2010-12-06 US:Suomalainen ilmiö ärsyttää: ”Vain he ovat mamuja”

[B52]

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/107242-suomalainen-ilmio-arsyttaa-"vain-he-ovat-mamuja"

Finlandia-ehdokas, slovakialainen Alexandra Salmela ihmettelee Uuden Suomen itsenäisyyspäivän haastattelussa suomalaista kielikeskustelua ja paikallisuuden ihannointia. Salmelaa ärsyttää Suomessa se, että maahanmuuttajaan suhtaudutaan sen mukaan, onko tämä kotoisin G8-maasta vai ei. Vain toisesta käytetään nimitystä "mamu".

Salmela kirjoitti oman toimensa ohessa kirjan, joka aiheutti suomalaisen kulttuuriskandaalin. "27 Eli kuolema tekee taiteilijan" valittiin tavoittelemaan Kirjasäätiön Finlandia-palkintoa, vaikka se ei olisi saanut olla ehdolla: Finlandia-palkinto saatettiin antaa vain suomalaiselle kirjailijalle.

Säätiön hallitus piti hätäkokouksen ja muutti sääntöjä jälkikäteen. Salmelan esikoisromaani kelpuutettiin kisaan, mutta ei lopulta voittajaksi.

Uusi Suomi tapasi itsenäisyyspäivän alla Tampereella ulkomaalaisen, joka muutti Suomen kulttuurin säännöt – vaikkakin yllättäen ja sitä itse pyytämättä.

- Tämä on pieni kansa ja pieni kieli. Te annatte paljon anteeksi, kommentoi Salmela kohua.

Ehdokkuuden julistamisen jälkeen Alexandra Salmela kävi tunneskaalan ääripäät läpi. Ensin ilo, sitten hämmennys ja lopulta huojennus.

Ennen kuin Helsingin Sanomat huomasi Salmelan olevan Slovakian kansalainen, juuri kukaan ei edes tiennyt hänen olevan ulkomaalainen. Ainakaan se ei kiinnostanut ketään. Yhtäkkiä oli erikoisen hienoa, että pohjoiseen muuttaa ulkomaalainen, joka kirjoittaa vuoden vähintäänkin kuudenneksi parhaan suomenkielisen kaunokirjan.

Ruotsi vai venäjä?

Salmela opiskeli suomea yliopistossa Tsekissä ja käyttää sitä nyt arkikielenään kotona Tampereella. Hän oli Tsekkoslovakian hajotessa 12-vuotias, eikä ehtinyt opiskelemaan peruskoulussa pakollista tsekin kieltä. 1990-luvulla Tsekissä kirjat olivat kuitenkin halvempia ja maan televisio-ohjelmat parempia; slovakialaiset oppivat tsekin kuin varkain.

Suomalaisille kielikysymys on aiemmin ollut isänmaallisuutta. Sortovuosista 1900-luvun alussa kerrotaan legendaa, jossa isänmaallisimmaksi arvostettiin sitä, joka opiskeli silloin pakollista venäjää ja sai kouluarvosanan 5 – pääsi läpi, muttei oppinut.

Nyt sama toistuu ruotsin kanssa. On jollain kummallisella tavalla isänmaallista olla osaamatta ruotsia, tai ainakin vaatia vaihtoehdoksi aiemmin parjattua venäjää.

Suomalaiseen kielikeskusteluun Salmela ei juuri näe syytä. Ratkaisu on hänelle helppo.

- Mitä Joensuussa tekee erittäin huonolla ruotsin kielen taidolla? Kieliasiassa pitäisi mennä alueen mukaan. Pitäisi opiskella Venäjää, jos sitä tarvitsee ja voi käyttää.

Paikallispatriotismi

Kielikysymys voikin liittyä suomalaiseen paikallispatriotismiin, josta Salmela puhuu pitkään ja ihmetellen. Hän kertoo, ettei ole missään muualla törmännyt yhtä vahvaan paikallisuuden ihannointiin kuin Suomessa.

"Euroopasta tulevista tuskin kukaan sanoo, että se on mamu"
- Miksi aina tutustuttaessa pitää mainita, missä asuu ja mistä on kotoisin?

Salmela ihmettelee, kuinka mihinkään vaikuttaa se, että häntä haastattelee "hyvinkääläistaustainen toimittaja, joka asuu Tampereella". Jostain syystä toimittajan kotipaikkakunta on tullut esiin keskustelun aikana, kysymättäkin.

- On meilläkin naapurikaupunkeja, joista toisella on linna ja toisella ei. Asukkaat ovat sitten ärtyisiä, kun joku sekoittaa, missä se linna on, Salmela vertaa, muttei päästä suomalaisia näin helpolla.

Hänen mielestään Suomessa pyritään vahvaan patriotismiin, jota Slovakiassa pidettäisiin epäterveenä nationalismina.

- Slovakiassa kiitospaitoja ja leijonariipuksia käyttäisivät vain skinit ja uusnatsit. Täällä pohjoisessa on helppo uhota puolustavansa omaa ilmatilaa, Salmela sanoo.

Ero Slovakiaan on se, että itäinen Keski-Eurooppa on täynnä naapurikansoja, joiden kanssa vain on tultava toimeen. Se on opettanut slovakit reagoimaan naapureihinsa varovaisesti, melkein päinvastaisella tavalla kuin suomalaiset:

- Olemme tottuneet, siihen, että olemme kurjaa kansaa, Salmela kuvailee slovakialaista mielentilaa.

Suomalaisuus

Ero slovakkien ja suomalaisten välillä on siinä "ärsyttävässä" seikassa, että suomalaiselle on aina tärkeintä asioiden sujuvuus:

- Luin juuri paikallislehdestä, kun yksi valitti ettei käy enää Tampereella Kauppahallissa. Siellä ihmiset seisovat keskellä käytävää, kun minä haluan tehdä ostoksia ja hoitaa asioitani.

Kaukana oleminen tuottaa suomalaiseen mieleen kuitenkin omituisen vivahteen. Suomen kansa ottaa omakseen helposti muualta tulleen. Salmelan mukaan tämä piirre on pienille kansoille yhteinen.

- Iloitsemme, kun joku näkee sen vaivan, että opiskelee suomen kielen.

Esimerkkejä on useita. Keith Armstrong, Neil Hardwick, Roman Schatz, Curt Lindström – ja Alexandra Salmela, joka kirjoitti "ihan hyvän" kirjan, ja nimettiin heti Finlandia-ehdokkaaksi.

Maahanmuutto

Suhtautuminen muualta tuleviin tuntuu Salmelasta toisinaan ärsyttävältä. On selvästi erilaisia maahanmuuttajia, niitä jotka hyväksytään ja niitä joita ei. Salmelan ajattelusta heijastuu, että kyse on enemmän vierauden pelosta kuin siitä, kuka on syntynyt missäkin.

- Euroopasta tulevista tuskin kukaan sanoo, että se on mamu. Ollaan vaan niin hiton onnellisia, että se on täällä. Jos on muualta kuin G8-maista, se on sitten negatiivista.

Salmela kertoo, ettei ole kovin kiinnostunut maahanmuuttokeskustelusta, vaikka joutuu siihenkin osallistumaan. Hän asemoi itsensä Suomessa asuvaksi slovakialaiseksi. Se ei ole sama kuin maahanmuuttaja.

- Pakolainen ja maahanmuuttaja on joutunut samaan säkkiin, Salmela kuittaa.

Hänen oma käsityksensä maahanmuuttajasta onkin yllättävä:

- Maahanmuuttaja on sellainen, joka on myynyt kaiken omaisuutensa ja muuttanut Amerikkaan.

Jos katsoo vuonna 2010 Salmelan ajatusten valossa suomalaisia ja suomalaista kansaa, Suomen maahanmuuttokriittinen asenneilmapiiri ei kuitenkaan ole kovin yllättävä, sillä koko Eurooppa on menossa oikealle. On mennyt jo kymmenkunta vuotta. Se tarkoittaa konservatiivisten arvojen vahvistumista.

- Kaivataan uusia naamoja valtaan, mikä ei ole pitkäjänteistä. On huolestuttavaa, kun äänestetään vastaan eikä jonkin puolesta. Se on slovakialaisestakin politiikasta tuttu ilmiö, Salmela lopettaa.

[Alkuasukas]

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/107242-suomalainen-ilmio-arsyttaa-"vain-he-ovat-mamuja"

On huolestuttavaa, kun äänestetään vastaan eikä jonkin puolesta. Se on slovakialaisestakin politiikasta tuttu ilmiö, Salmela lopettaa.

Minä ainakin äänestän Suomen tulevaisuuden puolesta, lasteni puolesta, vaimoni puoesta, isäni, äitini ja isovanhempieni puolesta. Äänestän kestävän kehityksen ja turvallisen asuinmaan puolesta. Äänestän Suomalaisen kulttuurin, kielen ja historian puolesta.

[MaisteriT]

"Euroopasta tulevista tuskin kukaan sanoo, että se on mamu"
- Miksi aina tutustuttaessa pitää mainita, missä asuu ja mistä on kotoisin?

Niin, se nyt kuuluu Suomessa tapoihin. "Mistäs sitä ollaan kotoisin" tai "kenenkäs poikia sitä ollaan" kysyttiin ennen (vielä ainakin n. 1985) maaseudulla. Mieluummin näin kuin siten että lokeroidaan kysymättä, esimerkiksi minut, maaseudulta kotoisin olevana luokiteltiin Pohjois-Karjalassa /kaupunkilaiseksi/, mikä oli minusta hyvin huvittavaa. Olinhan tietysti ehtinyt asua kaupungissa opiskelijana pari vuotta. Tosi "kaupunkilainen".

Ihmisillä ei pitäisi olla häpeämistä siinä, että mistä he ovat kotoisin. Haluttomuus kertoa voi liittyä häpeään, ja se on kyllä ihmisen oma häpeä. Mitään noloa esimerkiksi slovakkitaustassa ei ole, joskin ihmisten tietämys slovakiasta on aika vähäistä.

Olen kyllä ymmärtänyt, että monet maahanmuuttajat ymmärtävän kysymyksen "mistä olet kotoisin" väitteenä "et kuulu tänne, joten mene pois". Tämä on niin väärin, niin väärin. Kotoisin-kysymykseen vastataan paitsi mistä on kotoisin, kuinka kauan on asunut nykyisessä asemapaikassaan. Se auttaa kysyjää ymmärtämään, missä vaiheessa tulijan kotoutuminen pashanvalmistukseen ja sultsinoiden leipomiseen saattaisi olla. Auttaa ikään kuin virittäytymään. Toisinaan kysymys on pelkkää uteliaisuutta johon liittyy toive saada oppia jotain uutta, vaikka sitten Slovakiasta.

Ihmiset voivat olla ilkeitä ja tyhmiä, mutta se on sitten ihan oma asiansa.

Hitusen huvittava kirjoitus, josta voisi sanoa paljonkin, mutta tyydyin nyt kommentoimaan vain yhtä toistuvaa seikkaa.

[Cicero]

Hänen mielestään Suomessa pyritään vahvaan patriotismiin, jota Slovakiassa pidettäisiin epäterveenä nationalismina.

Vai etta patriotismi on vaarin. Minusta kunnioitus ja uskollisuus omaa valtiota kohtaan on kovin hyva asia, vaikka kuinka joku pitaisi sita "epäterveenä nationalismina".

Milla oikeudella han kehtaa kritisoida meita patriotismista? Jos han maarittelee itsensa edelleen slovakian kansalaiseksi asia ei kuulu hanelle.

[MaisteriT]

Slovakkien oma historia toisia kansanryhmiä kohtaan ei kyllä ole mikään ylpeilyn aihe. Lisäksi näiden kiitospaitojen aiheen vuoksi meillä on tosiaan erilainen historia kuin Slovakialla. Täällä puolustettiin omaa ilmatilaa, mutta ei kuitenkaan ryhdytty natsien tahdottomiksi nukeiksi ja kansanmurhan partnereiksi kuten slovakit tekivät.

Mitä sodan aikana tapahtuikin se ei ole Alexandra Salmelan syytä. Hän ei ole ylpeä II maailmansodan aikaisista tapahtumista, eikä siksi oikein ymmärrä miksi Suomessa voidaan olla.

Sanon näin ottamatta kantaa, miten järkevää meidän olla ylpeitä muiden tekemisistä.

[Sanglier]

Se että osaa monia kieliä ei tarkoita että ymmärtäisi historiaa. Edes oman maansa, saati uuden kotimaansa.

Mulla on henkinen leijonariipus ja kiitospaita 24/7/365. Nämä ulkoiset, kaupasta ostettavat merkit merkitsevät kantajalleen tasan tarkkaan sitä mitä kantaja itse ajattelee. Kenenkään muun on ihan turha lukea niistä tai niihin mitään. Varsinkaan jonkun junantuoman.

[mitäs mitäs]

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/107242-suomalainen-ilmio-arsyttaa-"vain-he-ovat-mamuja"

Hänen mielestään Suomessa pyritään vahvaan patriotismiin, jota Slovakiassa pidettäisiin epäterveenä nationalismina.

- Slovakiassa kiitospaitoja ja leijonariipuksia käyttäisivät vain skinit ja uusnatsit. Täällä pohjoisessa on helppo uhota puolustavansa omaa ilmatilaa, Salmela sanoo.

Ollaanpas sitä nyt suvaitsemattomia kulttuurierojen edessä.

Itse en ole leijonapaitamiehiä, mutta jokunen työkaverini on. Ihan tavallisia ja mukavia miehiä, duunareita ja ammattiliiton jäseniä. Miksi Salmela päättää tulkita tämän suomalaisen tavan noin negatiivisesti, vaikka on ilmeistä, että leijonapaitamiehet eivät ole natseja. He vain "näyttävät slovakialaisin silmin" natseilta.

Mikä oikeus minulla on sanoa amerikkalaiselle, että täällä Suomessa tuollainen teidän lipun heiluttelunne olisi vähän epäilyttävää?

Salmela on luultavasti ihan asiallinen tyyppi, mutta ei ole ajatellut näitä asioita kauhean pitkälle. Olen hänen kanssaan tietenkin samaa mieltä siitä, että pakkoruotsi on hullun hommaa, mutta hän ei ilmeisesti ymmärrä sen historiallista taustaa. Hän siis puhuu ilman että ymmärtää mistä puhuu.

Sama juttu tässä:

- Kaivataan uusia naamoja valtaan, mikä ei ole pitkäjänteistä. On huolestuttavaa, kun äänestetään vastaan eikä jonkin puolesta. Se on slovakialaisestakin politiikasta tuttu ilmiö, Salmela lopettaa.

Onko siis "huolestuttavaa" äänestää turkistarhausta vastaan, toimia ilmastonmuutosta vastaan tai järjestää kulkue rasismia vastaan. Olla jotakin vastaan on aina sama asia kuin olla vastakkaisen puolesta.

[Eino P. Keravalta]

Salmelahan on aivan taantumuksellinen, eikö hänelle olla kerrottu, että nykyinen monikulttuuristamiskasvatus nimenomaan lähtee siitä, että tiedostetaan toisen ihmisen kulttuurillinen alkuperä, jotta sitä osattaisiin kunnioittaa ja omassa käytöksessään ottaa se huomioon jo pelkästään loukkaantumisten välttämiseksi?

Monikulttuurisuuskasvatushan päinvastoin edellyttää, että toinen huomioidaan kysymällä, "mistä tulet?" Miten me muutoin osaisimme sopeutua tulijoiden tavoille jos emme pysty hahmottamaan heidän kulttuurillista ja uskonnollista kontekstiaan? Miten me ilman tätä informaatiota pystyisimme kohtaamaan toiseuden? Miten me muuten osaamme hävetä toisten kansojen edessä, ellemme edes tiedä, miten upeasta kulttuurista toinen ihminen on?

Salmela hävetköön taantumuksellisuuttaan ja kunnioituksen puutetta, jota hän osoittaa mamuille!

[Sami Aario]

- Kaivataan uusia naamoja valtaan, mikä ei ole pitkäjänteistä. On huolestuttavaa, kun äänestetään vastaan eikä jonkin puolesta. Se on slovakialaisestakin politiikasta tuttu ilmiö, Salmela lopettaa.

Minä olen ollut huomaavinani, että nimenomaan vihreälle ja vasemmalle kallellaan olevat suvaitsevaiset määrittelevät itsensä "syrjinnän vastustajina". Se että he käytännössä puolustavat maahanmuuton haitallisia ilmiöitä ei näytä häiritsevän heitä.

[Arvoton]

Mut siis miks -tussa slovakialaiset usein jopa hurmoksessa halusi rikkaasta Tshekistä eroon parikyt vuotta sitten? He siis eivät olleet patrioottisia, separatisteja, kansallismielisiä?

Noi fiksut ulkomaalaiset kuten Romani Shatzi, Hetemain likka ja muut on niin itseään täynnä, että voivat jättää asioista puolet pois ja toisen puolen vääristää. Viddu, kun koko maailma on täynnä jaritervoja.

[Ystävä]

Slovakia on vain yksinkertaisesti niin paljon sivistyneempi, koulutetumpi ja kultivoituneempi paikka kuin agraarinen Suomi. Ei siellä mitään nurkkapatriotismia tai ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan esiinny, kuin ihan marginaalisissa natsiympyröissä.

[Phantasticum]

Jos Alexandra asuisi edelleen Slovakiassa ja Slovakiaan alkaisi ilmaantua turvapaikanhakijoita, jotka eivät saisi turvapaikkaa, mutta kylläkin oleskeluluvan ja diskorahaa, hän luultavasti ymmärtäisi suomalaista (kriittistä) maahanmuuttokeskustelua paremmin.

Tätä turvapaikkahaun kautta tapahtuvaa maahanmuuttoa kutsutaan humanitaariseksi maahanmuutoksi, jonka mielekkyyttä minä en parhaalla tahdollanikaan pysty käsittämään. Itse vastustan ainoastaan humanitaarista maahanmuuttoa. Ilman humanitaarista maahanmuuttoa aihepiiri ei luultavasti kiinnostaisi minua ollenkaan.

[Kelpo Hääppönen]

Ero Slovakiaan on se, että itäinen Keski-Eurooppa on täynnä naapurikansoja, joiden kanssa vain on tultava toimeen. Se on opettanut slovakit reagoimaan naapureihinsa varovaisesti, melkein päinvastaisella tavalla kuin suomalaiset:

- Olemme tottuneet, siihen, että olemme kurjaa kansaa, Salmela kuvailee slovakialaista mielentilaa.

Mitä tuossa oikein halutaan sanoa? Että ei mene slovakialaisilla hyvin? Vai että samaan tapaan suomalaistenkin tulisi ymmärtää olla hissukseen puhuessaan entisistä valloittajista ja tottua siihen, että ovat kurjaa kansaa?

[Aldaron]

Hänen mielestään Suomessa pyritään vahvaan patriotismiin, jota Slovakiassa pidettäisiin epäterveenä nationalismina.

- Slovakiassa kiitospaitoja ja leijonariipuksia käyttäisivät vain skinit ja uusnatsit. Täällä pohjoisessa on helppo uhota puolustavansa omaa ilmatilaa, Salmela sanoo.

Vetäköön *voimasana* päähänsä. Slovakkien oma historia toisia kansanryhmiä kohtaan ei kyllä ole mikään ylpeilyn aihe. Lisäksi näiden kiitospaitojen aiheen vuoksi meillä on tosiaan erilainen historia kuin Slovakialla. Täällä puolustettiin omaa ilmatilaa, mutta ei kuitenkaan ryhdytty natsien tahdottomiksi nukeiksi ja kansanmurhan partnereiksi kuten slovakit tekivät.

Alexandra S. asennoituu noin juuri siksi, että Slovakiassa nationalismi ja toisen maailmansodan muistelu liittyy aika voimakkaasti vuosien 1939-1945 muodollisesti täysin itsenäiseen Slovakian valtioon, joka tietenkin käytännössä oli yhtä paljon Saksan satelliitti kuin kylmän sodan aikainen Tshekkoslovakia oli Neuvostoliiton.

Poliittinen moniarvoisuus vuosien 1939-1945 Slovakiassa rajoittui tiettyihin linjaeroihin hallitsevan puolueen sisällä siitä, olisiko mallia otettava enemmän Saksasta vai Italiasta.

Näistä saa jonkinlaisen käsityksen tuon ajan Slovakian poliittisesta estetiikasta:
http://www.youtube.com/watch?v=M1soiC2hpYY&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=WJSGmP5RDXY&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=w-4vynEzaCQ&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=llqYM9BbFMk&feature=related (90-luvun versio edellisestä; taustalla filmimateriaalia slovakkijoukoista Itärintamalla)

[Vera]

Milla oikeudella han kehtaa kritisoida meita patriotismista? Jos han maarittelee itsensa edelleen slovakian kansalaiseksi asia ei kuulu hanelle.

Sillä oikeudella millä ihmiset saavat Suomessa muutenkin ilmaista omaa mielipidettään.

Mutta jos tarkoitat "miksi" niin varmaan sen takia että toimittaja kysyi. Miksi toimittaja haluaa haastatella ulkomaalaista kirjailijaa suomalaisesta patriotismista on taas ihan hyvä kysymys, mutta sen voi kysyä toimittajalta.

[Kelpo Hääppönen]

Hänen mielestään Suomessa pyritään vahvaan patriotismiin, jota Slovakiassa pidettäisiin epäterveenä nationalismina.

Slovakiassa osataan määritellä sopiva vahvuusaste patriotismille:

Unkarilaisvähemmistön ja slovakkienemmistön välit ovat kireät ja etenkin syksyn 2006 aikana kiristyneet entisestään. Unkarin puhumisesta matkapuhelimeen on voinut tulla pahoinpidellyksi, ja eräät ryhmät ovat toivotelleet unkarilaiset "takaisin Tonavan taa". Vastareaktio on kohdistunut etenkin kansallispuolueen johtajaan Ján Slotaan. ... Suurin vähemmistö ovat unkarilaiset (9,7%), jotka ovat keskittyneet maan etelä- ja itäosiin. Joissain kunnissa on unkarilainen enemmistö. 600 kaupungissa ja kylässä he muodostavat yli 20% väestöstä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Slovakia

[Simo Hankaniemi]

Vastaan toimittajan puolesta, koska hän tuskin vastaa. Toimittaja kysyi, koska halusi saada slovakin kertomaan, miten hirveää suomalaisten nationalismi ja natsismi on. Ulkomaalainenhan on tietysti asiantuntija tässä.

[mannym]

- Miksi aina tutustuttaessa pitää mainita, missä asuu ja mistä on kotoisin?

Mistä olet kotoisin? Vilpittömän utelias kysymys, jäänmurtaja. Tamperelaisen kysyessä Helsinkiläiseltä mistä tämä on kotoisin ja saadessaan vastauksen voi jatkaa keskustelua. Ei tarvitse aina keskustella säästä. Suomalaisilla yleisesti on jonkinlainen käsitys toispaikkakunnista.
Jolloin jokainen voi oppia enemmän Suomesta/maailmasta yleensä, jos siis vain halua löytyy.

[normi]

jaa-a, hänkin sis arvostelee suomea, suomalaisia ja suomalaisia tapoja, suomalaista mentaliteettiä. Oletettavasti mokuttaja. Miksi muuten ulkomaalaisilta toisaan pitää aina kysyä mielipidettä meistä, luulin sen ajan jo jääneen.

En kyllä vieläkään käsitä miksi slovakian kansalaisen pitäisi ylipäänsä olla ehdolla finlandiapalkinnon saajaksi.

Kun maiden kohtaloita miettii, niin suomalainen suhtautuminen on selvästikin vetänyt pidemmän korren.