2011-01-19 HS: Sanomalehtiä lukevat nuoret innokkaita äänestämään

[Ant.]

Sanomalehtiä lukevat nuoret innokkaita äänestämään

60 prosenttia tilattavien sanomalehtien nuorista lukijoista aikoo varmasti äänestää seuraavissa eduskuntavaaleissa. Kun mukaan otetaan myös ne nuoret lukijat, jotka luultavasti aikovat äänestää, prosentti nousee 87:ään.

Tiedot selviävät Taloudellisen tiedotustoimiston ja Sanomalehtien Liiton tilauksesta tehdystä tutkimuksesta.

Äänestyspäätöstään epäröivät useammin ne nuoret aikuiset, jotka tarttuvat sanomalehtiin harvemmin kuin kerran viikossa tai eivät lue niitä lainkaan. Heistä vain 30 prosenttia aikoo äänestää varmasti ja 43 prosenttia luultavasti.

Sanomalehtien lukijat ovat keskimääräistä useammin kiinnostuneita politiikasta. Tilattavia sanomalehtiä päivittäin tai lähes päivittäin lukevista nuorista yli puolet on kiinnostunut suomalaisen politiikan seuraamisesta.

Vielä tiiviimmin politiikkaa seuraavat tilattavien sanomalehtien verkkopalveluiden nuoret lukijat. Heistä 63 prosenttia on joko erittäin tai melko kiinnostunut suomalaisesta politiikasta.

Sen sijaan lehtiä harvoin tai ei lainkaan lukevista nuorista alle kolmasosa oli kiinnostunut politiikan seuraamisesta.

Tutkimuksen toteutti T-Media Oy syksyllä 2010. Tutkimukseen osallistui 2 144 nuorta, jotka olivat iältään 16–21-vuotiaita.

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Sanomalehti%C3%A4+lukevat+nuoret+innokkaita+%C3%A4%C3%A4nest%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n/1135263156060

Hämmästyttävän suuria, joskaan ei yllättäviä eroja ryhmien välillä.

[Jussi Halla-aho]

Sen sijaan lehtiä harvoin tai ei lainkaan lukevista nuorista alle kolmasosa oli kiinnostunut politiikan seuraamisesta.

Jotenkin haisee, että tässä kuten monessa muussakin tutkimuksessa muna ja kana nähdään oudossa järjestyksessä. Annetaan sellainen kuva kuin lehtien lukeminen lisäisi mielenkiintoa politiikkaan, kun todellisuudessa kyse lienee siitä itsestäänselvyydestä, että ne, jotka ovat kiinnostuneita politiikasta, seuraavat myös tiedotusvälineitä.

[Simo Hovari]

Jotenkin haisee, että tässä kuten monessa muussakin tutkimuksessa muna ja kana nähdään oudossa järjestyksessä.

Mikäs se oikea järjestys noille sitten on?

[Marius]

Itse olen aistivinani kirjoituksesta hienovaraisen mutta selvän viittauksen siihen suuntaan, että netistä uutisensa ja tietonsa hakevat nuoret eivät ole in,
eikä heidän pidä olla yhteiskunnasta kiinnostuneita, eikä nyt ainakaan äänestää.
Hiipivää etenemistä shakkilaudalla, salakavalaa mielipiteenmuokkausta...

[MaisteriT]

Jotenkin haisee, että tässä kuten monessa muussakin tutkimuksessa muna ja kana nähdään oudossa järjestyksessä.

Mikäs se oikea järjestys noille sitten on?

Muna on ensin. Kalkkikuorinen muna on kaiketi luokkaa 100 000 000 vuotta vanha, kana luokkaa 10 000 vuotta.

[Fincum]

Annetaan sellainen kuva kuin lehtien lukeminen lisäisi mielenkiintoa politiikkaan, kun todellisuudessa kyse lienee siitä itsestäänselvyydestä, että ne, jotka ovat kiinnostuneita politiikasta, seuraavat myös tiedotusvälineitä.

Kysymystä voisi laajentaa siihen, että miten kiinnostus politiikkaan syntyy.

Lasteni ollessa pieniä ja siinä vaiheessa, että olivat oppineet lukemaan, eräs tuttu toimittaja kysyi, lukevatko lapseni lehtiä?
Naurahdin siihen, että he osaavat lukea juuri sen verran, että ymmärtävät sarjakuvat ja osaavat tarkistaa TV-osiosta, tuleeko mieliohjelma tänään telkkarista - että ei se mitään lehtien lukemista ole.
Tuttuni vastasi siihen, että hyvä niin; hetken päästä he lukevat sarjakuvien lisäksi nuortenpalstan, muotiliitteet ym. ja pian koko lehden, kannesta kanteen.
Ennustus on käynyt toteen lasteni osalta.
Sen minkä he nyt tietävät paikallisesta tai valtakunnallisesta 'päivänpolitiikasta' tai ajankohtaisista aiheista, sen he ovat lukeneet sanomalehdestä. Toki muitakin kanavia on, mutta joka aamu lehdet kahlataan läpi.
Tiedän tämän siitäkin, että joudun usein nuivistelemaan heille vastaan aiheista, joita lehdet ovat käsitelleet.
Voisin ajatella, että tällainen kiinnostus näkyy lopulta siinäkin, että he käyvät äänestämässä.

Tiedonlähteenä lehti ei ole muita kummempi, mutta jostain sen kiinnostuksen pitää herätä.

[Simo Hovari]

Jotenkin haisee, että tässä kuten monessa muussakin tutkimuksessa muna ja kana nähdään oudossa järjestyksessä.

Mikäs se oikea järjestys noille sitten on?

Muna on ensin. Kalkkikuorinen muna on kaiketi luokkaa 100 000 000 vuotta vanha, kana luokkaa 10 000 vuotta.

Tuossa puhutaan oletettavasti kananmunista, eikö vain? Vai oliko ensimmäinen kananmuna olemassa 99 990 000 vuotta ennen kanaa?

P.S. Jos tämä ei ole OT:a, niin sitten ei ole mikään!