sisään ole pullat uunissa niin sitten ulos. Toki kaikki keillä rahaa on riittämiin täällä elää ilman töitä voisi ottaa samantien, tai yritysten tänne tuomat joilla palkka on riittävän suuri elämiseen, ei kumminkaan mitään muutaman euron porukkaa aloille joissa on hirmumäärät suomalaisia työttömiä siis.

Sitten kun talous olisi kunnossa niin voisi ottaa niitä halpatyöntekijöitäkin, siihen mennessä hyvin ehtisi pomoiksi kouluttaa suomalaiset. Jos vaan tahtoisivat niin tehdä, eivät taida tahtoa. Ei se olisi kamala kohtalo niille työntekijöille sinänsä että pääsisi heitin lapset suomalaisiin kouluihin jne., vaan ei tuollein kuten nykyäään että kouluihin kieltä osaamattomia laittavat, ei mitään tolkkua ole.

Muut maat kyllä saisi ottaa Suomesta ilmastopakolaisia, täällä on ihan liian kylmä elää, miksei ne ota?

[ikuturso]

Olen jossain lukenut, että tupakka on vaativa viljeltävä. Tuottaa satokaudelle vain yhden sadon ja tarvitsee kaikenmaailman torjunta-aineita tuekseen. Niillä alueilla missä viljellään tupakkaa, yleisimmät viljakasvit tuottaisivat vuodesta riippuen 2 vai jopa 3 satoa?

Mitenskäs, jos kaikki tupakka- ja oopiumipellot laitettais viljantuotantoon?

-i-

[tarhuri]

Olen jossain lukenut, että tupakka on vaativa viljeltävä. Tuottaa satokaudelle vain yhden sadon ja tarvitsee kaikenmaailman torjunta-aineita tuekseen. Niillä alueilla missä viljellään tupakkaa, yleisimmät viljakasvit tuottaisivat vuodesta riippuen 2 vai jopa 3 satoa?

Mitenskäs, jos kaikki tupakka- ja oopiumipellot laitettais viljantuotantoon?

-i-

Tupakasta ja varsinkin oopiumista saa enemmän rahaa, sitäpaitsi noilla alueilla viljat kasvaa huonosti.  Kyllä kai se ympäristön kantokyky pitäisi olla määräävässä asemassa, kun sopivaa väestömäärää pohdiskellaan kullekin alueelle.  Kaikki muut lähtökohdat ovat soopaa.  Erityisen haitallista on kansan keski-iän nostaminen ulkopuolisen avun turvin, seurauksena on täystuho, mikä on jo monin paikoin näkyvissä.  Lieveilmiönä seuraava pakolaistulva on mahdoton hoidettava millään nykyisin hyväksytyllä keinolla, pakolaisleirien parantuvat elinolot vain pahentavat tilannetta.

Tilanne on vaikea, jopa mahdoton ratkaista.

[Cicero]

Tilanne on vaikea, jopa mahdoton ratkaista.

Joko lopetamme kehitysavun ja muut liiallista vaestonkasvua edistavat toimet seka suljemme rajamme pakolaisilta tai otamme vastaan pakolaistulvan, joka tuhoaa oman valtiomme, elintasomme ja kulttuurimme.

Tiukan paikan tullen oma etu ratkaisee ja humanismista luovutaan. Lopputuloksena on tietenkin se, etta itseaan ruokkimaan kykenemattomien ja vaestonkasvuaan hallitsemattomien kehitysmaiden kansalaisista suuri osa kuolee. Ikava juttu.

[ämpee]

Täällä on tietoa mitä ei muualta löydä. Toisaalta esim. homman ilmastoketju on sisällöltään niin suurta roskaa ettei sitä oikein voi lukea. 

Laittaa vaan esille sen roskan, omasta mielestäni ihmisen aiheuttaman ilmaston muutoksen perustelut ovat pelkkää poliittista roskaa, joka merkittävästi haittaa todellista ympäristön suojelua kuppaamalla kaikki rahat umpi-humppaan.

[AIP]

Minulla on sellainen kutina, että kehittämämme ja käytössämme olevan teknologian avulla kykenisimme ottamaan haltuun planeetan historian ajan jatkuvassa muutoksessa olevan ilmaston tämänkaltaisen vaiheen ansiosta aavikoituvat, eteläisemmät alueet, ja rakentamaan sinne ekosysteemin, joka mahdollistaa mukavan asumisen ja ruoankasvatuksen ja hyödyntää rajatonta aurinkoenergiaa.

Että miten on, tehdäänkö aluevaihtokauppa afrikkalaisten kanssa? Paetkoon kaikki pohjoiseen, paetaan me etelään. Mars on Earth 2020!