Epäluottamuslauseet ja keskeisten virkamiesten valinta

[Mansikka]

Valelääkärikohuun liittyen haluaisin tietää mille tasolle saakka puolue on valmis ulottamaan epäluottamuslausemenettelyn tai virkamiesten valinnan vaalilla? Onko esimerkiksi valtion keskusviranomaisten johtava virkamies tällainen, kuten Valviran ylijohtaja, THL:n pääjohtaja tai poliisiylijohtaja? Entä näiden keskusviranomaisten muut ylemmät johtajat (Valvirassa nimikkellä johtaja ja THL:ssä nimikkeellä ylijohtaja)?

Miten puolestaan piiriviranomaisten johtavat virkamiehet, kuten ELY-keskusten johtajat tai AVI:en johtajat?

Asiasta aiemmin sanottua:

"Epäluottamuslausemenettely on tapa, jolla kansalaiset voivat poistaa virastaan tai asemastaan merkittäviä virkamiehiä tai poliittisia päätöksentekijöitä ennen heidän toimikautensa tavanomaista päättymisaikaa. Jos riittävän moni kansalainen allekirjoittaa vaatimuksen esimerkiksi ministerin poistamiseksi tehtävistään, tulee asiasta järjestää sitova kansanäänestys. Kansanäänestyksen tulos määrittää sen, voiko virkamies tai vallankäyttäjä jatkaa toimessaan."
http://keronen.blogspot.com/2010/01/suora-demokratia-pahkinankuoressa.html

"Monet merkittävät päätökset tai niiden valmistelu tehdään virkamiestyönä. Siksi kansalaisten tulee saada vaikuttaa suoralla vaalilla keskeisten virkamiesten valintaan. Tällaisia keskeisiä virkamiehiä ovat esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamies ja valtakunnansyyttäjä. 43 000 kansalaista (yksi prosentti äänioikeutetuista kansalaisista) voi vaatia tällaisen keskeisen virkamiehen virkasuhteen lopettamista ennen virkasuhteen tavanomaista päättymistä. Vaaditusta asiasta on toimitettava päättäjiä sitova kansanäänestys."
http://www.muutos2011.fi/cms/index.php?option=com_content&view=article&id=56&Itemid=69

Jos puolueella ei ole kantaa eikä sellaista ole tulossa, niin olen kiinnostunut yksittäisistäkin mielipiteistä.

[AstaTTT]

En tiedä, onko puolueella kantaa, mutta omasta mielestäni virkamies tulisi voida erottaa epäluottamuslauseella. Esimerkiksi kunnassa, väkilukuun suhteutettuna, tietyn nimimäärän keräämisen pitäisi riittää. Valtionhallinnossa sama juttu. Tuo ei millään tapaa takaa, etteikö seuraava virkaan valittava ole samaa linjaa noudattava ihminen, joten kaikissa yhteisöllisissä viroissa tulisi käyttää puolueetonta valintamenettelyä. Noh, sellaista ei vielä ole.

Esimerkiksi Kiiminki liittyy Ouluun vuoden 2013 alussa. Jos me, kiiminkiläiset, katsomme, että tuon ajankohdan jälkeen joku kunnan virkamies ajaa muiden kuntien etua kiiminkiläisten yli, meillä tulisi olla jokin keino vaikuttaa niin, että tilanne muuttuu. Ja sen jälkeen tuohon virkaan tulisi valita ihminen, joka on ns. puolueeton, mutta valitettavasti tällä hetkellä virkanimitykset ovat pitkälti puoluetaustavetoisia. Siitä on päästävä eroon jonkin puolueettoman valintainstanssin kautta.

Esimerkiksi Oulun poliisilaitokselle valitaan julkisesti avoinna oleviin virkoihin henkilöitä, jotka ovat olleet aikaisemmin kunnan palveluksessa - muiden hakijoiden yli, vaikka muiden (yksityisellä alalla toimineiden) hakijoiden kompetenssi ylittäisi valitun kompetenssin. Parasta ei valita. Valitaan "oman yhteisön jäsen". Ja näin se toimii kautta linjan.
---

Lisäys viimeksi Oulun poliisilaitokselta saamaani työpaikkahakemukseen (valitun nimi äxätty omasta toimestani):

Toimistosihteerin virkaan on 1.11.2011 lukien nimitetty toimistosihteeri Xxxxxxx Xxxxxxxx (s. 1955) Oulusta. Hänellä oli kokemusta mm. toimistotehtävistä poliisihallinnossa ja poliisin tietojärjestelmistä juuri tässä tehtävässä tarvittavalla tavalla.

Valinnassa huomioitavia hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 485 kpl.

[kolki]

En tiedä, onko puolueella kantaa, mutta omasta mielestäni virkamies tulisi voida erottaa epäluottamuslauseella. Esimerkiksi kunnassa, väkilukuun suhteutettuna, tietyn nimimäärän keräämisen pitäisi riittää. Valtionhallinnossa sama juttu. Tuo ei millään tapaa takaa, etteikö seuraava virkaan valittava ole samaa linjaa noudattava ihminen, joten kaikissa yhteisöllisissä viroissa tulisi käyttää puolueetonta valintamenettelyä. Noh, sellaista ei vielä ole.

Esimerkiksi Kiiminki liittyy Ouluun vuoden 2013 alussa. Jos me, kiiminkiläiset, katsomme, että tuon ajankohdan jälkeen joku kunnan virkamies ajaa muiden kuntien etua kiiminkiläisten yli, meillä tulisi olla jokin keino vaikuttaa niin, että tilanne muuttuu. Ja sen jälkeen tuohon virkaan tulisi valita ihminen, joka on ns. puolueeton, mutta valitettavasti tällä hetkellä virkanimitykset ovat pitkälti puoluetaustavetoisia. Siitä on päästävä eroon jonkin puolueettoman valintainstanssin kautta.

Tähän ei lisättävää.

Onko esimerkiksi valtion keskusviranomaisten johtava virkamies tällainen, kuten Valviran ylijohtaja, THL:n pääjohtaja tai poliisiylijohtaja? Entä näiden keskusviranomaisten muut ylemmät johtajat (Valvirassa nimikkellä johtaja ja THL:ssä nimikkeellä ylijohtaja)?

Miten puolestaan piiriviranomaisten johtavat virkamiehet, kuten ELY-keskusten johtajat tai AVI:en johtajat?

Mielestäni mainitut voidaan lukea ko. virkamiehiin.

Suora demokratia voitaisiin tällaisessa asiassa ajatella olevan kuluttajansuoja viallista tuotetta kohtaan, kuten jos ostat tv:n eikä se toimi, voit valittaa asiasta ja saat uuden tilalle.

[Mansikka]

Olen miettinyt tätä nyt jonkin verran ja mekanismi on todellakin erittäin kansanvaltainen. Henkilökohtaisesti uskon enemmän tämän käyttöönottoon kuin käytöstä pidättäytymiseen.

Jospa puulaakien ylin virkamies voitaisiin valita vaalilla ja seuraava johtotaso, jossa olisi edelleen niitä isoja johtovastuita, olisi alistettavaissa epäluottamuslauseelle? Tällöin ei tarvitsisi käydä vaaleja niin usein ja ylin johtaja kuitenkin jo edustaisi kansanvaltaista tahtoa palkatessaan alemmat johtajansa. Jos huonoa työntekoa epäillään kummassa johtotasossa tahansa, voi kansa heittää vastuujohtajat pihalle. Tästä esimerkkinä valtiolta Valvira: pääjohtajan voisimme valita ja liian monen valelääkärin paljastuttua erottaa hänet ja valvontaosaston johtajan - eli tällä hetkellä kiikkerällä pallilla istuisivat Marja-Liisa Partanen ja Tarja Holi. Kuntahallinnossa valittaisiin kaupunginjohtaja ja erottaa voitaisiin myös apulaiskaupunginjohtajat ja toimialajohtajat. Esimerkiksi Helsingissä voitaisiin erottaa sosiaalijohtaja-toimistosisustaja Paavo Voutilainen ja hänen esimiehensä eli kaupunginjohtaja/apulaiskaupunginjohtaja, jos helsinkiläiset katsoisivat esimiehen laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa.

Täytyykö kaupunginjohtajan totella kaupunginhallitusta, jos kaupunginjohtaja on vaalilla valittu? Vaikuttaako tähän se, onko hallitus valittu vaalilla kuten valtuusto? Ainakin valtaa saadaan hajautettua eri instansseihin, kun kaupunginjohtaja valitaan vaalilla. Siellähän sitten keskenään tappelevat tai sopivat asioista kuntalaisten arvioitavina.

Mitäs tuumaatte tuomiovallan virkamiehistä? Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentit ja tuomarit, valitaanko vaaleilla, erotetaanko äänestämällä? Hovioikeuksien presidentit? Tämä keskustelussa oleva suoran demokratian keino tuo kansalle lähes välitöntä valtaa tuomioistuimissa (ja välitöntä valtaaa tuomioistuimiin). Kansanäänestykset laeista ja epäluottamuslausemenettely todella ovat lahjomattomia ja palauttavat meille sen, mikä on eduskunnalla, hallituksella ja tuomioistuimilla. Radikaaliakin tämä tietyllä tapaa on. Perustuslaissa lukee, että valtiovalta kuuluu kansalle, saisimme sitten sille vallalle käyttistä useammin kuin kerran neljässä vuodessa.

Radikaalia, mutta niin oikein.

[sivullinen.]

Niin kauan kuin lehdistö on Suomessa täysin keskittynyttä muutamiin käsiin, ei epäluottamuslauseilla saataisi aikaan muuta kuin lisää ongelmia. Silloin jokainen virkamies joutuisi toimimaan täysin lehdistön ehdoilla, koska "lokakamppanjoita" on erittäin helppo tehdä. Epäluottamuslause äänestykset pitäisi siis aloittaa lehtien päätoimittajista. Joka tietenkin nykyisen kapitalistisen ajattelutavan mukaan on aivan käsittämätön ajatus: lehdet ovat yksityisiä yrityksiä, ja yksityisten yritysten pitää saada päättää itse asioistaan! Minä en sitä allekirjoita. Kaikki yksityiset yritykset - erityisesti ne joilla on merkittävästi valtaa - pitäisi alistaa samanlaisen hallinnon alle kuin ministeriöt ja valtionhallinto. Ennen ei kyse ole demokratiasta.

Kun kerran lehdistöä ei olla alistamassa, on päinvastainen ehdottomasti parempi suunta: Olisi keskittää valtaa edes osittain demokrataattisesti toimiville tahoille eli eduskunnalle, kunnallisvaltuustoille ja vastaaville. Silloin vallan tarpeeksi keskittyessä pääsemme valtiokapitalismiin, joka on edistystä nykyiseen riistokapitalismiin verrattuna - joskin sekin täysin surkea tilanne.

[Mansikka]

Tuon on toden totta mahdollinen ongelma. Sen voi torjua sillä, että valtio antaa virkamiehille mahdollisuuden puolustautua kaikessa laajudessaan asialle varatussa internet-osoitteessa ja sillä, että YLE on pakotettu uutisoimaan virkamiehen puolustus.

Todistustaakka on tietysti epäilijöillä ei virkamiehellä.

En usko, että kansa haluaa erottaa virkamiestä siksi, että jonkun toimittajan mielestä hänet pitäisi erottaa erottamisen riemusta. Kaikki kysyvät heti, että miksi. Tai ainakin 98,5 % kysyvät.

Olen kyllä miettinyt virkamiesten oikeusturvaa tässä asiassa paljonkin. Entä jos käy niin, että epäluottamuslauseen jälkeen joku toimittaa todisteet julkisuuteen syytösten virheellisyydestä? Virkamiehen pitäisi ainakin voida saada korvausta yhteisistä varoista. Kohtuuttomana voitaisiin pitää virkaanpalautusta, jos virka on jo täytetty uudella henkilöllä.

[Marjukka Kaakkola]

Lainasin Mansikan viestin tähän tuolta Kylänraitin puolelta suoran demokratian ketjusta, koskapa täällä aihe oli aloitettukin.

Käytännössä se tarkoittaisi varmaankin tuota veto-oikeutta ja kansalaisten aloitteenteko-oikeutta joka johtaisi kansanäänestykseen (eikä eduskunnan päätettäväksi kuten uudessa perustuslain muutoksessa).

Nämäkin ovat kuitenkin asioita, joka voisivat muotoutua sen mukaan miten kansalaiset haluaisivat, eli demokraattisesti.

Olen tietysti samaa mieltä suoran demokratian kannattajana: kansa päättäköön myös sen keinoista. Sen sijaan hiukan enemmän haluaisin nähdä muutoksella sisältöä yhteiskuntajärjestelmän mullistavalle suoralle demokratialle. Vähintään puolueen pitäisi mielestäni esitellä sivuillaan erilaisia tapoja toteuttaa suoraa demokratiaa kaikkine yksityiskohtineen, jos puolue ei pysty tuottamaan yhtä yksityiskohtaista menettelyä, jota se ajaa. Tämä siis palautteena henkilöltä, joka ei ole puoleen jäsen, mutta on puolueen äänestäjä. Jos ihan rehellisesti vielä jatkan, niin joskus olen epäillyt "tehdään sitten miten kansalaiset haluavat" -suhtautumista laiskuudeksi tai ei-hyväksyttäväksi tietämättömyydeksi. Minulla on koulutus yhteiskuntatieteelliseltä alalta ja olen tarttunut kolmanteen muutoksen ajamaan sd-tapaan, epäluottamuslauseäänestyksiin, tällä palstalla muutoksen puolueosiossa ja olen tuottanut sen yhteyteen paljon enemmän sisältöä kuin mitä muutos sivuillaan esittelee. Tiedättekö itsekään mitä haluatte epäluottamuslauseäänestyksiltä? Tässä linkki:

http://hommaforum.org/index.php/topic,62403.0.html

"Tehdään miten kansalaiset haluavat" on paitsi demokratiaa, myös jonkinlaista realismia. Olemme Suomessa kovasti kaukana vielä siitä että meillä olisi yhtään minkäänlaista suoraa demokratiaa, joten työtä on tehty jotta edes suoran ajatusta saataisiin tunnetummaksi. Lähes kaikki muutoslaiset tekevät tätä työtä oman toimensa ohessa, työ on pitkäjänteistä ja varsinaisia tekijöitä on vähän, tehtävää olisi paljon.


Oma mielipiteeni itse ketjun aiheeseen on, että menettely voitaisiin viedä varsin laajaksikin, virkamiesten oikeusturva (mm. lehdistöä vastaan) voitaisiin todella hoitaa YLE:llä (kun sitä veroakin kohta saavat niin puolettomasti ja huolettomasti) ja tietysti internetissä muutoinkin. Ylipäätään en uskoisi vääryyttä kansalaisten puolelta tapahtuvan juuri lainkaan, sillä nimien kerääminen mihin tahansa asiaan on erittäin työlästä ja Suomessa ihmiset ovat myös hyvin varovaisia mihin nimensä antavat ja laittavat.

Siten esimerkiksi 43 000 kansalaisen nimen saaminen aloitteeseen joka voisi johtaa kansanäänestykseen vaikkapa valtakunnansyyttäjän erottamisesta, vaatisi todella painavat perustelut. Käsitykseni pohjaa omakohtaisiin kokemuksiin, sillä kun Muutokselle kerättiin kannattajakortteja (vain) viisi tuhatta kappaletta, tuli jopa usein vastaan tilanne, että ihminen sanoi kyllä kannattavansa asiaa, mutta että silti ei halua tai uskalla nimeään laittaa mihinkään paperiin.

Luulen siten, että jos epäluottamuslausemenettely Suomeen saataisiin, sille ei olisi paljoakaan käytännön käyttöä, vaan jo sen olemassaolo riittäisi ohjaamaan päätöksentekoa kansalaisten parhaaksi. Samalla tavalla toimisi varmaankin aika pitkälle myös kanslaisten veto-oikeus lakeihin ja säädöksiin, jo niitä valmisteltaessa huomioitaisiin kansalaisten tahto, jotta äänestyksiin saakka ei tarvitsisi mennä.


Muutoksen kanta epäluottamuslauseäänestyksiin ei ainakaan toistaiseksi ole sen yksityiskohtaisempi kuin mitä aloitusviestissä lainasitkin, mutta Muutoksella on nyt suunnitteilla kotisivu-uudistus, jota varten näitäkin asioita joudutaan taas kerran pohtimaan. Tämä ketju on oikein hyvä avaus paitsi palautteensa puolesta (joka on laitettu muistiin) niin myös asiasisällöltään.

[Mansikka]

Vaimo teki tilin – Sveitsin pankkipomo erosi

http://www.uusisuomi.fi/raha/119254-vaimo-teki-tilin-%E2%80%93-sveitsin-pankkipomo-erosi

___

Wikistä ei löytynyt tietoa, että Sveitsissä olisi käytössä epäluottamuslauseäänestykset. Kuitenkin siellä joutuu eroamaan toisin kuin Suomessa.

Vertaa esimerkiksi näihin:
THL, pääjohtaja Pekka Puska: narkolepsia + GSK-rahoitus rokotusosastolle, D-vitamiini, kolesteroliteoria ja statiinit
Valvira, ylijohtaja Marja-Liisa Partanen ja valvontaosaston johtaja Tarja Holi: toistuvat valelääkärit ja -hoitajat

[Antti Tulonen]

Wikistä ei löytynyt tietoa, että Sveitsissä olisi käytössä epäluottamuslauseäänestykset. Kuitenkin siellä joutuu eroamaan toisin kuin Suomessa.

Ei valtion, mutta kuuden kantonin tasolla on. Niitä ei ole tosin vielä kertaakaan käytetty.

http://en.wikipedia.org/wiki/Recall_election#Switzerland

[Mansikka]

Ei valtion, mutta kuuden kantonin tasolla on. Niitä ei ole tosin vielä kertaakaan käytetty.

http://en.wikipedia.org/wiki/Recall_election#Switzerland

Kiitoksia! Tässä keskustelussa tuolla on merkitystä siksikin, että Marjukka Kaakkolan mahdollisena pitämä hölmöilyn ehkäisyvaikutus näyttää olevan totta - tai sitten Sveitsissä vain ei ole huonoja virkamiehiä.