2011-02-16 YLE: Wahlroos leikkaisi maataloustuet ja nuorten sosiaalietuudet

[Suvaitsija]

Jokaisesta yksittäisestä turvapaikanhakijasta voidaan ajatella samoin, eli että sama määrä vastaanottokeskuksia ja vastaanottotoimintaa Suomessa olisi ilman tätäkin hakijaa.

Eli yksittäisen turvapaikanhakijan aiheuttamat kulut Suomelle ovat siis nolla euroa.

Miten niin? Jokainen turvapaikanhakija saa käsittääkseni täysin yksilöllistä tukea, joka on riippumaton mahdollisista valtion antamista tuista pakolaiskeskukselle. Ei tässä kukaan olekaan väittänytkään, että opiskelijan aiheuttamat kulut olisivat valtiolle 0 euroa, sillä opiskelija saa joko opintotukea tai työttömyystukea (ellei käy töissä). Työttömyystuki on suurempi. Et ole vieläkään osoittanut, miksi opiskelija tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin työtön. Tai sitten mallissasi on jokin koukero, joka sinun pitää vääntää minulle rautalangasta.

Mielipiteesi oli se, että opiskelijoiden tulee tyytyä huonompaan tukeen kuin työttömien, koska he ottavat vastaan valtion tarjoamaa koulutusta. Miksi siis työttömien ei tarvitse tyytyä vähäisempään tukeen, vaikka he ihan yhtäläisesti ottavat vastaan valtion tarjoamaa palvelua, jolla heidät yritetään työllistää? Se ei ole opiskelijoiden tahi työttömien päätettävissä, kuinka paljon rahaa pistetään mihinkin julkisen sektorin palveluihin, joten mielestäni oikeudenmukaisuuden nimissä opiskelijoiden pitäisi saada tukea yhtä paljon kuin työttömienkin. Vai pitäisikö tukia mielestäsi nostaa toisilla ryhmillä tai leikata toisilta ryhmiltä sen perusteella, kuinka paljon näiden ryhmien palvelun yhteishinta on yhteiskunnalle?

[hoxpox]

Jokaisesta yksittäisestä turvapaikanhakijasta voidaan ajatella samoin, eli että sama määrä vastaanottokeskuksia ja vastaanottotoimintaa Suomessa olisi ilman tätäkin hakijaa.

Eli yksittäisen turvapaikanhakijan aiheuttamat kulut Suomelle ovat siis nolla euroa.

Miten niin? Jokainen turvapaikanhakija saa käsittääkseni täysin yksilöllistä tukea, joka on riippumaton mahdollisista valtion antamista tuista pakolaiskeskukselle. Ei tässä kukaan olekaan väittänytkään, että opiskelijan aiheuttamat kulut olisivat valtiolle 0 euroa, sillä opiskelija saa joko opintotukea tai työttömyystukea (ellei käy töissä). Työttömyystuki on suurempi. Et ole vieläkään osoittanut, miksi opiskelija tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin työtön. Tai sitten mallissasi on jokin koukero, joka sinun pitää vääntää minulle rautalangasta.

Mielipiteesi oli se, että opiskelijoiden tulee tyytyä huonompaan tukeen kuin työttömien, koska he ottavat vastaan valtion tarjoamaa koulutusta. Miksi siis työttömien ei tarvitse tyytyä vähäisempään tukeen, vaikka he ihan yhtäläisesti ottavat vastaan valtion tarjoamaa palvelua, jolla heidät yritetään työllistää? Se ei ole opiskelijoiden tahi työttömien päätettävissä, kuinka paljon rahaa pistetään mihinkin julkisen sektorin palveluihin, joten mielestäni oikeudenmukaisuuden nimissä opiskelijoiden pitäisi saada tukea yhtä paljon kuin työttömienkin. Vai pitäisikö tukia mielestäsi nostaa toisilla ryhmillä tai leikata toisilta ryhmiltä sen perusteella, kuinka paljon näiden ryhmien palvelun yhteishinta on yhteiskunnalle?

Jokainen voi valita onko työtön vai opiskelija. Jos opiskelee niin vastaanottaa yhteiskunnan maksamaa koulutusta joka oletettavasti hyödyttää itseä tulevaisuudessa. Jos opiskelijan tuki on yhtäsuuri tai suurempi kuin työttömän, niin kaikki opiskelisivat työttömyyden sijaan, vaikka heillä olisi jo ammattitaitoa jollekin alalle. Tälläinen olisi valtiolta hölmöä tuhlausta.

Mielestäni koulutusjärjestelmää pitäisi muuttaa entistä enemmän siihen suuntaan että koulutuksesta peritään aina maksu, tai vaihtoehtoisesti opintotukea täytyisi pienentää.

Täältä löydät lisätietoja koulutuksen kustannuksista, ilmaista se ei tosiaankaan ole: http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/05/hintaerot_huimia_yliopisto-opetuksessa_731806.html

[JR]

Katselin tuota suorakylkylvöä, jonka pitäisi vähentää huomattavasti kasvinviljelyn työmääriä koska äestäminen ja kyntäminen jää pois. Käsitin että yksi ukkoo pystyy hyvin kylvämään 200 hehtaaria kaudessa.

Eiköhän tämä tarkoita että tilakokoa pitäisi suurentaa reippaasti koska työn tuottavuus on kasvanut?
Suomalainen viljely pitäisi saada ammattimaiseksi ja oman toimen ohella viljelevät harrastelijat pois.

Harvemmin kylvötyöt mikään ongelma on, mutta sateisen syksyn sadonkorjuu monesti on. Kevyillä mailla saattaa kyntämättä jättäminen poikia melkoisen roskaheinäongelman.

[Parasiittiö]

Jokainen voi valita onko työtön vai opiskelija. Jos opiskelee niin vastaanottaa yhteiskunnan maksamaa koulutusta joka oletettavasti hyödyttää itseä tulevaisuudessa. Jos opiskelijan tuki on yhtäsuuri tai suurempi kuin työttömän, niin kaikki opiskelisivat työttömyyden sijaan, vaikka heillä olisi jo ammattitaitoa jollekin alalle. Tälläinen olisi valtiolta hölmöä tuhlausta.

Mielestäni koulutusjärjestelmää pitäisi muuttaa entistä enemmän siihen suuntaan että koulutuksesta peritään aina maksu, tai vaihtoehtoisesti opintotukea täytyisi pienentää.

Ajattelusi vaikuttaa kummalliselta. Ensinnäkin, opiskelupaikkojahan on rajallinen määrä. "Kaikki" ei siis voi koskaan opiskella kaiken aikaa. Toiseksi, mitä ihmeen vikaa siinä on, että ihmisellä olisi taloudellisesti enemmän intressiä opiskella mieluummin jotain yhteiskunnan hyödylliseksi katsomaa asiaa kuin olla työttömänä?

Opiskelussahan käsittääkseni pelkästään maksaja (kuka se sitten missäkin järjestelmässä on) ei ole investoija, vaan myös itse opiskelija joka sitä opiskelua suorittaa. Myöskään investoinnista hyötyjä ei ole pelkästään itse opiskelija, vaan myös yhteiskunta tai valtio jolle opiskelija tulevaisuudessa toivon mukaan tuottaa jotain hyötyä.

Ja opintotuki on nyt jo pieni. Ja jos nyt saataisiin niille EU:n ulkopuolelta tuleville ne maksut ensin.

[Pliers]

Kenestä sitten pitäisi aloittaa tämä väestörajähdyksestä aiheutunut jarrun painaminen?

Mitä tarkoitat? Ai että mistä aletaan uunittamaan? Tuo on olkiukko. Vastaus on, ettei mistään, vaan syntyvyyden pitää vähentyä ihan kaikkialla, mutta luonnollisesti eniten siellä missä se on korkeinta.

Samalla logiikalla kouluampujatkin muuttuvat pyyteettömiksi hyväntekijöiksi, ...

Toinen olkiukko. Tee seuraavaksi himmeli.

Kehitysmaissa on tietenkin enemmän ihmisiä, mutta toisaalta länsimaiden ihmiset aiheuttavat elämäntavallaan paljon enemmän tuhoa ympäristölle kuin kehitysmaan ihmiset yhteensä, joten ympäristön kannalta olisi parempi tuhota ensin Eurooppa ja jenkit ensin.

Sinä se nyt innostuit tuosta uunitusteemasta.

Luonto hoitaa sen minkä on antanutkin ei siinä diskonttauksia tarvita. Jos hyvin käy ihmiskunta saa luonnolta uuden mahdollisuuden ja jos huonosti kivaa oli niin kauan kuin sitä kesti. Tämä on aika pitkälle tämän maajussin ideologia.

Niin olen huomannut. Maajussit elävät kuin neekerit - viimeistä päivää. Valistuneempaa olisi proaktiivisesti yrittää välttää ilmiselvä tuho.

[AIP]

Myöskään investoinnista hyötyjä ei ole pelkästään itse opiskelija, vaan myös yhteiskunta tai valtio jolle opiskelija tulevaisuudessa toivon mukaan tuottaa jotain hyötyä.

Näinhän se tasan tarkkaan on, väitän minä. Yhteiskunnan suorittama opiskelun rahallinen tukeminen perustuu juuri investointiin tulevan veronmaksajan suhteen. Ei suomalaisten koulutusmenestyksellä kansainvälisissä vertailuissa leuhuutella minkään itseisarvoisen hyvän hyvyyden ansiosta.

Oletus on, että pidempään opiskelevat kompensoivat pidemmältä ajalta saatua tukea suuremman työajalta maksetun ansiotuloveron osalta. Opintotuen suhteesta työttömyystukeen voidaan suoraan todeta se, kuinka kannattavaksi yhteiskunta tämän investoinnin kannattaa. Lyhytaikaisemman ja merkittävästi korkeamman työttömyysturvan oletetaan johtavan pikaiseen palaamiseen veronmaksun piiriin. Se, että opintorahasta on alettu toissa vuosikymmenellä periä tuloveroa, tarkoittaa sitä, että, että yhteiskunta haluaa suuremman osan investoinnista takaisin jo opiskelun ohessa tehdyistä hanttihommista.

Yhteiskunnan tasapuolinen tuki myös sellaisiin opintoihin, jotka eivät johda merkittävään työllistymiseen - tai joiden tulevat verot kiertävät takaisin yhteiskunnan omasta pussista maksetusta palkasta - on rinnastettavissa myönnytykseksi yhteiseen hyvään tai puhtaaseen intelligentsiin, joka ilmenee esimerkiksi epäkaupallisen tutkimuksen tai vaikkapa taiteen tukemisena.

Jos opintotuki on pieni, niin se kielii suoraan siitä, että yhteiskunta ei koe investointia kovin kannattavaksi, vaan haluaa jopa työntää ihmisiä pienipalkkaisille aloille, jotka vaativat vähän opintoja pohjalle, mikä on kyllä räikeässä ristiriidassa niiden utooppisten tavoitteiden kanssa, jotka tähtäävät siihen, että kaikilla kansalaisilla on vähintään amk:n päättötodistus kourassa.

Sitä paitsi opintotuellahan on jo enimmäisaika. Mikäli työssä käyvä, opinnoista taukoa pitävä opiskelija tuottaa menoja oppilaitoksille, on syy huonossa resursoinnissa eikä opiskelijassa. Tämähän tuntuu aina unohtuvan noissa enimmäisaikapuheissa, vaikka sen merkitys onkin pienehkö, ja ehkä puhujat takaraivossaan kyllä tiedostavat asian ja eivät ehkä laske poissaoloaikoja opintojen ajalliseen kestoon vuosina, mutta eivät vaan muista tuoda sitä ilmi.

Jos työttömäksi ajautuneen, voimakkaasti supistetun alan osaajan halua opiskella uusia hommia ei katsota suopeasti eikä tukemisen arvoiseksi, on jossain jotain pielessä. Nämä työttömien pakolliset kurssitukset eivät tuota mahdollisuuksia yhtään mihinkään. Jokin työvoimapalvelujen rahoittama, suuresti kehuttu tulityökortti saattaa kyllä tehdä kokoonpanijasta aloittelevan hitsarin, jos kokemusta on edes harrastepohjalta, mutta ei kyllä mitään koneistajaa.

Sinä se nyt innostuit tuosta uunitusteemasta.

En puhunut missään kohtaa uuneista sen kyllä keksit ihan itse.

Tällainen toisen sanomisia koskeva piikittelevä väittely kertoo kyllä perinteisesti siitä, että ketju alkaa vedellä viimeisiään.

En käy syyttelemään ketään, toteanpahan vain ja käytin esimerkkinä, ehkäpä jopa vihjeenä jälkipolville. Kun arkeologidroidit joskus 3000-luvulla kaivavat raunioista kiintolevyt, joille nämä keskustelut ovat taltioineet, ylilipaston tutkimustekoälyt toteavat datan kvanttirekonstruktion jälkeen, että olipahan p***eleen epäystävällistä sakkia. Tai pitävät 2000-luvun normaalina keskustelukulttuurina. Ovathan meidän aikakaudenkin arkeologit joskus erehtyneet.

[JR]

Kaikkihan on helppoa niin kauan, kuin on rahaa.

[Pliers]

Juu saat pelastaa sen maailman ihan yksinäsi meistä "neekereistä" ei taida olla ihan sinun älylliselle tasollesi muutenkaan.

Turhaa sinun on sitä erikseen alleviivata. Tämä tuli selväksi jo aiemmin.

[Suvaitsija]

Jokainen voi valita onko työtön vai opiskelija. Jos opiskelee niin vastaanottaa yhteiskunnan maksamaa koulutusta joka oletettavasti hyödyttää itseä tulevaisuudessa. Jos opiskelijan tuki on yhtäsuuri tai suurempi kuin työttömän, niin kaikki opiskelisivat työttömyyden sijaan, vaikka heillä olisi jo ammattitaitoa jollekin alalle. Tälläinen olisi valtiolta hölmöä tuhlausta.

Mielestäni koulutusjärjestelmää pitäisi muuttaa entistä enemmän siihen suuntaan että koulutuksesta peritään aina maksu, tai vaihtoehtoisesti opintotukea täytyisi pienentää.

Kuten ylempänä joku jo kommentoi, niin ei yliopistoon ketä tahansa luuseria oteta opiskelemaan. Pieni osa hakijoista otetaan sisään. Toisekseen opintotukea maksetaan vain viideltä vuodelta, ei ikuisesti. Viidessä vuodessa ei kovinkaan montaa alaa ehdi opiskella, ja jos ehtii, niin hyväksihän se vain on. Ja mielestäni on parempi opiskella kuin olla työttömänä, vaikka sinä tunnut katsovan koulutusta vain turhana ja hölmönä menoeränä valtiolle. Miksei siis koulutuksen ajalta voida maksaa sellaista tukea, että kaikki voivat keskittyä opiskeluun täyspäiväisesti, mikäli työttömätkään eivät tule pienemmällä tuella toimeen?

Ja edelleen, en ole ikinä väittänyt, että koulutus olisi ilmaista. Toki sisäänottomääriä pitäisi ohjata niin, että mitä paremmin alalle työllistyy, sitä enemmän opiskelijoita otetaan sisään. En näe järkeväksi tuhlata sataa tonnia vuodessa taitelijoihin, jotka tulevat elämään loppuelämänsä apurahoilla (kärjistys). Jos 50 % jonkun alan opiskelijoista työllistyy omalle alalleen, niin sitten sisäänottomääriä pudotetaan 50 %. Jos 90 % työllistyy omalle alalleen niin sisäänottomäärät ovat sopivahkot. Ei se sen vaikeampaa ole.