2011-02-08 Ministeri Rehula keskustelee Ruotsissa maahanmuuttodirektiivistä

[Roope]

Ministeri Rehula tapaa Ruotsin sosiaalivakuutusministeri Kristerssonin

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula tapaa Ruotsin sosiaalivakuutusministeri Ulf Kristerssonin keskiviikkona 9. helmikuuta Tukholmassa. Ministerit keskustelevat EU-lainsäädännön muutosten, kuten EU:ssa valmistelussa olevien maahanmuuttodirektiivien, vaikutuksista ja niiden aiheuttamista haasteista asumisperusteiselle sosiaaliturvalle.

EU:n jäsenmaat päättävät itse sosiaaliturvajärjestelmänsä sisällöstä ja rakenteesta. Sekä Suomessa että Ruotsissa sosiaaliturva perustuu pysyvään asumiseen maassa. Suuressa osassa jäsenmaita sosiaaliturva perustuu maassa työskentelyyn ja työntekijöiden vakuuttamiseen.

Suomi on huolestunut siitä, että maahanmuuttodirektiivien mukaan pysyvä asuminen Suomessa ei voisi enää olla sosiaaliturvajärjestelmään kuulumisen ja etuuksien saamisen ensisijainen ehto. Maahanmuuttoa koskevissa direktiiviehdotuksissa edellytetään, että jos henkilöllä olisi työskentelyn salliva oleskelulupa, hänen olisi oltava oikeutettu sosiaaliturvaan yhdenvertaisesti maan omien kansalaisten kanssa.

Maahanmuuttodirektiivit koskisivat EU:n ulkopuolelta Suomeen töihin tulevia henkilöitä. EU-maasta toiseen liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaan ehdotetuilla muutoksilla ei olisi vaikutusta, koska jäsenmaiden kesken sosiaaliturvasta on jo yhdenvertaiseen kohteluun perustuvat säännökset.

Ministereiden on tarkoitus keskustella myös siitä, miten Ruotsi ja Suomi sekä muut Pohjoismaat voisivat yhdessä entistä tehokkaammin edistää kansainvälisillä foorumeilla pohjoismaisia arvoja ja näkemyksiä sosiaaliturvakysymyksissä.

STM:n tiedote 8.2.2011

Muualla työluvan saanut ottaa vakuutuksen ja maksaa sosiaaliturvansa sitä kautta. Suomessa ja Ruotsissa sosiaaliturvan saa ilmaiseksi asumisen perusteella. Kun tämän yhdistää hallituksen innolla ajamaan työlupien tarveharkinnasta luopumiseen (joka Ruotsissa jo tehtiin, huonoin seurauksin), niin katastrofin ainekset ovat taas kasassa.

Jos matkastaan ja oleskeluluvastaan 13 000 euroa maksaneet Bangladeshista tuotetut kahdeksan euron siivoojat jäävät työttömiksi, niin heillä olisi oikeus työttömyyskorvaukseen. Jos heille ei maksettaisi täyttä palkkaa, niin he olisivat oikeutettuja oleskelulupaan ja korvauksiin ihmiskaupan uhreina. Periaatteessa myös turvapaikanhakija olisi direktiiviehdotuksissa mainittu "henkilö, jolla on työskentelyn salliva oleskelulupa" eli hänenkin "olisi oltava oikeutettu sosiaaliturvaan yhdenvertaisesti maan omien kansalaisten kanssa".

Tietääkö joku, onko näiden maahanmuuttodirektiivien mahdollisia vaikutuksia käsitelty jossain?

[Melbac]

Olisi kivat tietää että kuka tosta hyötyy ja mitä hyötyä suomelle tuosta on muutakuin että tänne tulee miljoonittain ihmisiä eu:n ulkopuolelta elämään valtion kustannuksella?.

[ämpee]

Tietääkö joku, onko näiden maahanmuuttodirektiivien mahdollisia vaikutuksia käsitelty jossain?

Mitä ilmeisimmin ei olla, kun Rehula ei näytä löytävän keskusteluseuraa Suomesta.

[Uljanov]

Kuten uutisessa mainitaan, tuolla tapaamisessa pohditaan vain ehdotuksia, mitään ei ole vielä päätetty. Ymmärtääkseni yhteisen maahanmuuttopolitiikan luomisessa on kyse sellaisesta toimivallan siirtämisestä jäsenmailta unionille, jota ei ole Lissabonin sopimuksessa määritelty, joten politiikan luominen vaatii Eurooppa-neuvostossa kaikkien jäsenmaiden pääministereiden hyväksynnän. Jos siis olen ymmärtänyt oikein (EU-asiat ovat sellainen sekamelska, että en ole tästä ihan varma), niin yhteinen maahanmuuttopolitiikka tulee siis ainoastaan, jos Suomen hallitus haluaa yhteisen maahanmuuttopolitiikan.

Tämä yhteinen maahanmuuttopolitiikka taas olisi julkisuudessa olleiden tietojen mukaan täydellinen katastrofi Suomelle. Keskeisessä osassa siinä on "taakanjako", joka tarkoittaa todennäköisesti turvapaikanhakijoiden siirtelyä EU-maasta toiseen. Hakemusta ei siis käsitellä siellä, minne hakija ilmoittautuu, vaan siellä, minne taakanjaon periaatteet hänet sijoittavat. Suomen täydellisen vaikutusvallan puutteen EU:n päätöksentekoon huomioon ottaen ei ole yllättävää, että ihanteelliseksi turvapaikanhakijoiden loppusijoituspaikaksi on määritelmissä esitetty Suomea, niinkin mielipuolisin kriteerein kuin EU:n alhaisimman väestötiheyden perusteella.

Joku voisi ihmetellä, mitä tekemistä Lapin erämailla on esim. Helsingin tai Turun kyvyn kanssa vastaanottaa turvapaikanhakijoita. Brysselissä tätä ei kuitenkaan ihmetellä, sillä tiedetään, että Suomen edustajat hyväksyvät mukisematta kaiken, mitä heille päätetään kaataa. Eurooppa-neuvostossa jäsenmaata edustaa pääministeri. On äärimmäisen tärkeää, että sinne saadaan sellainen pääministeri, jonka mielestä oman kansansa edun ajaminen ei ole häpeä. Jos suunnitellun kaltaista yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa ei pystytä torppaamaan, on peli hävitty.

Asioissa, joissa päätösvalta on kerran menetetty EU:lle, ei sitä ole ikinä saatu takaisin.

[Roope]

Tämä yhteinen maahanmuuttopolitiikka taas olisi julkisuudessa olleiden tietojen mukaan täydellinen katastrofi Suomelle. Keskeisessä osassa siinä on "taakanjako", joka tarkoittaa todennäköisesti turvapaikanhakijoiden siirtelyä EU-maasta toiseen.

Yhteinen maahanmuuttopolitiikka ja yhteinen turvapaikkajärjestelmä (CEAS) etenevät samaan suuntaan, mutta erillään. Kieltämättä on vaikea saada kokonaiskuvaa, mitä on käytännössä jo sovittu ja mistä vasta keskustellaan.

Myös Thors on hakenut juttuseuransa Ruotsista, mutta hänen CEAS-neuvotteluistaan ei ole kerrottu yhtään mitään. Jo toissa syksynä eräässä EU-ministerikokouksessa piti sopia CEASin taakanjaon suuntaviivat (ilmeisesti alustavia maakiintiöitä myöten), mutta joko taakanjakoasiaa ei otettukaan esille tai sitten tämä puoli pimitettiin julkisuudelta. Oletan, että Suomen ja Ruotsin hurjasta lobbauksesta huolimatta suuret EU-maat eivät vielä suostuneet kiintiöihin ja asia jätettiin hautumaan.