2011-02-06 Länsi-Savo: Vennamoista Soiniin

[rekttk]

http://www.lansi-savo.fi/Mielipiteet/10958709.html

Länsi-Savo 6.2.2011

Pääkirjoitus

Vennamoista Soiniin

Suomessa kummasteltiin parin viime vuosikymmenen aikana usein sitä, ettei meillä ollut monien eurooppalaisten maiden tapaisia populistisia liikkeitä. Rohjettiin jopa arvella, että suomalaiset olisivat liian järkeviä äänestääkseen politiikan tuulenhaistelijoita.

Totuus on tietenkin toisenlainen. Suomi oli ensimmäisten maiden joukossa, joihin merkittävä populistipuolue rantautui Veikko Vennamon ja Suomen Pientalonpoikain Puolueen myötä 1959.

Sittemmin Suomen Maaseudun Puolueeksi (Smp) muuttunut liike nousi kukoistukseen 1970-luvulla. Viimeisen nousun se teki Pekka Vennamon ja Urpo Leppäsen johdolla, kun populistit pääsivät ensimmäistä kertaa Suomen hallitukseen 1983.

Smp oli hallituksessa kahden ministerin voimin neljä vuotta ilman mainittavia saavutuksia. Ei poistunut työttömyys kuudessa kuukaudessa, vaikka se oli ollut vennamolaisten keskeinen vaalilupaus.

Tultaessa 1990-luvulle Smp kuihtui. Pekka Vennamo poistui politiikasta tietä, jota Smp ja kansa olivat syvästi aina halveksineet. Hänestä tuli poliittisen virkanimityksen myötä Posti- ja telelaitoksen pääjohtaja.


Vaikka vennamolaisten saavutukset olivat vähäiset, ei Smp suinkaan ollut merkitystä vailla. Se toimi kansan varaventtiilinä ja herätteli vakiintuneet puolueet terveellisellä tavalla.

Toisaalta muisto Smp:stä varjeli maata pitkään populismilta. Aatteisiin perustuvat puolueet olivat kunniassa 1990-luvulla, kun ratkottiin kansakunnan kohtalon kysymyksiä syvän laman kourissa.


Kansan poliittisella muistilla näyttää olevan mittaa noin miespolvi, siis neljännesvuosisata. Sen verran on aikaa kulunut siitä, kun populistinen puolue viimeksi oli Suomessa merkittävässä asemassa.

Nyt ainakin galluplukujen valossa on meneillään historiallinen siirtymä kolmesta suuresta puolueesta perussuomalaisiin, joita johtaa Veikko Vennamon ehkä lahjakkain opetuslapsi Timo Soini.

Populisteille on tavanomaista esittää helppoja ratkaisuja monimutkaisiin kysymyksiin. Hyvä esimerkki on Soinin simppeli resepti Suomen ongelmiin. Hän panisi asiat kuntoon eroamalla EU:sta ja eurosta.


Hallituksen herroja ja rouvia voi ja saa vapaasti arvostella ja vaikka vihatakin. Se on kansan demokraattinen oikeus ilman mitään ehtoja.

Monenmoista sotkua on viime vuosina saatu aikaan vaalirahoista jätevesiin. Varmasti niiden lisäksi paljon epäkohtia, joista monet kansalaiset kärsivät.

Mutta onko Suomea kuitenkaan hoidettu huonosti? Suomi on monien mittausten mukaan yksi maailman parhaista maista.

Syvästä talouskriisistä on selvitty ilman että työttömyys kasvoi ja ilman että suomalaisten oli pakko luopua mistään oleellisesta.

Jos olisi noudatettu Soinin ja muun opposition ohjetta, olisi Kreikka ja Irlanti päästetty kaatumaan. Se tie olisi vienyt Euroopan katastrofiin.

Gallup-suosikki Soinilta odotetaan nyt avauksia metalliliitolta maistuvan ilmasto-ohjelman lisäksi. Niitä on kuulema luvassa kolmen viikon kuluttua. Huhtikuun eduskuntavaaleissa kansa sitten puntaroi, miten painavia jauhoja Soinilla on pussissaan.

[Ano Nyymi]

No eipä ole häävi tulos tullut näitä ns valtapuolueitakaan äänestämällä. Että repikööt siitä, tuokin päätön kirjoittaja.

[IDA]

Minkä puolueen mielipidelehti tämä Länsi-Savo on? Vai onko Sanoman tai Almamedian?

[Eino P. Keravalta]

Mutta onko Suomea kuitenkaan hoidettu huonosti? Suomi on monien mittausten mukaan yksi maailman parhaista maista.

Ai jaa. No eihän sitten olekaan mitään hätää.

Olen samaa mieltä siitä, että Suomi todellakin on yksi maailman parhaista maista. Ja sellaisena sen haluaisin pitääkin. Valitettavasti aivan viime vuosina on tehty karmeita poliittisia virheitä, joiden seuraukset tulevat viiveellä. Siksi tämä tuhon suunta ei ole vielä hahmottunut monellekaan, vaan iso osa kansasta pystyy jatkamaan untaan vielä vuosia eteenpäin. Vaikka esimerkiksi suruttoman velanoton ja holtittoman maahanmuuton hirveät seuraukset eivät vielä olekaan koko voimallaan konkretisoituneet, tulisi jo kiireesti tehdä korjaavia liikkeitä, mikäli aiomme tulevaisuudessakin olla hyvinvoinnista ja itsemääräämisoikeudesta nauttiva kansakunta.

[RTT]

Syvästä talouskriisistä on selvitty ilman että työttömyys kasvoi ja ilman että suomalaisten oli pakko luopua mistään oleellisesta.

Eikö Suomella siis olekaan 10 miljardin euron budjettivajetta ja kaikki puheet leikkauslistojen tarpeellisuudesta ovat turhia? Miten mikään lehti voi vakavissaan julkaista tuollaisen pääkirjoituksen?

[Professori]

http://www.lansi-savo.fi/Mielipiteet/10958709.html

Smp oli hallituksessa kahden ministerin voimin neljä vuotta ilman mainittavia saavutuksia. Ei poistunut työttömyys kuudessa kuukaudessa, vaikka se oli ollut vennamolaisten keskeinen vaalilupaus.

On totta ettei Leppänen saanut työttömyyttä poistetuksi. Vaan eipä ole saanut kukaan muukaan. Sinänsä minulle jäi sellainen käsitys että varsin originellin oloista Leppästä pidettiin yleisesti poikkeuksellisen hyvänä työministerinä. Ja monet hänen uudistuksistaan olivat pitkään käytössä.

Tämän jutun keskusteluosa näyttäisi vahvistavan muistikuvani.

[LW]

Syvästä talouskriisistä on selvitty ilman että työttömyys kasvoi ja ilman että suomalaisten oli pakko luopua mistään oleellisesta.

Eikö Suomella siis olekaan 10 miljardin euron budjettivajetta ja kaikki puheet leikkauslistojen tarpeellisuudesta ovat turhia? Miten mikään lehti voi vakavissaan julkaista tuollaisen pääkirjoituksen?

Valtion budjetti euroissa viimeiset 10 vuotta taaksepäin, luvut täältä:

2001: 35,7mrd
2002: 35,3mrd
2003: 35,7mrd
2004: 37,2mrd
2005: 37,6mrd
2006: 39,5mrd
2007: 40,5mrd
2008: 45,0mrd
2009: 45,9mrd
2010: 50,2mrd
2011: 50,3mrd

Budjetti on toisin sanoen noussut miltei kolmanneksella kymmenen vuoden aikana. Jos tuosta leikataan 10 miljardia pois, päädytään melko tarkkaan vuoden 2007 budjettiin, minkä kaiken järjen mukaan pitäisi onnistua ilman, että mistään oleellisesta pitää tinkiä. Jos nuo luvut eivät ole inflaatiokorjattuja, uusin budjetti vastaisi n. 43 miljardia, ja siitä kympin leikkaaminen veisikin jo 90-luvun loppupuolelle, mikä olisi varmaankin koko lailla sivistyksen kuolema ja ydintuho, tai sitten oikeastaan ei.

Siihenhän ei nyt maailma olisi kaatunut, jos olisi otettu jonkin verran luottoa, siinä toivossa ettei maailmantalous kaadu uudestaan turvalleen, ja talouskasvu kuro maltillisen vajeen umpeen. Herranterttujen lempiprojektit, tilpehöörit ja torkkupeitot voivat tosin olla toinen asia, minkä takia kannattikin sitten kai kaasuttaa eteenpäin kuplabudjetilla, velkarahat suoneen rännitettynä.

[Marius]

Paskamyrsky perussuomalaisia vastaan voimistuu pikkuhiljaa.
Tänään YLE hyökkäsi ja pyrki mustamaalaamaan TV:n ajankohtaisohjelmassaan Soinia
täysin siekailematta. Samaa on toki nähty aiemminkin, mutta vaalien lähestyessä
vaihdetta siirrellään jo kakkoselle...