2011-01-16 Tutkimus: Mitä kansanedustajilta odotetaan

[Roope]

Kansanedustajaksi pyrkivältä odotetaan entistä enemmän koko valtakunnan edun ajamista.

Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämässä tutkimuksessa haastatellut nostaisivat ehdokkaiden poliittiseksi ykköstavoitteeksi ankarampien rangaistusten säätämisen rikoksista. Sen merkitys on noussut neljässä vuodessa ohi vähemmistöjen asian puolustamisen.
[...]
Ehdokkailta toivottuja tavoitteita selvitettiin seitsemällätoista kriteerillä. Listan hännille jäävät myönteinen suhtautuminen ulkomaisen työvoiman muuttoon ja Nato-jäsenyyden kannattaminen.

Verkkouutiset: Kansanedustajaksi pyrkivän halutaan ajavan koko valtakunnan etua

Yllättäen esimerkiksi Nato-jäsenyys tai ympäristön saastuminen eivät kiinnosta äänestäjiä juuri lainkaan.

Rangaistusten koventamisen lisäksi vähemmistöjen puolustaminen on tärkeää, kuten myös toimiminen koko valtakunnan etuja ajatellen.

Vähiten äänestäjiä kiinnostaa, jos ehdokas puhuu myönteisesti työperäisestä maahanmuutosta tai Nato-jäsenyydestä.
[...]
Kansanedustajaehdokkaan toivotut ominaisuudet:
- Suhtautuu myönteisesti ulkomaisen työvoiman maahanmuuttoon: 11%

Mihin ongelmiin tulevan eduskunnan ja hallituksen tulisi puuttua?
- Rasismi 7%

Nelonen: Kansa haluaa kovempia rangaistuksia rikollisille

Uusinta tutkimusta en vielä löytänyt, mutta tässä ote edellisestä (haastattelut 20.3.–29.4.2009):

Huonoin idea valtuutettujen mielestä on kuitenkin se, että
kunta palkkaa enemmän ulkomaalaisia työntekijöitä palvelutehtäviin
työvoimapulan ehkäisemiseksi (10 %). Toimi on myös ainoa, jota
valtuutetut eivät kannata laajemmin kuin kuntalaiset.

[...]

2.4.4 MAAHANMUUTTAJIAKO HOITOTYÖHÖN?

Aineistoon sisältyi myös kaksi vierastyövoimaan suhtautumista luo-
taavaa mittaria. Julkisen keskustelumme kestoteemoihin kuuluva asia
on ajankohtaistunut viime aikoina uudenlaisten, lähinnä kansalaista-
solta lähteneiden avoimesti maahanmuuttokriittisten puheenvuorojen
myötä. Kun poliittiset puolueet eivät onnistuneet osoittamaan näitä
puheenvuoroja sopimattomiksi, ne alkoivat myötäillä esille noussut-
ta argumentaatiota pyrkien hyödyntämään siihen sisältyvää kanna-
tuspotentiaalia.

Väite "Iäkkäät pitkäaikaistyöttömät pitäisi päästää eläkkeelle ja
palkata enemmän maahanmuuttajia tekemään palvelu- ja hoitotyötä"
herättää kansalaisissa enemmän kielteisiä (59 %) kuin myönteisiä
(38 %) reaktioita. Vaikka väitteessä punnitaan samanaikaisesti kahta
asiaa, pääasiallisen asennekomponentin voi katsoa olevan jälkiosassa
eli vierastyövoimaan suhtautumisessa. (Kuvio 20.)

Tulkintatavasta riippumatta kannanotot osoittautuvat liki semen-
toidun muuttumattomiksi. Vuonna 2002, jolloin mittari edellisen
kerran sisältyi tutkimukseen, jakauma oli käytännössä sama. Sen pa-
remmin maahanmuuttokeskustelun koveneminen kuin talouden uu-
det uhkakuvatkaan eivät täten näyttäisi heijastuvan kannanottoihin.
Valtuutetut suhtautuvat ajatukseen hieman myönteisemmin, mutta
kuitenkin heidän enemmistönsä kielteisesti (41 % hyväksyy, 53 % tor-
juu). Ryhmän sisällä on mittavia eroja. Vihreiden valtuutetuista selvä
enemmistö kannattaa maahanmuuttajien palkkaamista, Perussuoma-
laisten valtuutetuista yhtä suuri osa vastustaa. Kansalaisar­viois­sa näky-
vin poikkeama keskimääräisestä on perussuomalaisten penseys.

Toinen teesi, "Tänne on turha houkutella ulkomaalaisia työnteki-
jöitä, kun työpaikat eivät tulevaisuudessa riitä edes suomalaisille it-
selleen", saa merkittävästi enemmän hyväksyntää. Populistissävyiseen
lausumaan yhtyy kuusi kymmenestä (61 %) runsaan kolmanneksen
(36 %) ollessa eri mieltä. Myös tämän mittarin kohdalla muutos on
käytännössä olematon. (Kuvio 21.)

Valtuutettuihin tällainen puhe ei pure aivan yhtä hyvin. Silti lähes
joka toinen (44 %) valtuutettu yhtyy näkemykseen ja vain hieman
useampi (49 %) sanoutuu siitä irti. Kuten edellä, vahvin vastakohtai-
suus vallitsee vihreiden ja perussuomalaisten valtuutettujen välillä.

Myös kansalaisten kannoissa nähdään tavallista enemmän eloa.
Riippuvuudet noudattavat ulkomaalaisasenteille tunnusomaista lo-
giikkaa. Rajat kiinni -henki heikkenee asteittain koulutustason ko-
hotessa. Ikäryhmistä varauksellisimpia ovat vanhimmat. Sosiaaliryh-
mittäin sallivimpia ovat johtavat toimihenkilöt. Puoluekentällä vähi-
ten varauksellisia ovat vihreiden ja kokoomuksen kannattajat. Pen-
seimpiä ovat perussuomalaiset. Alueellisesti vierastyövoimaa vieras-
tetaan vähiten pääkaupunkiseudulla ja yleensäkin Uudellamaalla.
Ulkomaalaisiin suhtautumista sivutaan myös jäljempänä raportissa
kansalaisten huolenaiheita tarkasteltaessa (luku 3).

s. 73
Kuvio 20: "Iäkkäät pitkäaikaistyöttömät pitäisi päästää eläkkeelle ja
palkata enemmän maahanmuuttajia tekemään palvelu- ja hoitotyötä" (%).

Kuvio 21: "Tänne on turha houkutella ulkomaalaisia työntekijöitä, kun
työpaikat eivät tulevaisuudessa riitä edes suomalaisille itselleen" (%).

Kuvio 36/37/38. Mitkä asiat huolestuttavat omassa kotikunnassa (%).
- Ulkomaalaisten maahanmuuttajien liian suuri määrä

Kansalaismielipide ja kunnat - Ilmapuntari 2009

Kuvio 35/36.

Mitkä asiat huolestuttavat omassa kotikunnassa:

Koko väestö
Rasismin ja ulkomaalaisvihamielisyyden esiintyminen 14 %
Ulkomaalaisten maahanmuuttajien liian suuri määrä 15 %

Valtuutetut
Rasismin ja ulkomaalaisvihamielisyyden esiintyminen 14 %
Ulkomaalaisten maahanmuuttajien liian suuri määrä 7 %

[Professori]

Sama oli myös Kalevassa

http://www.kaleva.fi/uutiset/kysely-koko-kansan-etua-ajava-ehdokas-haalii-aania-nayta-kommentit/885041#kommentit

Periaatteessa ihan hyvä että ihmisten odotuksia kartoitetaan. Huonompi juttu sitten, jos kaikki puolueet valehtelevat ajavansa näitä kaikkia asioita, vaikka eivät ajaisikaan. Kommenteissa näyttää olevan myös pari Homman aihepiiriin liittyvää mainintaa.

[Volmari]

Ensimmäisessä lauseesa oli jo kaikki, eli kansanedustajilta odotetaan koko valtakunnan edun ajamista.

Tämä on lupaavin ja positiivisin asia ja helmi kaikkien kannatuslukujen yms. galluppien sankassa joukossa.

[mishrak]

Kauankohan menee kuin joku ymmärtävä täti tulee sanomaan telkkariin, että rikoksia tullaan koventamaan. Lievää ylinopeutta ajavat, nuuskan käyttäjät, kannabiksen piikittelijät ja muut suljetaan kyllä telkien taa, mutta samalla oikeat rikolliset pääsevät kuin murhamies vankilan veräjästä.

[juge]

Taas oli jätetty vaihtoehdoista pois esim. humanitaarisen maahanmuuton rajoittaminen.

[Jouko]

Taas oli jätetty vaihtoehdoista pois esim. humanitaarisen maahanmuuton rajoittaminen.

Ulkomaalaispolitiikka jätetään tarkoitushakuisesti sivuun vaikka se on yksi keskeisimpiä aiheita seuraavissa vaaleissa. Myös EU-asiat jätetään tiedustelematta. Ei tämä toimittajien kommunistihenkinen suodatus ota oikenemismerkkejä vieläkään. Eurostoliitosta halutaan pitää kynsin hampain kiinni.

[Ur-ho-man]

Kysyttäessä mihin asioihin uuden eduskunnan ja hallituksen tulisi puuttua, vain vähän kannatatusta saavat mm. seuraavat vaihtoehdot:

2% Prostituutio
3% Sukupuolten eriarvoisuus
7% Rasismi
8% Ympäristön saastuminen

Vihreä puolue on profiloitunut ajamaan yllä mainittuihin asioihin erilaisia muutoksia (sukupuolineutraali avioliitto, netin rasismikitkentä, "ihmisen aiheuttama" ilmastonmuutos ja tinkeröinti aiheen ympärillä). Vihreät on tämän kyselyn perusteella hyvin kaukana siitä mitä suurin osa kansasta haluaisi valtaapitävien ajavan.

Itseasiassa tämän kyselyn perusteella Vihreiden agenda on saanut kohtuuttoman suuren painoarvon esim. nykyisessä hallitusohjelmassa. Kyse on harvainvallasta.

[Roope]

Nyt löytyy:
Kansalaismielipide ja kunnat - Ilmapuntari 2010-2011 (pdf)

Hyväksyttävyyttään valtuutettujen keskuudessa ovat eniten lisän-
neet säästötoimet, joissa on kyse palvelupisteiden tai -verkoston har-
ventamisesta (+11), luottamushenkilöorganisaatioiden karsimisesta
(+9) ja käyttö- ja palvelumaksujen korottamisesta (+9). Hieman aiem-
paa sallivammin – joskin edelleen nuivasti – ryhmä suhtautuu mm.
ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamiseen (+7 %) sekä palvelujen
karsimiseen tai vähentämiseen (+7). Ulkomaiseen työvoimaan suh-
tautumista tarkastellaan myös jäljempänä luvussa 2.4.4.

[...]

2.4.4 ULKOMAILTAKO APU, ONNISTUUKO OMAVASTUU?

Vaikka työvoimapula ei ole kuntakentän polttavin ongelma juuri nyt,
horisontissa väikkyy silti kysymys työvoiman saatavuudesta. Kunta-
alan mahdollisuuksia menestyä rekrytointikilvassa muiden, mahdol-
lisesti vetovoimaisempien toimialojen kanssa ei ole arvioitu kovin
hyviksi. Yhtenä ratkaisuna tulevaisuuden haasteisiin on esitetty vie-
rastyövoiman nykyistä laajempaa käyttöä. Kun suuret ikäluokat –
joista merkittävä osa on kuntatyöntekijöitä – valtaavat vanhainkodit,
työvoimatarve kasvaa. Tuleeko heille hankkia puolaa puhuvat hoita-
jat?

Tätä selvittävän uuden teesin "Ulkomaalaisia työntekijöitä tulisi
houkutella Suomeen, jotta peruspalvelut pystytään turvaamaan myös
tulevaisuudessa" torjuvia on kansalaisissa enemmän (62 %) kuin sen
hyväksyviä (34 %). Vaikka ensin mainittuja on lähes kaksi kertaa niin
paljon kuin jälkimmäisiä, on sopimuksenvaraista sanoa, onko tulos
erityisen ulkomaalaisvastainen vaiko sävyltään jopa suhteellisen sal-
liva. Näin siksi, että teesi operoi osin sanoilla, jotka kuuluvat ajan-
kohdan poliittisen herjauskielen keskeisiin termeihin (puolueiden
keskinäiset syytökset "ulkomaalaisten houkuttelusta" jne.). Toisaalta
ehdotus rajaa tulijat (hyödylliseen) työhön ryhtyjiksi eikä maahan-
muuttajiksi yleensä. (Kuvio 25.)

Valtuutettujen kannat jakaantuvat paljolti samalla tavoin. "Ulko-
maanavun" hyväksyviä (38 %) on ryhmässä kuitenkin hieman enem-
män kuin koko väestössä ja vastaavasti sen torjuvia (57 %) vähemmän.
Väestön sisäiset suhtautumiserot ovat osin mittavia. Ne noudat-
tavat ulkomaalaisasenteille tunnusomaista logiikkaa. Tervetuloa tu-
lijoille toivottavat muita useammin mm. korkeimmin koulutetut,
johtavat toimihenkilöt, pääkaupunkiseudulla asuvat sekä vihreiden ja
kokoomuksen kannattajat. Vastaan ovat keskimääräistä vahvemmin
mm. perussuomalaisten ja keskustan kannattajat.

Olennaisesti kärjistyneempi vastakkaisuus havaitaan eri puoluei-
ta edustavien valtuutettujen välillä. Vihreiden ja RKP:n valtuutetut
liki vetävät vierastyövoiman maahan, perussuomalaisten valtuutetut
puolestaan eivät pitäisi rajoja edes raollaan.

[...]

Maahanmuuttajien määrä (14 %) koetaan ongelmaksi jonkin ver-
ran useammin kuin rasismi (7 %). Tasa-arvokeskustelun ikiteema
sukupuolten tasa-arvo punnitaan näitäkin kevyemmäksi ja samalla
lähes vertailun vähämerkityksisimmäksi (3 %).

[...]

Ilmeisen niukka äänisaalis on luvassa myös sille, joka "suhtautuu
myönteisesti siihen, että ulkomaalaista työvoimaa muuttaisi lisään-
tyvässä määrin Suomeen" (11 %). Tulos täydentää edellä saatuja vie-
rastyövoimaan suhtautumista koskevia tietoja.

[...]

Kuvio 35/36
Mihin yhteiskunnallisiin ongelmiin tulevan eduskunnan ja hallituksen tulisi puuttua?

Koko väestö (miehet/naiset)
Maahanmuuttajien määrä 14 % (16/12)
Rasismi 7 % (8/7)

Valtuutetut
Maahanmuuttajien määrä 17 %
Rasismi 4 %

Kuvio 52-62.
Kansanedustajaehdokkaan toivotut ominaisuudet: tavoiteominaisuudet
"Suhtautuu myönteisesti siihen, että ulkomaista työvoimaa muuttaisi lisää Suomeen"

Koko väestö:
11 %

Puolueiden kannattajat:
Keskusta 10 %
Kokoomus 12 %
SDP 8 %
Vasemmistoliitto 13 %
Vihreät 33 %
Perussuomalaiset 7 %

Edit:

Uuden kyselyn haastattelut tehty 9.9.–12.10.2010

[Roope]

Maikkarilta yhteenvetoa eri tutkimuksista:

Eduskuntavaaleihin valmistautuvat ehdokkaat pohtivat kuumeisesti, millä kyvyillä ja keinoilla ääniä saisi haalittua huhtivaaleissa. Syytä huolelliseen pohdintaan onkin, sillä suomalaiset tuntuvat tietävän varsin tarkkaan, minkälaista ehdokasta he haluaisivat äänestää. Keräsimme tilastotietoa ja mielipidetutkimuksia, joista rakensimme suomalaisten suosikkiehdokkaan prototyypin.
[...]
Ehdokkaan mielipiteet: Suomalaisten mielestä on erittäin tärkeää, että oma ehdokas kannattaa ankarampia rangaistuksia rikoksista. Kansalaismielipide ja kunnat -tutkimukseen vastanneista 43 prosenttia on tätä mieltä. Lisäksi 40 prosenttia katsoo, että ehdokkaan on puolustettava vähemmistöjen asemaa ja ajettava koko valtakunnan etuja.

Ehdokkaan ei sen sijaan kannata Natoon haikailla. Ilta-Sanomien 7. tammikuuta julkistamassa tutkimuksessa Nato-jäsenyyttä vastustaa 59 prosenttia ja kannattaa vain 26 prosenttia suomalaisista.

Pakkoruotsin ja sen kohtalon on ennakoitu puhututtavan ennen vaaleja. Kalevan ja Väli-Suomen sanomalehtien viime vuoden tammikuussa tehdyssä kyselyssä 66 prosenttia suomalaisista antaisi koulujen vaihtaa pakollisen ruotsin opetuksen venäjään. Pakkoruotsin poistoa kannattavat ehdokkaat saattavat siis olla kovastikin suomalaisten mieleen.

Vaalien toinen kuuma peruna, sukupuolineutraali avioliitto, jakaa kansan vahvemmin kahtia. Aamulehden lokakuussa tekemä tutkimus kertoo, että sukupuolineutraalia avioliittoa kannattaa 49 prosenttia ja vastustaa 36 prosenttia suomalaisista. Kirkkovihkimistä puolustaa 44 prosenttia ja vastustaa 39 prosenttia vastaajista. Ylen elokuisessa tutkimuksessa sukupuolineutraalia avioliittoa kannatti 54 prosenttia suomalaisista.

Ehdokkaan maahanmuuttokannalla on yllättävänkin suuri merkitys äänestyspäätöstä tehtäessä: Iltalehden joulukuisen tutkimuksen mukaan jopa kolmannes suomalaisista vaihtaisi tai harkitsisi vaihtavansa ehdokasta epämiellyttävän maahanmuuttokannan takia. Saman lehden lokakuussa tekemän tutkimuksen tulokset kertovat, että suomalaisilla on tällä hetkellä melko tiukka asenne maahanmuuttoon. 60 prosenttia kiristäisi maahanmuuttopolitiikkaa.

MTV3: Tällainen on suomalaisten suosikkiehdokas vaaleissa