2011-02-17 RKP:n vaaliohjelma 2011

[Roope]

Tässä ei enää mainita RKP:tä nimeltä, mutta muuten sama laulu:

Vihreät puolestaan on irtisanoutunut hallitusyhteistyöstä Perussuomalaisten kanssa ja ilmoittanut, että me emme samaan hallitukseen mahdu. Mikään muu puolue ei ole näin tehnyt.

Tulevissa vaaleissa määritellään vahvasti Suomen poliittista suuntaa. Väitän, että näissäkin vaaleissa yli 80% äänensä antaneista suomalaisista haluaa politiikalta Jotain Aivan Muuta kuin Perussuomalaisuutta. Kysymys vaalien jälkeen kuuluu, mihin Suomi on matkalla.

Ruotsissa kaikki muut puolueet irtisanoutuivat jo ennen vaaleja yhteistyöstä rasistipuolue Ruotsidemokraattien kanssa. Tämä siitä huolimatta, että he päätyivät vaa'ankieliasemaan hallitusta muodostettaessa. Suomessa vastaavaa ei ole tehnyt kukaan muu kuin Vihreät. Kaikki muut ovat siis valmiita yhteistyöhön avoimen rasistisen, homofobisen ja taantumuksellisen populistipuolueen kanssa.

On kuitenkin syytä muistaa, että äkillisestä nousustaan huolimatta Perussuomalaiset ovat hallituksessa vain, jos muut puolueet niin haluavat.

Minä  haluan avoimen, suvaitsevaisen ja eteenpäin katsovan linjan suomalaiseen politiikkaan. Siksi olen valinnut jengin, joka ei missään olosuhteissa tee yhteistyötä rasistien ja homofobien, hommahemmojen ja hauveli-oinosten kanssa.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että vain äänestämällä Vihreitä voi varmistaa, ettei oma ääni mene tukemaan PerusSuomalaista hallituspolitiikkaa. Toivottavasti vaihtoehtoja ilmaantuisi vaaleihin mennessä useampiakin.

Anna Moring (vihr.): Kalassa Soininjärven jäällä

Tuo "yli 80 prosenttia vastustaa perussuomalaisia" on tietenkin retorinen laina Ville Niinistöltä, jonka mukaan 94 prosenttia ruotsalaisista vastustaa ruotsidemokraatteja, koska ei äänestänyt heitä.

Jotain voi kuitenkin päätellä siitä, että kolmen kuukauden takaisen mielipidekyselyn mukaan 34 prosenttia vastanneista oli valmis äänestämään perussuomalaisia. Kakkosena tuli kokkarit 30 prosentilla, kun taas vihreitä voisi harkita äänestävänsä vain 19 prosenttia vastaajista. Tilanne kääntyykin niin, että yli 80 prosenttia äänestäjistä ei missään tapauksessa äänestä sellaista puoluetta, joka ei suostu PS:n kanssa yhteistyöhön.

[Roope]

Rkp julkaisi vuoden 2023 eduskuntavaaliohjelmansa, joka ei paljon poikkea aiemmista, mutta vilkaiskaapa ketjun alkupuolelta vaalikeskustelun raivoisaa sävyä vuonna 2011.

YHDESSÄ ETEENPÄIN – RKP:N EDUSKUNTAVAALIOHJELMA 2023

Lisää ihmisiä työelämään

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, ja sen myötä myös työlainsäädännön tulee kehittyä. Jotta se olisi mahdollista, tarvitaan työmarkkinajärjestöiltä ja poliittisilta päättäjiltä uudenlaista ajattelua. Työn vastaanottamisen tulee aina olla kannattavaa. Työnteko myös eläkkeelle jäämisen jälkeen tulee olla kannustavaa.

Haluamme sallia paikallisen sopimisen kaiken tyyppisissä yrityksissä, myös niissä, joiden työntekijät eivät ole järjestäytyneet ammattiliittoon. Samalla haluamme antaa työntekijöille mahdollisuuden osallistua yrityksen toimintaan hallituksessa tai muussa johtoelimessä toimivan henkilöstöedustajan kautta.

Suomi on kriisissä, sillä työntekijöitä ei ole tarpeeksi. Sekä työntekijöiden eläköityminen että tarpeelliset lisärekrytoinnit tarkoittavat, että tarvitsemme ulkomaista työvoimaa. Siksi tarvitsemme toimenpiteitä työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi ja sujuvoittamiseksi. Mikäli väestömäärä ei lisäänny merkittävästi, meillä on suuria haasteita ylläpitää julkisia palveluita ja toimivaa elinkeinoelämää.
...
HALUAMME
- poistaa ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan

Toisin sanoen Rkp haluaa lisätä Suomen väestömäärää merkittävästi kouluttamattoman halpatyövoiman (saatavuusharkinnan poistaminen) ja humanitaarisen maahanmuuton kasvattamisella. Toimi ehkä Närpiössä, mutta kohta ei sielläkään, kun kasvihuoneet sulkevat ovensa.

Meillä pitää olla maailman paras koulu

Laadukas oppimispolku on yksi yhteiskuntamme kulmakivistä. Meillä tulee olla riittävästi pätevää henkilökuntaa kouluissa, varhaiskasvatuksessa ja iltapäivätoiminnassa. Haluamme, että kaikki lapset saavat tarvitsemaansa tukea.

Varhaiskasvatuksen tulee taata kaikille lapsille yhtäläiset edellytykset ja haluamme, että mahdollisimman moni lapsi saa osallistua siihen jo varhaisessa vaiheessa. Henkilöstön saatavuus on haaste monissa osissa maata. Se on ratkaistava lisäämällä alan houkuttelevuutta ja saamalla useampia ihmisiä hakeutumaan alan koulutukseen. Byrokratiaa tulee yksinkertaistaa, jotta henkilökunnalla on enemmän aikaa lapsille.

On huolestuttavaa, että yhä useammat peruskoulun suorittaneet oppilaat eivät hallitse lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen perustaitoja. Haluamme katkaista trendin, jossa erityisesti pojat syrjäytyvät. On syytä varmistaa, että resurssit vastaavat näitä haasteita.
...
HALUAMME
- sisällyttää opetussuunnitelmaan saamelaiskulttuurin tuntemusta
- tarjota enemmän kielikylpyjä ja -suihkuja
- kehittää sekä ruotsin- että suomenkielistä opetusta niin, että se on peruskoulua ja toista astetta käyville oppilaille houkuttelevampaa
- toisen kotimaisen kielen olevan pakollinen aine ylioppilastutkinnossa uudistaa ylioppilastutkintoa niin, että se mittaa yleissivistystä paremmin

Hoitoa ja hoivaa lähellä sinua

Haluamme turvata laadukkaan terveydenhuollon

Hoitoa ja hoivaa tulee olla tarjolla lähellä sinua, asuinpaikastasi riippumatta.

Tavoitteenamme on järjestelmä, jossa ikäihmisillä ja jatkuvan hoidon tarpeessa olevilla on käytössään omalääkäri ja -sairaanhoitaja, sillä mahdollisuus käydä saman tutun lääkärin luona luo turvallisuutta ja sen on todettu myös parantavan hoitotuloksia.
...
HALUAMME
- turvata paperittomien oikeuden terveydenhuoltoon, sosiaalihuoltoon, varhaiskasvatukseen ja koulutukseen

Kaksikielinen Suomi on rikkaus

Haluamme, että Suomessa jokainen voi elää arkea molemmilla kansalliskielillä, ruotsiksi ja suomeksi. RKP on elävän kaksikielisen Suomen paras takaaja. Suomen kaksikielisyyttä tulee vaalia, ja sen tulee toimia myös käytännössä.

Jotta palvelut voidaan jatkossa taata molemmilla kansalliskielillä, haluamme tarkistaa viralliset kielitaitovaatimukset niin, että myös ruotsinkieliset voivat hakea julkisiin virkoihin ilman täydellistä suomen kielen taitoa.

Kuluneella hallituskaudella RKP on varmistanut, että uusi kansalliskielistrategia on laadittu. Nyt haluamme, että strategian toimenpiteet toteutetaan myös käytännössä.

Työntekijöiden rohkaisemiseksi ja motivoimiseksi käyttämään toista kotimaista kieltä erilaisia ​​kielilisiä tulisi hyödyntää enemmän.

Haluamme varhaistaa kieltenopetusta koulussa ja varmistaa, että kieltenopetukseen on varattu riittävästi tuntiresursseja. Haluamme myös lisätä panostuksia kielikylpyihin, kielisuihkuihin ja muihin toimiviin kielenoppimismenetelmiin. Meidän on koulutettava lisää kielikylpyopettajia, jotta voimme vastata lapsiperheiden kiinnostukseen kielikylpyjä ja kielisuihkuja kohtaan.

HALUAMME
-    että uuden kansalliskielistrategian toimenpiteet toteutetaan käytännössä
-    että valtionhallinnossa otetaan käyttöön käänteiset ja sovelletut kielitaitovaatimukset
-    että kielilisiä hyödynnetään ja että ne ovat riittävän motivoivia
-    että suomen ja ruotsin kielen erinomaista taitoa osoittava valtionhallinnon kielitutkinto on maksuton
-    jatkaa työtä ruotsinkielisten ratkaisujen puolesta esimerkiksi koulutuksen, kulttuurin, yhdistys- ja järjestöelämän, joukkotiedotusvälineiden ja kirkon piirissä
-    turvata julkiset yleisradiopalvelut molemmilla kotimaisilla kielillä sekä erityistarpeita omaaville ryhmille. Haluamme nähdä YLEssä enemmän ruotsinkielisiä ja pohjoismaisia ​​tv-ohjelmia sekä tekstitettyjä ohjelmia.
-    säilyttää ja vahvistaa suomenruotsalaista viittomakieltä
-    että kielivaikutusten arvioinnit tehdään lain- ja muun valmistelun varhaisessa vaiheessa
-    että voit aina luottaa siihen, että tuomioistuimessa, ulosottolaitoksessa ja poliisissa sekä yhteydenpidossa muihin viranomaisiin saat palvelua ruotsiksi
-    että koulutetaan riittävästi poliiseja, hätäkeskuspäivystäjiä ja muuta henkilöstöä, jotka osaavat ruotsia.

Kannamme kansainvälisen vastuumme

Kehityspolitiikassamme meidän tulee tukea oikeusvaltioperiaatetta, demokraattista kehitystä sekä hyvän ja avoimen hallinnon kehittämistä. Toimiva demokratia, ihmisoikeudet ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta ovat kestävän yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä. Suomen tulee kehityspolitiikassaan korostaa tyttöjen ja naisten oikeuksia sekä oikeutta koulutukseen myös jatkossa.

Suomi on avoin ja kunnioittaa kaikkia ihmisiä. Turvapaikkapolitiikan on oltava kansainvälisten velvoitteidemme mukaista. Haluamme, että humanitaarinen suojelu palautetaan oleskeluluvan perusteeksi, että turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus saada toimivaa oikeusapua ja että perheenyhdistämisprosessit toimivat.
Haluamme vahvistaa työtämme ihmisoikeustaistelijoiden hyväksi kansainvälisesti. Turvapaikkahakemukset tulee käsitellä ilman turhaa viivytystä oikeussuojan takaavassa yksilöllisessä menettelyssä. Haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt tulee tunnistaa turvapaikkaprosessin alussa.
...
HALUAMME
-    että kehitysrahoituksen tavoitetaso on 0,7 prosenttia BKT:sta ja että 0,2 prosenttia BKT:sta osoitetaan kaikkein haavoittuvimmille maille
-    että kehityspolitiikka perustuu ihmisoikeuksiin, lasten ja naisten oikeuteen saada koulutusta sekä demokratian vahvistamiseen
-    että Suomi työskentelee naisten osallisuuden edistämiseksi kehitysyhteistyössä ja rauhan rakentamiseksi maailmassa
-    että alkuperäiskansojen, mukaan lukien saamelaisten, oikeuksia koskeva ILO:n yleissopimus nro 169 ratifioidaan
-    että saamelaiskäräjälaki uudistetaan
-    että kiintiöpakolaisjärjestelmä on edelleen tärkeä osa Suomen kansainvälistä vastuuta
-    että EU:hun saapuvat turvapaikanhakijat jakautuvat oikeudenmukaisemmin maiden kesken
-    että humanitaarinen suojelu palautetaan oleskeluluvan perusteeksi
-    helpottaa perheenyhdistämisprosesseja
-    että turvapaikanhakijoille annetaan oikeus äitiyspakkaukseen
-    että kolmansista maista tuleville ja Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaville henkilöille myönnetään automaattisesti pysyvä oleskelulupa

Turvapaikkapolitiikan on oltava kansainvälisten velvoitteidemme mukaista.

Suomen turvapaikkapolitiikka on maailman liberaaleinta, joten se täyttää kansainväliset velvoitteet moninkertaisesti. EU-direktiiveistä ja samojen sopimusten alaisten muiden EU-maiden käytännöistä voi vertailla, kuinka valtavan paljon meillä olisi kiristämisen varaa. Mikään sopimus ei edellytä myöskään kiintiöpakolaisia tai turvapaikanhakijasiirtoja.

Haluamme, että humanitaarinen suojelu palautetaan oleskeluluvan perusteeksi, että turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus saada toimivaa oikeusapua ja että perheenyhdistämisprosessit toimivat.

Nukutaanko siellä eduskunnassa?

Humanitaarinen suojelu on jo oleskeluluvan peruste osana toissijaisen suojelun kategoriaa, vaikka erillinen ja koko maailmassa vain Suomessa käytetty humanitaarisen suojelun kategoria poistettiin laista muutama vuosi sitten. Yhtenä perusteena esitöissä juuri se, että toissijaista suojelua oli laajennettu humanitaariseen suojeluun.

Turvapaikanhakijoilla on jo mahdollisuus saada valtion kustantamaa oikeusapua, vaikka kansainväliset sopimukset eivät siihen edes velvoita.

Perheenyhdistämisiä on tehty viime vuosina enemmän kuin koskaan.