Pitääkö kaiken olla ilmaista?

[do.ut.des]

En ymmärrä näitä vasemmistoaktiiveja, joiden mukaan varallisuutta ja hyvinvointia voidaan jakaa ehtymättömästi. Olisihan se mukavaa, että jokaisella lapsella tässä maailmassa olisi mahdollisuus kunnolliseen koulutukseen mutta minusta Suomi menee jälleen kerran epäitsekkyydessään aivan liian pitkälle. Halutaan olla maailman ongelmanratkaisija. Kunnianhimoa riittää, mutta minusta tämä on silkkaa tyhmyyttä ja hulluutta. Kaikki maksaa ja suomalaisten veronkantokyky on rajallinen, mutta tämä ei estä internationalisteja vaatimasta ties mitä suomalaiselta yhteiskunnalta.

Maailman auttamishalu on sellaisissa fääreissä, että sieltä kun horjahtaa niin huonosti käy. Hukuttautuako maailman ongelmiin vai pitäisikö yrittää pitää oma pää pinnalla? Maailma muuttuu hirvittävää vauhtia ja näillä nuorisoaktiiveilla näyttää vauhtisokeus iskeneen. Ymmärtääkseni moni tässä maassa asuva ilahtuisi siitä, että itsenäinen Suomi murentuisi haalimiinsa ongelmiin. Sopii vain toivoa, että suomalaisten itsesuojeluvaisto heräisi ennen kuin on liian myöhäistä.

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulun-yliopisto-kaavailee-maksuja-ulkomaalaisille-opiskelijoille/879861

[Simo Hankaniemi]

Ulkomaalaisille ilman muuta lukukausimaksut. Silloin samalla mitattaisiin se, että onko suomalainen korkeakoulutus oikeasti kilpailukykyistä kansainvälisessä vertailussa. Nyt maahan tulee opiskelijoita vain ilmaisuuden vuoksi.

Nykyistä reilumpi maksu ei taitaisi tehdä pahaa suomalaisillekaan. Ehkä moni silloin miettisi nykyistä tarkemmin, että mitä aikoo ryhtyä opiskelemaan ja miksi. Ilmaisen opiskelumahdollisuuden vuoksi moni työväenluokasta ja ryysyköyhälistöstä ponnistava menee yliopistoon vain todetakseen, että kulttuurinen pääoma ei riitä akateemiseen maailmaan. Opinnot jäävät monilta graduvaiheessa kesken ja tuloksena on melkein valmis akateeminen palveluammattilainen. Onhan se tietysti hienoa, että puotipuksu pystyy keskustelemaan ranskalaisista strukturalisteista, mutta liekö kuitenkaan hyvä juttu yhteiskunnan kokonaisedun kannalta.

[requiem]

Ensin olisi tietenkin hyvä todeta ettei mitään ilmaista ole olemassakaan.

Lastentarhat, peruskoulut, toisen asteen koulut tai korkeakoulut voivat olla käyttäjälleen niiden käyttöhetkellään maksuttomia, mutta ne eivät ole missään nimessä ilmaisia.

Terveydenhuolto voi olla käyttäjälleen käyttöhetkellään maksutonta, mutta se ei ole missään nimessä ilmaista.

Listaa voi halutessaan jatkaa, mutta turhan jankkaamisen vuoksi lopetan sen itse tähän.

There is no such thing as public money

Nämä maksuttomasta, ei siis ilmaisesta, koulutuksesta mahdollisimman monelle kohkaavat harjoittavat mitä tehokkainta omaan pakkiinsa virtsaamista. Näille höpsöille ei varmaan ole koskaan tullut mieleenkään, että opiskelijoiden etuudet voisivat olla paremmalla tasolla, jos niukkuuden jakajia olisi vähemmän? Tai että kakkua jakavien suureneva määrä saattaisi vähentää sitä opiskelijalle käteen jäävää kakunpalaa?

[tarhuri]

Kyllähän me kaikki tiedämme, että ainoastaan hiirenloukussa on ilmaista juustoa.

[IronFist]

Ikiopiskelijat saataisiin työelämään suurilla lukukausimaksuilla. Kun yliopistossa nyhjäämisestä pitää maksaa, niin on paineita opiskellakin. Lisäksi opetuksen taso parantuisi huimasti, kun kunnon rahoituksella taattaisiin huippuresurssit. Köyhemmille tulisi tässä tapauksessa tarjota mahdollisuus ottaa ennen opiskeluja matalakorkoista lainaa, jolla kustantaa opintonsa. Menestyneimmille ja nopeimmin valmistuneille tarjottaisiin sitten valtion toimesta lyhennyksiä.

Tämähän ei yliopistoihin pesiytyneille yhteiskunnan vapaamatkustajille tietenkään sovi. Näille ominaisesta vihervasemmistolaisesta ajattelusta puuttuu pyrkimys konkreettisiin tuloksiin - niin opiskelussa kuin työelämässä. Kunhan yliopiston kahvilassa keskustellaan rasismin diskursiivisista reproduktioista, niin ollaan olevinaan älyllistä eliittiä. Tästähän päästään taas siihen, onko mielestäni opiskelijoita yhä vasemmistolaisella maailmankuvallaan passivoivat punaviherproffat ansainneet suojatyöpaikkansa ja rahoituksensa, mutta se on toisen ketjun aihe se...

[Ernst]

Ulkomaalaisille ilman muuta lukukausimaksut. Silloin samalla mitattaisiin se, että onko suomalainen korkeakoulutus oikeasti kilpailukykyistä kansainvälisessä vertailussa. Nyt maahan tulee opiskelijoita vain ilmaisuuden vuoksi.

Nykyistä reilumpi maksu ei taitaisi tehdä pahaa suomalaisillekaan. Ehkä moni silloin miettisi nykyistä tarkemmin, että mitä aikoo ryhtyä opiskelemaan ja miksi. Ilmaisen opiskelumahdollisuuden vuoksi moni työväenluokasta ja ryysyköyhälistöstä ponnistava menee yliopistoon vain todetakseen, että kulttuurinen pääoma ei riitä akateemiseen maailmaan. Opinnot jäävät monilta graduvaiheessa kesken ja tuloksena on melkein valmis akateeminen palveluammattilainen. Onhan se tietysti hienoa, että puotipuksu pystyy keskustelemaan ranskalaisista strukturalisteista, mutta liekö kuitenkaan hyvä juttu yhteiskunnan kokonaisedun kannalta.

"Työväenluokasta ja ryysyköyhälistöstä ponnistavana" ja ylemmän korkeakoulututkintoni loppuun suorittaneena  tuota oli ikävä lukea. En tiedä, mistä ammensin tutkintoon tarvittavan "kulttuurisen pääoman", koska ilmeisesti köyhässä kodissa sellaista ei voi olla?

[Jouko]

Luulisi, että ymmärretään se, että ulkomaalaisille määrätyt lukukausimaksut ovat suomalaiselle opiskelijalle etu. Koulujen on saatava rahaa jostain rahoittaakseen toimintansa ja taatakseen koulutuksen laadun. Mutta ei näköjään yliopistotasoisiltakaan voi kaikkea vaatia.

[MaisteriT]

Kyllähän me kaikki tiedämme, että ainoastaan hiirenloukussa on ilmaista juustoa.

Sehän se vasta kallista juustoa on.

Ihmiset muuten usein unohtavat hinnan vaikutuksen laatutekijöihin, siis esmes vaikkapa joukkoliikenteen subventio ei ole koskaan vasemmistolle riittävä, mutta jostain syystä joukkoliikenteen palvelunopeus ei ole millään tavalla merkittävä näille ituhipeille.

Käyttäisin joukkoliikennettä, ellen joutuisi maksamaan siitä noin toista tuntia työaikaa joka päivä. Lasken tälle ajalle hinnaksi vähintään 10-20 euroa, joten lippu voisi olla vaikka maksuton ja silti ongelma on kyydin kalleus.

[MaisteriT]

Ikiopiskelijat saataisiin työelämään suurilla lukukausimaksuilla.

Ikiopiskelijat ovat työelämässä, se on itse asiassa merkittävä syy miksi ikiopiskelu on niin tavallista.

Esimerkiksi siskoni, päälle viidenkymmenen, on juuri pilaamassa tilastoja aikomalla valmistua yli 30 vuoden jälkeen. En ymmärrä miksi myöhäistä valmistumista pidetään ongelmana. Vaihtoehtona on myös olla valmistumatta.

Mielestäni koulutuksen onnistuneisuuden yksi mittari on, työllistyvätkö alan opiskelijat jo opiskelijoina. Monella alalla on juuri näin.

[JR]

Tarkalla taloudella näyttää ainakin oma jälkikasvu pärjäävän ihan hyvin. Soluasunto lähellä koulua ja ruoka itsetehden. Näyttävätpä tekevät kädet satunnaistöitäkin löytävän. Kolmekymppiseksi kuulemma olisi tarkoitus opiskella.

[Malla]

Ulkomaalaisille ilman muuta lukukausimaksut. Silloin samalla mitattaisiin se, että onko suomalainen korkeakoulutus oikeasti kilpailukykyistä kansainvälisessä vertailussa. Nyt maahan tulee opiskelijoita vain ilmaisuuden vuoksi.

Nykyistä reilumpi maksu ei taitaisi tehdä pahaa suomalaisillekaan. Ehkä moni silloin miettisi nykyistä tarkemmin, että mitä aikoo ryhtyä opiskelemaan ja miksi. Ilmaisen opiskelumahdollisuuden vuoksi moni työväenluokasta ja ryysyköyhälistöstä ponnistava menee yliopistoon vain todetakseen, että kulttuurinen pääoma ei riitä akateemiseen maailmaan. Opinnot jäävät monilta graduvaiheessa kesken ja tuloksena on melkein valmis akateeminen palveluammattilainen. Onhan se tietysti hienoa, että puotipuksu pystyy keskustelemaan ranskalaisista strukturalisteista, mutta liekö kuitenkaan hyvä juttu yhteiskunnan kokonaisedun kannalta.

"Työväenluokasta ja ryysyköyhälistöstä ponnistavana" ja ylemmän korkeakoulututkintoni loppuun suorittaneena  tuota oli ikävä lukea. En tiedä, mistä ammensin tutkintoon tarvittavan "kulttuurisen pääoman", koska ilmeisesti köyhässä kodissa sellaista ei voi olla?

Asiaton heitto Hankaniemeltä.
Oman kokemukseni perusteella juuri "ryysyläisköyhälistöstä ponnistelleet" opiskelijat  valmistuivat suht. nopeasti ja myös työllistyivät. Muutaman "ryysyläistaustaisen" proffankin tunnen. Kulttuurista pääomaa karttuu lisää, jos on karttuakseen, mm. opiskellessa.

Ihan eri asia on houkutella Suomeen ulkomaalaisia opiskelijoita englenninkielisiin koulutuksiin, joiden päätteeksi ei ole työllistymisen mahdollisuutta -- ei ainakaan Suomessa, suomea taitamattomille. Se on törsäystä.

[Tupakkamies]

Malliesimerkki ikuisesta opiskelijasta ja loistava esimerkki miksi vastustan opintoetuuksien korotuksia ja ns. "ilmaista" ja "ikuista" opiskelua.

Kohti taloudellista riippumattomuutta: Tulos marraskuu 2010 (+2315,51€)

Sivutoimisen rahoituksen opiskelun suhteen kuukauden aikana tuli yksi etappi täyteen, kun sain sivuainekokonaisuuden täyteen. Pääaineeni yliopistossahan on tietojenkäsittelytiede. Se on ollut jo vuodesta 2002, eikä tarkoitukseni ole edes valmistua koskaan.

Opiskelijastatus mahdollistaa useita etuja, kuten edullisen hammaslääkärin ja aterian. Huomaankin yhä useammin suuntaavani yliopiston ruokalaan vilauttamaan opiskelijakorttia työpaikkalounaan sijaan. Aterian hinta on 2,60 euroa ja se pitää sisällään lämpimän ruoan lisäksi juoman, leivät ja salaatin. Työpaikalla lounas maksaa 5,30 euroa vaikka työnantaja kompensoi sitä parilla eurolla. Kaiken lisäksi yliopiston ruoka on selvästi laadukkaampaa kuin työpaikan. Omia eväitä en ole vielä oppinut syömään.
...
Opinto-oikeus on kohdallani (ainakin toistaiseksi) ikuinen, sillä olen aloittanut opinnot ennen tutkintouudistuksia. Käytänkin nykyään tätä etua itseni sivistämiseen eli opiskelen asioita, joista olen kiinnostunut ja haluan oppia lisää (esim. rahoitus).

Nykyään tutkinto on kaksiosainen eivätkä laitokset saa kandeista oikein mitään korvausta. Myös siltä kantilta katsoen ei valmistumisella ole merkitystä.

Opiskelujen osalta yliopistolle kustannus on käsittääkseni sama istuu luentosalissa 200 henkeä tai 201 henkeä.

Opiskelijaetuuksien käyttämisestä voi varmasti olla montaa mieltä, mutta ne ovat lailliset oikeuteni. Tämä on yksi aspekti, kun niitä omia kulujaan tarkastelee.

En häpeä ja aion tulevaisuudessakin käydä kuuntelemassa mielenkiintoisia luentoja. En muiden vuoksi vaan itseni.

[Ernst]

Ulkomaalaisille ilman muuta lukukausimaksut. Silloin samalla mitattaisiin se, että onko suomalainen korkeakoulutus oikeasti kilpailukykyistä kansainvälisessä vertailussa. Nyt maahan tulee opiskelijoita vain ilmaisuuden vuoksi.

Nykyistä reilumpi maksu ei taitaisi tehdä pahaa suomalaisillekaan. Ehkä moni silloin miettisi nykyistä tarkemmin, että mitä aikoo ryhtyä opiskelemaan ja miksi. Ilmaisen opiskelumahdollisuuden vuoksi moni työväenluokasta ja ryysyköyhälistöstä ponnistava menee yliopistoon vain todetakseen, että kulttuurinen pääoma ei riitä akateemiseen maailmaan. Opinnot jäävät monilta graduvaiheessa kesken ja tuloksena on melkein valmis akateeminen palveluammattilainen. Onhan se tietysti hienoa, että puotipuksu pystyy keskustelemaan ranskalaisista strukturalisteista, mutta liekö kuitenkaan hyvä juttu yhteiskunnan kokonaisedun kannalta.

"Työväenluokasta ja ryysyköyhälistöstä ponnistavana" ja ylemmän korkeakoulututkintoni loppuun suorittaneena  tuota oli ikävä lukea. En tiedä, mistä ammensin tutkintoon tarvittavan "kulttuurisen pääoman", koska ilmeisesti köyhässä kodissa sellaista ei voi olla?

Asiaton heitto Hankaniemeltä.

Hän varmaan on aidosti tuota mieltä varakkaan kulttuurikodin (?) kasvattina.

Oman kokemukseni perusteella juuri "ryysyläisköyhälistöstä ponnistelleet" opiskelijat  valmistuivat suht. nopeasti ja myös työllistyivät.

Näin kävi minullekin. En valmistunut nopeasti, koska kävin opintojen aikana töissä, mutta työllistyin heti. Samoin toimivat useimmat muutkin köyhien kotien opiskelijat.

Muutaman "ryysyläistaustaisen" proffankin tunnen. Kulttuurista pääomaa karttuu lisää, jos on karttuakseen, mm. opiskellessa.

Ihan eri asia on houkutella Suomeen ulkomaalaisia opiskelijoita englenninkielisiin koulutuksiin, joiden päätteeksi ei ole työllistymisen mahdollisuutta -- ei ainakaan Suomessa, suomea taitamattomille. Se on törsäystä.

Mutta onhan meillä varaa  

[desperaato]

Mikäs sää Hankaniemi oikeen oot miehiäs?

[Rafael K.]

Ulkomaalaisille ilman muuta lukukausimaksut. Silloin samalla mitattaisiin se, että onko suomalainen korkeakoulutus oikeasti kilpailukykyistä kansainvälisessä vertailussa. Nyt maahan tulee opiskelijoita vain ilmaisuuden vuoksi.

Nykyistä reilumpi maksu ei taitaisi tehdä pahaa suomalaisillekaan. Ehkä moni silloin miettisi nykyistä tarkemmin, että mitä aikoo ryhtyä opiskelemaan ja miksi. Ilmaisen opiskelumahdollisuuden vuoksi moni työväenluokasta ja ryysyköyhälistöstä ponnistava menee yliopistoon vain todetakseen, että kulttuurinen pääoma ei riitä akateemiseen maailmaan. Opinnot jäävät monilta graduvaiheessa kesken ja tuloksena on melkein valmis akateeminen palveluammattilainen. Onhan se tietysti hienoa, että puotipuksu pystyy keskustelemaan ranskalaisista strukturalisteista, mutta liekö kuitenkaan hyvä juttu yhteiskunnan kokonaisedun kannalta.

"Työväenluokasta ja ryysyköyhälistöstä ponnistavana" ja ylemmän korkeakoulututkintoni loppuun suorittaneena  tuota oli ikävä lukea. En tiedä, mistä ammensin tutkintoon tarvittavan "kulttuurisen pääoman", koska ilmeisesti köyhässä kodissa sellaista ei voi olla?

Asiaton heitto Hankaniemeltä.

Hän varmaan on aidosti tuota mieltä varakkaan kulttuurikodin kasvattina.

Huonoista oloista hyvin opinnoissa edennyt ei voi samaan aikaan olla ylpeä suorituksestaan ja väittää, että kaikki samanlaisista oloista lähtöisin olevat menestyvät opinnoissaan yhtä hyvin. Joko yliopisto-opiskelu on vaikeampaa niille, joiden vanhemmat eivät ole akateemisia tai sitten se ei ole. Jos se on vaikeampaa, se todennäköisesti tarkoittaa että jättävät opinnot useammin kesken. Useimmat asiasta tehdyt tutkimukset tuntuvat olevan sitä mieltä, että akateemisuus periytyy, eri asia sitten on, mittaavatko tutkimukset kasvatusta vai perimää.

Joka tapauksessa nykyisin yliopistoissa on liikaa porukkaa ja jollakin tavalla tuon aikuisille tarjotun ilmaisen päivähoidon pitää vähentyä, jos elintaso halutaan pitää nykyisellään.

[Malla]

Akateemisen perheen lapselle on usein itsestään selvää mennä (tai joissakin tapauksisa: pyrkiä) yliopistoon. Ei-akateemisen perheen lapselle se ei ole yhtä selvää, joten motivaatiokin lienee korkeammalla. Työnteko (när pappa eller mamma inte betalar) hidastaa valmistumista, mutta ei sekään aina.

Korkeakoulussa sitten selviää, toivottavasti jo aika alkuvaiheessa, onko paikka oikea. Tiedän pari mm. lääkikseen mennyttä (ja ne todella suunnilleen menivät, ilman preppauskursseja ja isompaa lukemista), jotka huomasivat nopeasti, että vaikka opiskelut sujuvat, ala ei sovi. Tekevät nykyään muita töitä.

Oma pilttini opiskelee sekä bilsaa että humanistisia aineita, jälkimmäisiä lähinnä harrastuksena. Toistaiseksi kummastelee sitä, milloin eteen tulee oikeasti vaikeaa asiaa. Hän kun kuvitteli, että yliopistossa on haasteita. No, tuleehan niitä, kun hetken malttaa . Työt (siis ihan mitkä tahansa pätkäduunit) sen sijaan ovat kuulemma kiven takana, vaikka kokemustakin jo on useammalta kesältä. 

[Meuhkaaja]

Semmoista kyllä ihmettelen, että mikä se on se mystinen "työmarkkina" jonka palvelukseen valmistuttaisiin "nopeammin" jos olisi lukukausimaksut. Jos töitä ei ole, on helpompaa lykätä valmistumistaan ja etsiä opiskelijastatuksella töitä. Harvempi haluaa työttömäksi valmistua. Huomauttaisin vain, että nuorisotyöttömyys on yli 20%- tämän ketjun jengi kuitenkin itkee moku-tyyliin.....työvoimapulasta? 

Koulutuksessa säästettäisiin paljon rahaa, jos koulutettaisiin nimenomaan työmarkkinoiden tarpeiden mukaan, eikä sen mukaan että koulut saavat sisäänotosta(ammattikorkeakoulut) ja valmistuneista(yliopistot) rahaa. Sen lisäksi voitaisiin säätää, että opiskelija kyllä saa opiskella vaikka 5 tutkintoa, mutta koulu ei saa rahaa toista tutkintoa suorittavasta, ei sisäänotossa eikä valmistumisessa. Voisi meinaa nämä tupla-tripla-ammattiin valmistumiset vähentyä, kun koulut oikeasti miettisivät mikä on järkevä määrä sisäänottoa. Ylipäätään opiskelijoiden tukistaminen ei auta korjaamaan sitä tosiasiaa että nykyinen systeemi on kallis ja tehoton.

Sen lisäksi voisi miettiä sellaistakin huikeaa asiaa, kuin että kuinka paljon niitä aloituspaikkoja ylipäätään tarvitaan yhä pieneneville ikäluokille. Esimerkiksi 1970-luvulla oli nuorisoa(sanan oikeassa merkityksessä) aika paljon enemmän kuin tänä päivänä. Aloituspaikkoja yliopistoissa ja opistoissa(osittain nykyiset ammattikorkeakoulut) taisi kuitenkin olla....vähemmän.

Pitäisikö ikäluokkien pieneneminen näkyä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen opetuksen sisäänotoissa? Ja pitäisikö sille, että yhä pienempiä ikäluokkia kouluttamaan tarvitaan yhä massiivisempi järjestelmä tehdä jotakin? Mikä itseisarvo on se, että vähintään 70% ikäluokasta on suorittanut vähintään amk-tasoisen tutkinnon(oli muutama vuosi sitten ihan opetusministeriön tavoite).

E-hei. Tältäkin palstalta löytyy sankareita, joiden mielestä ratkaisu on ne suomalaisten lukukausimaksut. On kuulkaa aika vasemmistolainen ajatus on kerätä aina vaan lisää rahaa keinolla millä hyvänsä massiivisen, tehottoman suojatyöpaikkajärjestelmän ylläpitoon. Järjestelmä pitää siis pitää pystyssä hinnalla millä hyvänsä? Sitä ei voi muuttaa, karsia eikä leikata.

Ulkomaalaisten lukukausimaksuille olen ehdottoman positiivinen. Itse epäilen vahvasti, että se saa aikaiseksi opiskelijakadon, koska Suomessa viehättää tällä hetkellä nimenomaan ilmaisuus.

Mutta kun pohditaan suomalaisten osalta asiaa, mielestäni tehotonta järjestelmää on turha palkita mahdollisuudella kerätä lisää rahaa tehottomaan toimintaan. Nykyisellään koulutusjärjestelmä imee tavalla tai toisella, säätiöittämisistä huolimatta, isoja summia verorahoja- ja niitä veroja maksavat myös köyhät ja työläisperheet, halusivat tai eivät.

Siihen alkuperäiseen kysymykseen: pitääkö kaiken olla ilmaista?

Kuka päättää mihin verorahojamme käytetään?
Mikään ei ole nytkään ilmaista.

[Ernst]

Huonoista oloista hyvin opinnoissa edennyt ei voi samaan aikaan olla ylpeä suorituksestaan ja väittää, että kaikki samanlaisista oloista lähtöisin olevat menestyvät opinnoissaan yhtä hyvin.

Menikö minulta jotakin ohi, kun en ole huomannut tuollaista väitettä?

Joko yliopisto-opiskelu on vaikeampaa niille, joiden vanhemmat eivät ole akateemisia tai sitten se ei ole. Jos se on vaikeampaa, se todennäköisesti tarkoittaa että jättävät opinnot useammin kesken. Useimmat asiasta tehdyt tutkimukset tuntuvat olevan sitä mieltä, että akateemisuus periytyy, eri asia sitten on, mittaavatko tutkimukset kasvatusta vai perimää.

Periytyykö akateemisuus ja miten, se on melko samantekevää. Jos idea (tai ehdotus) on se, että laitetaanpas korkeat lukukausimaksut yliopistoihin siksi, että sinne eivät köyhien ihmisten lapset pääse, koska he kumminkin epäonnistuvat opinnoissaan kulttuurisen pääoman puuttuessa, haluan esittää jyrkän vastalauseen. Perustelu ontuu enemmän kuin ontuva Erikson.

Joka tapauksessa nykyisin yliopistoissa on liikaa porukkaa ja jollakin tavalla tuon aikuisille tarjotun ilmaisen päivähoidon pitää vähentyä, jos elintaso halutaan pitää nykyisellään.

En ole huomannut toistaiseksi erikseen kritisoitavan varakkaiden perheiden opiskelijoita  lusmuilusta, opintojen pitkittymisestä tai huonoista suorituksista.

[JR]

Lahjakkuuteen senverran, että meillä tuo vanhimmainen on ollut aina paras ihan kaikessa ja väitän, että suurin syy on se, että lapsi vietti ensimmäiset kaksi vuottaan äidin sylissä. Imikö siinä sitten akateemisuutta, en tiedä.

[Emperor]

Mielestäni on itsestäänselvää, että ulkomaalaisille opiskelu suomalaisessa korkeakoulussa pitää olla maksullista. Suomalaisille opiskelun pitää olla maksutonta.

Täytyy myös sanoa, että nämä kiinalaiset opiskelijat ovat varsin ahkeria. Useat käyvät töissä vielä opiskelun lisäksi.

Kunhan yliopiston kahvilassa keskustellaan rasismin diskursiivisista reproduktioista, niin ollaan olevinaan älyllistä eliittiä.

Suosittelen joskus käymään niissä kahviloissa. Toki helpompi vaihtoehto on luoda päässään kauhukuvia.

[Hilma]

Joka tapauksessa nykyisin yliopistoissa on liikaa porukkaa ja jollakin tavalla tuon aikuisille tarjotun ilmaisen päivähoidon pitää vähentyä, jos elintaso halutaan pitää nykyisellään.

On tuskin kansantaloudellisesti järkevää, jos tuo korkeakoulujen "liikaväestön" karsiminen suoritetaan varmistamalla, että vähenevät opiskelupaikat menevät kyvykkäimpien sijaan varakkaimmille.

[do.ut.des]

Aika porvari pitää olla, että röyhtäilee vanhempien varakkuudella ja ajattelee sen olevan suoraan verrannollinen jälkeläisen älykkyyteen. Jos amerikan mallia tarkastellaan niin itsestäni tuntuu, että juuri ne lapset ovat laiskimpia opiskelemaan joiden vanhemmilla pätäkkää löytyy. Siksi homma toimii niin, että isi ostaa pojalleen tutkinnon jostain harvardista - ainakin kuvittelisin asian menevän näin.

Suomen valtti on juuri siinä, että kaikille halukkaille annetaan mahdollisuus näyttää mihin kykenee. Kyllähän tuota tuli korvat höröllä kuunneltua reilusti yli 30v opiskelijoiden juttua opiston kirjastossa pari kuukautta sitten, kun tyypit selitti ääneen että "minulla on yli 500 opintopistettä kasassa" johon toinen vastasi että hänellä "on yli 600 op:ta".

Suomesta löytyy älytön määrä maisteriopintosuuntia - ties mitä filosofian koodaamista ja itseäni ihmetyttää että miten tuollaiselta alalta löytyy töitä kun valmistuva ei ole täysiverinen koodari eikä sen enempää filosofikaan mutta titteli kuullostaa raflaavalta.

[MaisteriT]

Suomesta löytyy älytön määrä maisteriopintosuuntia - ties mitä filosofian koodaamista ja itseäni ihmetyttää että miten tuollaiselta alalta löytyy töitä kun valmistuva ei ole täysiverinen koodari eikä sen enempää filosofikaan mutta titteli kuullostaa raflaavalta.

Ntäh?

Nimim. FM, ohjelmistosuunnittelija.

[do.ut.des]

Suomesta löytyy älytön määrä maisteriopintosuuntia - ties mitä filosofian koodaamista ja itseäni ihmetyttää että miten tuollaiselta alalta löytyy töitä kun valmistuva ei ole täysiverinen koodari eikä sen enempää filosofikaan mutta titteli kuullostaa raflaavalta.

Ntäh?

Nimim. FM, ohjelmistosuunnittelija.

Korjaa jos olen väärässä - löytyykö niitä töitä mitenkä?

[MaisteriT]

Suomesta löytyy älytön määrä maisteriopintosuuntia - ties mitä filosofian koodaamista ja itseäni ihmetyttää että miten tuollaiselta alalta löytyy töitä kun valmistuva ei ole täysiverinen koodari eikä sen enempää filosofikaan mutta titteli kuullostaa raflaavalta.

Ntäh?

Nimim. FM, ohjelmistosuunnittelija.

Korjaa jos olen väärässä - löytyykö niitä töitä mitenkä?

Kyllä niitä löytyy jos pääaineena on jokin luonnontiede.

En tiedä tarkemmin työllistymisongelmista, mutta epäilen että tähän liittyy visuaalista harhaa, jonka aikaansaa tiettyjen hyvin teoreettisten humanististen (esim. slavistinen lingvistiikka :-) oppiaineiden opiskelijoiden vaikeus saada alaansa liittyvää työtä. Nämä sitten yrittävät kuka mitäkin.

Mutta hei, mitä humanisti sanoo nakkikioskilla?
-Tuleeko millä mausteilla?

[foobar]

Mutta hei, mitä humanisti sanoo nakkikioskilla?
-Tuleeko millä mausteilla?

... paitsi jos valmistui naistutkimuksen puolelta, silloin ikuinen tutkijanura urkenee kunhan osaa soittaa suutaan ilman tunnontuskia. (Stereotypia tottakai, mutta mihin ei-julkisrahoitteeseen positioon voi tuolta valmistua?)

[mustaviirus]

Suomesta löytyy älytön määrä maisteriopintosuuntia - ties mitä filosofian koodaamista ja itseäni ihmetyttää että miten tuollaiselta alalta löytyy töitä kun valmistuva ei ole täysiverinen koodari eikä sen enempää filosofikaan mutta titteli kuullostaa raflaavalta.

Ntäh?

Nimim. FM, ohjelmistosuunnittelija.

Korjaa jos olen väärässä - löytyykö niitä töitä mitenkä?

Kyllä niitä löytyy jos pääaineena on jokin luonnontiede.

En tiedä tarkemmin työllistymisongelmista, mutta epäilen että tähän liittyy visuaalista harhaa, jonka aikaansaa tiettyjen hyvin teoreettisten humanististen (esim. slavistinen lingvistiikka :-) oppiaineiden opiskelijoiden vaikeus saada alaansa liittyvää työtä. Nämä sitten yrittävät kuka mitäkin.

Mutta hei, mitä humanisti sanoo nakkikioskilla?
-Tuleeko millä mausteilla?

Helsingin Pörssin respan assistentti tokaisi aikoinaan lähtiessäni opintovapaalle 'Ai onko siitäkin tehty jo tiedettä?' Kerroin opiskelevani tietojenkäsittelytiedettä. Vertasi varmaan omaan office-osaamiseensa. En viitsinyt kuitata takaisin että joo - semmoiset 60 vuotta. Naurahdin vain.

Nm. Fil. yo - ikuisopiskelija. 10 vuotta opintoja ja töitä takana. Kandin työ tehty. Sivuaineet uupuvat. Ensimmäinen kosketus koodaamiseen 10v nassikkana 23 v. sitten.

So what. Verottaja ei anna opiskelija-alennuksia vaan vie sen humanistin palkan verran.

[asdasdasdasd]

pitäisi...

Mutta talous ei kykene tähän viellä vuosisatoihin ja jos otetaan vasemmisto politiikka käyttöön niin ikinä.

[Mulli]

Kaiken pitäisi olla ilmaista.

On itseasiassa aivan oikein, että maan kansalaisille kaikki on ilmaista. Tämä on perusteena sille (kuulemma), että maksamme veroja saamastamme palkasta (ja joka ikisestä asiasta, johon palkkaamme käytämme).

En kannata sellaista, että vain eliitillä ja sattumalta rikkaiden kakaraksi syntyneillä on mahdollisuus laadukkaaseen sairaanhoitoon ja kunnolliseen koulutukseen. Toimivassa hyvinvointivaltiossa, jossa valtio todellakin tekee kaikkensa kansalaistensa hyvinvoinnin eteen, ei toimita näin. Jokaisella pitää olla mahdollisuus käyttää resurssejaan.

Ihmiselle, joka kuvittelee syntyperän olevan jonkinlainen älykkyyttä vahvistava asia, suosittelen heräämistä. Äidin ilmaantuminen laskujen maksajaksi jokaisessa kriisissä tuskin kasvattaa ketään kohtaamaan oikeaa maailmaa. Kokemukseni mukaan ne veltoimmat velliperseet sitäpaitsi löytyvät juuri tuon "maksukykyisen" kansanosan jälkeläisistä. Jos ei ole koskaan tarvinnut tehdä mitään (tekemiseksi ei lueta lauseen "hei mutsi vippaa, kun (lisää tähän mikä tahansa selitys, jota käytetään opintokassan huvettua kuppilaan)" sujuva toisto) elatuksensa eteen ja perintökin on jo tiedossa, saattaa motivaatio opiskelulle olla aika vähissä.

Se, että arjesta ja järjestä erkaantuneet politiikan pisteidenkerääjät haluavat väkisin luokitella kaikki maailman ihmiset (poislukien maan syntyperäinen väestö) kansalaisiksi, on kokonaan toinen juttu. Vaan emmekös me täällä muutenkin ole sellaista vastaan, että ruokitaan muiden kakarat omiemme kustannuksella? Siis ilmaista meille. Ei niille.

Edit: "rotuoppia"

Siitä, onko koulutusjärjestelmässämme mitään tolkkua, voisi oikeastaan keskustella omalla foorumillaan. Asiaa olisi niin paljon. Harha siitä, että akateemikkoja tarvitaan tarpeeksi täyttämään maan työpaikat aina R-kioskin kassoja myöten, saisi hiljalleen kadota maastamme.

Jossainhan se on oltava mätää, jos rekkaa ajamalla tienaa 4000+ ja biologian tohtorina 1700 satunnaisissa keikkatöissä. Ei kai meillä vain säilötä poliittisesti sopivia suojatöissä yliopistojen hallinnossa? Ja kun niitä sopivia on niin paljon...

[M.K.Korpela]

Nimim. FM, ohjelmistosuunnittelija.

Tuossa tulee esiin se hämmennys, jota titteli FM joillekin aiheuttaa. Esimerkiksi tässä on Oulun Yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen kurssilista.

EDIT: Minäkin haluaisin kuulla Hankaniemen perustelut tälle roiskaisulle:

Ehkä moni silloin miettisi nykyistä tarkemmin, että mitä aikoo ryhtyä opiskelemaan ja miksi. Ilmaisen opiskelumahdollisuuden vuoksi moni työväenluokasta ja ryysyköyhälistöstä ponnistava menee yliopistoon vain todetakseen, että kulttuurinen pääoma ei riitä akateemiseen maailmaan.