2009-03-24 HS/Mielipide: Perusteettomia tulkintoja maahanmuuttomielipiteistä

[Saippuakupla]

Perusteettomia tulkintoja maahanmuuttomielipiteistä

"Mielipiteet maahanmuutosta koventuneet nopeasti" otsikoi Helsingin Sanomat pääuutisensa 17. 3. Uutisteksti kertoi suomalaisten suhtautuvan entistä kielteisemmin maahanmuuttajien määrän lisäämiseen.

Suomen Gallupin kyselyssä tiedusteltiin: "Pitäisikö Suomeen ottaa lisää maahanmuuttajia?". Maaliskuussa 2009 kielteisen vastauksen antoi 44 prosenttia. Luku on viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin syyskuussa 2007 ja kahdeksan prosenttiyksikköä korkeampi kuin saman vuoden tammikuussa. Muutos ei siis ole erityisen nopea eikä suuri varsinkaan, kun ottaa huomioon kolmen prosenttiyksikön virhemarginaalin kussakin vertailtavassa tutkimuksessa.

Puhe kovenevista, jyrkkenevistä tai kiristyvistä asenteista on virhetulkinta tai ainakin epätarkkaa kielenkäyttöä. Siinä sekoittuvat kaksi ulottuvuutta: asenteiden yleisyys yhteiskunnassa ja niiden voimakkuus.

Esitetty kysymys ei lainkaan mittaa asenteiden voimakkuutta. Yksilötasolla muutos maahanmuuton lisäämisen kannattamisesta sen vastustamiseen on varsin pieni asenteellinen liikahdus monille kannastaan epävarmoille. Yhteiskunnan mitassa vastustuksen kasvu viidellä tai kahdeksalla prosenttiyksiköllä ei oikeuta yleistämään muutosta muihin suomalaisiin, joita on yli 90 prosenttia.

Haastattelukysymyksen sanamuoto aiheuttaa tuloksiin ja niiden tulkintaan epävarmuutta. Tulosten tulkinnan kannalta keskeinen ongelma on siinä, että ryhmä "maahanmuuttajat" koostuu monenlaisista ihmisistä, joihin asennoidutaan aivan eri perustein. Esimerkki tästä saatiin Presidenttifoorumin keskusteluissa, joissa presidentti Martti Ahtisaari puolsi työperäistä maahanmuuttoa ja tasavallan presidentti Tarja Halonen humanitaarista maahanmuuttopolitiikkaa.

Epäilemättä monille kyselyyn osallistuneille on ollut vaikeaa päättää, mistä näkökulmasta vastata kysymykseen. Osalle kysymys koskee moraalista tai muuta velvoitetta ottaa vastaan enemmän suojelun tarpeessa olevia. Toisten näkökulmasta kysymys on siitä, pitäisikö Suomen ottaa maahanmuuttajia paikkaamaan työvoimapulaa.

Jälkimmäinen ajatus hallitsi julkista keskustelua noususuhdanteen vallitessa vuonna 2007. Tuolloin myös monet kansalaiset hyväksyivät työperäisen maahanmuuton välttämättömyytenä ja vastasivat kyselyyn sen mukaisesti.

Nyt tilanne on tyystin toinen, kun lama on tuonut lomautukset, irtisanomiset ja työttömyyden kasvun. Tässä tilanteessa monet eivät enää näe tarvetta ulkomaisen työvoiman lisäämiselle.

Ulkomaisen työvoiman tarpeen romahtaminen riittää selittämään valtaosan HS-gallupin kertomasta pienehköstä mielipiteiden muutoksesta. Eikä siinä useinkaan ole kysymys asenteiden kovenemisesta, kärjistymisestä tai jyrkkenemisestä vaan yksinkertaisesta havainnosta, että tilanne on oleellisesti muuttunut.

PERTTI SUHONEN
emeritusprofessori
Tampere

http://www.hs.fi/digilehti/mielipide/artikkeli/Perusteettomia+tulkintoja+maahanmuuttomielipiteist%C3%A4/1135244551724

[Ernst]

Mukava lukea tiedemiehen asiallista kirjoitusta eikä mokupropagandaa.

Tosin olen eri mieltä hänen loppupäätelmästään.

[Saippuakupla]

Ulkomaisen työvoiman tarpeen romahtaminen riittää selittämään valtaosan HS-gallupin kertomasta pienehköstä mielipiteiden muutoksesta. Eikä siinä useinkaan ole kysymys asenteiden kovenemisesta, kärjistymisestä tai jyrkkenemisestä vaan yksinkertaisesta havainnosta, että tilanne on oleellisesti muuttunut.

Loppupäätelmä on tehty ihan yhtä heppoisin perustein kuin lehtijuttujen tiukat väittämät kovenevista, jyrkkenevistä ja kiristyvistä asenteista.

[Alkuasukas]

Eikä siinä useinkaan ole kysymys asenteiden kovenemisesta, kärjistymisestä tai jyrkkenemisestä vaan yksinkertaisesta havainnosta, että tilanne on oleellisesti muuttunut.

Loppupäätelmä on tehty ihan yhtä heppoisin perustein kuin lehtijuttujen tiukat väittämät kovenevista, jyrkkenevistä ja kiristyvistä asenteista.

No jaa, minusta ihan validi päätelmä tuolla useinkaan klausuulilla.