2011-01-12 HS mielipide: Koulutus voi katkaista huono-osaisuuden kierteen

[rähmis]

Tätä en äkkiseltään löytänyt vielä täältä. Jyväskylän yliopistossa erikoistutkijana toimiva Sari Pöyhönen on tehnyt mielenkiintoisen havainnon, jonka mukaan kantaväestön keskuudessa kasvanut into hakeutua ammattikouluun saattaa estää maahanmuuttajanuorten kotoutumista.

Tyhmempi saattaisi tässä tilanteessa ajatella, että asia saadaan järjestykseen, jos itsekkäästi ja kenties jopa rasistisin motiivein maahanmuuttajilta koulutuspaikkoja vieviä kantasuomalaisia ei päästetä opiskelemaan näin sankoin määrin ammattikouluihin. Asia kuitenkaan ei ole aivan näin yksinkertainen, koska rakenteet. Maahanmuuttajat näet eivät sinne välttämättä hakeudu, koska asenneilmapiiri voi ammattikoulussa olla kielteinen heitä kohtaan.

Maahanmuuttajien koulutus voi katkaista huono-osaisuuden kierteen

"Suomen profiloituminen koulutukseen panostavana maana tulee näkyä myös maahanmuuttajien koulutuksessa."

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 7. 1. kiinnitettiin huomiota Suomen koulutusjärjestelmään ja koulutuksen tasa-arvoon. Pääkirjoituksessa viitattiin Keskisuomalaisen uutiseen maahanmuuttajien koulutustaustasta ja koulutuksessa etenemisestä ja pohdittiin syitä maahanmuuttajien matalampaan koulutustasoon kantaväestöön verrattuna. Yksi johtopäätös oli, että lasten ja nuorten koulutus on yhteydessä lähtömaan kulttuuriin.

Pääkirjoituksessa kannettiin myös aiheellisesti huolta lasten ja nuorten syrjäytymisvaarasta, mikäli heidän koulutustasonsa jää alhaiseksi.

Aiheesta on myös tuoretta tutkimustietoa. Elina Kilpi-Jakonen Oxfordin yliopistosta on väitöskirjassaan tutkinut toisen sukupolven maahanmuuttajanuorten sijoittumista toisen asteen koulutukseen ja verrannut sitä kantaväestön nuorten sijoittumiseen Tilastokeskuksen aineiston avulla. Kilpi-Jakosen tutkimustulokset osoittavat, että yleisesti maahanmuuttajien koulumenestys on kantaväestöön verrattuna heikompi perusopetuksen päättövaiheessa.

Kiinnostavinta tutkimuksessa on kuitenkin se, että kun otetaan huomioon kotitausta, kuten esimerkiksi vanhempien työttömyys tai alhainen koulutustaso, monet erot toisen sukupolven maahanmuuttajanuorten ja kantaväestön välillä häviävät. Yksinkertaistaen voisi todeta, että vanhempien koulutus ja työllisyys edistävät heidän lastensakin kotoutumista ja antaa suuntaa heidän koulutuspoluilleen: huono-osaisuuden kierre saadaan katkaistua.

Kun pohditaan syitä opiskeluun tai koulupudokkuuteen, tulee tarkastella kokonaisuutta sekä lasten että aikuisten kannalta. Kulttuurisyihin vetoaminen vie kehittämiseltä maton alta.

Ammatillinen koulutus on lisännyt suosiotaan kantaväestön keskuudessa. Tämä voi olla yksi syy siihen, miksi maahanmuuttajanuoret eivät ole päässeet ammattikouluun. Lukioon siis mennään, vaikka kielelliset ja muut edellytykset eivät aina antaisi mahdollisuuksia. Perusopetuksen suoritettuaan nuori saattaa päätyä tahtomattaan lukioon myös siksi, että ei ole läpäissyt ammatillisen peruskoulutuksen kielitestiä. Lisäksi monet nuoret hakeutuvat mieluummin lukiokoulutukseen kuin ammattikoulutukseen, koska asenneilmapiiri voi ammattikoulussa olla kielteinen maahanmuuttajia kohtaan.

Maahanmuuttajien kotoutumisesta ja koulutuksesta on vastikään tehty Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa laaja kehittämissuunnitelma kokeilulakihankkeelle, joka on osa juuri hyväksyttyä uutta kotouttamislakia.

Kehittämissuunnitelmassa tarkastellaan myös lasten ja nuorten kotoutumista ja koulutusta. Sen mukaan kielikoulutuksen lisääminen ja valmistavat koulutusväylät eivät riitä lasten ja nuorten koulutuspolun tasoittamiseksi. Tarvitaan joustavia tukitoimia, jotka ottavat huomioon lapsen ja nuoren yksilölliset lähtökohdat. Myös vanhempien mahdollisuuksia tukea lastensa koulunkäyntiä on vahvistettava esimerkiksi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa.

Olennaista on jatkumon takaaminen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen, toiselle asteelle ja tästä eteenpäin. On myös entistä vahvemmin panostettava äidinkielen ja toisen kielen (suomen tai ruotsin) oppimisen tukeen kehittämällä opetushenkilöstön osaamista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää 13–25-vuotiaina tulleisiin nuoriin, joilla ei ole perusasteen koulutusta.

Suomen profiloituminen koulutukseen panostavana maana tulee näkyä myös maahanmuuttajien koulutuksessa. Haasteet ovat moninaiset, mutta niin ovat myös mahdollisuudet. Tietoa ja taitoa on – tarvitaan poliittista tahtoa pysyvien ratkaisujen luomiseksi ja rahoittamiseksi.

Sari Pöyhönen
erikoistutkija
Jyväskylän yliopisto

Hesari (digilehti)

[Eino P. Keravalta]

Kulttuurisyihin vetoaminen vie kehittämiseltä maton alta.

No kelpaisiko geenisyihin vetoaminen sitten?

erikoistutkija

Taidanpa mennä nukkumaan...

[Rekku]

Kulttuurisyihin vetoaminen vie kehittämiseltä maton alta.

No kelpaisiko geenisyihin vetoaminen sitten?

Mitä ihmettä? eikö mm. niihin kulttuurisyihin nimenomaan kovasti vedota kaikenlaisessa mokutuksessa?

[Tommi Korhonen]

erikoistutkija

Taidanpa mennä nukkumaan...

Erikoistutkija tutkii erikoistyöntekijöitä? 

[Marius]

Shakkipelissä sotilaat etenevät laajassa rintamassa, yksi pieni ruutu kerrallaan.
Tässä on yhden sellaisen pienen ruudun valmistelu käynnissä, vapaassa keskikentässä, pelin alussa. Valkoisilla pelaava katsoo vielä salkkareita, mutta on kyllä linjassa...

[RP]

Yksinkertaistaen voisi todeta, että vanhempien koulutus ja työllisyys edistävät heidän lastensakin kotoutumista ja antaa suuntaa heidän koulutuspoluilleen: huono-osaisuuden kierre saadaan katkaistua.

Eli koulutettujen, työssäkäyvien maahanmuuutajien lapsetkin käyvät koulua ja työllistyvät ja toisaalta kouluttamattomien pitkäaikaistyöttömien lapsetkin jatkvat todenneäköisesti samaa rataa. Voisiko tästä vetää sellaisen johtopäätöksen, että jälkimmäisen ryhmän kustannukset eivät rajoitu niihin ensimmäisiin kolmeen vuoteen....

[Marjapussi]

Rasistisia tuollaiset ammisten kielitestit. Nehän estävät vaikkapa sujuvasti suullisesti somaliaa puhuvien erikoistyöntekijöiden pätevöitymisen ja integroitumisen suomalaiseen työelämään.

[Ernst]

Ammattikouluissa siis suhtaudutaan kielteisesti maahanmuuttajiin, mutta erikoistutkijan mielestä lukioissa sitten ei suhtauduta? Miksi näin?

[Professori]

Tässä kirjoituksessa on taas se perusvirhe, että kaikki maahanmuuttajat käsitellään yhtenä massana. Uskoisin että maahanmuuttajan kulttuuritausta vaikuttaa voimakkaasti jo lähtökohtiin.

Sinänsä on oikein, että maahanmuuttajien kotoutumisesteitä tutkitaan ja pyritään löytämään keinoja heidän integroimisekseen. Jos integroitumista onnistutaan huomattavatsi parantamaan ja samanaikaisesti maahantuloa kulttuurisesti ongelmallisista maista vähentämään, voisi Suomesta tulla poikkeus länsimaiden joukossa: nykyajan kansainvaeltajista voisi lopultakin olla hyötyä koko kansakunnalle. Valitettavasti tähän haaveeseen vain on kovin pitkä matka.

[Embo]

Ammattikouluissa siis suhtaudutaan kielteisesti maahanmuuttajiin, mutta erikoistutkijan mielestä lukioissa sitten ei suhtauduta? Miksi näin?

Tuossa tarkkaan ottaen sanotaan, että "asenneilmapiiri voi ammattikoulussa olla kielteinen maahanmuuttajia kohtaan."

Pitäisi tietää, mitä tuo "voi" tarkoittaa, eli onko kyseessä tosiasia vai uskomus.

[MaisteriT]

Maahanmuuttajien koulutus voi katkaista huono-osaisuuden kierteen

Hesari (digilehti)

Ai nyt meillä on jo "maahanmuuttajien" huono-osaisuuden kierre? Minä kun luulin että sieltä on tulossa Finlayson, Elop ja Sinebrychoff pelastamaan meidät maakuopasta, jossa virumme tuohivirsut jalassa.

(antakaa anteeksi tämä pikkunäppärä one-lineri, tämä on niin vaikea-ta)

[RP]

Ammattikouluissa siis suhtaudutaan kielteisesti maahanmuuttajiin, mutta erikoistutkijan mielestä lukioissa sitten ei suhtauduta? Miksi näin?

Tuossa tarkkaan ottaen sanotaan, että "asenneilmapiiri voi ammattikoulussa olla kielteinen maahanmuuttajia kohtaan."

Pitäisi tietää, mitä tuo "voi" tarkoittaa, eli onko kyseessä tosiasia vai uskomus.

Lisäksihän siinä todettiin, että ammattikouluihin on kielitestejä.

Suomenkieliseen lukioon voi päästä ilmeisesti osaamatta suomea.  

[normi]

Maahanmuuttajien koulutus voi katkaista huono-osaisuuden kierteen
Tietoa ja taitoa on – tarvitaan poliittista tahtoa pysyvien ratkaisujen luomiseksi ja rahoittamiseksi.

Sari Pöyhönen
erikoistutkija
Jyväskylän yliopisto

Hesari (digilehti)

Niinpä niin RAHOITTAMISEKSI, niinpä niin...

[Eino P. Keravalta]

Kiinnostavinta tutkimuksessa on kuitenkin se, että kun otetaan huomioon kotitausta, kuten esimerkiksi vanhempien työttömyys tai alhainen koulutustaso, monet erot toisen sukupolven maahanmuuttajanuorten ja kantaväestön välillä häviävät.

Valetta.

Eiväthän ne erot de facto häviä mihinkään. Tuo on aivan sama, kuin ensin väittäisi, että hiiren ja elefantin poikanen ovat eri kokoisia, mutta niiden kokoero häviää, kun otetaan huomioon poikasten vanhempien koko. Tyhjää kikkailua: edelleen hiiri ja elefantti ovat käytännössä eri kokoisia, vaikka höpöhöpötutkija riemukseen onnistuikin luomaan epärelevantin vertailujärjestelmän, jossa erot voitiin valheellisella logiikalla "piilottaa".

Tuntuu siltä, että tuollaiset erikoistutkijat ovat jopa hyödyttömämpiä kuin täin perskarvojen tuulessa heilumisen aerodynaamisen tutkimuksen professuuri.

PS: Mistä tunnistaa erikoistyöntekijän?

   -Siitä, että on erikoista, jos se tekee työtä.  

[Rankkibus]

Ammattikouluissa siis suhtaudutaan kielteisesti maahanmuuttajiin, mutta erikoistutkijan mielestä lukioissa sitten ei suhtauduta? Miksi näin?

Lukioissa on paljon tiedostavia teinityttöjä ja miksei tiedostavia teinipoikiakin.

Amiksessa ollaan ehkä hieman lähempänä realimaailmaa joskin sen ikäisillä, mitä toisen asteen koulutuksessa opiskevat ovat, käsitys elämän realiteeteista on yleisesti heikohko.

[Fincum]

Kulttuurisyihin vetoaminen vie kehittämiseltä maton alta.

Ensilukemalla käsitin tuon moitteeksi rassistisen kantaväestön ajatuksenkululle: ei noita kannata kouluttaa, ne kun tulee savimajoista ja kulttuuri on tertiäärikaudelta.

Toinen, nuivempi lukukerta synnytti ajatuksen, että olisiko tutkija uskaltanut esittää kriittisen ajatuksen mamujen omaan ajatteluun ja suhtautumiseen koulutuksen tärkeydestä.
Muistuu mieleen tutkimus, jossa selvisi, että osalle mamuista (ei työperäiset, ne toiset) enemmän  merkitsee status omassa yhteisössä. Työssäkäynti ja koulutus ei ole niin tärkeää kuin kantasuomalaisittain ajattelevilla.

[kuhlmey]

Suomen profiloituminen koulutukseen panostavana maana tulee näkyä myös maahanmuuttajien koulutuksessa. Haasteet ovat moninaiset, mutta niin ovat myös mahdollisuudet. Tietoa ja taitoa on – tarvitaan poliittista tahtoa pysyvien ratkaisujen luomiseksi ja rahoittamiseksi.

13-25 vuotiaiden, perustutkintoa vailla olevien maahanmuuttajanuorien koulutuksessa on eittämättä haastetta. Mahdollisuudet ovat toki moninaiset, ko. nuori pystyy em. koulutuksen jälkeen kenties täyttämään itse kelahakemukset ja taivuttamaan rasisti-sanaa eri muotoihin.
Siis oikeasti hei, jos peruskoulun oppimäärä on hallussa 25-35 -vuotiaana ja kohdemaan työ- ja opiskelukulttuuri viimein omaksuttu, niin siinäpä sitä on juuri sellaista työuraa edessä, jota Suomi nimenomaisesti kaipaa?

[Eino P. Keravalta]

Erikoistutkija Sari on siis tullut siihen tulokseen, että vähäosaisuuden kierre on katkaistava. Se ei kuitenkaan onnistu koulutuksella, koska vähäosaisuuden kierre estää Sarin mielestä koulun tavoitteiden ja oppimisen onnistumisen.

Niinpä Sarin mielestä vähäosaisuuden kierre voidaan katkaista vain katkaisemalla vähäosaisuuden kierre. No, mutta kuinka tämä sitten tapahtuu? Tietenkin katkaisemalla vähäosaisuuden kierre - eli yhteiskunnan on huolehdittava siitä, että yksi kokonainen mamusukupolvi saa elää keskiluokkaisessa hyvinvoinnissa. Silloin se kykenee tuottamaan myös hyvinvoivan uuden sukupolven.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhteiskunnan on tungettava mamun taskuun niin paljon rahaa, että vähäosaisesta tulee hyvinvoiva. Tehdäänpä pieni laskutoimitus:

Britanniassa on ehkä noin miljoona mamuperhettä. Jokaisessa laskennallisesti on kolme lasta. Tuollaisen perheen elättäminen kohtalaisen mukavasti vaatii noin 60.000 euron vuositulot perhettä kohti. Brittiyhteiskunnan pitää siis antaa maahanmuuttajille joka vuosi 60.000 miljoonaa euroa ( 60.000.000.000 ) euroa eli 60 miljardia euroa. Tähän on tietysti lisättävä kelvollinen asunto. Sen kappalehinta on 300.000 euroa. Näitä annetaan siis miljoona kappaletta, yhteishinta 300 miljardia euroa. Lisäksi huono-osaisuudesta pääseminen vaatii autoa, edes käytettyä. Niinpä yhteiskunta ostaa 10 vuoden välein jokaiselle mamuperheelle uuden auton, kappalehinnaltaan 30.000 euroa. Yhdessä sukupolvessa ( 20 vuotta ) autojen hinnaksi tulee siis 30.000 kertaa 1.000.000 kertaa 2, joka on 60 miljardia euroa.

Yhden mamusukupolven rahoittaminen keskiluokkaiseksi vähäosaisuuden kierteen katkaisemiseksi maksaa Britanniassa siis 1200 miljardia euroa, plus asunnot 300 miljardia, plus autot 60 miljardia, yhteensä 1.560.000.000.000 euroa eli 1560 miljardia € eli noin 1,5 biljoonaa euroa.

Maahanmuutto on rikkaus, eikö?

Tietysti tämä laskelma ei edes pidä paikkaansa, koska siinä on huomioitu vain osa kuluista ja toisaalta mamujen määrä kasvaa Britanniassa koko ajan. Yhden kelvollisen mamusukupolven tuottaminen maksaa yhteiskunnalle siis tuhansia miljardeja. Eikö Britannialla olisi mitään halvempia keinoja siivota vessojaan?

[ibn ghul]

Miksi maahanmuuttajat eivät sitten opettele suomea ja mene kouluun? Mitä virkaa tällaisilla teksteillä on, ei se ole suomalaisten vika jos opiskelu ei kiinnosta, vaan niiden joita se ei kiinnosta.

[Koskela Suomesta]

Kulttuurisyihin vetoaminen vie kehittämiseltä maton alta.

No kelpaisiko geenisyihin vetoaminen sitten?

Mitä ihmettä? eikö mm. niihin kulttuurisyihin nimenomaan kovasti vedota kaikenlaisessa mokutuksessa?

Ja kulttuurisyihin voidaan vedota han-suomalaisten syrjäytymisen kohdalla aivan vapaasti.

Kulttuuria se on perheen/suvun kulttuurikin. Erot ovat suuret tälläkin tasolla.

Sitä ei pidetä minään ihmeenä (eikä asialle juurikaan mitään tehdä) että han-suomalaisen syrjäytyneen fatta-perheen lapsista tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä fatta-prinssejä ja -prinsessoja. Ja sitä ei selitä mikään muu kuin heidän perheen ja suvun sisäinen kulttuurinsa eli huono-osaisuus on merkittävällä prosentilla periytyvää.

[MaisteriT]

Tehdäänpä pieni laskutoimitus:

Nettokustannusten laskeminen on vähän monimutkaisempaa, mutta jos viranomaiset eivät halua alkaa selvittämään erimaahanmuuttotyyppien kustannuksia, niin totta kai silloin tällaiset ad hoc -arviot ovat julkisuudessa eniten näkyvissä.

[rähmis]

Huono-osaisuuden kierteestä puhuttiin Ylen aikaisessakin tänään aamupäivällä. Haastateltu iloisen oloinen aikuisten kielenopettaja kertoili mukavista somalioppilaistaan, joista joku oli saanut Suomen kanslaisuudenkin päästyään kielikokeesta läpi. Haasteita tietenkin on, kun oppilaat välillä häipyvät jopa puoleksi vuodeksi kerrallaan sukulointireissuille Ruotsiin ja Somaliaan.

[Koskela Suomesta]

Huono-osaisuuden kierteestä puhuttiin Ylen aikaisessakin tänään aamupäivällä. Haastateltu iloisen oloinen aikuisten kielenopettaja kertoili mukavista somalioppilaistaan, joista joku oli saanut Suomen kanslaisuudenkin päästyään kielikokeesta läpi. Haasteita tietenkin on, kun oppilaat välillä häipyvät jopa puoleksi vuodeksi kerrallaan sukulointireissuille Ruotsiin ja Somaliaan.

Eli kulttuuriin ei kuulu sitoutua koulunkäyntiin samalla tavalla edes ajallisesti, saati laadullisesti, kuin mitä han-suomalaisista suurin osa. Ja sitten valitetaan että ei pärjätä seuraavan vaiheen oppilasvalinnoissa.

No, voi voi, se kun on niistä ihan omista aiemmista valinnoista kiinni se myöhempi pärjääminen.

Mahdollisuuksien tasa-arvoon kun kuuluu, että on samat mahdollisuudet, ei se, että jos ne jättää käyttämättä, olisi edelleen samalla viivalla niiden kanssa jotka ne mahdollisuudet hyödynsivät.

[Ernst]

Mahdollisuudet ovat toki moninaiset, ko. nuori pystyy em. koulutuksen jälkeen kenties täyttämään itse kelahakemukset ja taivuttamaan rasisti-sanaa eri muotoihin.

Rasisti,
rasistissa,
rasistista,
rasistiin,
rasistitta,
rasistilla,
rasistilta,
rasistille,
rasisteissa,
rasisteista,
rasisteihin,
rasistein,
rasisteitta,
rasisteilla,
rasilteilta,
rasisteille,


Ei mikään helppo homma toi rassisti. Ja kun vielä työn ja taivtuksen alle otetaan rasismi, niin johan on ensimmäinen lukukausi pulkassa.

[Eino P. Keravalta]

Tehdäänpä pieni laskutoimitus:

Nettokustannusten laskeminen on vähän monimutkaisempaa, mutta jos viranomaiset eivät halua alkaa selvittämään erimaahanmuuttotyyppien kustannuksia, niin totta kai silloin tällaiset ad hoc -arviot ovat julkisuudessa eniten näkyvissä.

Aivan. Ja luonnollisestikaan tuota pikku laskelmaani en tarkoittanut vakavaksi maahanmuuttokustannusten arvioksi, vaan tarkoitukseni oli kiinnittää huomiota siihen, että "köyhyyden kierteen katkaisu" ei ole mikään poppaskonsti tai asenteiden muutos, vaan että se käytännössä tarkoittaa rahan kaatamista kankkulan kaivoon pökerryttäviä määriä, joihin kellään ei ole varaa eikä senkään tehosta ole mitään takeita.

[maisteri]

Suomessa sattuu olemaan 30-40000 akateemista työtöntä, kai se auttaa  kotoutumiseen toi koulutus.
Kui ihmiset on niin pihalla kaikesta todellisuudesta

[PaulR]

Suomessa sattuu olemaan 30-40000 akateemista työtöntä, kai se auttaa  kotoutumiseen toi koulutus.
Kui ihmiset on niin pihalla kaikesta todellisuudesta

Tuntuu aiheuttavan kummallisia häiriöitä ajatteluketjuissa, kun lähtökohdaksi otetaan se, että teoriassa (monikulttuuri) ei voi olla mitään vikaa.