2009-10-23 Päijät-Hämeen maahanmuuttopolitiikan nettikysely ja tulokset

[Kim Evil-666]

Törkeintä ja loukkaavinta tuossa kelvottomassa tekeleessä on se, että puolet maakunnan asukkaista haluttiin leimata rasisteiksi maahanmuuttopoliittisten näkemystensä vuoksi. Siis rasisteiksi.

Ja ylipäätään siinä leimataan kaikki maahanmuuttokriittisyys oikopäätä umpirasismiksi.         

Jos noilla perusteilla määritellään rasismi,niin sitten Suomessa suurin osa ihmisistä on rasisteja.Ja itseasiassa suomalaisen pitää olla ylpeä tuosta rasismistaan,koska jos hän ei sitä ole,on hän valmis vapaaehtoisesti luovuttamaan pois kaiken saavutetun ja täten huonontamaan omaa elämänlaatuaan toiseuden vuoksi.

Siis perrrkele!Mikä tätä maata vaivaa.Halutaan väkisin samat ongelmat,kuin muualla Euroopassa jo on.Epä-älyllistä ja suomalaisuutta halveksivaa touhua.

[Ano Nyymi]

Ja kuitenkin valtaosa nuivistelee lähinnä näitä sopeutumiskyvyttömiä ja -haluttomia muslimeja. Ja ihan syystä.

Ei tosiasioiden tunnistaminen ja niiden esiintuominen todellakaan ole mitään rasismia vaan silkkaa realismia. Miksi päästää maahan ihmisiä, joista suurimmasta osasta ei ole maalle eikä maan kanta-asukkaille mitään hyötyä taikka edes iloa?

[Iloveallpeople]

Tuula Carroll on huhtikuussa tehnyt gradun nimellä PUHETTA MAAHANMUUTOSTA - Sosiaalityön näkökulma maahanmuuttokeskusteluun 2010-luvun Suomessa.

[Roope]

Tuula Carroll on huhtikuussa tehnyt gradun nimellä PUHETTA MAAHANMUUTOSTA - Sosiaalityön näkökulma maahanmuuttokeskusteluun 2010-luvun Suomessa.

5.6 Maahanmuuttokriittiset sosiaalityöntekijät

Olipa syy sosiaalityöntekijöiden kielteisyyteen mikä tahansa, havaitsin tutkielmaa tehdessäni,
että sosiaalityöntekijöiden ja sosiaalialan ammattilaisten joukosta löytyy monia
maahanmuuttoon kielteisesti tai kriittisesti suhtautuvia henkilöitä. Etsin alun perin
sosiaalityöntekijöiden maahanmuuttoa käsitteleviä kirjoituksia sanomalehdistä, mutta koska
sellaisia ei löytynyt, laajensin etsintää vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ehdokkaina olleiden
sosiaalityöntekijöiden ja sosiaalialan ammattilaisten Internet -sivustoihin sekä blogeihin.
Löytämissäni poliittisesti aktiivisten sosiaalityöntekijöiden teksteissä maahanmuuttoon liittyvät
kysymykset joko sivuutettiin kokonaan tai suhtautuminen oli kielteistä.

Tämä saattaa olla merkki siitä, että sosiaalityöntekijä esittää julkisuudessa maahanmuuttoon
kielteisesti suhtautuvia näkemyksiä samasta syystä kuin vaikkapa tunnettu
"maahanmuuttokriitikko" Jussi Halla-aho. Arja Alhon (2010, 20) mukaan hän pelottelee,
vääristelee ja esittää vääriä väitteitä maahanmuutosta, koska hän haluaa valtaa ja tietää, että
pelolla hallitseminen on helppoa. Kenties vaaleissa ehdokkaaksi asettuneet sosiaalityön
ammattilaiset näkivät tässä tilaisuutensa. "Maahanmuuttokriitikoksi" julistautuminen saattoi
vuoden 2008 kunnallisvaaleissa sekä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa johtaa hyvään
vaalitulokseen. Ehkä maahanmuuttokriittisyyden taustalla on siis edellisessä luvussa
esitettyjen tekijöiden lisäksi myös laskelmointia ja poliittista vallanhalua.

Omat mielipiteet olisi syytä jättää johtopäätöksiin, mutta ei.

Hänninen on täysin oikeassa siinä, ettei hallitsematon maahanmuutto ole kenenkään etu.
Suomessa maahanmuutto on kuitenkin jo nykyisellään erittäin tiukasti hallinnoitua ja
valvottua. EU:n ulkopuolelta muuttavien oleskelulupahakemukset tutkitaan tarkasti eikä
oleskelulupaa saa, elleivät tietyt kriteerit täyty. Myöskään pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden
muutto Suomeen ei ole hallitsematonta. Toinen hankaluus Hännisen näkemyksessä on
maahanmuuttajien luokittelu EU:n alueelta tuleviin sekä muualta tuleviin ja näin luotujen
ryhmien asettaminen eriarvoiseen asemaan. Toisaalta luokittelua tapahtuu jo nykyisin, koska
EU -alueen vapaa liikkuvuus tarkoittaa käytännössä sitä, että EU:n alueelta muuttavat eivät
tarvitse esimerkiksi oleskelulupaa. He siis ovat paremmassa asemassa kolmansista maista
muuttaviin nähden, jotka tarvitsevat aina oleskeluluvan oleskellessaan Suomessa pidempi-
aikaisesti. Sen sijaan kansalaisoikeuksien, sosiaalietuuksien ja kielitaitovaatimusten
asettaminen sen perusteella, mistä maasta ihminen tulee, ei ole esimerkiksi Suomen nykyisen
perustuslain mukaan mahdollista. Perustuslaki nimittäin takaa tietyt perusoikeudet kaikille –
riippumatta ihmisen alkuperäisestä tai nykyisestä kansallisuudesta. Kolmanneksi Hännisen
kiinnostus eri kulttuureihin vaikuttaa eksotiikkaa ihailevalta: vieraat kulttuurit kiinnostavat,
kunhan niiden edustajat pysyvät pois Suomesta.

Mäntylä asettaa vastakkain "perus suomalaisten" ja "muiden" asioista huolehtimisen.
Käytännössä näiden ryhmien edut eivät ole täysin vastakkaisia vaan "muiden" auttaminen on
myös "perus suomalaisista" huolehtimista. Esimerkiksi kehittyviin maihin annetun avun
ansiosta ihmisten elinolosuhteet parantuvat, mikä vähentää riskiä levottomuuksiin ja
konflikteihin. Lisäksi kehitysyhteistyöllä voidaan vaikuttaa sellaisiin kysymyksiin kuin
kansainvälinen rikollisuus, ympäristötuhot, huumeet ja laiton siirtolaisuus. (Ulkoasiain-
ministeriön kehitysviestintä [Viittauspäivä 21.3.2012.]19.)

Mäntylän mainitsema "muiden" auttaminen perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, joita Suomi
on sitoutunut noudattamaan. Kehitysyhteistyön taustalla ovat YK:n vuosituhatjulistus
kehitystavoitteineen (2000) sekä Eurooppa-neuvoston päätös (2005). Lisäksi auttaminen
perustuu Geneven pakolaissopimuksen. Sen ratifioinnilla Suomi on sitoutunut esimerkiksi
antamaan turvapaikan sopimuksessa määritellyille pakolaisille.

Käytännössä "muiden" auttaminen on siis suomalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta
huolehtimista, mutta toisaalta Suomen ei myöskään olisi mahdollista poimia globalisaatiosta ja
kansainvälisestä muuttoliikkeestä pelkkiä hyviä puolia. Esimerkiksi Matikaisen ym. (2009, 163)
mukaan maahanmuutosta pieni osuus tulee aina olemaan pakolaisten ja turvapaikan-
hakijoiden vastaanottamista, koska "maailmalta eivät konfliktit lopu".

Rostilan kirjoituksen johdosta aloin vahvasti epäillä omia näkemyksiäni sosiaalityöntekijän
roolista ihmisoikeuksien ja maahanmuuttajien puolustajana maahanmuuttokeskustelussa. Jäin
miettimään, onko maahanmuuttajien määrän lisääntyminen tosiaankin ongelma, kuten
professori Rostila väittää. Vai voidaanko väitteitä, joissa maahanmuuttajat esitetään
ongelmana, pitää rasistisina, kuten esimerkiksi Anis (2008) on väitöskirjassaan ehdottanut?
Entä aiheuttaako maahanmuutto ainoastaan kustannuksia vai onko siitä yhteiskunnalle myös
hyötyä? Onko sosiaalityöntekijöiden tehtävä sittenkin huolehtia siitä, että yhteiskunnan varat
riittävät ensisijaisesti suomalaisten hyvinvointiin? Vai päädytäänkö tällaisessa ajattelussa
väistämättä määrittelyongelmiin siitä, kuka oikeastaan on riittävän suomalainen?

Kielteinen suhtautuminen maahanmuuttoon vaikuttaa joka tapauksessa yleiseltä poliittisesti
aktiivisten sosiaalityön ammattilaisten puheenvuoroissa. Esittäessään kielteisiä näkemyksiä
julkisesti sosiaalityöntekijä tuskin kuitenkaan tarkoituksella toimii sosiaalityön arvojen ja
etiikan vastaisesti tai moraalittomasti. Saattaa hyvinkin olla, että työntekijän motiivina on
suomalaisten hyvinvoinnin turvaaminen. Teon taustalla siis saattaa olla hyvä aikomus, joten
Von Wrightin (2001, sit. Niemelä 2011, 16) jäsennyksen mukaan kyse olisi moraalisesti hyvästä
teosta. Toisaalta kriittinen tai kielteinen suhtautuminen maahanmuuttoon ja tällaisten
näkemysten esittäminen julkisesti, sopii huonosti yhteen ihmisoikeuksien puolustamisen
kanssa, joka on yksi yhteiskunnan sosiaalityöntekijöille asettamista tehtävistä.

[Roope]

Todennäköisesti oma raporttini maakunnan asukkaiden suhtautumisesta maahanmuuttoon
(Carroll 2009) ärsytti osaa sen lukijoista näistä samoista syistä. Pyrin kirjoittamaan
puolueettomasti ja neutraalisti, mutta epäilemättä myönteinen suhtautumiseni
maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin näkyi tekstissäni. Tästä johtuen sekä raportti, että
minut sen tekijänä teilattiin julkisuudessa. Esimerkiksi nimimerkki "Octavius" kommentoi
kyseistä raporttia maahanmuuttokriittisillä Hommaforumin sivustoilla tähän tapaan:

Törkeintä ja loukkaavinta tuossa kelvottomassa tekeleessä on se, että puolet
maakunnan asukkaista haluttiin leimata rasisteiksi maahanmuuttopoliittisten
näkemystensä vuoksi. Siis rasisteiksi. Ei taida Tuula aivan käsittää kuka hänen
palkkansa maksaa. Toivottavasti oppii ennen kuin on liian myöhäistä. Jos
haluatte nauraa tai vaihtoehtoisesti nostaa verenpainetta, niin kuukkeloikaapa
Tuula.
(Homman uutishuone 23.10.2009. <http://hommaforum.org/
index.php?topic=16211.30;wap2> [Viittauspäivä 1.1.2012.])

Vihaisuuden taustalla saattaa siis olla erilaisten näkemysten lisäksi kokemus siitä, että
tosiasioita vääristellään tai esitetään virheellisesti.

En tiedä, kuka "Octavius" on. En myöskään tiedä, kirjoittaisiko hän edellä esitettyyn tapaan, jos
esiintyisi omalla nimellään. Saattaa kuitenkin olla mahdollista, että Internetin suoma
mahdollisuus nimettömään mielipiteen esittämiseen lisää palautteen vihamielistä sävyä.
Nimettömänä kun ei joudu vastaamaan sanomisistaan. Ihmettelenkin, mihin on unohtunut
erimielisen keskustelukumppanin kunnioitus, jota myös maahanmuuttokritiikistä kirjoittanut
Milla Hannula (2011, 131) peräänkuuluttaa?

[Roope]

Pari kaaviota.