2010-12-09 HS/mielip.: Ammattikoulujen suomen kielen koe eriarvoistaa mamuja

[skrabb]

Ammattikoulujen suomen kielen koe eriarvoistaa maahanmuuttajia
Mustafe Hagi

Opetushallitus ja opetusministeri tekivät viime keväänä päätöksen, joka koskee niitä maahanmuuttajanuoria, jotka valmistuvat peruskoulusta ja siirtyvät ammattikouluun. Ilman hyväksytysti suoritettua suomen kielen koetta he eivät voi jatkaa opiskeluaan.

Ministeriö on niputtanut kaikki maahanmuuttajanuoret yhteen katsomatta opiskelutaustaa ja synnyinmaata. Minusta on hupaisaa seurata, miten Opetushallituksen toimet kehittyvät.

Suomessa on tuhansia maahanmuuttajanuoria, jotka ovat syntyneet Suomessa 1990-luvulla. Heillä ei ole muuta kotimaata kuin Suomi, koska he ovat syntyneet, kasvaneet ja varttuneet täällä, eikä heillä ole minkäänlaista muuta kuvaa siitä maahanmuutosta, johon ministeriö on heidät niputtanut.

Ministeriö on rikkonut sitä luottamusta ja identiteettiä, jota nuori on rakentanut koko elämänsä ajan. Hän oli juuri pääsemässä siihen tulokseen, että hän on tasavertainen kantaväestön luokkatoverinsa kanssa ja että he ovat samassa veneessä samoilla lähtökohdilla. Ministeriön ansiosta tuo nuorisoryhmä pysyy erilaisena pienenä ryhmänä, joka ei kuulu minnekään.

Toinen asia, jota ministeriö ei ole ottanut huomioon, on se, että tällä linjauksella ministeriö on sitä mieltä, että Suomen peruskouluissa on tosi huonoa suomen kielen opetusta. Niin on heitetty hukkaan monen suomen kielen opettajan työ, joka pyrki tasavertaiseen kielenopetukseen ja tasavertaiseen ymmärrykseen. Niin on loukattu monia rehtoreita ilmaisemalla, ettei heihin luoteta.

Mielestäni on turhaa vedota ammattikoulujen vapaaseen valintaan siitä, pitävätkö ne kokeen nuorille vai eivät. Linjaus kokonaisuudessaan on ministerin ansiota.

On myös turha vedota niihin, jotka ovat tulleet myöhemmällä iällä Suomeen, koska ajatus on se, että jos haluamme rakentaa tätä yhteiskuntaa, meidän on saatava samat lähtökohdat kaikille. Myöhemmällä iällä tulleen nuoren on tarkoitus päästä helpommin ammattikouluun suomen kielen opiskelun jälkeen, jotta hän oppisi lisää ja pääsisi tähän yhteiskuntaan sisään ja sitä kautta työllistymään.

Suomen kieltä ei opita täydellisesti vain istumalla vuosi luokkaopetuksessa. Sen jälkeen odotetaan kielen täydellistä osaamista, jotta edes pääsee koulutukseen.

En voi muuta kuin ihmetellä yksinkertaisuutta ja kapeanäköisyyttä, joita ministeriössä harrastetaan. Olette avanneet suuren oven eriarvoisuudelle ja yleistämiselle opetuksessa.

Vantaa

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Ammattikoulujen+suomen+kielen+koe+eriarvoistaa+maahanmuuttajia/1135262252190

Joku tässä mättää! Syntynyt Suomessa 1990-luvulla, eikä osaa suomea läpäistäkseen amiksen kielikokeen?
Voihan se tietenkin olla niin, etten ymmärrä kirjoituksen sanomaa oikein.

[Jaakko P.]

Syntynyt Suomessa ja on mamu? Eli silloinhan pitäisi olla jossain muualla... Eli maastamuuttaja. Ei ummarra...

[nevahood]

Olette avanneet suuren oven eriarvoisuudelle ja yleistämiselle opetuksessa.

Menestyminen kokeessa ei saa vaikuttaa arvosteluun. Koska eriarvoisuus.

Kaikille on saatava samat lähtökohdat. Suomessa syntyneeltä ei pitäisi edellyttää sitä kielitaitoa, jota Suomessa syntyneiltä edellytetään. Koska samat lähtökohdat.

[RP]

Joku tässä mättää! Syntynyt Suomessa 1990-luvulla, eikä osaa suomea läpäistäkseen amiksen kielikokeen?
Voihan se tietenkin olla niin, etten ymmärrä kirjoituksen sanomaa oikein.

Ilmeisesti kyse on siitä, että ainakin osa oppilatoksista kutsuu kokeeseen kaikki joiden viralliseksi äidinkieleksi on merkitty jotain muuta kuin suomi (tai ruotsi).

Tämä on toki pöhlöä. Tässä maassa syntyneiden pitäisi osallistua normaaleille suomen (ruotsin) kielen tunneille (ehkä poikkeustilanteissa tukipoetusjärjestelyin) eikä tälläisen koululaisen saatua peruskoulun hyväksyttävästi loppuun pitäisi olla kysymystä siitä, osaako hän opetuskieltä riittävästi pärjätäkseen ammattikoulussa. Näinhän sen pitäisi olla.

[L. Brander]

Joku tässä mättää! Syntynyt Suomessa 1990-luvulla, eikä osaa suomea läpäistäkseen amiksen kielikokeen?
Voihan se tietenkin olla niin, etten ymmärrä kirjoituksen sanomaa oikein.

Menestyminen kokeessa ei saa vaikuttaa arvosteluun. Koska eriarvoisuus.

Kaikille on saatava samat lähtökohdat. Suomessa syntyneeltä ei pitäisi edellyttää sitä kielitaitoa, jota Suomessa syntyneiltä edellytetään. Koska samat lähtökohdat.

Syntynyt Suomessa ja on mamu? Eli silloinhan pitäisi olla jossain muualla... Eli maastamuuttaja. Ei ummarra...

Hyviä heittoja.

Teksti on typerryttävää logiikan murhaa. Lukevatko ihmiset näitä typeryyksiä typeristä lehdistä? Luulisi pahimmankin mokuttajan kääntyvän nuivaksi tämän kaltaisen idiotismin edessä.

LB

[justiina1]

Mielipidekirjoitus oli hiukan sekava, mutta jos on peruskoulun päästötodistus, niin ei kai silloin mitään erillisiä kielikokeita tarvita? Oli äidinkieli sitten mikä tahansa.  Päästötodistustahan ei saa, jos suomen kielestä on esim. nelonen, niin kuin kävi eräälle mäkihyppääjälle aikoinaan.

Jos on niin, että päästötodistuksesta huolimatta järjestetään erityisiä kielikokeita, niin älytöntä rahan ja energian haaskaustahan se on.

Jos taas päästötodistusta ei ole, niin silloin pitää ilman muuta järjestää kielikoe, että tiedetään, pärjääkö henkilö opiskeluissa.

[jolina]

Tämä on taas sitä, että joka paikasta halutaa nyppiä rusinat, eli halutaan olla suomalaisia (esim. saamalla helposti kansalaisuus) mutta samalla halutaan olla mamuja jos siitä on enemmän etua jossain (helpommin ammikseen).

Se on joko tai, eikä mitään siltä väliltä. Jos on on syntynyt Suomessa, kohdellaan kuten kantaväestöä. Ei aina niin kivaa.

[RP]

Mielipidekirjoitus oli hiukan sekava, mutta jos on peruskoulun päästötodistus, niin ei kai silloin mitään erillisiä kielikokeita tarvita? Oli äidinkieli sitten mikä tahansa. 

Ilmeisesti kielikoeita järjestetään (http://www.infopankki.fi/fi-FI/koulutus_turku/ ja http://www.edu.fi/ammattikoulutus/maahanmuuttajien_koulutus/kielitaidon_testaus). Niiden sitominen (kuten linkkien sisältö antaa ymmärtää) väestörekisteriin ilmoitettuun äidinkiellen on erityisen hölmöä, koska väestörekisterissä lukee äidinkielen osalta ihan se mitä sinne on ilmoitettu, osasi kyseistä kieltä tai ei.

Tavoitteena pitäisi olla, että kaikki maahanmuuttajat ohjataan normaalin suomen (ruotsin) kielen opetuksen pariin mahdollisimman nopeasti, ja päästötodistuksessa oleva hyväksytty numero "äidinkielestä" (ei S2 tai muu vastaava) tarkoittaa kyseisen kielen hyväksyttävää osaamista. Ne tuoreet tulokkaat, joilla on vain S2-numero kuuluukin ohjata kielikokeeseen (tai heistä se osuus, joka ei ole saavuttanut riittävän hyvää arvosanaa).

[KTM]

Se on joko tai, eikä mitään siltä väliltä. Jos on on syntynyt Suomessa, kohdellaan kuten kantaväestöä. Ei aina niin kivaa.

Suomessa syntyneiltä tavataan vielä vaatia molempien, suomen ja ruotsin, suorittamista. Tässä puhutaan vain suomesta, mutta kai ne ruotsinkin joutuvat käymään.

Lähinnä tämä kirjoitus vahvistaa sen näkemyksen että koululaitoksessa ei tulisi lainkaan opettaa ns. omakieliä, vaan ainoastaan suomea, ruotsia ja normaaleja vieraita kieliä. Maahanmuuttajien kotikielten opettaminen kun näköjään vain haittaa suomen kielen oppimista.

Vaimo oppi suomen kielen 2,5 vuodessa niin hyvin että pääsi suomenkieliselle linjalle suomenkielisistä pääsykokeista, eikä ollut myöskään mitään vaikeuksia seurata suomenkielistä opetusta. Kai se on motivaatiosta kiinni.

[pupmuli]

Kuulostaa aika typerältä systeemiltä, jos peruskoulun alusta loppuun asti suorittaminen ei riitä todistamaan, että henkilö osaa suomea. Ehkä kirjoituksen vastineesta saadaan lisätietoa lähipäivinä.

[normi]

eli mamujen lapset päästetään peruskoulun läpi ilman että oppivat edes suomea... niinpä, numerot annetaan lahjaksi, koska se on helpompaa kuin jättää luokalle ja leimautua rasistiksi ja joutua hankaluuksiin kyseisen tenavan suvun kanssa.

[normi]

kuinkahan ne suomea osaamattomat osaavat sitten hoitaa työnsä vaikka asentajan tms. paperit tarjottaisiinkin kouraan? Pitääkö asiakkaiden opetella jatkossa arabiaa, somaliaa, parsia jne?

[L. Brander]

kuinkahan ne suomea osaamattomat osaavat sitten hoitaa työnsä vaikka asentajan tms. paperit tarjottaisiinkin kouraan? Pitääkö asiakkaiden opetella jatkossa arabiaa, somaliaa, parsia jne?

Ei mutta meidän kannattaa. Kun asentajat valmistuvat kortistoon 7 500 egen kuukausipalkalla, on meidän hyvä osata palvella heitä heidän omalla kielellään. Kannattaa ainakin opetella Bic Mac ja pieni kokis, tässä pesty ja silitetty paitanne, kuinka voin palvella teitä arvon herra... Näillä pääsee alkuun. Nyt on tärkeää, ettei loukata "vieraitamme", jotka ovat syntyneet maassamme heidän maassaan Suomessa 90-luvulla ja meitä rikastuttaakseen päättäneet opetella vain muita kieliä. Ihmeen perunanenäistä junttikansaa täällä hommassa!

LB

[normi]

Anteeksi, tietenkin se menee noin. Jospa he perustaisivat orjaplantaaseja, joihin voisi ilmoittautua orjaksi ja al massa huolehtisi sitten meistä.

[Roope]

Ammatilliseen peruskoulutukseen haun yhteydessä koulutuksen järjestäjä voi järjestää kielikokeen niille hakijoille, joiden äidinkieli on muu kuin opetuskieli. Kielikoe voi olla kirjallinen testi ja/tai haastattelu.

[kiukiu]

Suomessa on tuhansia maahanmuuttajanuoria, jotka ovat syntyneet Suomessa 1990-luvulla. Heillä ei ole muuta kotimaata kuin Suomi, koska he ovat syntyneet, kasvaneet ja varttuneet täällä, eikä heillä ole minkäänlaista muuta kuvaa siitä maahanmuutosta, johon ministeriö on heidät niputtanut.

Ministeriö on rikkonut sitä luottamusta ja identiteettiä, jota nuori on rakentanut koko elämänsä ajan. Hän oli juuri pääsemässä siihen tulokseen, että hän on tasavertainen kantaväestön luokkatoverinsa kanssa ja että he ovat samassa veneessä samoilla lähtökohdilla. Ministeriön ansiosta tuo nuorisoryhmä pysyy erilaisena pienenä ryhmänä, joka ei kuulu minnekään.

Tässähän on käymässä juuri niin kuin Angela Merkel esitti puheessaan Saksassa käyneen.
Osalla toisen (ja kolmannen) polven mamuista ei näköjään kerta kaikkiaan ole halua, kykyä tai "hujumenttia" opetella synnyinmaansa kieltä.
Ja mitä peruskoulun päättötodistukseen tulee, niissä aivan varmasti katsotaan sormien läpi niin niitä kehnoimpia suomalaisia, kuin mamujakin. Niistä pyritään vain pääsemään eroon, enen kuin oppivelvollisuus loppuu.
Vaikka tämä heikompi aines pääsisikin ammattikouluun, näyttää siltä, että iso osa tästä porukasta jättää sen joka tapauksessa kesken.
Mitä sitten tulee tähän Mustafe Hagin kirjoitukseen, en kyllä sen viestin selkeydestä hurraata huutaisi.
Olisipa mielenkiintoista tietää Mustafen oma koulutustaso.

[Bellerofon]

Otetaankohan ammattikoulussa kielikokeeseen myös "mukautettuna" äidinkielen läpäisseet henkilöt. Nykyään heikosti menestyvät oppilaat siirretään mukautettuun opetukseen, jossa rima läpäisyyn on todella alhaalla.

[Kimble]

En tiedä miksei ammattioppilaitoksilla ole käytössään listaa oppilaista, jotka ovat opiskelleet peruskoulussa suomea äidinkielenään. Virossa syntynyt ystäväni opiskeli peruskoulun suomeksi ja luki äidinkielenä suomea. Kauppaoppilaitoksen hyväksymismenettelyssä joutui silti käymään kielikokeessa, koska väestörekisterissä oli äidinkielenä viro. Ei hän silti tätä syrjintänä pitänyt, naureskeli vaan, että kerrankin helppo koe.

[Oho]

Miten toi menettely on syrjivä? Ehkä se joissain, useissakin tapauksissa on tarpeeton mutta ei missään tapauksessa syrjivä kohdelleessaan kaikkia joiden äidinkieli ei ole ensisijainen opetuskieli tasvertaisesti. Toi on reilu halki poikki ja pinoon menettely. Kaikenlainen harkinnanvaraisuus on perseestä, koska juuri harkinnavraisuuden varassa on mielivallan harjoittamisen oikeus.

Toki joku voi ilmoittaa suomen äidinkielekseen sitä juuri osaamatta mutta moisen kustannus on mlekoinen, koska se vienee oikeuden tulkin palveluihin. Sillä suomella on sitten tultava toimeen kun se kerran on äidinkieli.

[Sanglier]

Oho: no siinäpä se. Käytäntö ei ole eriarvoistava koska se koskee kaikkia ei-suomenkielisiä.

Tällä(kin) valitusvirrellä voi pyyhkiä virtuaalisen hanurinsa, tai printata ja lähettää Huusi ry:lle kehitysapuna.

[SK]

No jo nyt on taas, no jätän sanomatta. _{Laitan foliohatun päähän ja luulen, että tämä on sarkastinen koepallo, uhkaavanoloisen kirjoituskilpailun mestarikirjoitus tai sitten jotain muuta X-files kamaa.}

Opetushallitus ja opetusministeri tekivät viime keväänä päätöksen, joka koskee niitä maahanmuuttajanuoria, jotka valmistuvat peruskoulusta ja siirtyvät ammattikouluun. Ilman hyväksytysti suoritettua suomen kielen koetta he eivät voi jatkaa opiskeluaan.

Peruskoulusta. Jos kielitaito on riittänyt peruskoulun läpäisemiseen suomeksi, niin miksei se riitä opiskeluun ammattikoulussa? Onko heidät a) päästetty suomeksi tapahtuvasta peruskoulutuksesta läpi vaikka eivät osaa suomea, vai b) ovatko he käyneet peruskoulun jollakin muulla kielellä? Jos a) niin miksi tällaista vaatimustasottomuutta ylläpidetään, jos b) niin järjestetään jokaiselle ammattikoulutus haluamallaan kielellä.

Suomen kieltä ei opita täydellisesti vain istumalla vuosi luokkaopetuksessa. Sen jälkeen odotetaan kielen täydellistä osaamista, jotta edes pääsee koulutukseen.

Jos he vain istuvat siellä, niin miksi heidät sitten päästetään läpi? Sitten kun osaamista vaaditaan, niin alkaa poru kun heidät on päästetty läpi.

Ministeriö on niputtanut kaikki maahanmuuttajanuoret yhteen katsomatta opiskelutaustaa ja synnyinmaata. Minusta on hupaisaa seurata, miten Opetushallituksen toimet kehittyvät.

Jos suomenruotsalaisen haluaa ammattikoulussa opiskella suomeksi, niin silloin hänen on osattava suomea. Eivätkä he ole mamuja. Minusta on hupaisaa seurata tällaisia aivopieruja.

Suomessa on tuhansia maahanmuuttajanuoria, jotka ovat syntyneet Suomessa 1990-luvulla. Heillä ei ole muuta kotimaata kuin Suomi, koska he ovat syntyneet, kasvaneet ja varttuneet täällä, eikä heillä ole minkäänlaista muuta kuvaa siitä maahanmuutosta, johon ministeriö on heidät niputtanut.

Lihavoiduista kohdista huolimatta he eivät silti osaa suomea? Minä olen syntynyt täällä, minulla ei ole muuta kotimaata, olen kasvanut lapsuuteni täällä, tosin olen kyllä "varttunut" myös ulkomailla. Jos opetusministeriö nyt niputtaisi minut maahanmuuttajaksi, niin läpäisisin kyllä amiksen kielikokeen.

Hän oli juuri pääsemässä siihen tulokseen, että hän on tasavertainen kantaväestön luokkatoverinsa kanssa ja että he ovat samassa veneessä samoilla lähtökohdilla.

Täällä ikänsä asuneet, kasvaneet, varttuneet ja joilla ei ole mitään tekemistä maahanmuuttajuuden kanssa, ovat juuri integroitumaisillaan. Sitten tulee fasistiministeriö testaa heidän kielellistä näyttöä, murskaa totaalisesti kaiken. Minäkin murtuisin täysin, jos joutuisin kielikokeeseen.

Toinen asia, jota ministeriö ei ole ottanut huomioon, on se, että tällä linjauksella ministeriö on sitä mieltä, että Suomen peruskouluissa on tosi huonoa suomen kielen opetusta. Niin on heitetty hukkaan monen suomen kielen opettajan työ, joka pyrki tasavertaiseen kielenopetukseen ja tasavertaiseen ymmärrykseen. Niin on loukattu monia rehtoreita ilmaisemalla, ettei heihin luoteta.

Täysin samaa mieltä. Tällä linjauksella opetusministeriö on sitä mieltä, että mamut päästetään säälistä peruskoulusta läpi, vaikka eivät osaa suomea. On todellakin heitetty hukkaan niin monen opettajan työ, jos mamut päästetään rasismileiman vuoksi armosta läpi, vaatimatta tasavertaisuutta.

[...] meidän on saatava samat lähtökohdat kaikille. Myöhemmällä iällä tulleen nuoren on tarkoitus päästä helpommin ammattikouluun[...]

En käytä koskaan hymiöitä, mutta varmaan kaikki hommalaiset antavat minulle anteeksi, kun nyt kommentoin asiaa näin: 
No hattiwatti sentään, laitetaan nyt vielä toinenkin 
Nyt onkin sitten vuoden hymiökiintiö täysi!



Uskokaa tai älkää, niin tämä on niitä hetkiä, kun sydämestäni kaipaisin kmruuskaa paikalle. Vain hän pystyisi samanlaiseen roiskaisuun. Minun harmikseni ruuskan (ties kuinka mones) lomalento Banaanisaarilta laskeutuu Hommalandiaan vasta vähän ennen joulua.

Ja minua hävettää Hesarin puolesta, kun julkaisevat tällaista sontaa.

[VeePee]

Eiköhän kielikoe koske niitä oppilaita, joiden äidinkieleksi on merkitty jokin muu kuin suomi. Ei oppilaitos voi millään lähteä tarkistelemaan jokaisen hakijan kohdalla miten tämä on peruskoulun suomenopetuksessa menestynyt. Mistä oppilaitos edes voisi tietää, että onko hakija syntynyt suomessa vai muuttanut tänne vaikkapa 15-vuotiaana. Mitä väärää tuossa nyt sitten on?

[Sanglier]

Eiköhän kielikoe koske niitä oppilaita, joiden äidinkieleksi on merkitty jokin muu kuin suomi. Ei oppilaitos voi millään lähteä tarkistelemaan jokaisen hakijan kohdalla miten tämä on peruskoulun suomenopetuksessa menestynyt. Mistä oppilaitos edes voisi tietää, että onko hakija syntynyt suomessa vai muuttanut tänne vaikkapa 15-vuotiaana. Mitä väärää tuossa nyt sitten on?

No väärää on se että erilaisuutta ei saa havaita tai noteerata väärällä tavalla, eli asettamalla velvollisuuksia. Erilaisuus tulee havaita ja noteerata vain oikealla tavalla, eli antamalla erivapauksi.

Poliittisesti korrekti ratkaisu on tietysti että kaikkia ei-suomenkielisiä käsitellään yhtenäisenä joukkona, joka vapautetaan kaikista kielitaitovaatimuksista, riippumatta siitä ovatko syntyneet Suomessa vai saapuneet eilen kurpitsavaunuilla.

[P]

Joku tässä mättää! Syntynyt Suomessa 1990-luvulla, eikä osaa suomea läpäistäkseen amiksen kielikokeen?
Voihan se tietenkin olla niin, etten ymmärrä kirjoituksen sanomaa oikein.

Menestyminen kokeessa ei saa vaikuttaa arvosteluun. Koska eriarvoisuus.

Kaikille on saatava samat lähtökohdat. Suomessa syntyneeltä ei pitäisi edellyttää sitä kielitaitoa, jota Suomessa syntyneiltä edellytetään. Koska samat lähtökohdat.

Syntynyt Suomessa ja on mamu? Eli silloinhan pitäisi olla jossain muualla... Eli maastamuuttaja. Ei ummarra...

Hyviä heittoja.

Teksti on typerryttävää logiikan murhaa. Lukevatko ihmiset näitä typeryyksiä typeristä lehdistä? Luulisi pahimmankin mokuttajan kääntyvän nuivaksi tämän kaltaisen idiotismin edessä.

LB

Jep. Ja amiksessa vaadittavalle kohtuulliselle kielitaidolle on ihan turvallisuusperusteet. Oppilaan on kyettävä ymmärtämään ja lukemaan esim. laitteiden ja aineiden turvaohjeita.

Jos tosiaan ihan perustason suomi ei suju, en minä opettajana olisi kovin valmis ottamaan ihmistä käsittelemään vaarallisia koneita tai materiaaleja, kun ei ole hajua ymmärtääkö oppilas turvaohjeet? Siinä on opettaja pahassa kusessa, jos jotain sattuu.

Ja miten noin huonon kielitaidon omaava kykenee hoitamaan työtehtäviä itsenäisesti?

Ei tässä ole mikään tasa-arvo-ongelma. Tai tasa-arvo ongelma varsinaisesti on , jos henkilöä, jolla ei ole kykyä opiskeluun koulun vaatimalla tasolla otetaan sisään pelkästään syntyperänsä perusteella.

Eli kielitaito ensin kuntoon, sitten vasta vaatimaan. Tai sitten pitäisi luoda jokin sopeutettu opetusmalli, jossa amiskan rinnalla oppilas sitoutuisi käymään suomenkielen teho-opetuksessa. Mutta tähänkin tarvitaan se koe, jotta saadaan oppilaan lähtötaso ja kielenoppimistarpeet määritettyä.

eli, jos koe läpi, niin kurssille ihan kuin muutkin. Jos ei, niin mahdollisuus sitoutua opiskelemaan suomea sivulla kunnes kokeen vaatimukset täyttyvä > eli ei ennen papereita käteen.

[antero]

Luulin jo ett kyseessä on taas kirjoituskilpailun satoa, mut kyl se näköjään ihan aito on:
http://www.vaalikone.fi/kunta2008/naytaehdokas/Mustafe+Hagi%20Farah/4/3132

[L. Brander]

Luulin jo ett kyseessä on taas kirjoituskilpailun satoa, mut kyl se näköjään ihan aito on:
http://www.vaalikone.fi/kunta2008/naytaehdokas/Mustafe+Hagi%20Farah/4/3132

Vantaalaiset päästivät todellisen kultakimpaleen käsistään...

[RP]

Eiköhän kielikoe koske niitä oppilaita, joiden äidinkieleksi on merkitty jokin muu kuin suomi. Ei oppilaitos voi millään lähteä tarkistelemaan jokaisen hakijan kohdalla miten tämä on peruskoulun suomenopetuksessa menestynyt. Mistä oppilaitos edes voisi tietää, että onko hakija syntynyt suomessa vai muuttanut tänne vaikkapa 15-vuotiaana. Mitä väärää tuossa nyt sitten on?

Ensinnäkään merkity äidinkieli ei todista kielitaitoa suuntaan eikä toiseen. (Voit käydä vaihtamassa äidinkielesi ruotsiksi tai swahiliksi, jos huvittaa).

Toiseksi, on se kumma jos oppilaitoksille ei jo nykyään siirry valintaa varten tiedot oppilaiden koulumenestyksestä.

Voi olla, että järjestelmä on niin rikki, että kielikoe on pakollinen, mutta tilanteenhan pitäisi olla tietysti niin, että jos todistukseensa on saanut hyväksyttävän äidinkielinumeron, niin on kykenevä tuolla kielellä jatkamaan opiskeluja.

Jos on syntynyt Suomessa tai ainakin asunut pitempään, niin tämän pitäisi olla opiskelijan tilanne. Jos jollakin täällä syntyneellä (ei-ruotsinkielisesllä) on todistuksessa suomi jonain muuna kuin äidinkielenä, niin opetusministeri pitäisi viedä tiiliseinän eteen (suositeltava ammuslaatu: ylikypsät tomaatit)

Äskettäin maahanmuuttaneiden osalla jokin S2 voi olla päästötodistuksessakin, ja näissä tapauksissa kielikoe on perusteltu. Syntyperäisellä tasolla suomea puhuvan sellaiseen kutsuminen on ajan tuhlausta oli hänen "äidinkielensä" rekisterin mukaan mitä hyvänsä, ja sinne kutsumatta jättäminen sellaisen suomea muka äidinkielenään puhuvan osalta, jonka päästötodistus kertoo muuta on myöskin väärin.

[Meriö]

Luulin jo ett kyseessä on taas kirjoituskilpailun satoa, mut kyl se näköjään ihan aito on:
http://www.vaalikone.fi/kunta2008/naytaehdokas/Mustafe+Hagi%20Farah/4/3132

Katsokaapa muuten vaalikonevastaukset 17 ja 18 sekä erityisesti 19:

Kysymys 19: Vantaa rakentaa taloudellista yhteistyötä kiinalaisten kaupunkien ja yritysten kanssa. Miten suhtaudutte tähän?   
   
a) Vantaan ei tule tehdä lainkaan yhteistyötä ihmisoikeuksia loukkaavan maan viranomaisten tai yritysten kanssa.

b) Yhteistyötä tulee tehdä, mutta talouden lisäksi on otettava esille myös ihmisoikeuskysymyksiä.

c) Yhteistyötä tulee jatkaa, sillä muiden maiden ihmisoikeuksien ajaminen ei ole Vantaan asia.

Ehdokas 128 vastaa C