Valtioneuvoston uusi turvallisuusstrategia

[VirtuteEtArmis]

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia, Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010

Tämä on varsin mukavaa Joululukemista nuivalle ja tosinuivalle, kiitoksia siitä, että olette saaneet muokattua ilmapiirin vuosien aikana sellaiseksi, että valtioneuvostokin voi puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Nuivista asiosta voi onneksi puhua ääneen, toisin kun itänaapurin muodostamasta turvallisuusuhkasta voi puhua ääneen vain rapakon takana. 
Oma teksti on tässä kursiivilla, jotta se erottuu paremmin tuosta strategiasta lainatusta teksistä.

Executive summary: Väkivaltainen radikalisoituminen voi muodostaa laajetessaan uhkan ja vaikuttaa hyvinvointiyhteiskunnan murentumiseen.


Poimintoja tragediasta, jossa terrorismi sana esiintyy keskimäärin joka toisella sivulla.

Sisäinen turvallisuus on sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista tai suomalaisen yhteiskunnan tai kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutoksista johtuvaa aiheellista pelkoa ja turvattomuutta.

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen liittyen sisäministeriön strategisiin tehtäviin:

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisellä suojataan osaltaan yhteiskunnan keskeinen infrastruktuuri, ennalta estetään ja torjutaan terrorismi sekä järjestäytynyt ja muu vakava rikollisuus sekä vakavat häiriöt.

Ennaltaehkäistään yhteiskuntaan kohdistuvat vakavat häiriöt ja torjutaan ihmisten perusoikeuksia ja yhteiskunnan ja talouden perusteita vaarantava rikollisuus. Lisäksi ennaltaehkäistään ja torjutaan laitonta maahantuloa sekä ihmiskauppaa ja -salakuljetusta. Maahanmuuton hallinnalla turvataan säännelty maahanmuutto ja tähän liittyvä päätöksenteko sekä kyky laittoman maahantulon torjuntaan.

Toteutetaan valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 2010 vahvistetussa kansallisessa terrorismin torjunnan strategiassa esitetyt toimenpidesuositukset. Terrorismin torjumiseksi muodostetaan tilannekuva Suomea uhkaavasta terroritoiminnasta, mahdollisista kohteista ja Suomessa oleskelevista tai Suomea uhkaavista riskihenkilöistä.

Tilannekuvan muodostamisessa hyödynnetään EU:n poliisi- ja oikeusviranomaisten yhteistyöhön osallistuvien instituutioiden raportteja sekä muita kansainvälisiä yhteyksiä. Tarvittavat toimet radikalisoitumisen estämiseksi käynnistetään Suomessa.

Laiton maahantulo on maailmanlaajuinen ilmiö. Yhä suurempi osa laittomasta maahantulosta on kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden järjestämää ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa.

Laittoman maahantulon juuret ovat sosiaalisessa eriarvoisuudessa, turvattomuudessa, väestönkasvussa, aseellisissa konflikteissa, etnisissä syissä ja paremmaksi kuvitellun elämän tavoittelussa. Laittoman maahantulon ja laajempien väestöliikkeiden lähtömaita ovat konfliktialueet ja elintasoltaan länsimaita selvästi heikommat valtiot.

EU:n alueella ja sen naapurimaissa oleskelee miljoonia henkilöitä laittomasti. Suomi on laittoman maahantulon kohde- ja kauttakulkumaa, jonka tekee houkuttelevaksi hyvä turvallisuustilanne, sosiaaliturva sekä hyvät liikenneyhteydet muihin länsimaihin. Laittoman maahantulon lisääntyessä uhkana on, että yhteiskunnan rakenteiden ja viranomaiskontrollin ulkopuolella elää  tulevaisuudessa aiempaa useampi.

Laiton maahantulo ja laiton maassa oleskelu luovat pohjaa muille uhkille, kuten harmaalle taloudelle, laittomalle työnteolle ja terrorismille. Maassamme oleskelee edelleen kasvava joukko henkilöitä, joiden todellinen henkilöllisyys ja kansalaisuus jäävät lopullisesti selvittämättä. Rajaturvallisuuden uhkat ovat seurausta tarkoituksellisesta toiminnasta.

Sosiaalisen ja alueellisen syrjäytymisalttiuden lisääntyessä haasteena ovat tavanomaisten yhteiskuntarakenteiden ulkopuolella elävät ihmiset. Työelämän ulkopuolelle jäämisen, köyhyyden, maahantulijoiden puutteellisen kotouttamisen, sairauksien sekä päihteiden ja huumeiden lisääntyvän käytön seurauksena syrjäytymiskehitys voimistuu. Syrjäytyminen aiheuttaa alttiutta sairauksille, tartuntataudeille, tapaturmille ja ennenaikaiselle kuolemalle sekä lisää  perheväkivaltaa ja erityisesti nuorten vakavaa häiriökäyttäytymistä. Syrjäytyminen ja yhteiskuntarauhan häiriintyminen heikentävät kansallista yhtenäisyyttä ja väestön kriisinkestävyyttä.

Tällaisen tilanteen kehittymiseen vaikuttavat myös Suomen naapurimaiden raja- ja  pakolaispolitiikan ratkaisut.

Terrorismille ei ole toistaiseksi olemassa yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Terrorismilla tarkoitetaan yleensä sellaista väkivaltaista kansallisen tai kansainvälisen lain vastaista toimintaa tai sillä uhkaamista, jonka tarkoituksena on levottomuuden ja vakavan pelon synnyttäminen. Useimmiten terroristien tavoitteena on pakottaa poliittiset päättäjät tekemään tai tekemättä jättämään jotain sellaista, jota terroriteon suorittajat tahtovat. Tyypillistä on myös medianäkyvyyden hyväksikäyttö omien päämäärien saavuttamiseksi.

On mahdollista, että tulevaisuudessa terroristit pyrkivät käyttämään Suomea yhtenä kauttakulku-, lepo- ja tukialueenaan. Lisäksi on olemassa vaara ideologisesti motivoituihin, lähinnä omaisuuteen kohdistuviin vahingonteon tyyppisiin tekoihin.

Uhrien määrän sijaan päämääränä voi olla pelon, taloudellisten ja sosiaalisten seurausten herättäminen tai häiriköinti. Väkivaltainen radikalisoituminen voi muodostaa laajetessaan uhkan ja vaikuttaa hyvinvointiyhteiskunnan murentumiseen. Samanaikaisesti harmaan talouden markkinat laajenevat suomalaiseen elinkeinoelämään

Kansainvälisen poliittisen, uskonnollisen, ympäristöpoliittisen tai taloudellisen eturyhmittymän voimakasta vaikuttamista Suomea tai suomalaisia toimijoita vastaan voidaan verrata poliittiseen painostukseen. Näiden uhkien aiheuttamiin välittömiin häiriöihin ja ongelmiin voidaan ja on tarve puuttua viranomaistoimin.

Poliittisella, taloudellisella ja sotilaallisella painostuksella jokin valtio tai muu toimija pyrkii tietoisesti ja tarkoituksellisesti vaikuttamaan toisen valtion päätöksentekoon tai kiistämään itsenäisyyden saavuttaakseen sellaisia poliittisia, taloudellisia tai muita strategisia päämääriä, joihin tämä valtio ei muutoin suostu tai joita se ei hyväksy. Painostus voi kohdistua valtiojohtoon, kansalliseen tai kansainväliseen mielipiteeseen, yhteiskunnan  toimintaedellytyksiin, kansalaisten maanpuolustustahtoon tai kykyyn puolustaa maata.

Tällä kaikella pyritään heikentämään osaltaan myös väestön henkistä kriisinkestävyyttä.

Painostava osapuoli saattaa käyttää informaatioympäristöön vaikuttamisen ja strategisen viestinnän keinoja yhdistäen ne poliittisiin, taloudellisiin ja sotilaallisiin painostuskeinoihin. Painostusta saatetaan käyttää kansainvälisissä suhteissa ja -järjestöissä sekä mediassa. Painostus voi olla yksittäistä, se voi lisääntyä asteittain tai sitä voi tapahtua samanaikaisesti. Erityyppiset informaatio-operaatiot, kuten tietoverkkojen häirintä, liittyvät yhä useammin sekä poliittiseen, taloudelliseen että sotilaalliseen painostukseen.

Poliittinen, taloudellinen tai sotilaallinen painostaminen voi jatkua sotilaallisen voiman käytöllä, jos painostaja ei ole toimillaan saavuttanut tavoitteitaan. Sotilaallisen voiman käyttö Suomea vastaan saattaa liittyä myös yleiseurooppalaisen kriisin heijaste- tai eskaloitumistilanteeseen, jolloin kriisiä edeltävät painostustoimet eivät ole kohdistuneet välttämättä Suomea kohtaan.



Liitteen 3 matriisiin on koottu mahdollisia häiriötilanteita ja arvioitu niiden liittymistä strategiassa kuvattuihin uhkamalleihin. Erityisen huomionarvoinen seikka on, että näistä lukuisista uhkamalleista kaikista eniten terrorismi liittyy erilaisiin häiriötilanteisiin!



Joku tosinuiva onkin jossain maassa, jossa tilanne on paljon pahempi, osannut kuvata miten tämä skenaario tulee etenemään ja miltä Eurooppa näyttää kahdenkymmenen vuoden kuluttua filmissä nimeltä Europe in 2029

[VirtuteEtArmis]

Monologia jatkaakseni laitan tähän liittyen vielä suposta resurssiasiaa:

Päällikön katsaus 2009

Terrorismin maallemme aiheuttama uhka on pysynyt marginaalisena. Kaikesta huolimatta olemme kuitenkin saaneet selkeitä havaintoja halusta tukea Suomesta käsin terroristista toimintaa esimerkiksi joissain maailman kriisipesäkkeistä. Seuraamme tarkoin niitä heijastusvaikutuksia, joita esimerkiksi Afganistanin, Pakistanin tai Somalian tilanteissa tapahtuvissa kehityksissä saattaa olla suomalaisten turvallisuudelle. (Aiempi keskustelu 1½ takaa löytyi täältä)

Resursseiltaan suojelupoliisi kuuluu Euroopan pienimpiin turvallisuuspoliiseihin ja – palveluihin. Vain Luxemburgissa on sekä suhteellisesti että absoluuttisesti mitattuna vielä rajallisempi joukko huolehtimassa valtion turvallisuudesta. Pohjoismaissa henkilöstöresurssit ovat vähintään kaksi kertaa suuremmat kuin Supossa.



Missähän vaiheessa kählämeiden strategikot, jos heillä moiseen on kyvykkyyttä, huomaavat, että Ruotsia ja Tanskaa helpompi kohde on Suomi johtuen supon koosta?

Herkästi räjähtävän osalta lienee suomalaiset ihan yhtä lailla vääräuskoisia kuin muutkin pohjoismaalaiset ja siten täällä voi helpommin päästä kählyjen superstar liigaan...

Mihinkäs kaikkeen supo käyttikään resursseja, ehtiikö se nuivien seuraamisen ohella panostaa riittävästi noihin oikeisiin turvallisuusuhkiin?

Suojelupoliisin tehtävänä on seurata kotimaisten ääri-ilmiöiden kehitystä ja niihin liittyvää laitonta toimintaa. Erityisesti internetissä esitettyjen uhkausten määrässä on tapahtunut kasvua.

Resursseja varmaan pitää saada moninkertainen määrä, jotta viharikokset ja linkitykset ei-toivoituille sivuille saadaan selvitettyä jatkossa. Saa nähdä tuleeko noista linkityksistä sitten seuraava takautuvasti säädetty laki/asetus

(eka taisi olla sotasyyllisyysoikeudenkäynti, toinen ajoneuvovero kaksikäyttöajoneuvojen osalta, kolmas etuuksien maksaminen vain mamuille takautuvasti)

[Vouti]

Kansainvälisen poliittisen, uskonnollisen, ympäristöpoliittisen tai taloudellisen eturyhmittymän voimakasta vaikuttamista Suomea tai suomalaisia toimijoita vastaan voidaan verrata poliittiseen painostukseen. Näiden uhkien aiheuttamiin välittömiin häiriöihin ja ongelmiin voidaan ja on tarve puuttua viranomaistoimin.

Ne sano sen ääneen...

  - Vouti

[Tuulos]

Missähän vaiheessa kählämeiden strategikot, jos heillä moiseen on kyvykkyyttä, huomaavat, että Ruotsia ja Tanskaa helpompi kohde on Suomi johtuen supon koosta?

Herkästi räjähtävän osalta lienee suomalaiset ihan yhtä lailla vääräuskoisia kuin muutkin pohjoismaalaiset ja siten täällä voi helpommin päästä kählyjen superstar liigaan...

Saattaa tuo taikaseinä vaikuttaa rauhoittavasti, eiköhän niitäkin rahoja päädy aikalailla eri terroristijärjestöille. Ja valtiojohtokin kun tuntuu kumartelevan heidän suuntaansa niin tässä vaiheessa ei ruokkivaa kättä kannata puraista.