Humanitaarinen maahanmuutto heikentää Suomen taloudellista huoltosuhdetta

[Samuli Salminen]

Pistin tekstin pdf:nä Biguploadiin. Se on siis saatavilla pakattuna tiedostona osoitteesta http://www.bigupload.com/files/3EBV7POJVW/Humanitaarinen_maahanmuutto.pdf.zip.html. Kun klikkaa tuosta ensin avautuvasta sivusta tuota FREE-painiketta, niin pääsee imuttamaan.


Varmasti tuttua asiaa hommalaisille. Kokosin kuitenkin olennaisimpia pointteja, taulukoita ja kuvioita. Olkaa hyvät:

1 Johdanto

Maahanmuutosta puhuttaessa on tärkeää erotella toisistaan eri syistä maahan tulleet maahanmuuttajat ainakin, jos puhutaan maahanmuuttajien panoksesta Suomen taloudelle heidän työllistymisensä muodossa. Tärkeää on erotella esimerkiksi humanitaarinen maahanmuutto muista maahanmuuton osa-alueista tällä nimenomaisella saralla. Valitettavasti tämä ei tunnu onnistuvan aina valtionjohdon tasoa myöten (esimerkiksi maahanmuuttoministeri Astrid Thors Poleemissa 1/2008), vaan maahanmuuton kokonaisvaikutuksista puhutaan sekaisin humanitaarisen maahanmuuton kanssa.

Tämän tekstin on tarkoitus selventää, miksi humanitaarisesta maahanmuutosta tulisi puhua ja kirjoittaa erikseen puhuttaessa maahanmuuttajien taloudellisesti rikastavasta vaikutuksesta. Sillä vaikka "Suomeen tullaan enimmäkseen työn, rakkauden ja opiskelun takia." ja "Lopulta monista [maahanmuuttajista] tulee veronmaksajia ja he ylipäätään luovat elämää kuntiin.", niin nimenomaan humanitaarinen maahanmuutto muodostaa Suomelle taloudellisen taakan sekä lyhyemmällä että pidemmällä aikavälillä (Helsingin Sanomat 20.2.2009; YLE 10.2.2009).

Tämä teksti tarkastelee paitsi suurimpia humanitaarisia maahanmuuttajaryhmiä (somalialaiset, irakilaiset ja afganistanilaiset), niin vertailee heidän tilannettaan muihin suuriin maahanmuuttajaryhmiin, so. ruotsalaisiin, venäläisiin, virolaisiin, britteihin ja kiinalaisiin. Lähialueen maat on valittu, koska niiden kansalaiset muodostavat suurimmat ulkomaalaisryhmät ja koska niistä tuleva maahanmuutto on ainakin toistaiseksi volyymiltaan suurinta. Britit on valittu mukaan, koska he muodostavat erään suurimmista länsimaisista maahanmuuttajaryhmistä, jonka työllistyminen on onnistunut hyvin. Kiinalaiset puolestaan edustavat Euroopan ulkopuolelta tulevaa ei-humanitaarista maahanmuuttoa. (Tilastokeskus 2008a ja Tilastokeskus 2008b)

Tälle tarkastelulle on nyt tilausta, sillä turvapaikanhakijoiden määrä on rajussa nousussa: kun vuonna 2007 heitä oli 1 505, niin viime vuonna luku kohosi 4 035:een ja tämän vuoden kahtena ensimmäisenä kuukautena hakijoita oli yhteensä 975 ja vuoden kokonaismäärän ennustetaan nousevan ainakin 6 000:een, kenties jopa 10 000:een (Vartti.fi 12.3.2009). Viime vuonna tämän vuoden alun tapaan yli puolet turvapaikanhakijoista on ollut somalialaisia, irakilaisia ja afganistanilaisia. Tarkastelussa kansalaisuusryhmänä mukana olevista kiinalaisista turvapaikanhakijoita on ollut alle 10 sekä 2007 että 2008. Kaiken lisäksi juuri hyväksyttyyn ulkomaalaislakiin kirjattiin kohta "humanitaarisesta suojelusta", jonka nojalle oleskelulupia voidaan myöntää sellaisillekin turvapaikanhakijoille, jotka eivät sitä saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen nojalla (Helsingin Sanomat 12.12.2008). (Maahanmuuttovirasto 2007–2009)

Vain hyvin pienelle osalle turvapaikahakijoista myönnettiin turvapaikka todellisen turvapaikan tarpeen vuoksi. Vuonna 2008 yksikään afganistanilainen tai somalialainen ei saanut päätöstä tämän syyn vuoksi. Irakilaisista hakijoistakin tähän luokkaan kuului vain alle yksi kymmenesosa kaikista hakijoista. (Maahanmuuttovirasto 2008)

Entisen sisäministerin ja nykyisen kansanedustajan, Kari Rajamäen, mielestä nykyinen hallitus noudattaa maahanmuuton suhteen "ovet ja ikkunat auki, mutta silmät kiinni" -politiikkaa. Hänen mielestään rajoja avataan hallitsemattomasti samaan aikaan, kun tehokkaasti toiminut palautusjärjestelmä ollaan romuttamassa. Tämän seurauksena turvapaikkajärjestelmään on jäänyt "ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan mentäviä porsaanreikiä", joka on mahdollistanut ankkurilasten käytön koko perheen saamisessa maahan. (Karjalainen)

Suurimmista turvapaikanhakijoiden lähtömaista kotoisin olevilla kansalaisuusryhmillä työttömyys on hyvin korkealla, työllisyys hyvin matalalla ja yhteiskunnan avustuksiin turvautuminen hyvin pitkäaikaista, kuten tässä tekstissä myöhemmin esitetään. Tällaista taloudellisesti kannattamatonta ja turvapaikkajärjestelmän porsaanreikiä hyväksikäyttävää maahanmuuton osa-aluetta on alettu kutsumaan sosiaaliseksi maahanmuutoksi (soininvaara.fi 26.2.2008). Koska, kuten todettua, suurin osa Somaliasta, Afganistanista ja Irakista saapuneista turvapaikanhakijoista ei saa myönteistä päätöstä turvapaikan tarpeen nojalla, tässäkin tekstissä voitaisiin puhua nykyisestä maahanmuutosta noilta alueilta sosiaalisena maahanmuuttona. Termi ei ole kuitenkaan vielä yleisesti tunnettu, joten tässä tekstissä pysytään vielä vähän harhaanjohtavassa käsitteessä humanitaarinen maahanmuutto.

Tekstin lähteinä on käytetty tilastokeskuksen tilastojen lisäksi aiheeseen liittyviä tutkimuksia (mm. VATT) ja muita viranomaislähteitä tai asiantuntijatekstejä. Tämä pieni tutkielma jakaantuu kolmeen eri osioon, jotka seuraavat toisiaan koherentisti: ensiksi käsitellään humanitaaristen maahanmuuttajien työllistymistä ja työttömyyttä tällä hetkellä ja pidemmällä aikavälillä. Toiseksi esitellään näiden ryhmien väestöllisiä rakenteita ja kolmanneksi tutkitaan heidän kouluttautumistaan pitäen mielessä nk. työvoimapulan käsitteen.

Tekstiä, kuvioita ja taulukoita saa vapaasti lainata ja linkittää. Tämä teksti on saanut vaikutteita ja liippaa läheltä Octaviuksen julkaisemaa kirjoitusta Työvoimapula, Suomen talous, eläkepommi ja huoltosuhde - ratkaisut (http://octavius1.wordpress.com/2008/11/01/tyovoimapula-suomen-talous-elakepommi-ja-huoltosuhde-ratkaisut/).


2 Työllisyys ja työttömyys


Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja (27/2004) haluaa Suomen houkuttelevan aktiivisesti ulkomaalaista työvoimaa työikäisen väestön vanhenemisesta johtuen (s. 36–37). Eli toisin sanoen Suomeen halutaan siis työvoimaa, joka toisi yhteiskunnalle enemmän rahaa (verot) kuin saisi niitä tulonsiirtojen muodossa (erilaiset tuet ja palvelut). Jotta tämä onnistuisi, niin ulkomaalaisten on käytännössä työskenneltävä suunnilleen saman verran tai enemmän kuin suomalaisten (ulkoisvaikutuksia ei mukana). Väestötieteessä käytetyn taloudellisen huoltosuhteen, joka ilmaisee muun väestön osuuden suhteessa työllisiin, tulisi siis olla samalla tai pienemmällä tasolla kuin kantaväestöllä (Koskinen et al. 2007, 340).

Taulukossa 1. on esitetty tarkasteltavien kansalaisuusryhmien työllisyysluvut. Suomalaisilla se on 44 % väestöstä. Kaikissa tarkasteltavissa humanitaarisissa maahanmuuttoryhmissä työllisiä on suhteessa noin neljäsosa suomalaisiin verrattaessa, eli heistä vain noin joka kymmenes käy töissä. Taloudellinen huoltosuhde on siis monta kertaluokkaa heikompi suomalaisiin nähden. Näissä ryhmissäkin on varmasti henkilöitä, jotka maksavat enemmän veroeuroja, kuin saavat niitä tulonsiirtoina, mutta kokonaisuudessaan nämä kansalaisuusryhmät aiheuttavat vuodesta toiseen jatkuneesta heikosta työllisyystilanteesta johtuen valtiolle ja kunnille suuret menoerät. Esimerkiksi Helsingille aiheutuvista kymmenien miljoonien eurojen kustannuksista kirjoittavat Karvinen ja Sarvimäki (2008).

Taulukko 1. Osuus kansalaisuusryhmästä (%) työllisiä Suomessa vuosina 2000–2005. Lähde: Tilastokeskus 2002–2007, 25.
(http://farm4.static.flickr.com/3642/3376371551_632afb0939.jpg?v=0)

Toki huonoon työllisyystilanteeseen saattaa vaikuttaa se, että kansalaisuusryhmän väestöllinen ikärakenne ei ole tätä varten suotuisa (ks. 3. väestöllinen rakenne). Sen vuoksi on hyvä tarkastella myös työttömyystilastoja, koska niihin ei vaikuta lapsien tai muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrä. Työttömyystilastojen kehittyminen vuosina 1999–2007 eri kansallisuusryhmissä on esitetty taulukossa 2. Kaikissa kolmessa humanitaarisen maahanmuuton kansalaisuusryhmässä työttömyys on vuosikymmenen puolivälissä ollut noin 60 %:ssa. Joskin irakilaisilla ja afganistanilaisilla se on laskenut noin 10 prosenttiyksikköä vuosituhanteen vaihteesta. Venäläisten työttömyys on laskenut nopeasti noin 35 %:iin. Muissa tarkasteltavissa kansalaisuusryhmissä se on ollut vuosikymmenen puolivälissä noin 8–15 %, kun suomalaisilla se on ollut koko vuosikymmenen ajan noin 10 %. Ruotsalaisten ja erityisesti virolaisten työttömyys on puoliintunut vuodesta 1999.

Taulukko 2. Ulkomaalaisten työttömyysaste (%) vuosina 1999–2007. Lähteet: Tilastokeskus 2007, 25 ja Työministeriö 2007.
(http://farm4.static.flickr.com/3430/3376371449_c1af290d4d.jpg?v=0)
* Luvut vaihtelevat lähteen mukaan.

Työllisyystilannetta on syytä tarkastella myös sukupuolittain, sillä Suomen Akatemian tutkijatohtori Tuomas Martikaisen (2008) mukaan maahanmuuttajanaisilla työllisyys on heikompaa kuin miehillä ja he ovat myös muuta väestöä useammin työvoiman ulkopuolella. Heikoin tilanne on Martikaisen mukaan afganistanilaisilla, irakilaisilla, somalialaisilla, iranilaisilla ja entisen Jugoslavian alueelta tulleilla naisilla. Paras tilanne tässä suhteessa on puolestaan muista EU-maista ja Kiinasta tulleilla naisilla. Syiksi heikkoon työllistymiseen Martikainen laskee kuuluvaksi ainakin seuraavat tekijät: heikko kielitaito ja koulutus, asenteet, rakenteelliset esteet, aikaisempi heikko työtilanne sekä suuret perheet. Myös yksinhuoltajamaahanmuuttajanaiset ovat useammin työttöminä. Naisista yksinhuoltajia on eniten somalialaisten (43 %) ja vietnamilaisten (40 %) naisten keskuudessa, vähiten Intian niemimaalta tulleilla (10–11 %) ja kiinalaisilla (12 %). Suomalaisilla naisilla vastaava luku on 20 %. (Martikainen 2008, 13–14)

Kuviossa 1. on esitettynä työikäisten 15–64-vuotiaiden työllisyysluvut sukupuolen mukaan eri kansalaisuusryhmille. Suurimmat suhteelliset erot miesten ja naisten välisessä työllistymisessä miesten hyväksi ovat afganistanilaisten, irakilaisten, somalialaisten keskuudessa. Naisten työllistyminen on vain kolmanneksen miesten vastaavasta. Venäläisillä tuo sama suhdeluku on noin 2/3-osaa. Tasa-arvoisimpia työllistymisen suhteen ovat suomalaiset, virolaiset ja ruotsalaiset. Nämä luvut pitävät hyvin yhtä edellisessä kappaleessa esitettyjen Martikaisen (2008) esittämien väitteiden kanssa.

(http://farm4.static.flickr.com/3422/3388534862_20936a56ab.jpg?v=0)
Kuvio 1. Työikäisten (15–64-vuotiaat) työllisyysluvut sukupuolen ja kansalaisuuden mukaan vuonna 2006. Lähteet: Tilastokeskus 2007b ja Tilastokeskus 2008a.

Työllisyyteen ja työttömyyteen vaikuttaa tietenkin myös maassaoloaika. Koska humanitaaristen maahanmuuttajien ei odoteta edes työllistyvän lyhyellä aikavälillä, on syytä tarkastella jo pitempään maassa olleiden työllistymis- ja työttömyyskehitystä (YLE 10.2.2009). Tämä tarkastelu on myös hyödyllistä senkin seikan vuoksi, että jotkut ovat myös saaneet Suomen kansalaisuuden ja heidän työllisyys- ja työttömyystilanteensa saattaa olla parempi kuin niiden, jotka sitä eivät ole saaneet tai hakeneet.

Tilastokeskus seurasi aina vuoteen 2004 saakka vuonna 1991–1994 muuttaneiden eri ulkomaan kansalaisten työttömyysasteiden kehitystä. Ne on esitetty alla taulukossa 3. Vuoteen 2004 mennessä 10–13 vuotta  Suomessa asuneilla somalialaisilla ja irakilaisilla työttömyys on laskenut vuoden 1996 noin 80 %:sta noin 50 %:iin. Ensin mainituilla tosin työttömyysprosentin lasku vaikuttaa pysähtyneen. Muissa tarkasteltavissa kansalaisuusryhmissä (ml. kaikki ulkomaalaiset) työttömyysaste likipitäen puolittui noin 10–20 prosenttiin. Poikkeuksen tekevät kiinalaiset, joiden työttömyysaste oli alun alkaenkin matalalla tasolla.

Taulukko 3. Vuosina 1991–1994 Suomeen muuttaneiden ulkomaan kansalaisten työttömyysaste vuosina 1996–2004. Lähde: Tilastokeskus 2006, 31.
(http://farm4.static.flickr.com/3546/3376371277_146c39aa4e.jpg?v=0)

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuoreessa keskustelualoitteessa Matti Sarvimäki (2008) vertailee teollistuneista OECD-maista ja ryhmään kuulumattomista maista saapuneiden maahanmuuttajien taloudellista sopeutumista verrattuna kantaväestön edustajiin. Aineistona hän käyttää otoksia suomalaisista ja Suomessa asuvista maahanmuuttajista vuonna 1989 sekä Suomeen muuttaneista vuosina 1990–2004 ja 15 vuotta tuona aikana täyttäneistä suomalaisista (Sarvimäki 2008, 5).

Otoksien pohjalta hän on luonut tilastolliset mallit erikseen sukupuolille, OECD-maista ja sen ulkopuolelta saapuneille sekä lyhyt- että pitkäkestoiselle maahanmuutolle. Kuviossa 2. on esitetty tulojen kehitykset erikseen näille ryhmille. Vertailukohteena ovat kantaväestön miehet ja naiset eroteltuina matalasti koulutettuihin ja koko väestöön. OECD-maista saapuneet pitkäaikaiset miespuoliset maahanmuuttajat saavuttavat tuloissa kantaväestön matalasti koulutetut noin viiden maassaolovuoden jälkeen, naiset taas noin seitsemän vuoden. OECD-maiden ulkopuolelta saapuneet pitkään maassa asuneet miehet saavuttavat kantaväetön matalasti koulutettujen tulotason keskimäärin noin 20 vuoden kuluttua maahan saapumisesta, naiset sitä vastoin eivät saavuta kantaväestön matalasti koulutettuja naisia koskaan.

(http://farm4.static.flickr.com/3601/3376371981_ea0d708511.jpg?v=0)
Kuvio 2. Tulokehitys ajanjaksolla 0–20 vuotta 95 %:n luottamusväleineen. Lähde: Sarvimäki 2008, 23.

On kuitenkin huomioitava, että OECD-maiden ulkopuolelta muuttaneiden ryhmään kuuluvat yhtä lailla tämän tekstin kiinnostuksen kohteena olevat humanitaariset maahanmuuttajat että esimerkiksi kiinalaiset ja intialaiset. Vuosina 1991–1994 jälkimmäisistä maista muuttaneiden työttömyysasteet olivat vuonna 2004 vain jopa viidesosan humanitaarisen maahanmuuton maista (somalialaiset ja irakilaiset) saapuneiden vastaavista (Tilastokeskus 2006, 31). Onkin perusteltua olettaa tämän tiedon valossa, että humanitaarisen maahanmuuton vuoksi Somaliasta ja Irakista saapuneilla tulojen kehitys on paljon heikompi, so. he eivät keskimäärin saavuta edes kantaväestön matalasti koulutettujen tulotasoa pitkällä aikavälillä.

Kuviossa 3. on esitetty yhteiskunnan tukien suuruuden kehittyminen samoille ryhmille kuin kuviossa 2. OECD-maista saapuneilla pitkäaikaisilla maahanmuuttajilla tukien saaminen on sekä miehillä että naisilla keskimäärin koko kantaväestön tasolla. OECD-maiden ulkopuolelta saapuneilla pitkäaikaisesti maahan muuttaneilla tukien keskimääräinen saaminen lähestyy koko kantaväestön tasoa noin 20 vuoden maassaolon jälkeen. Saman ryhmän naisilla tuet pysyvät kantaväestön matalasti koulutettujakin korkeammalla vielä 20 vuoden jälkeen.

(http://farm4.static.flickr.com/3544/3377187778_59181161cd.jpg?v=0)
Kuvio 3. Yhteiskunnan tukien saaminen ajanjaksolla 0–20 vuotta vuotta 95 %:n luottamusväleineen. Lähde: Sarvimäki 2008, 26.

Sarvimäen mukaan Suomen maahanmuutto onkin näiden tulosten pohjalta ollut lähellä "huonointa mahdollista skenaariota". Tähän syinä ovat olleet se, että Suomi on ottanut pääasiassa maahanmuuttajia ei-taloudellisista syistä, päästänyt maahanmuuttajat anteliaan sosiaaliturvajärjestelmän piiriin, omannut lyhyen kokemuksen maahanmuuttajista ja kohdannut pahan laman 1990-luvun alussa.(Sarvimäki 2008, 14)

Eri maahanmuuttajaryhmien työllistymistä pitemmällä aikavälillä sivuaa myös Perhoniemen ja Jasinskaja-Lahden (2006) pääkaupunkiseudulla suorittama tutkimus, jonka tuloksista uutisoi ainakin Helsingin Sanomat (25.5.2006). He tekivät seurantatutkimuksen vuosina 1997–2004, josta käy ilmi tutkittavien maahanmuuttajaryhmien otosten työllisyysasteet vuonna 2004. Tutkittavien maahanmuuttajaryhmien Suomessa oleskeluaikojen keskiarvot vuonna 2004 kiinnostuksen kohteina oleville ryhmille olivat noin 13 vuotta muille paitsi arabeille, joille se oli noin 15 vuotta. Kaikki tutkittavat olivat 26–44-vuotiaita 2004. Tulokset on esitetty kuviossa 4. alla. Etnisesti suomalaisilla tarkoitetaan lähinnä inkeriläisiä ja irakilaiset kuuluvat arabeihin. Tuloksia on kuitenkin vaikea yleistää tämän otoksen perusteella, sillä alun perin tutkimukseen kysytyistä vuonna 1997 vain pieni osa vastasi siihen vielä 2004. Vastanneiden absoluuttiset määrät jäivät siten monessa ryhmässä myöskin hyvin pieniksi. Erityisesti somaleita oli vaikeaa saada vastaamaan tutkimukseen. (Perhoniemen ja Jasinskaja-Lahti 2006, 33–34)

(http://farm4.static.flickr.com/3660/3377187264_5b5fa70337.jpg?v=0)
Kuvio 4. Maahanmuuttajien työllisyystilanne (%) 2004 seurantatutkimuksessa 1997–2004. Lähde: Perhoniemi ja Jasinskaja-Lahti 2006, 37.

[Samuli Salminen]

3 Ikärakenne ja demografinen huoltosuhde

Tässä osiossa tarkastellaan humanitaarisen maahanmuuton kansalaisuusryhmien ikärakenteiden taloudellista edullisuutta (tai sen puutetta) verrattuna kantaväestöön ja muihin maahanmuuttajaryhmiin. Keskeisessä osassa on demografinen (väestöllinen) huoltosuhde, joka väestötieteessä kuvaa lasten (esimerkiksi 0–14-vuotiaat) ja vanhusten (esimerkiksi 65 vuotta täyttäneet) suhdetta muuhun väestöön (15–64-vuotiaat), joka on taloudellisesti tuottavin. Demografisesta huoltosuhteesta voidaan erottaa taloudellinen huoltosuhde, joka kertoo kuinka monta työtöntä ja työvoiman ulkopuolella olevaa on työllistä kohden. Tämän jälkimmäisen huoltosuhteen epäedullisuutta käsiteltiin jo humanitaarisen maahanmuuton yhteydessä (ks. taulukko 1.). Seuraavaksi osoitetaan, että humanitaarisen maahanmuuton kohdalla demografinen huoltosuhde on epäedullinen nyt verrattuna muihin maahanmuuttajaryhmiin, eli että potentiaalisia työntekijöitä (15–64-vuotiaat) on vähän verrattuna muuhun väestöön, ja miksi niin on tulevaisuudessakin nykyisen kaltaisen humanitaarisen maahanmuuton jatkuessa laadultaan samanlaisena ja määrältään mahdollisesti lisääntyvänä. (Koskinen et al. 2007, 340)

Kuviossa 5. on esitetty kiinnostuksen kohteena oleville kansalaisuusryhmille väestölliset huoltosuhteet (käänteisesti em. määritelmään nähden). Eniten  työikäisiä (15–64-vuotiaat) oli suhteellisesti Britannian ja Kiinan kansalaisten joukossa. Somalialaisilla se oli suunnilleen sama kuin koko maan väestöllä, irakilaisilla  ja afganistanilaisilla muutaman prosenttiyksikön parempi.

(http://farm4.static.flickr.com/3639/3377187886_4c24070903.jpg?v=0)
Kuvio 5. Väestölliset huoltosuhteet vuonna 2006 eri kansalaisuusryhmissä. Lähde: Tilastokeskus 2007, 10.

Humanitaaristen maahanmuuttajaryhmien heikompi väestöllinen huoltosuhde verrattuna muihin käsiteltäviin kansalaisuusryhmiin johtui suuresta lapsien suhteellisesta määrästä. Kuviosta 6. käy ilmi, että humanitaarisissa maahanmuuttajaryhmissä lapsien suhteellinen osuus väestöstä oli ainakin kaksinkertainen verrattuna muihin kansalaisuusryhmiin ja koko maahan. Jos asiaa tarkastellaan kieliryhmittäin, niin somaleilla luku on vielä Somalian kansalaisiakin korkeampi eli 45,1 % väestöstä (Tilastokeskus 2007, 15).

(http://farm4.static.flickr.com/3432/3377187964_531ceec7e4.jpg?v=0)
Kuvio 6. Lapsien osuus  vuonna 2006 eri kansalaisuusryhmissä. Lähde: Tilastokeskus 2007, 11.

Demografiset tekijät, eli tässä tapauksessa lasten suuri osuus väestöstä, on yksi syy, miksi humanitaarisen maahanmuuton kansalaisuusryhmissä työvoiman (työlliset ja työttömät) osuus väestöryhmästä on paljon pienempi kuin vertailuryhmissä. Kuviossa 7. on esitettynä nämä suhdeluvut, jotka on laskettu Tilastokeskuksen tilastoista (kansalaisuusryhmien koot) ja Työministeriön tilastoista (työvoiman absoluuttiset määrät). Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka hyvin pieni osuus humanitaarisen maahanmuuton kansalaisuusryhmissä on nyt työllisiä (ks. taulukko 1.), niin työllisten potentiaalinenkin osuus jää vain kolmannekseen tai reilusti alle sen koko ryhmästä. Toinen syy työvoiman osuuden pienuudelle on jo edellisessä osassa mainittu maahanmuuttajanaisten muuta väestöä suhteellisesti suurempi osuus työvoiman ulkopuolelle jääneistä (Martikainen 2008, 14).

(http://farm4.static.flickr.com/3542/3376372581_cbdf81e93a.jpg?v=0)
Kuvio 7. Työvoiman  osuus  vuonna 2006 eri kansalaisuusryhmissä. Lähteet: Tilastokeskus 2007, s. 9 ja Työministeriö 2007.

Humanitaarisen maahanmuuton kansalaisuusryhmien väestöllinen huoltosuhde ei parane nykytahdilla ratkaisevasti ainakaan lähitulevaisuudessa. Tämä johtuu kahdesta seikasta: ensiksikin näissä maahanmuuttajaryhmissä lapsia syntyy naista kohti monikertainen määrä verrattuna muihin kansalaisuusryhmiin. Periodikohtaisten kokonaishedelmällisyyslukujen muutaman vuoden keskiarvot eri ajanjaksoille kansalaisuusryhmittäin on esitetty kuviossa 8. Somalialaisille ja irakilaisille naisille syntyi vielä tämän vuosikymmenen puolivälissä keskimäärin yli neljä lasta. Tämä johtaa siihen, että näiden kansalaisuusryhmien keskuudessa kaikkein nuorimmat ikäryhmät muodostuvat suurimmiksi, ja lapsina he tietenkin ovat huollettavia. Muissa kansalaisuusryhmissä luvut olivat tämän vuosikymmenen puolivälissä väestön uusiutumistason 2,1 tietämissä tai sen alapuolella.

On toki huomioitava, että yleensä maahanmuuttajien korkeammat kokonaishedelmällisyysluvut lähestyvät kantaväestön vastaavaa ajan kuluessa, vaikkakaan konvergoituminen siihen taloudellisesti huonosti menestyneiden maahanmuuttajaryhmien toisen polven jäsenten keskuudessa ei ole ollenkaan varmaa (Sobotka 2008; Scott and Stanfors 2008). Toinen tekijä, mikä vaikuttaa huoltosuhteen pysymiseen epäedullisena, on nykyisen humanitaarisen maahanmuuton kasvava volyymi. Eli Suomeen saapuu nopeaan tahtiin humanitaarisia maahanmuuttajia, joiden kokonaishedelmällisyys on vielä lähtömaan tasolla tai sen lähellä.

(http://farm4.static.flickr.com/3544/3377187354_67e2ed42b6.jpg?v=0)
Kuvio 8. Kokonaishedelmällisyysluvut kansalaisuusryhmittäin. Lähde: Tilastokeskus 2007, 31.

[Samuli Salminen]

4 Koulutus ja työvoimapula

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan Suomessa on työvoimapula: pulaa on niin korkeasti koulutetuista diplomi-insinööreistä, keskiasteen koulutuksen saaneista hitsaajista kuin myyjistä (Helsingin Sanomat 5.3.2008). Samaan aikaan Suomessa on työttömiä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vajaat 200 000 (Tilastokeskus 2009). Matalan koulutusasteen ammattien työvoimapulan tulisi ratketa ihan markkinamekanismein, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että näiden alojen työnantajien on yksinkertaisesti tarjottava parempaa palkkaa (tai vaihtoehtoisesti työttömyystukia on leikattava). Tästä kirjoittaa mm. kaupunginvaltuutettu Osku Pajamäki (www.osku.net 2007).

Työvoimapulan ja suurehkon työttömyyden esiintyminen samanaikaisesti johtuu Parkkisen (1999) mukaan Suomen työmarkkinoilla tapahtuneesta rakennemuutoksesta: työttömäksi jääneiden tiedot ja taidot eivät enää 1990-luvulla vastanneet työelämän tarpeita koulutusta vaativilla aloilla (s. 341). Kivisen, Hedmanin ja Mäkelän (2003) mukaan suomalainen työvoima riittääkin tulevaisuudessa, jos vain koulutuspolitiikka muutetaan vastaamaan enemmän työmarkkinoiden tarpeita (s. 377–378). Tässä yhteydessä kysymys kuuluukin luonnollisesti, että onko humanitaarisen maahanmuuton myötä Suomeen tulevilla ihmisillä näitä tarvittavia koulutuksellisia valmiuksia?

Helsingin Sanomien pääkirjoituksen mukaan Somaliasta tulevien turvapaikanhakijoiden myöhemmin perässä tulevien perheenjäsenten keskuudessa lähes yhdeksän kymmenestä on luku- ja kirjoitustaidottomia (Helsingin Sanomat 26.10.2008). Yleisradion mukaan taas Suomessa on tuhansia luku-, kirjoitus- ja kielitaidottomia maahanmuuttajanaisia, joita tulee eniten Afrikan maista (YLE 24.1.2009).

Taulukoissa 4. ja 5. on esitelty kiinnostuksen kohteina olevien kansalaisuusryhmien koulutusasteet. Taulukon 4. toisessa sarakkeessa on toisena vaihtoehtona tuntematon. Siihen kuuluvat Helsingin Sanomien (2.3.2007) mukaan ne, jotka eivät ole ottaneet yhteyttä työvoimatoimistoon tai jotka suomalaiset yritykset ovat palkanneet suoraan ulkomailta. Koska kuitenkin tuo lehtiartikkeli kertoo lähes kaikkien humanitaarisista syistä maahan tulleiden ottavan yhteyttä työvoimatoimistoon, somalialaisten, afganistanilaisten ja irakilaisten osalta sarake ilmoittaa lähinnä perusasteen koulutuksen omaavien määrän. Tilaston mukaan korkeakoulutettuja oli suhteellisesti vähiten humanitaarisen maahanmuuton kansalaisuusryhmien kohdalla, matalimmin koulutettuja heidän keskuudessaan oli puolestaan eniten.

Taulukko 4. Työikäisten (15–64-vuotiaat) ulkomaan kansalaisten koulutus vuonna 2005 (%). Lähde Tilastokeskus 2007, 30.
(http://farm4.static.flickr.com/3612/3377186796_25e123f9a5.jpg?v=0)

Taulukko 5. perustuu puolestaan Tilastokeskuksen otostutkimukseen vuonna 2003. Siinä käsiteltävistä humanitaarisen maahanmuuton kansalaisuusryhmistä olivat mukana vain somalialaiset. Heistä neljänneksellä ei ollut minkäänlaista koulutusta. Tutkimuksesta kirjoittaneiden Paanasen ja Pohjanpään (2003) mukaan erityisen huonosti koulutettuja olivat somalialaiset naiset.

Taulukko 5. Maahanmuuttajien (20–64 v.) sekä koko väestön (25–64-v.) koulutustaso (%). Lähde: Tilastokeskus 2003b ja 2003c.
(http://farm4.static.flickr.com/3457/3377186980_ce1d0503c2.jpg?v=0)

Humanitaarisen maahanmuuton suurimpien kansalaisuusryhmien aikuisten koulutusasteet ovat huomattavasti heikompia kuin vertailun kohteena olevien muiden kansalaisuusryhmien edellä olevien tilastojen ja uutisten perusteella. On kuitenkin syytä tarkastella myös erilaisten maahanmuuttajaryhmien lasten kouluttautumista Suomessa, sillä kuten tässä tekstissä tullaan esittämään, kouluttautuminen pienentää huomattavasti riskiä jäädä työelämän ulkopuolelle. Sen vuoksi onkin huolestuttavaa joutua lukemaan uutinen, jonka mukaan maahanmuuttajalapset ovat vaarassa syrjäytyä ainakin Itä-Suomessa, sillä peruskoulu ei anna riittävää kielitaitoa toisen asteen koulutukseen. Viidesosa heistä lopettaakin opiskelun peruskoulun jälkeen. Ratkaisuna ongelmaan nähdään resurssien lisääminen, mikä tietenkin tarkoittaa käytännössä lisääntynyttä verovarojen käyttöä. (MTV3 23.10.2008)

Humanitaarisen maahanmuuton kansalaisuusryhmissä lapsia on huomattavan suuri osuus (ks. kuvio 5.). Tämä tietenkin kasvattaa näiden ryhmien suhteellista osuutta peruskoulutukseen käytettävistä varoista suhteutettuna näiden ryhmien kokoon. Maahanmuuttajalasten koulutus tulee kalliimmaksi kuin kantaväestön: suomea puhuva oppilas maksaa keskimäärin noin 7 000 euroa vuodessa verrattuna maahanmuuttajalapsen keskimäärin 10 500 euroon (50 % enemmän). Maahanmuuttajalapset eivät kuitenkaan ole yhtenäinen joukko, vaan heitä tulee erilaisista taustoista, jolloin heidän valmiutensakin koulunkäyntiin poikkeavat toisistaan. (Helsingin Sanomat 5.2.2008)

Osalla maahanmuuttajalapsista suomen kielen taito vastaa 3-vuotiaan äidinkielenään suomea puhuvan lapsen taitoa Käpylän peruskoulun erityisopettaja Leena Kaivosoja-Jukkolan (2006) mukaan. Helsingissä erityisopetuksessa ovatkin verkoston mukaan maahanmuuttajat yliedustettuina – eniten heitä on maahanmuuttajaryhmistä, joiden sosiaalinen asema on heikoin (mt.). Jos sosiaalista asemaa mitataan työllistymisellä, niin siinä tapauksessa näillä ryhmillä viitattaisiin nimenomaan humanitaarisen maahanmuuton kansalaisuusryhmiin. Näiden haasteellisimpien ryhmien osuus tulee todennäköisesti kasvamaan ainakin Helsingissä, sillä pääkaupungin koulujen maahanmuuttajalasten osuuden ennustetaan kasvavan 11,3 %:sta 23 %:iin vuonna 2025: eniten on kasvamassa somalin ja Keski-Afrikan kieliä puhuvien määrät (Helsingin Sanomat 5.2.2008).

Erilaisten maahanmuuttajaryhmien lasten kalliimpikin kouluttaminen voi olla kannattavaa, jos tuloksena saadaan hyviä oppimistuloksia peruskoulussa ja sitä kautta paremmat mahdollisuudet jatkaa toisen asteen koulutuksessa ja lopulta työelämässä. Vuoden 2008 loppupuolella julkaistiin Opetushallituksen laaja tutkimus maahanmuuttajalasten oppimistuloksista, koulutusvalinnoista ja työllistymisestä. Tutkimuksen aineistona käytettiin 1996–2005 peruskoulun päättöluokalla olleita 9.-luokkalaisia. Heistä kantaväestön edustajia oli noin 650 000 ja vieraskielisiä noin 12 600, joista puolestaan kiinnostuksen kohteena olevia 1. polven maahanmuuttajia EU:n ulkopuolelta tulevia oli noin 3600. On huomioitava, että tähän luokkaan toki kuuluu humanitaarisen maahanmuuton kansalaisuusryhmien lisäksi muitakin. (Opetushallitus 2008, 136 ja 143)

Tutkimuksen mukaan EU:n ulkopuolelta tulevien 1. polven maahanmuuttajien keskiarvot olivat peruskoulussa keskimäärin heikoimmat lukuaineissa ja vieraissa kielissä verrattuna muihin maahanmuuttajaryhmiin ja kantaväestöön. Peruskoulussa saadut arvosanat vaikuttivat tutkimuksen mukaan toisen asteen opiskeluihin hakeutumiseen. (Opetushallitus 2008 145 ja 163–164)

Kokonaan peruskoulun jälkeen koulutuksen ulkopuolelle yhteishaussa jäämisen riskien suhteissa oli suuria eroja ryhmien välillä. Tutkimuksen tekijät laskivat logistisen regressiomallin avulla riskien suhteita (OR, odds ratio) eri ryhmille referenssiryhmänä ollessa kantaväestö (OR = 1). Tulokset on esitetty kuviossa 9. Niiden mukaan 1. polven EU:n ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien riski jäädä ilman jatkokoulutusta on kantaväestön riskiin nähden lähemmäs kuusinkertainen (5,56). Eroja tämän ryhmän sisällä oli kuitenkin sukupuolesta ja mahdollisesti kulttuurista johtuen. 1. polven maahanmuuttajanaisille riskien suhde koulutuksen ulkopuolelle jäämisessä oli korkeampi kuin pojille. Yhteisvalinnan jälkeisiin muihin vaihtoehtoihin hakeuduttiin ryhmästä heikommin, mikä saattoi johtua kotoa tulevan tuen puutteesta etenkin mitä poikkeavimmista kulttuureista tulevista perheistä oli kyse. (Opetushallitus 2008, 168–169)

(http://farm4.static.flickr.com/3577/3376372673_a1028dffa4.jpg?v=0)
Kuvio 9. Yhteishaussa hakemisesta huolimatta koulutuksen ulkopuolelle jäämisen riski suhteessa kantaväestöön (OR) maahanmuuttajataustan mukaan kolmessa eri ulkopuolelle jäämisen määritelmän mukaisessa mallissa. Lähde: Opetushallitus 2008, 170.

Kuviosta 10. voidaan todeta, että toisen asteen tutkinnon suorittaminen auttoi pääsemään työelämään. Vieraskielisillä tutkinnon suorittaneilla riski jäädä työelämän ulkopuolelle oli noin kaksinkertainen verrattuna kantaväestön tutkinnon suorittaneisiin, ei tutkintoa suorittaneilla vieraskielisillä riski oli yli kuusinkertainen.  Vakioiduissa luvuissa on otettu huomioon koulumenestys. Vieraskielisillä oli kuitenkin ero sukupuolten välillä toisen asteen tutkinnon suorittamisen vaikutuksella työelämään pääsyssä. Naisista suuri osuus oli nimittäin kotiäiteinä riippumatta siitä olivatko he suorittaneet tutkintoa, miehillä puolestaan tutkinnon puuttuminen kasvatti riskiä työttömyyteen ja syrjäytymiseen. (Opetushallitus 2008, 186)

(http://farm4.static.flickr.com/3556/3377188238_529159682d.jpg?v=0)
Kuvio 10. Vieraskielisten työn ulkopuolella olemisen riski 8,5 vuotta peruskoulun päättymisen jälkeen suhteessa kantaväestön (OR) toisen asteen tutkinnon suorittaneisiin tutkinnon suorittamisen mukaan. Lähde: Opetushallitus 2008, 183.

5 Yhteenveto

Tämän pienen tutkielman tavoitteena oli osoittaa, että humanitaarinen maahanmuutto on erotettava muusta maahanmuutosta ainakin, jos maahanmuuttoa perustellaan talouteen ja työllisyyteen liittyvin seikoin. Ensimmäisessä osassa kävi ilmi, että humanitaarisen maahanmuuton kansalaisuusryhmien taloudellinen huoltosuhde verrattuna kantaväestöön ja muihin tarkasteltaviin maahanmuuttajaryhmiin oli monta kertaluokkaa heikompi: heistä vain joka kymmenes on työllistynyt. Työttömyysaste on myös pysynyt kaikissa näissä ryhmissä reilusti yli 50 prosentin. Humanitaarisen maahanmuuton kansalaisuusryhmissä maahanmuuttajanaisten työllisyys on lisäksi vain noin kolmanneksen miesten vastaavasta, kun suomalaisilla, ruotsalaisilla ja virolaisilla luvut olivat likipitäen yhtä suuret. Työllisyys- ja työttömyystilanne eivät ole saavuttanut kantaväestön tai länsimaista tulleiden maahanmuuttajien tasoa niidenkään joukossa, jotka ovat asuneet Suomessa jo pitkään.

Humanitaarisen maahanmuuton kansalaisuusryhmien huonoon taloudelliseen huoltosuhteeseen on osaltaan vaikuttanut niiden muita maahanmuuttajaryhmiä ja kantaväestöä tässä suhteessa epäedullisempi väestöllinen huoltosuhde. Se on aiheutunut lasten suuresta suhteellisesta määrästä näiden ryhmien keskuudessa. Tämä on yksi syy sille, että myös työvoiman (ikänsä puolesta potentiaaliset työntekijät) osuus on ollut pieni verrattuna muihin. Näin vaikuttaa olevan ainakin vielä lähitulevaisuudessa, sillä somalialaisilla ja irakilaisilla naisilla kokonaishedelmällisyysluku on ollut monta kertaa väestön uusiutumistason verran, syntyneet ikäluokat ovat toisin sanoen olleet niitä synnyttäviä huomattavasti suurempia. Vaikka kokonaishedelmällisyysluvut ovatkin laskeneet, on epävarmaa konvergoituvatko ne kantaväestön vastaaviin edes toisessa sukupolvessa. Nyt kun humanitaarinen maahanmuutto on voimakkaasti lisääntymässä, Suomeen on tulossa paljon naisia, joiden kokonaishedelmällisyysluvut noudattanevat likipitäen lähtömaiden vastaavia 4–6 lasta per nainen. Toinen tekijä, joka myös vaikuttaa työvoiman pienempään määrään, on monien maahanmuuttajanaisten jääminen työvoiman ulkopuolelle.

Suomessa puhutaan työvoimapulasta, vaikka maassa on suurin piirtein 200 000 työtöntä. Työt, joihin riittää matalampikin koulutus, tulisi täyttyä tässä tilanteessa markkinamekanismien mukaan. Joko työnantajien on nostettava tarvittaessa palkkoja tai työttömyystukia on leikattava: näihin töihin löytyy siis tekijät, jos vain työnteosta tulee tarpeeksi kannattavaa. Moni nykyisestä työttömästä on työtön Suomen työmarkkinoilla tapahtuneen rakennemuutoksen vuoksi, ja suomalaisen työvoiman pitäisi riittää jatkossakin, jos koulutuspolitiikka hoidetaan vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita.

Humanitaarisella maahanmuutolla keski- ja korkea-asteen koulutusta vaativia työpaikkoja ei voi tehokkaasti täyttää. Tämä pätee ainakin somalialaisiin, joista monet ovat täysin luku- ja kirjoitustaidottomia Suomeen tullessaan. Muihin maahanmuuttajaryhmiin ja kantaväestöön verrattuna paljon pienempi osuus heistä on saavuttanut keski- tai korkea-asteen tutkinnon.

Katse onkin syytä kääntää humanitaarisen maahanmuuton osalta lapsien koulutukseen. Aihetta ei ole tutkittu paljon, mutta Opetushallituksen (2008) tutkimus ja muutama muu uutinen viittaisivat siihen, että syrjäytymistä yhteiskunnasta on tapahtumassa koulutuksen kautta: EU:n ulkopuolelta tulevien 1. polven maahanmuuttajien keskuudessa riski jäädä pois peruskoulun jälkeisestä koulutuksesta ja sitä kautta työelämästä on moninkertainen verrattuna kantaväestöön. Erityisen huonossa asemassa tältä kantilta ovat naiset, joista monet jäävät työelämän ulkopuolelle, vaikka heillä olisikin tutkinto.

Lisäselvitystä vaatisi humanitaarisista syistä maahan tulleiden vanhempien toisen sukupolven lapsien kouluttautumisen ja yhteiskuntaan työllistymisen kautta sopeutumisen tutkiminen. Monessa Euroopan maassa sosioekonomiset ongelmat kuten työttömyys on periytynyt maahanmuuttajasukupolvelta toiselle. Olisikin olennaista kysyä, että onko Suomessa olemassa jokin erityinen keino tämän kehityksen estämiseksi.

Tilannetta ei ainakaan auta se, että uuden ulkomaalaislain myötä Suomea ollaan todella avaamassa humanitaariselle maahanmuutolle, jonka kautta maahan tähän mennessä saapuneita ei olla saatu sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ainakaan taloudellisessa mielessä. Vielä hölmömpää on se, että humanitaarisesta maahanmuutosta puhutaan tahallisesti tai tahattomasti sekaisin todellisen työperäisen maahanmuuton kanssa. Kuten tämän tekstin taulukoista ja kuvioista on käynyt ilmi, maahanmuutto esimerkiksi Britanniasta on todella parantanut taloudellista huoltosuhdetta Suomessa. Sitä humanitaarinen maahanmuutto ei kuitenkaan ole tehnyt vaan päinvastoin se on turvapaikkakeskuksineen, tulkkeineen, työttömyyskorvauksineen ym. tukinaan Suomelle taloudellinen taakka – nyt vieläpä kiihtyvässä tahdin.

Kaiken lisäksi on olemassa lausuntoja edellistä sisäministeriä myöten siitä, että Suomen turvapaikkajrjestelmää käytetään lisääntyvässä määrin hyväksi taloudellisen hyödyn tavoittelussa. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyinen humanitaarinen maahanmuutto ei olisikaan luonteeltaan "humanitaarista", vaan pikemminkin sosiaalista, millä tarkoitetaan sitä, että suurella osalla humanitaarisen maahanmuuton nimikkeen alla Suomeen saapuneista motivaationa on nostaa omaa ja perheen elintasoa Suomen sosiaaliturvajärjestelmää hyödyntämällä.

Vaatikaamme siis jatkossakin humanitaarisen maahanmuuton erottamista erityisesti aidosti työperäisestä maahanmuutosta ja pitäkäämme huolta siitä, että humanitaarinen maahanmuutto olisi jatkossakin "humanitaarista". Tämä teksti osoittaa sen, miksi näin tulisi järkevästi ajatellen toimia.

[Samuli Salminen]

Lähteet:

Helsingin Sanomat 25.5.2006: Maahanmuuttajat sopeutuvat yhä hitaasti pääkaupunkiseudulla. http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Maahanmuuttajat+sopeutuvat++yh%C3%A4+hitaasti+p%C3%A4%C3%A4kaupunkiseudulla/HS20060525SI2KA029r0. Katsottu 19.3.2009.

Helsingin Sanomat 2.3.2007: Ulkomaalaisten koulutustaustat jäävät hämärän peittoon. http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Ulkomaalaisten+koulutustaustat++j%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t+h%C3%A4m%C3%A4r%C3%A4n+peittoon/HS20070302SI1YO01es3. Katsottu 19.3.2009.

Helsingin Sanomat 5.2.2008: Jo joka kymmenes oppilas on maahanmuuttaja. http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Jo+joka+kymmenes+oppilas+on+maahanmuuttaja/1135233806038. Katsottu 19.2.2009.

Helsingin Sanomat 5.3.2008: EK: Työvoimapula pahenee edelleen. http://www.hs.fi/talous/artikkeli/EK+Ty%C3%B6voimapula+pahenee+edelleen/1135234569910?ref=rss. Katsottu 19.3.2009.

Helsingin Sanomat 26.10.2008: Turvapaikanhakijoita on tulossa paljon. Pääkirjoitus. http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Turvapaikanhakijoita+tulossa+paljon/1135240533280.

Helsingin Sanomat 12.12.2008: Eduskunta torjui ulkomaalaislain lievennykset. http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Eduskunta+torjui+ulkomaalaislain+lievennykset/1135241958281. Katsottu 19.3.2009.

Helsingin Sanomat 20.2.2009: Thors ärähti Kataisen välistävedosta. http://www.hs.fi/tulosta/HS20090220SI1YO02kcm. Katsottu 19.3.2009.

Kaivosoja-Jukkola, Leena 2006: Maahanmuuttajataustaisen lapsen ja nuoren kielen erityispiirteet. Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajanuorten koulutus ja palvelut –verkosto. Muistio 22.8.2006. Seudullinen monikulttuurinen tietopalvelukeskus. http://www.selma-net.fi/temporary/file.asp/data_id=1942/220806nuormuistio.doc. Katsottu 19.3.2009.

Karjalainen: Liian kerkeä mies syntymäsavolaiseksi. http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Teemat/liian_kerke%C3%A4_mies__syntym%C3%A4savolaiseksi_4706344.html.

Kivinen, Osmo; Hedman, Juha ja Mäkelä, Kai 2003: Tavoitteena täystyöllisyys – suomalainen
työvoima riittää Suomen tarpeisiin. Yhteiskuntapolitiikka 68:4. http://www.stakes.fi/yp/2003/4/034kivinen.pdf.

Koskinen et al. 2007: Suomen väestö. Gaudeamus Helsinki University Press, 2007.

Maahanmuuttovirasto 2007–2009: Turvapaikka- ja pakolaistilastot. http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?path=8,2709,2717,2731.

Martikainen, Tuomas: Maahanmuuttajanaiset – Sukupuolittunut maahanmuutto,
kotoutuminen ja uskonto. Diakonian tutkimuksen päivä 2008. http://www.dts.fi/dokumentit/Maahanmuuttajanaiset_DIAK_7.11.2008.pdf. Katsottu 26.3.2009.

MTV3 23.10.2008: Maahanmuuttajalapset vaarassa syrjäytyä Itä-Suomen kouluissa.
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2008/10/736378. Katsottu 19.3.2009.

Polemiikki 1/2008: Maahanmuutto - Tervetuloa meille töihin! Polemiikki-lehti. Pole-Kuntatieto Oy.
http://www.polemiikki.fi/lehdet/2008/numero-1/maahanmuutto-tervetuloa-meille.aspx. Katsottu 19.3.2009.

Octavius 1.11.2008: Työvoimapula, Suomen talous, eläkepommi ja huoltosuhde - ratkaisut. Octaviuksen ajatuksia. http://octavius1.wordpress.com/2008/11/01/tyovoimapula-suomen-talous-elakepommi-ja-huoltosuhde-ratkaisut/. Katsottu 19.3.2009.

Paananen,  Seppo ja Pohjanpää Kirsti 2003: Maahanmuuttajat opiskelevat ahkerasti. Tilastokeskus 2003. http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_12_03_maahanmuuttajat.html. Katsottu 19.3.2009.

Pajamäki, Osku: Työvoimapula on pluffia. http://www.osku.net/?p=250. Katsottu 19.3.2009.

Parkkinen, Pekka 1999: Suurten ikäluokkien jälkeen työvoimapulako?. Yhteiskuntapolitiikka 64:4. http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/eres/valt/art/ikaluokat.pdf.

Perhoniemi, Riku ja Jasinskaja-Lahti, Inga 2006: Maahanmuuttajien kotoutuminen pääkaupunkiseudulla – seurantatutkimus vuosilta 1997–2004. Helsingin kaupungin tietokeskus – tutkimuksia.

Sarvimäki, Matti: Assimilation to a Welfare State: Labor Market Performance and Use of Social Benefits by Immigrants to Finland. Vatt-keskustelualoitteita. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, 2008. http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/k454.pdf.

Sarvimäki, Matti ja Karvinen, Anni-Mari 2008: Maahanmuuttajien työttömyyden ja työllistymisen kustannusvaikutukset Helsingin kaupungille. Vatt-keskustelualoitteita. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, 2008. http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/k456.pdf.

Scott, Kirk A. and Stanfors, Maria A: Fertility of the Second Generation: Do Children of Immigrants Adjust Fertility to Host Country Norms? Population association Association of America 2008 Annual Meeting Program. http://paa2008.princeton.edu/abstractViewer.aspx?submissionId=80042.

Sobotka, Tomáš 2008: Overview Chapter 7: The rising importance of migrants for childbearing in Europe. Demographic Research. Volume 19 - Article 9. Max Planck Institute 2008. http://www.demographic-research.org/Volumes/Vol19/9/.

Soininvaara 26.2.2008, Kommentit: Pakkohoitoa Turuntautiin.http://www.soininvaara.fi/2008/02/26/pakkohoitoa-turuntautiin/. Katsottu 25.3.2009.

Tilastokeskus 2001–2007: Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus. SVT. Väestö 2001–2007. Tilastokeskus.

Tilastokeskus 2003b: Väestön koulutusrakenne. Tilastokeskus, 2003. Teoksessa Paananen,  Seppo ja Pohjanpää Kirsti 2003: Maahanmuuttajat opiskelevat ahkerasti. Tilastokeskus 2003. http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_12_03_maahanmuuttajat.html. Katsottu 19.3.2009.

Tilastokeskus 2003c: Maahanmuuttajien elinolotutkimus 2002. Tilastokeskus. Pohjanpää ym. 2003. Teoksessa Paananen,  Seppo ja Pohjanpää Kirsti 2003: Maahanmuuttajat opiskelevat ahkerasti. Tilastokeskus 2003. http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_12_03_maahanmuuttajat.html. Katsottu 19.3.2009.

Tilastokeskus 2007b: Työssäkäyntilasto 2006. Tilastokeskus.

Tilastokeksus 2008a: Väestörakenne http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp.

Tilastokeksus 2008b: Muuttoliike. http://www.stat.fi/til/muutl/index.html.

Tilastokeskus 2009: Työvoimatutkimus 2009, tammikuu. http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2009/01/tyti_2009_01_2009-02-24_kuv_003_fi.html. Katsottu 19.3.2009.

Työministeriö 2007: Työttömyysaste – Työministeriön arvio. http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/04_maahanmuutto/08_maahanmuuttotilastot/wulktyoll.pdf.

Vartti.fi 12.3.2009: Turvapaikanhakijat tarvitsevat lisää tilaa. http://www.vartti.fi/artikkeli/ce3a99d0-3215-4af3-9209-0cf1e0559e1a. Katsottu 19.3.2009.

YLE 24.1.2009: Maahanmuuttajanaiset pulassa ilman kielitaitoa. http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/01/maahanmuuttajanaiset_pulassa_ilman_kielitaitoa_500756.html. Katsottu 19.3.2009.

YLE 10.2.2009: Raaseporilla on pitkä kokemus maahanmuuttajista. http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/02/raaseporilla_on_pitka_kokemus_maahanmuuttajista_536189.html?origin=rss. Katsottu 19.3.2009.

[HaH]

Puh.

Kiitos väännöstä.

Ottaa kyllä aikansa, ennen kuin ainakaan minä rupean kommentoimaan.... on sen verran pitkä, ja meitsi on väsy.

[Samuli Salminen]

Oikeastaan nuo taulukot ja kuviot kertovat olennaisimman. Välissä vähän liibalaabaa

[Markus Mannonen]

Oikeastaan nuo taulukot ja kuviot kertovat olennaisimman. Välissä vähän liibalaabaa

Hahaa!!! Kasvoiko muuten tukka pitkäksi kirjoittamisen aikana?!1!!

Superduunia! Hatunnosto!

[Zngr]

Pitkätukka ansaitsee Homma^ -ansiomerkin sekä lisäksi mitalin erilaisilla lehvillä ja miekoilla.

[Octavius]

No huhhuh Pitkätukka, iso käsi ja kiitos.

Lienee paras aihetta käsittelevä suomeksi julkaistu teksti. Olet todella nähnyt vaivaa. Palkkaisin Sinut heti, aiv   an loistavaa analyysiä.

Modet: ehdottaiain, että nostakaa tämä klassikoksi, kiitos.

[Kristiina]

Tämä ansiokas tutkielma pitäisi olla pakollinen luettava kaikille päättäjille, etteivät enää erehtyisi horisemaan humanitaarisesta maahanmuutosta "työvoimapulan" pelastajana ja ylipäätään sekoittamaan näitä kahta käsitettä humanitäärinen maahanmuutto ja työperäinen maahanmuutto keskenään.

[etnis]

Hienoa työtä, kiitos. Printatkaa tätä ja pistäkää jakoon.

[junakohtaus]

Hattu nousee täälläkin. Tätä me tarvitsemme.

Ehdotan kuitenkin, että propagandan tehostamiseksi hylkäämme pörröisesti söpön käsitteen "humanitaarinen" ja ryhdymme systemaattisesti puhumaan sosiaalisesta maahanmuutosta, joka on nähdäkseni asiaa paremmin kuvaava termi.

[Noottikriisi]

Hieno kooste, kiitos Pitkätukalle vaivannäöstä!

Kannatan myös junakohtauksen ehdotusta "humanitaarisen" hylkäämisestä. "Sosiaalinen maahanmuutto" on parempi ellei joku keksi vielä nasevampaa nimitystä.

[nabla]

Loistotyötä.
Tässä on mielipiteistä riippumatonta tilastotietoa. Jakoon ja levitykseen.

[tavallinen]

Vasta eilenhän joku ehdotti tälläistä opintopiiriä ja jo nyt materiaalia enemmän ,kuin jaksaa yhdellä kertää lukea.Ja taaskaan ei tarvittu puoluekoneistoa
tai muuta organisaatiota.Pitkätukka pisti heti halki poikki ja pinoon tämän sosiaalisen maahanmuuton ja valheen huoltosuhteen paranemisen tätä kautta.

[Diogenes]

Toi pitäis laittaa jollekin blogi-sivulle (esim. blogger, US tai Kauppalehti). Turhaa hukkuu tänne keskustelupalstalle.

Sitten vaan linkittelemään.

[Sivusta seuraaja]

Huh. Varsin laadukkaan oloista työtä ja taatusti vienyt aikaa. Hatunnosto täältäkin.

[Ernst]

Pitkätukka ansaitsee Homma^ -ansiomerkin sekä lisäksi mitalin erilaisilla lehvillä ja miekoilla.

Ja riisipedillä.

[prehistorik]

Loistavaa työtä! *thumbs up* Olisiko tuota mahdollista saada vaikkapa PDF-tiedostona tänne, niin sen eteenpäin jakaminenkin helpottuisi?

Tein tuosta pikaisesti PDF-tiedoston ja muokkasin sen ominaisuustietoja (korvasin tekijätietoihin Pitkätukka). Jos halua on ja se Pitkätukalle sopii, niin voin uppia tiedoston tänne.

[tuukka]

Uskomattoman hienoa työtä. Hatut, hommat ja muut nousee täälläkin. Ja komppaan "sosiaalista maahanmuuttoa" ja pdf:ää

[Maxwell Smart]

Hattu nousee täälläkin. Tätä me tarvitsemme.

Ehdotan kuitenkin, että propagandan tehostamiseksi hylkäämme pörröisesti söpön käsitteen "humanitaarinen" ja ryhdymme systemaattisesti puhumaan sosiaalisesta maahanmuutosta, joka on nähdäkseni asiaa paremmin kuvaava termi.

Olipas painavaa tekstiä äsken heränneelle!

Tämä Junakohtauksen ehdotus saa minun kannatukseni. "Humanitaarinen" vs. "sosiaalinen". kyllä sos. tulee minun käyttööni.

[wjp]

Pitkätukka
Hieno kirjoitus ja valmista opintoaineistoa. Voisitko muuntaa helposti printattavaan muotoon,missä kuvat ja taulukot tulevat printtiin mukaan. Pappa ei itse osaa.

[ekto]

Eli jos oikein ymmärsin, niin sosiaalisissa maahanmuuttajaryhmissä on työikäisiä enemmän kuin mitä keskimäärin koko maassa, mutta silti alhainen työttömyys. Eli toisin sanoen sosiaalisilla maahanmuuttajaryhmillä olisi täydet mahdollisuudet pärjätä tilastoissa muiden ryhmien tavoin, mutta näin he eivät tee. Tämä todistaa heidän sopimattomuuden suomalaisille työmarkkinoille.

Taulukossa 1. on esitetty tarkasteltavien kansalaisuusryhmien työllisyysluvut. Suomalaisilla se on 44 % väestöstä. Kaikissa tarkasteltavissa humanitaarisissa maahanmuuttoryhmissä työllisiä on suhteessa noin neljäsosa suomalaisiin verrattaessa, eli heistä vain noin joka kymmenes käy töissä. Taloudellinen huoltosuhde on siis monta kertaluokkaa heikompi suomalaisiin nähden. Näissä ryhmissäkin on varmasti henkilöitä, jotka maksavat enemmän veroeuroja, kuin saavat niitä tulonsiirtoina, mutta kokonaisuudessaan nämä kansalaisuusryhmät aiheuttavat vuodesta toiseen jatkuneesta heikosta työllisyystilanteesta johtuen valtiolle ja kunnille suuret menoerät. Esimerkiksi Helsingille aiheutuvista kymmenien miljoonien eurojen kustannuksista kirjoittavat Karvinen ja Sarvimäki (2008).

Taulukko 1. Osuus kansalaisuusryhmästä (%) työllisiä Suomessa vuosina 2000–2005. Lähde: Tilastokeskus 2002–2007.
(http://farm4.static.flickr.com/3642/3376371551_632afb0939.jpg?v=0)

Kuviossa 4 on esitetty kiinnostuksen kohteena oleville kansalaisuusryhmille väestölliset huoltosuhteet (käänteisesti em. määritelmään nähden). Eniten  työikäisiä (15–64-vuotiaat) oli suhteellisesti Britannian ja Kiinan kansalaisten joukossa. Somalialaisilla se oli suunnilleen sama kuin koko maan väestöllä, irakilaisilla  ja afganistanilaisilla muutaman prosenttiyksikön parempi.

(http://farm4.static.flickr.com/3639/3377187886_4c24070903.jpg?v=0)
Kuvio 4. Väestölliset huoltosuhteet vuonna 2006 eri kansalaisuusryhmissä. Lähde: Tilastokeskus 2007, s. 10.

[JT2]

Asiantunteva kirjoitus, kiitos Pitkätukalle! Yksi indeksi voisi olla paremmin esillä eli "työllisyysaste", joka siis kertoo sen kuinka suuri osa työikäisistä on työelämässä. Islamilaisista maista tulleilla mamu-ryhmillä (somalit, irakilaiset jne.) työllisyysaste on surkea johtuen jo pelkästään siitä, että naiset ovat erittäin harvoin työelämässä. Työllisyysaste on hyvä mittari, koska siinä yhdistyy kulttuurikritiikki (pohjoismainen vs. islamilainen käsitys sukupuolten tasa-arvosta) ja taloudelliset argumentit.

Hyvinvointivaltio on mahdollinen vain siten että naiset osallistuvat lähes yhtä laajasti työelämään kuin miehet (järjestelmä kestää pari muutaman vuoden kotiäitiys jaksoa äitiä kohti). Työllisyysasteen pohjalta ponnistava kritiikki soveltunee erityisen hyvin sosialidemokraattien ja feministien herättelyyn.

Myös "kotouttamista" (pitäisi olla integroimista) ajatellen olisi kaikkien muiden paitsi muslimienemmistöstä haaveilevien islamistien/äärivasemmistolaisten etu satsata resursseja ja kohdistaa seurantaa erityisesti musliminaisiin. Pitkätukan ansiokas tutkielma paljastaa, ettei musliminaisten "emansipatoitumista" ole valitettavasti tapahtunut pidemmälläkään aikavälillä. Onkohan kenties tarkoitushakuista, ettei tästäkään epäonnistumisesta (joka on tapahtunut käsittääkseni kaikkialla Euroopassa) ole julkisuudessa juurikaan puhuttu...

[Kaarle M.]

Loistavaa !!!!

Seuraava kysymys kuulukin, miten tuon tiedon saisi parhaiten levitettyä?

Voisiko Homma tehdä asiasta vaikka lehdistötiedotteen ja forumille erillisen mediaosion?

[Samuli Salminen]

Hyviä kommentteja! Vastaan niihin myöhemmin iltapäivällä, kun on paremmin aikaa.

[Samuli Salminen]

Loistavaa työtä! *thumbs up* Olisiko tuota mahdollista saada vaikkapa PDF-tiedostona tänne, niin sen eteenpäin jakaminenkin helpottuisi?

Tein tuosta pikaisesti PDF-tiedoston ja muokkasin sen ominaisuustietoja (korvasin tekijätietoihin Pitkätukka). Jos halua on ja se Pitkätukalle sopii, niin voin uppia tiedoston tänne.

Hyvä juttu toi pdf, Prehistorik! Muokkaan tekstiä vielä tänä iltana ja yönä, joten jos voisit huomenna koota tekstistä pdf:n vielä uudelleen ja pistää sen sitten tänne Hommaan, niin vielä parempi.

Tuota työllisyystilastojen korostamista pyydettiin. Ehdotankin, että pdf:lle voisi tehdä kansilehden ja laittaa siihen seuraavan työllisyysindeksin selityksineen vuodelta 2005. Toki sama asia löytyy taulukosta 1, mutta näin lukija huomaa heti ensisilmäykellä, että mistä on kyse. Eli tällainen:

(http://farm4.static.flickr.com/3586/3382173257_1f294e54f9.jpg?v=0)
Työllisyysindeksi kansalaisuusryhmittäin vuonna 2005 (Suomi = 100)*. Lähde: Tilastokeskus 2007, s.25.

* Kuvio kertoo, kuinka suuri osuus kansalaisuusryhmästä on työllisiä verrattuna työllisten osuuteen suomalaisista (%).

(Yllä olevan selityksen asteriskeineen voisi laittaa sitten vaikka kansilehden alalaitaan, niin kuvio osattaisiin varmemmin tulkita oikein)

Pistätkö sitten Prehistorik pdf:ään vielä tällaisen muokkauksen, eli osan 2. alun virkkeeseen "Taloudellinen huoltosuhde on siis monta kertaluokkaa heikompi suomalaisiin nähden." lisäisit sitten vielä viittauksen kansilehteen eli "Taloudellinen huoltosuhde on siis monta kertaluokkaa heikompi suomalaisiin nähden (ks. kansilehti)."

Asiantunteva kirjoitus, kiitos Pitkätukalle! Yksi indeksi voisi olla paremmin esillä eli "työllisyysaste", joka siis kertoo sen kuinka suuri osa työikäisistä on työelämässä. Islamilaisista maista tulleilla mamu-ryhmillä (somalit, irakilaiset jne.) työllisyysaste on surkea johtuen jo pelkästään siitä, että naiset ovat erittäin harvoin työelämässä. Työllisyysaste on hyvä mittari, koska siinä yhdistyy kulttuurikritiikki (pohjoismainen vs. islamilainen käsitys sukupuolten tasa-arvosta) ja taloudelliset argumentit.

Hyvä kommentti, mietin samaa asiaa itsekin, kun kirjoitin työtä. En vain löytänyt mistään työllisyystilastoja eriteltynä miehiin ja naisiin. Varmasti tästä olisi olemassa jotkut tilastorekisteri, mutta niihin en valitettavasti pääse käsiksi. Ruotsista löytyy muistaakseni kuitenkin nämä tilastot, ja lisään mainitsemasi asian tekstiin höystettynä viittauksella Ruotsin tilanteeseen. Ei se tietenkään korvaa suomalaista tietoa, mutta on parempi kuin ei mitään. Työllisyysasteet on esitetty jo kaikille taulukossa 1. ja työttömyysastee taulukossa 2. Työllisyysasteita on kuitenkin hyvä korostaa, joten siksi tuo kansilehti-idea.

[reino]

En vain löytänyt mistään työllisyystilastoja eriteltynä miehiin ja naisiin.

Multa löytyy Excel-muodossa vuoden 2005 työssäkäyntitilasto kansalaisuuksittain ja iän ja sukupuolen mukaan eriteltynä. Pistä vaikka privalla sähköpostiosoitteesi, jos haluat sen. Tai jos haluat vast. tilaston joltain muulta vuodelta, niin voin kaivaa sen virkanaisen nimen, jolta sain tuon.

www.stat.fi löytyy kans jotain työssäkäyntilastoja, mutta en muista miten tarkkaan eritelty.

[Samuli Salminen]

Eli jos oikein ymmärsin, niin sosiaalisissa maahanmuuttajaryhmissä on työikäisiä enemmän kuin mitä keskimäärin koko maassa, mutta silti alhainen työttömyys. Eli toisin sanoen sosiaalisilla maahanmuuttajaryhmillä olisi täydet mahdollisuudet pärjätä tilastoissa muiden ryhmien tavoin, mutta näin he eivät tee. Tämä todistaa heidän sopimattomuuden suomalaisille työmarkkinoille.

Somalialaisista työikäisiä on nyt suunnilleen yhtä paljon kuin suomalaisia, irakilaisilla ja afganistanilaisilla hieman enemmän: heilläkin suhdeluku on kuitenkin huomattvasti heikompi kuin briteillä ja kiinalaisilla ja selvästi heikompi kuin venäläisillä ja virolaisilla: eli potentiaalisten työntekijöiden määrässäkin maahanmuuttajaryhmät eroavat huomattavasti toisistaan. Heikompi suhdeluku somal, afganist. ja irakilaisilla johtuu heidän suhteelliseti huomattavasti suuremmasta lapsimäärästään. Heikko sopeutuminen työmarkkinoille näkyy esimerkiksi pitemmän aikavälin työllisyystilastoista, jotka on myös esitettynä. Heikko koulutus ei anna sopeutumiseen hyviä eväitä. Toki muitakin syitä voi olla, mutta tuo on helposti todennettavissa tilastojen valossa.

[MW]

Kröh, sen verran puuseetä, että kannattaako somaleista tehdä mitään vertailuryhmää? Ettei kuviteltaisi, että täällä vaan pelkästään somaleita nuivitaan . Huoltosuhde tms. etnolatinkivapaa vertailuluku?