2010-12-16 Mitä mieltä puolueet ovat kehitysyhteistyöstä ja pakolaisista?

[Roope]

Kehitys-Utveckling-lehti selvitti eduskuntavaaleihin valmistautuvien puolueiden kannat kehityspolitiikkaan, kehitysyhteistyöhön ja maahanmuuttoon. Kysymys ilmastorahoituksesta jakaa puolueet selkeimmin.

Kehitys-Utveckling: Eduskuntavaalit 2011: Mitä mieltä puolueet ovat kehitysyhteistyöstä?

Näin haastattelut tehtiin

Eduskuntapuolueille esitettiin samat kysymykset kehitysyhteistyöstä, kehityspolitiikasta ja maahanmuutosta. Haastattelua pyydettiin ensisijaisesti puoluesihteeriltä, mutta puolueet saivat nimetä omista riveistään myös muita kehitysyhteistyön asiantuntijoita.

Kehitysyhteistyö ja kehityspolitiikka

1. Kuinka tärkeällä sijalla kehitysyhteistyö on vaaliohjelmassanne?

2. Miten puolueenne haluaisi muuttaa Suomen kehitysyhteistyötä ja kehityspolitiikkaa?

3. Mikä olisi sopiva taso kehitysyhteistyömäärärahoille seuraavalla vaalikaudella vuosina 2011–2015? Mistä mahdolliset lisämäärärahat tulisi ottaa?

4. Mihin kehitysyhteistyömäärärahoja tulisi kohdentaa?

5. Mitä puolueenne pitää kehityspolitiikan suomalaisena lisäarvona?

6. a) Voidaanko ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen kehitysmaissa käytetyt määrärahat laskea osaksi kehitysyhteistyöbudjettia?

b) Entä pakolaisten vastaanottoon ja kotouttamiseen Suomessa käytetyt määrärahat?

c) Entä kriisinhallintaan käytetyt määrärahat?

Maahanmuutto

7. a) Tulisiko kiintiöpakolaisia vastaanottaa nykyistä enemmän vai vähemmän?

b) Entä tulisiko työn perässä muuttavia houkutella aktiivisemmin Suomeen?

[Veli Karimies]

Ei pienpuolueita.

[-gentilhommehki-]

7. a) Tulisiko kiintiöpakolaisia vastaanottaa nykyistä enemmän vai vähemmän?

Maailmanlaajuinen pakolaisongelma on niin suuri, että Suomen tulee kantaa vastuunsa. On hyvä, että Suomi on ottanut vastaan eniten suojelua tarvitsevia ihmisiä.
b) Entä tulisiko työn perässä muuttavia houkutella aktiivisemmin Suomeen?

Rkp:n puheenjohtaja Stefan Wallin on sanonut, että tarvitsemme satatuhatta työperäistä maahanmuuttajaa, jotta voimme turvata hyvinvoinnin Suomessa tulevina vuosikymmeninä. Tarvitsemme muualta kulttuurisia vaikutteita, jotta pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa.

Taattua å-luokan höttöä Stefulta.

[Nauris]

Taattua å-luokan höttöä Stefulta.

Jos nuo puheet pitävät paikkaansa, niin vähän työperäisiä maahanmuuttajia Wallin sanoo Suomen tarvitsevan verrattuna niihin väitteisiin, että Suomi tarvitsisi joka vuosi kymmeniä tuhansia työperäisiä maahanmuuttajia tai yhteensä satojatuhansia seuraavien vuosikymmenten aikana. Tietenkin työperäisistä maahanmuuttajista osa tuo jossain vaiheessa perheensä Suomeen, jolloin maahanmuuttajien todellinen määrä voi olla satojatuhansia.

Myyttinen luku 15.000
Maahanmuuttajien määrästä

Syksyn alkajaisiksi Helsingin Sanomien kuukausiliite tiivisti Suomen pakolaispolitiikan 1970- ja 1980-luvuilla: ”Kun Suomi ei ole voinut kehua määrällä, se on yrittänyt osoittaa humanitaarisuuttaan laadulla. Suomeen tulleista Indokiinan pakolaisista 70 on vammaisia. Monilla ei myöskään ole minkäänlaista koulutusta ja siksi he eivät tahdo kelvata muualle.” Lehti totesi pääkirjoituksissaan tietyn ristiriidan myös siinä, että monet pakolaisia tuottavista eli kansalaisiaan vainoavista maista nauttivat Suomen myöntämää kehitysapua.

Pakistanilaiset työnhaussa 1971

Ulkomaalaistoimisto yritti selittää, miksi tilapäinen työvoimapula ei riittänyt perusteeksi: ”He tulevat maahamme siirtolaisiksi, jäädäkseen tänne lopuksi ikäänsä. Meillä on nyt esimerkiksi ravintoloissa tiskaajien paikkoja, mutta emme voi myöntää heille työlupia, koska sitten emme pääse heistä irti. Olisimme ehkä valmiit antamaan heille työluvat, jos saisimme takeet, että he lähtevät kotimaahansa, kun suomalainen tarvitsee heidän työpaikkansa. Ja että he lähtevät jonkun muun varoilla eivätkä meidän kustannuksellamme.”

...

Päälehdet osoittivat kesän ajan myötätuntoa pakistanilaisille, mutta kääntyivät syksyn kuluessa heitä vastaan. Vain muutaman pakistanilaisen onnistui jättäytyä Suomeen ehdittyään löytää vaimon. Aikalaistutkijan mukaan pakistanilaisten kohtaloksi muodostui, ettei heillä ollut tukenaan ”minkäänlaista intressiryhmää”, kuten kaksi vuotta myöhemmin Suomeen vastaanotetuilla chileläisillä. Tapani Tuomiharju kertoo: - Suomen menettelyn ansiosta pakistanilaisten työperäiseltä invaasiolta vältyttiin. Toisin kävi Norjassa, jonne pakistanilaisia päätyi kymmeniätuhansia.

Lähde

norway pakistani
Pakistani Norwegians
"Family reunification" How long have you waited?
KRIMINELLE INNVANDRERE
Norjalaisen puolueen johtaja suuttui Koraanin lukemisesta