Suomalaisten lyhyen työpäivän myytti murtuu: 1728 tuntia/vuosi

[pavor nocturnus]

Suomalaiset eivät tee lyhyttä työpäivää, vaikka näin usein uskotellaan. Myytin murtavat OECD:n tilastot, joiden mukaan suomalaiset työskentelevät vuodessa satoja tunteja enemmän kuin monen muun Euroopan maan asukkaat keskimäärin.

OECD:n tilaston nosti ensin esiin Taloussanomat. Tilasto löytyy joulun alla julkistetusta EU:n komission tilaamasta raportista (PDF-tiedosto), joka selvittää EU:n työaikadirektiivin vaikutusta eurooppalaisten työaikoihin ja työelämään.

Suomessa tehtiin vuonna 2008 keskimäärin 1 728 tuntia töitä vuodessa. EU-jäsenyys työaikadirektiiveineen on vaikuttanut työn määrään vain vähän: vuonna 1990 keskimääräinen vuosityöaika oli Suomessa 1750 tuntia.

Työaikalistauksen (suurenna oheinen kuva klikkaamalla) häntäpäässä ovat Hollanti ja tehokkuuden perikuva Saksa, joissa työtunteja kertyi keskimäärin 1389 ja 1432 vuodessa. Suomalainen tekee siis keskimäärin 339 tuntia enemmän töitä vuodessa kuin hollantilainen.

Muun muassa Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos on väittänyt suomalaisten työskentelevän liian vähän. Tänä vuonna hän totesi MTV3:n haastattelussa suomalaisten työskentelevän "vain runsaat 1 500 tuntia vuodessa, joka on vähän enemmän kuin ruotsalaiset ja norjalaiset, mutta lähes kolmanneksen vähemmän kuin amerikkalaiset työskentelevät".

OECD:n tilastojen mukaan keskimääräinen työaika on Yhdysvalloissa kuitenkin laskenut jo alle 1800 tuntiin vuodessa.

– Usein kuultu väite, että Suomessa tehtäisiin lyhyttä työaikaa, ei pidä paikkansa, sanoo keskusjärjestö STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Juri Aaltonen Taloussanomille.

Suomea enemmän töitä tehdään Euroopassa muun muassa Kreikassa ja Itä-Euroopan maissa. Kreikan lukema on 2120 tuntia vuodessa ja kakkossijaa pitävän Tsekin 1992 tuntia vuodessa.

Vähemmän tunteja, enemmän tuottoa?

EU on vuosien ajan pyrkinyt uudistamaan vuonna 2003 säädettyä työaikadirektiiviä. Viime vuonna hanke kaatui jäsenvaltioiden neuvoston ja europarlamentin erimielisyyksiin muun muassa viikkotyötuntien enimmäismäärästä. Tällä hetkellä direktiivi asettaa maksimiksi 48 tuntia viikossa, joskin joillain EU-mailla on erivapaus pidempiin työviikkoihin.

Komission tilaama konsulttiyhtiö Deloitten selvitys tarkastelee muun muassa sitä, millaisiin haasteisiin EU:n pitää varautua työaikalainsäädäntöä uudistaessaan. Selvityksen loppupäätelmä kertonee osaltaan siitä, miten hankala asia työaikalainsäädännön yhteensovittaminen on ja miksi EU:ssa on kiistelty asiasta niin pitkään.

Deloitten mukaan työaikakäytännöissä ei direktiivistä huolimatta ole olemassa yhtenäistä "Euroopan mallia". Maiden väliset erot ovat suuria erivapauksista johtuen sekä siksi, että monet työnantajat ympäri Eurooppaa eivät yksinkertaisesti noudata säädöksiä.

Tulevaisuudessa direktiivin säätäminen ja noudattaminen tulee olemaan vielä vaikeampaa, sillä työelämä muuttuu vauhdilla ympäri Eurooppaa.

–Tulevaisuudessa Euroopan työmarkkinat tulevat olemaan entistä hajaantuneempia työaikojen suhteen. Perinteinen vakinaisen työsuhteen "yhdeksästä viiteen" -malli  tulee olemaan entistä harvinaisempi. Työntekijöillä tulee olemaan enemmän väliaikaisia ja osa-aikaisia työsuhteita, ja he tulevat työskentelemään etänä, raportoi Deloitte.

Deloitten mukaan tämä työelämän eriytyminen tulee ottaa huomioon työaikadirektiiviä uudistettaessa. Tosin yhtiön mukaan on mahdotonta edes tehdä tehdä työaikadirektiiviä, joka pystyttäisiin siirtämään EU-maiden kansalliseen lainsäädäntöön.

Deloitten mukaan vuoden 2003 direktiivin vaikutus työelämään Euroopassa ei ole ollut järin suuri, koska sitä noudatetaan niin vaihtelevasti. Työtuntien määrän ja työaikadirektiivin yhteyttä ei Deloitten mukaan voitu selvittää, koska työaikaan vaikuttavat niin monet tekijät verotuksesta taloussuhdanteisiin.

Deloitten mukaan direktiivin hyötyihin kuuluu muun muassa se, että se on parantanut työntekijöiden työolosuhteita ja -viihtyvyyttä julkisella sektorilla. Toisaalta joissain maissa esimerkiksi sairaaloissa palvelun laatu on huonontunut, koska työaikoja on rajoitettu mutta uusia työntekijöitä ei ole voitu palkata.

Selvityksen mukaan työtuntien vähentäminen parantaisi joillain aloilla selvästi tuottavuutta. Deloitten laskelmien mukaan esimerkiksi Suomen hotelli- ja ravintola-alalla yhden prosentin vähennys vuosittaisessa työajassa nostaisi tuottavuutta 2,57 prosenttia.

Tästä huolimatta yritykset perustelevat 48 tunnin työviikon venyttämistä usein kilpailukyvyn säilyttämisellä, ihmettelee Deloitte.

http://www.uusisuomi.fi/raha/107837-suomi-myytti-murtuu-toita-1728-tuntiavuosi

[Ano Nyymi]

EK ja sen kätyrit eivät lepää ennen kuin jokainen suomalainen painaa töitä 24/7/365, ja mielellään vielä maksavat siitä ilosta työnantajille..

Senkin jälkeen toki kitinää riittää.

[törö]

Otetaanko missään muussa maassa työnantajajärjestöjen levittämät räikeät valeet yhtä kiltisti todesta kuin Suomessa?

[Alkuasukas]

Jostain syystä tilastokeskus saa vuositunneiksi reippaasti alle 1600. Joku lienee kusettaa, yllätys.

Liitteenä pari graafia. Kannattaisi katsoa mallia Aasian tiikereistä.

(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/64/Yearly_working_time_2004.jpg/419px-Yearly_working_time_2004.jpg)

Tässä historiallista graafia Suomesta, pitkää päivää on tehty...

(http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_04_04_tyoaika_001.gif)

Ja tässä syy miksi en kannata euronkaan veronkorotuksia ennenkuin julkisen sektorin töitä rationalisoidaan:

(http://www.stat.fi/til/tyti/2009/15/tyti_2009_15_2010-06-01_kat_005_fi_005.gif)

[MikkoAP]

Suomalaiset työehdot ja palkkataso ovat "kilpailukykyisiä" verrokkimaan kanssa silloin, kun ne ovat yhtä huonoja, tai huonompia kuin kyseisen maan työehdot.

Se on olettamuksenani aina ja on myös perusteltu oletus.

En nimittäin koskaan ole nähnyt esimerkkiä, jossa on määritelty, kuinka paljon paremmat suomalaiset työolot ja palkkataso voisivat olla kuin esimerkiksi kiinalaiset, ennenkuin "kilpailukykyisyys" olisi saavutettu.

EDIT: En kannata yksisilmäistä "saavutetuista eduista ei tingitä" meininkiä. Mutta, jos työntekijäpuolelta vaaditaan aina vaan lisää vyönkiristystä yhteiseen etuun vedoten samalla, kun työnantaja käärii voitot, on jokin pielessä.

Kun taas, jos työnantajalla on tiukkaa, on palkkojen/työsuhde-etujen leikkaus usein yhteisten etujen mukaista, jotta työpaikat säilyvät.

[Iloveallpeople]

Ja tässä syy miksi en kannata euronkaan veronkorotuksia ennenkuin julkisen sektorin töitä rationalisoidaan:

Kuntatyöntekijöissä on paljon opettajia, joiden työtunneiksi kai lasketaan vain opetusta sisältävät tunnit. Tästä voinee mahdollisesti johtua ero.

[MikkoAP]

Ja tässä syy miksi en kannata euronkaan veronkorotuksia ennenkuin julkisen sektorin töitä rationalisoidaan:

Kuntatyöntekijöissä on paljon opettajia, joiden työtunneiksi kai lasketaan vain opetusta sisältävät tunnit. Tästä voinee mahdollisesti johtua ero.

Rationalisoinnin tulisi alkaa julkishallinnosta ja huipulta alaspäin.  Sieltä sitä turhaa läskiä eniten löytyy.

[törö]

^Leikkaukset olisi keskitettävä hallintoon. Nyt on jo vuosia yritetty säästää kyykyttämällä suorittavaa porrasta eikä muita tuloksia ole syntynyt kuin palveluiden huonontuminen.

http://www.demari.fi/content/view/13865/317/

[LVirus]

^Leikkaukset olisi keskitettävä hallintoon. Nyt on jo vuosia yritetty säästää kyykyttämällä suorittavaa porrasta eikä muita tuloksia ole syntynyt kuin palveluiden huonontuminen.

http://www.demari.fi/content/view/13865/317/

Voisinpa kompata tätä .. seuraan asiaa suht läheltä.

[mannym]

^Leikkaukset olisi keskitettävä hallintoon. Nyt on jo vuosia yritetty säästää kyykyttämällä suorittavaa porrasta eikä muita tuloksia ole syntynyt kuin palveluiden huonontuminen.

http://www.demari.fi/content/view/13865/317/

Komppaan.

Muuten pistetään pystyyn Homma tilasto tehdyistä työtunneista, katsotaan kuinka paljon eroa tulee edellä mainittuihin graafeihin.
Aloitan, tehdyt työtunnit 1864,12 joista 111,95 tuntia on ylitöitä. eli  1753 tuntia  vuodessa.
Piru vie olen linjassa keskiarvoon.

[Roope]

Vuosityöaika on Suomessa edelleen lyhyt

Suomessa säännöllistä kokopäivätyötä tekevien palkansaajien vuosityöaika on kansainvälisesti verrattuna varsin lyhyt.

Harhaanjohtavasti konsulttitoimisto Deloitten komissiolle esittämään raporttiin vedoten on tänään 28.12. uutisoitu, että Suomessa vuosittaisten työtuntien määrä on eurooppalaisittain runsas.

- Deloitten vertailussa on kyse kaikkien työssäkäyvien, myös yrittäjien, tekemien työtuntien määrästä henkilöä kohti, ei lain tai sopimusten mukaisesta työajasta. Mukana ovat siis myös osa-aikatyötä tekevät. Monessa Euroopan maassa osa-aikatyötä tehdään huomattavan runsaasti, minkä vuoksi myös keskimääräinen työtuntien määrä on varsin alhainen. Suomessa osa-aikatyön osuus on keskimääräistä pienempi, muistuttaa asiantuntija Seppo Saukkonen EK:sta.

Esimerkiksi Hollannissa työsuhteista 37 prosenttia on osa-aikaisia, kun Suomessa osa-aikaisten osuus on 12 prosenttia.

- Työtuntien määrä henkilöä kohti on hyvä kansantaloudellinen mittari kuvaamaan tehdyn työn määrää eli työpanosta koko kansantaloudessa, mutta sitä ei pidä sekoittaa säännöllisen työajan pituuteen, jota säädellään laeilla ja työehtosopimuksilla. Suomessa tehdyn työn määrää nostaa mm. se, että meillä naiset tekevät pääosin kokoaikatyötä, eivätkä osa-aikatyötä, kuten yleisesti muualla Euroopassa, Saukkonen muistuttaa.

Kun puhutaan työajan lyhyydestä tai pituudesta, tarkoitetaan yleensä kokopäiväistä työaikaa tekevien tuntimääriä, jotka perustuvat työaikalainsäädäntöön tai työehtosopimuksiin.

- Deloitten raporttiin vedoten mm. STTK:sta on todettu Suomen työajan olevan pitkä. Tässä vertailussa lyhyiden työaikamaiden joukkoon pääsy edellyttää hyvin runsasta osa-aikaisten määrää. Tulisiko nyt STTK:n kommentit tulkita siten, että järjestö esittää Suomessa osa-aikatyön merkittävää lisäämistä, Saukkonen kysyy.

http://www.ek.fi/www/fi/index.php?we_objectID=12585

[Tommi Korhonen]

Vaikka olenkin henkilökohtaisesti ehkä enempi kallellani oikealle, niin täytyy kyllä sanoa että EK:lla on aika hämmästyttävän hyvät lobbarit ja PR-ihmiset. Parhaat näistä "tunnetuista" puolueista ja työmarkkinajärjestöistä. Aina löytyy vastausta kuin apteekin hyllyltä, ja usein osaavat muotoilla sen jotakuta vakuuttavaksi.

Totta tuossa on sen verran että tokihan työmarkkina- ja -lakineuvotteluissa täytyy katsoa sitä käsiteltävää asiaa eikä yleistä tilastoa. Ja totta lienee myös se että osa-aikaisuuden (tai vastaavien poikkeamien) vaikutus on osoitus Suomen muuten tehokkaasta (työ)kulttuurista verrattuna toisiin maihin. Ei se silti poista tuon tutkimuksen tietosisältöä valtakunnan laajuisesti, vaikka ei esim työaikalakiin mielestäni suoraan pitäisikään vaikuttaa.

Tuosta taitavasta PR-poliitikasta johtuen EK onkin kiusallisen hyvä "keskustelukumppani" kun se vaikuttaa ihan järkevältä ja jopa perusteluiltaan ihan hyvältä, mutta kuitenkn täytyy aina muistaa että se on ETUjärjestö, eikä varmastikaan pyri vain neutraaliin ja kaikille hyvään vaihtoehtoon, vaan edustamiensa puolien kannalta edulliseen vaihtoehtoon.

Kansakunnan kannalta tietysti pitäisi sitten vielä katsoa esim työajan (ja muiden tekijöiden) vaikutusta onnellisuuteen. Ehkäpä se osa-aikaisuus voisi olla hyväkin asia. Muistelisin Tanskan nimittäin sijoittuneen aika hyvin myös sillä kategorialla. En kyllä hlökoht uskalla ottaa tuohon kuitenkaan sen suurempaa kantaa. Hyvissä työolosuhteissa ja molemminpuolisen luottamuksen vallitessa on hyvä tehdä myös pitkää päivää, ja teen niin mielellänikin kunhan työ on mielekästä ja koen siitä tyydytystä (eli voin vaikuttaa johonkin).

[Alkuasukas]

Pitkää päivää? Jos tekee normaalit 46 viikkoa duunia 40 tuntia viikossa, tulee vuodessa mitariin 1840 tuntia.

Jossain laskettiin työtunteja ja bkt:tä; suomalaisen työpäivän hyötysuhde ei ollut ihan kärkipäässä...

[MikkoAP]

Vaikka olenkin henkilökohtaisesti ehkä enempi kallellani oikealle, niin täytyy kyllä sanoa että EK:lla on aika hämmästyttävän hyvät lobbarit ja PR-ihmiset. Parhaat näistä "tunnetuista" puolueista ja työmarkkinajärjestöistä. Aina löytyy vastausta kuin apteekin hyllyltä, ja usein osaavat muotoilla sen jotakuta vakuuttavaksi.

Toinen pointti on se, että jotenkin sisäänrakennettuna oletuksena on, että varakas työnantajapuoli on aina ja kaikissa tapauksissa maksajana.

Totta on, että pk-yrittäjät tekevät usein ihan prkleesti duunia ja maksavat prkleesti veroa.

Mutta se yleinen mielikuva, että vain köyhät voivat olla "sossupummeja" , ei todellakaan pidä paikkansa.

Wahlroosin tapaan monet varakkaat saavat sekä suoria, että epäsuoria (työntekijöiden koulutus ja terveydenhuolto jne) tulonsiirtoja yhteiskunnalta.

Käytännössä siis keskiluokalta, jolla ei ole käytössään samoja keinoja veronkiertoon kuin yläluokalla.

On jotenkin irvokasta, että EK on pystynyt vakuuttamaan muut siitä, että on yrittäjäpuolen yksimielinen äänitorvi ja siitä, että he ovat puhtaasti maksajapuolella.

Kuitenkin yrittäjyyden perusteisiin kuuluu kilpailu.

Asemansa vakiinnuttanut suuryritys ei suinkaan ole säännönmukaisesti yrittäjyyden helpottamisen kannalla, jos se tarkoittaisi uusien kilpailijoiden syntyä ja kasvua omalla reviirillä.

[Alkuasukas]

Suurin osa erilaisista tukijärjestelmistä pitäisi purkaa. Itseasiassa olen sitä mieltä, että koko julkinen talous pitäisi "lakkauttaa kokonaan" ja rakentaa nollasta uudelleen. Erilaiset budjettikohdat pitäisi arvottaa; kriittiset, välttämättömät, nice to have jne.

[Salvation]

Mielestäni kyse on loppupeleissä tuottavuudesta ja ahkeruudesta, joka Suomesta puuttuu.