2011-02-02 Yle: Lukutaidottomuus on ongelma Euroopassa

[Ant.]

Lukutaidottomuus on ongelma Euroopassa

Joka viidennellä 15-vuotiaalla Euroopan unionin alueella asuvalla ei ole riittävää luku- ja kirjoitustaitoa. Euroopan komissio on perustanut asiantuntijaryhmän selvittämään, miten luku- ja kirjoitustaitoa voitaisiin parantaa.

Noin 20 prosentilla EU-maiden 15-vuotiaista nuorista ei ole riittävää luku- ja kirjoitustaitoa työelämässä pärjäämiseen. Puutteellinen luku- ja kirjoitustaito vaikeuttaa työllistymistä ja lisää syrjäytymisen riskiä.

Esimerkiksi Etelä-Koreassa, Kanadassa ja Japanissa nuorten luku- ja kirjoitustaito on selvästi parempi kuin Euroopassa.

Suomessa nuorten lukutaitoisuus on kuitenkin EU-maiden korkeimmalla tasolla. Selvästi heikoin lukutaito on Bulgariassa ja Romaniassa.

Euroopan komissio on perustanut asiantuntijaryhmän etsimään keinoja parantaa luku- ja kirjoitustaitoa.

EU-maiden ministerit ovat asettaneet tavoitteeksi, että heikosti lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä menestyvien oppilaiden osuus olisi alle 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/02/lukutaidottomuus_on_ongelma_euroopassa_2333623.html

Tarkemmat tiedot löytyvät täältä: http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/11/115&format=HTML&aged=0&language=FI&guiLanguage=en

[far angst]

Lukutaidottomuus on ongelma Euroopassa,,,,

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/02/lukutaidottomuus_on_ongelma_euroopassa_2333623.html

Tarkemmat tiedot löytyvät täältä: http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/11/115&format=HTML&aged=0&language=FI&guiLanguage=en

Odotan tämän asian yhteydessä tehtyä analyysia, joka selvittää miksi lukutaidottomuus joillakin väestöryhmillä on yleisempää kuin muilla.  Jos tätä nyt sitten yleensäkään selvitetään.  Todennäköisempää on, että syyt jätetään selvittämättä, ja koetetaan jollain poliittisesti korrektilla tavalla ikäänkuin ruiskeena antaa vihjeettömille väestönosille lukutaitoa.  Tai ainakin sellaiset tehtävät, että niille saadaan vähälahjaisille mitattua armotyydyttävä lukutaito.

Ainakaan ei saa todeta, että lukutaidottomuus johtuu alhaisesta älykkyysosamäärästä, lahjattomuudesta.  Tätä ei tietenkään saa ääneen sanoa, koska se ei ole PC ja muuta hienoa.  Vähälahjaisuus ja siitä johtuva kulttuuri selittäisi kaiken kaikkiaan viheliäiset olosuhteet ja paskastaniat, siksipä tatuvanhaset naulitaan Poliittisen Korrektiuden ristiin totuuden puhu,,, kerettiläisenä ja kauheettomana vaskistina + Treblinka.

Paasikivi:  "Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen."

[Kajsaniemi R]

Aiemmin myös Turun Sanomat kertoi, että eurooppalaisista nuorista jopa joka neljäs olisi käytännössä lukutaidoton. Lukutaidottomien määrä Euroopassa kasvaa alati kiihtyvällä vauhdilla.

-Mikähän tähän oikein voisi olla syynä?  





Lukutaidottomuuden kasvusta ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan. Kyseessä on pelkkä harha, joka syntyy sovellettaessa sulkeutuneiden yhteiskuntien vanhakantaista lukutaitokäsitettä uuteen moniarvoistuneeseen eurooppalaiseen todellisuuteen.

Lukutaito voidaan nähdä Uudessa Euroopassa voimakkaasti lisääntyvänä voimavarana, kunhan lukutaidon käsite määritellään uudelleen vastaamaan jälkirasistisen yhteiskuntamme peruuttamattomasti muuttunutta luonnetta. Aikana, jolloin patriarkaalis-rasistisesta "yhtenäiskulttuurista monikulttuurisuuteen heräävä Suomi kohtaa eri uskonnollisista ja kulttuurisista taustoista tulevat ihmiset, on monikulttuurinen lukutaito tarpeen".   

"Kulttuurinen lukutaito on globaalissa ja monikulttuurisessa maailmassa ihmisen selviytymisen kannalta yhtä ratkaisevaa kuin luku- ja kirjoitustaito."

Monikulttuurinen osaaminen ja kulttuurinen lukutaito

Kulttuurienvälisestä osaamisesta on kysymys myös "kulttuurisessa lukutaidossa" (cultural literacy). Kulttuurisella lukutaidolla tarkoitetaan kykyä lukea, ymmärtää ja löytää eri kulttuurien merkityksiä ja sen seurauksena kykyä arvioida, vertailla ja "avata" erilaisia kulttuureja, jotka ovat toisiinsa kietoutuneita tietyssä paikassa. Kulttuurinen lukutaito on kulttuurista pääomaa, joka auttaa ihmisiä toimimaan herkästi ja tehokkaasti erilaisuuden maailmassa. Kulttuurinen lukutaito on globaalissa ja monikulttuurisessa maailmassa ihmisen selviytymisen kannalta yhtä ratkaisevaa kuin luku- ja kirjoitustaito. Kulttuurinen lukutaito ja tiedon jakamisen oppiminen yli kulttuurirajojen on yksi koulun ja ammatillisen elämän suurimpia haasteita. (Wood, Landry & Bloomfield 2006:20)

Etnosentrisissä vaiheissa ihmiset käyttävät oman kulttuurinsa arvoja ja normeja toistensa arvioinnissa. Myöhemmin, nk. etnorelativistisissa vaiheissa, hyväksymisessä (acceptance), sopeutumisessa (adaptation) ja integraatiossa (integration), suhtautuminen erilaisuuteen on tiedostavaa, arvostavaa ja osaavaa. Suhtautuminen omaan ja vieraaseen kulttuuriin on tasapainoista. (Bennett 1998).

Virkamiesten kulttuurienvälisen osaamisen tavoitteena on "kriittinen pragmaattinen kulttuurienvälinen ammattilaisuus" (critical pragmatic professionalism). Käsite on Robert Youngilta, jonka mukaan "maailmanlaajuista kylää ei kehitetä siten, että maahanmuuttajat sopeutuvat kaikkialla ´isäntämaiden´ yhteiskuntaan, vaan vain siten, että myös 'isäntämaiden' yhteiskunta sopeutuu maahanmuuttajiin ja sekä maahanmuuttajat että 'isännät'tulevat tietoisemmiksi kulttuurienvälisistä ongelmista" (Young 1996:197).

Koko teksti

Turku on pääkaupunkiseudun rinnalla maamme merkittävin monikulttuurisuuskeskus...

Aikana, jolloin yhtenäiskulttuurista monikulttuurisuuteen heräävä Suomi kohtaa eri uskonnollisista ja kulttuurisista taustoista tulevat ihmiset, on monikulttuurinen lukutaito tarpeen.

http://www.turku2011.fi/ohjelmahanke/3327/info

[far angst]

Nyt, kun  "Suomi kohtaa eri uskonnollisista ja kulttuurisista taustoista tulevat ihmiset" ajattelin itsekin  "lukea ja ymmärtää ja arvioida, vertailla ja avata erilaisia kulttuureja" sellaisessa tilanteessa, jossa minun tulee "sopeutua maahanmuuttajiin ja tulla tietoisemmaksi kulttuurienvälisistä ongelmista."

Nämä ymmärrykset, avaukset ja vertailut vien reaalikäytäntöön.  Kun on nähtävissä asuma-alueellani ensimmäinenkään merkki, että kohta on paikalla "erilaisia kulttuureja, jotka ovat toisiinsa kietoutuneita", myyn kämpän mahdollisimman nopeasti ja valkovuodan muualle.  Ensimmäiset valkovuotajat kun saavat vielä kämpästään edes jotain, mutta pakokauhun aikana hinnat jo ovat romahtaneet.

Tämä "kulttuurinen lukutaito on kulttuurista pääomaa, joka auttaa ihmisiä toimimaan herkästi ja tehokkaasti erilaisuuden maailmassa."  Ennen kaikkea se on kokemuspääomaa, joka auttaa minua tekemään järkeviä taloudellisia päätöksiä:  myymään kämppäni ja vaihtamaan maisemaa.

[Tilitantti]

Tästä jokin aika sitten kerrottiin että suomalaistenkin lukutaito on heikentynyt.

[Jaakko P.]

"Suomessa nuorten lukutaitoisuus on kuitenkin EU-maiden korkeimmalla tasolla."


Eli onhan meillä varaa ottaa lisää lukutaidottomia, kunnes ollaan muun Euroopan tasalla. Kun niitä on niin mahdottoman vhän nyt. Tässä olisi petraamista.

PISA tulokset on myös saatava samalle tasolle muun Euroopan kanssa!

[Alkuasukas]

Tästä jokin aika sitten kerrottiin että suomalaistenkin lukutaito on heikentynyt.

Korreloikohan yksi-yhteen maahan saapuvien kamelikuskien kanssa? En usko että yksikään alkuasukas(sic) pääsee koulusta läpi osaamatta lukea.

[Simo Hankaniemi]

Kohta alkaa tulla myös peruskoulun käyneitä lukutaidottomia alkuasukkaita. Häiriköinti kouluissa lisääntyy ja oppiminen vaikeutuu. Nelosiakaan ei saa enää antaa, tai syntyy hirveä prosessi. Vitosilla mennään koulun läpi, vaikka mitään ei osata. No, vankiloissa on kuivaa ja lämmintä.

[matkamasentaja]

Tästä jokin aika sitten kerrottiin että suomalaistenkin lukutaito on heikentynyt.

Korreloikohan yksi-yhteen maahan saapuvien kamelikuskien kanssa? En usko että yksikään alkuasukas(sic) pääsee koulusta läpi osaamatta lukea.

Ei yksikään terve pääse, mutta voihan noita olla vammoja ja sairauksia (onko kulttuuri vamma tai sairaus?. En ota kantaa siihen.) jotka tekevät lukemisen mahdottomaksi. Ei vaan ymmärrä kirjaimia vaikka haluaisi.
Tuskinpa heitä kumminkaan muutamaa kymmentä enempää on.

[Tilitantti]

Tästä jokin aika sitten kerrottiin että suomalaistenkin lukutaito on heikentynyt.

Korreloikohan yksi-yhteen maahan saapuvien kamelikuskien kanssa? En usko että yksikään alkuasukas(sic) pääsee koulusta läpi osaamatta lukea.

Tuo on jäänyt väliin mitä (sic) tarkoittaa mutta mehän niitä alkuasukkaita ollaan.
Hankala arvioida korrelointia, jostain niistä PISA-tuloksista tuo kuitenkin juttu oli että heikentynyt aiemmasta tutkimuksesta suomalaisten lukutaito.

[Sarppi]

Kysehän ei ole siitä, etteivätkö tutkitut 15-vuotiaat osaisi lukea sinänsä. Lukutaitomittarin osa-alueet ovat Tiedonhaku, Luetun ymmärtäminen ja tulkinta, sekä Luetun pohdinta ja arviointi. Esimerkiksi tähän OKM:n muistioon voi tutustua ja lukea tarkemmin (suomeksi) PISA:ssa mitatuista alueista. Löytyy myös taulukkoja ja kaaviokuvia Euroopan ja kaikkien maiden suoriutumisesta.

Muistion mukaan vuoden 2000 jälkeen kehitys on Suomessa ollut tällaista:

Tilanne on nyt muuttunut erityisesti siten, että tiedonhaussa heikkojen lukijoiden osuus on selvästi lisääntynyt ja erinomaisten lukijoiden osuus vähentynyt. Myös luetun ymmärtämisen ja tulkinnan osa-alueella on erinomaisten lukijoiden osuus vähentynyt. Luetun pohdinnan ja arvioinnin osa-alueella ei ole tapahtunut juuri minkäänlaista muutosta.

Raportin päätuloksissa vertaillaan maita keskenään erilaisten suoritustasojen avulla. Tasoja on 1-6, missä 6 on huippulukija. Suomella menee hyvin mutta tosiaan, Eurooppa ei loista. (boldaus minun)

Vähintään suoritustasolle 4 tai sitä ylemmille tasoille sijoittuneet nuoret suoriutuvat vaativista tiedonhakutehtävistä, pystyvät tulkitsemaan ja rakentamaan merkityksiä jopa hienoisten merkitysvivahteiden perusteella ja osaavat arvioida tekstejä kriittisesti. Näitä vähintään 4. suoritustasolle yltäneitä hyviä lukijoita oli OECD-maissa keskimäärin 29 prosenttia nuorista. Shanghaissa heitä oli yli puolet nuorista (54 %). Suomessa ja Koreassa heitä oli 46 prosenttia nuorista.

Suoritustasolle 3 yltäneillä nuorilla on tyydyttävä lukutaito, jolla he selviytyvät useimmista tietoyhteiskunnassa tyypillisistä arkipäivän lukemistilanteista. Tämä lukutaidon taso alkaa jo olla riittävä opiskelun ja työelämän vaatimusten näkökulmasta. OECD-maissa oli [täsmälleen] tasolle 3 yltäneitä lukijoita keskimäärin 29 prosenttia. Lukemisen huippumaista ja -alueista Koreassa heitä oli 33 prosenttia, Hongkongissa 31 prosenttia, Suomessa 30 prosenttia ja Shanghaissa 29 prosenttia. Vain näissä neljässä vähintään kolme neljästä 15-vuotiaasta sijoittui lukutaidon kolmannelle tai sitä ylemmille suoritustasoille. Muut Pohjoismaat jäivät tässäkin selvästi Suomen taakse: niissä kaikissa noin 60 prosenttia nuorista sijoittui vähintään lukutaidon kolmannelle suoritustasolle.

Raportti jatkuu ja taitotaso 2 meinaa, että taidot riittävät jo "lukemalla oppimiseen" (17% suomalaisista nuorista). Tasolle 1 jääneitä on Suomessa 8%, joka on puolet muiden Pohjoismaiden lukemasta. Taso 1 ei tarkoita lukutaidotonta, vaan:

Näillä heikoilla tai erittäin heikoilla lukijoilla on selvästi muita nuoria suurempi riski syrjäytyä perusasteen jälkeisistä opinnoista ja työelämästä. He eivät kuitenkaan ole lukutaidottomia, vaan heidän lukutaitonsa riittää esimerkiksi selkeästi esitetyn tiedon etsimiseen lyhyehköistä ja tuttuja asioita käsittelevistä teksteistä ja yksinkertaisten tulkintojen tekemiseen.

PISA-kyselyssä mitataan muuten lukutaidosta paljon muitakin asioita kuten arvostaako ihminen lukemista, onko hänellä hyviä muistamisstrategioita, osaako hän tiivistää lukemansa jne.  Lukutaidon taustatekijät alkavat muistiossa sivulta 48. Niiden yhteyttä lukutaitoon selvitettiin mm. näin:

Vahvimmat [nuorten lukutaidon vaihtelua selittävät tekijät] liittyvät nuorten asenteisiin lukemista kohtaan sekä tarkoituksenmukaisten lukemisstrategioiden hallintaan. Nuorten kiinnostus lukemiseen selitti (yksitellen tarkasteltuna) peräti 27 prosenttia nuorten välisestä lukutaidon vaihtelusta. [...] Oppilaan sosioekonominen tausta, joka liittyy kodin taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen pääomaan, selitti nuorten lukutaidon vaihtelusta 8 prosenttia, mikä oli selvästi vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin [14 %].

[Suvaitsija]

Eli onhan meillä varaa ottaa lisää lukutaidottomia, kunnes ollaan muun Euroopan tasalla. Kun niitä on niin mahdottoman vhän nyt. Tässä olisi petraamista.

PISA tulokset on myös saatava samalle tasolle muun Euroopan kanssa!

Hävettää. Mikä oikeus minulla on lukutaitoon, jos muutkaan eivät osaa lukea? Tämä on yhtä kamala vääryys kuin tuloerot. Kuten myös tuloerot, myös lukutaitoerot tulee tasa-arvoisesti tasoittaa mahdollisimman homogeenisiksi, mieluiten globaalissa mittakaavassa. Tämä on sitä tosiasiallista, monikulttuurista, rajoja rikkovaa tasa-arvoa!

[svobo]

Etelä-Koreassa ja Japanissa väestöllä on korkeampi keskimääräinen äo. Nyky-yhteiskunta on mennyt niin vaativaksi, että Euroopassa löytyy kantiksiakin, jotka eivät vain enää pysy tahdissa mukana. Nykyään tarvitaan työnhaussakin vähintään kohtuullinen kirjoitustaito sekä tietokoneen ja byrokratian peruskäyttötaidot, sen sijaan että voisi vain marssia ovesta sisään, pistää hanskat käteen ja alkaa tekemään.

[MaisteriT]

Tästä jokin aika sitten kerrottiin että suomalaistenkin lukutaito on heikentynyt.

Korreloikohan yksi-yhteen maahan saapuvien kamelikuskien kanssa? En usko että yksikään alkuasukas(sic) pääsee koulusta läpi osaamatta lukea.

Ei yksikään terve pääse, mutta voihan noita olla vammoja ja sairauksia (onko kulttuuri vamma tai sairaus?. En ota kantaa siihen.) jotka tekevät lukemisen mahdottomaksi. Ei vaan ymmärrä kirjaimia vaikka haluaisi.
Tuskinpa heitä kumminkaan muutamaa kymmentä enempää on.

On niitä enemmän kuin "muutama kymmentä". Sanoisin että luokkaa 1/1000 - 1/10000.

[Marius]

Lukutaidottomuus ei ole ongelma eurooppalaisten keskuudessa.
Sama juttu rapakon takana jenkkilässä: lukutaidottomuus on sielläkin kasvava ongelma, mutta ei eurooppalaisten keskuudessa.

[rähmis]

Lukuoppia Suomesta

Suomi voi jälleen ylpeillä osaamisellaan. Maamme on Euroopan unionin ylivoimainen ykkönen kansalaisten lukutaitovertailussa. Se tietää meille lähiaikoina kouluvierailujen sumaa. Muun muassa EU:n perustama korkean tason asiantuntijaryhmä on tulossa tutustumaan kouluihimme.

Euroopassa tilanne ei näet ole lainkaan valoisa. EU:ssa perusluku- ja kirjoitustaidottomia on peräti viidennes 15-vuotiaista. Lukutaidottomia aikuisiakin on 80 miljoonaa. Asiasta ei ole juuri puhuttu, sillä ihmiset häpeävät itsekin ongelmaansa. Siksi se on pysynyt piilossa.

Kehitysyhteistyöstä tiedämme, että lukutaito on avainasia siinä, että ihminen saa otteen elämästään. Se helpottaa työllistymistä ja ehkäisee syrjäytymistä. Lukutaitoisille on mahdollista levittää vaikka terveysvalistusta.

Suomeen tuleville vieraille on syytä esitellä myös erinomaista kirjastolaitostamme. Sieltä moni suomalainenkin on lukuoppinsa koulun ohella ammentanut.

Aamulehti

Kuinka pystymme tähän, vaikka ulkomaalaistaustaisten osuus Euroopan muihin maihin verrattuna on suorastaan hävettävän pieni?