2009-03-22 TS: Kehitysyhteistyön merkitys korostuu taantuma-aikoina

[Saippuakupla]

Kehitysyhteistyön merkitys korostuu taantuma-aikoina

Julkaistu 22.3.2009 1:31:05

Jos hyvinvoinnin hedelmät eivät jakaudu järin tasaisesti maapallolla hyvinäkään aikoina, vielä leveämmäksi kuilulla on taipumus revetä taloudellisen taantuman koittaessa. Nyt kun rikkaimmatkin valtiot joutuvat leikkaamaan menojaan, kehitysyhteistyöhön käytettävät määrärahat nousevat helposti säästölistojen kärkeen. Kehittyvät maat saavat kärsiä monin tavoin teollisuusmaiden finanssiahneuden aiheuttamista mullistuksista.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen on moneen kertaan vakuuttanut, että Suomi pitää kiinni sitoumuksistaan ja lisää kehitysyhteistyön määrärahoja, jotta täytämme YK:n asettaman suosituksen 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tällä hetkellä bkt-osuus on noin 0,4 prosenttia. Hankkeelle löytyy äänekkäitä vastustajia, jotka vaativat omien asioiden asettamista kaukaisten maiden tarpeiden edelle: "Onhan niitä köyhiä meilläkin, miksi oman maan kansalaisia ei auteta".

Mutta on niitäkin, jotka katsovat laman olevan kansainvälisen maineemme pelastus. Kun kansantuote pienenee, euromääräisesti päätettyjen kehitysyhteistyön määrärahojen bkt-osuus nousee. Eikä tarvitse panna likoon senttiäkään lisärahaa! Lausunto kuulostaa stand-up -koomikon keksimältä vitsiltä, mutta valitettavasti tällaista on lausuttu julkisesti aivan tosissaan.

Paitsi käytettyjä rahamääriä, myös koko kehitysyhteistyön rakenteita pitäisi uudistaa. Presidentti Martti Ahtisaari esitti kaksi viikkoa sitten, että perinteinen köyhyyden lievittämiseen tähtäävä rahanjako ei enää toimi kehittyvissä talouksissa. Tilalle on saatava toimintaa, joka kannustaa ja mahdollistaa nuorten kouluttautumisen ja uusien paikallisten työpaikkojen perustamisen.

Mutta ei perinteistäkään apua voida noin vain leikata, saati lopettaa. Pelottava esimerkki on ruokakriisi, jossa elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet jopa moninkertaisiksi parissa vuodessa. Köyhillä ei ole varaa hankkia päivittäisen tarpeensa tyydyttävää ruoka-annosta. Luonnonkatastrofit tuhoavat viljelyksiä, ja nousevat hinnat houkuttelevat myymään paikalliset sadot ulkomaille.

Synkistä puheista huolimatta positiivisiakin saavutuksia löytyy. Tänään on YK:n julistama vuosittainen maailman vesipäivä. Kuten tunnettua puhdas talousvesi on rajallisimpia luonnonvarojamme, jonka puutteesta kärsivät sadat miljoonat kehittyvien maiden ihmiset. Tuhansien järvien maan suomalaiset kunnostautuvat tällä rintamalla varsinkin Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa auttamalla kyliä kaivojen rakentamisessa ja suurempia yhdyskuntia vesihuollon rakennustöissä.

Vaikka kehitysyhteistyön uusi aikakausi tunnustetaan tärkeäksi, tämän päivän maailma kaipaa pikaista, perinteistä apua. Omista talousvaikeuksistamme huolimatta suomalaisten on muistettava, että kuulumme sittenkin maailman vauraimpien kansakuntien joukkoon - myös sivistyksellisesti. Emme saa millään verukkeella tai tilastojen tulkinnalla väistää vastuutamme todellisessa hädässä olevien auttamisessa.

http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:1:2009-03-22;4:9:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0,104:8:600510,1:0:0:0:0:0:

[Kommunistimutantti]

Täynnä ajatusvirheitä, kuten aina.

Kehittyvät maat saavat kärsiä monin tavoin teollisuusmaiden finanssiahneuden aiheuttamista mullistuksista.

1. Rikkaat maat antavat almuja köyhille
2. Rikkaat maat mokaavat, eivätkä ole enää niin rikkaita
3. Ongelmiensa kanssa painivat rikkaat maat ovat syypäitä köyhien kurjuuteen, kun eivät voi enää maksaa yhtä paljon almuja

Loogista.

Mutta on niitäkin, jotka katsovat laman olevan kansainvälisen maineemme pelastus. Kun kansantuote pienenee, euromääräisesti päätettyjen kehitysyhteistyön määrärahojen bkt-osuus nousee. Eikä tarvitse panna likoon senttiäkään lisärahaa! Lausunto kuulostaa stand-up -koomikon keksimältä vitsiltä, mutta valitettavasti tällaista on lausuttu julkisesti aivan tosissaan.

Vitsiltä?  Tämähän pitää 100% paikkansa.  Meillä ei ollut ikinä kunnolla varaa niin korkeaan summaan, ja nyt se sentään on rahamääräisesti pienempi.  Kirjoittajan mielestä meidän ilmeisesti pitäisi korottaa summaa vaikka BKT pienenee?

Tosin mielestäni meitä ei pitäisi kiinnostaa pätkääkään, mitä muitten maitten kukkahattutädit ajattelevat meistä.  Me päätämme itse rahojemme käytöstä, kiitos vain.  Maine on turhuutta, ellei se vaikuta ulkomaankauppaan.

Paitsi käytettyjä rahamääriä, myös koko kehitysyhteistyön rakenteita pitäisi uudistaa. Presidentti Martti Ahtisaari esitti kaksi viikkoa sitten, että perinteinen köyhyyden lievittämiseen tähtäävä rahanjako ei enää toimi kehittyvissä talouksissa. Tilalle on saatava toimintaa, joka kannustaa ja mahdollistaa nuorten kouluttautumisen ja uusien paikallisten työpaikkojen perustamisen.

Ahtisaari ei olekaan pässi.  Tästä aiheesta pitäisi kirjoittaa kokonainen artikkeli, eikä sivuhuomautusta.

Mutta ei perinteistäkään apua voida noin vain leikata, saati lopettaa.

Kyllä voi.  Vastikkeeton apu luo massiivista laiskuutta ja välinpitämättömyyttä.

Pelottava esimerkki on ruokakriisi, jossa elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet jopa moninkertaisiksi parissa vuodessa. Köyhillä ei ole varaa hankkia päivittäisen tarpeensa tyydyttävää ruoka-annosta. Luonnonkatastrofit tuhoavat viljelyksiä, ja nousevat hinnat houkuttelevat myymään paikalliset sadot ulkomaille.

Taas näitä hyviä päättelyketjuja:

1. Paikallisilla on sato
2. Meillä on rahaa
3. Paikalliset päättävät myydä satonsa, jotta meillä olisi ruokaa ja heillä paperia


Järkevälle ihmiselle ruokakriisi on muuten tilaisuus.  Jos kansainvälinen markkinahinta kohoaa niin korkeaksi, ettei köyhillä ole varaa ruokaan, se tarkoittaa sitä että he ovat hankkineet ruokansa ulkomailta.  Eikö nyt (tai 50 vuotta sitten...) olisi hyvä aika perustaa lisää omia viljelyksiä ja myydä ylijäämät maailmalle siihen kamalaan ylihintaan?

Mokuttajan mielestä Afrikkalainen ei kuitenkaan voi olla liikemies, vaan ainoastaan uhri.

Omista talousvaikeuksistamme huolimatta suomalaisten on muistettava, että kuulumme sittenkin maailman vauraimpien kansakuntien joukkoon - myös sivistyksellisesti.

Anteeksi mitä??  Meidän kulttuurimme EI OLE mitään muita parempia, senkin RASISTI!

[Dark Serenity]

Sanoisinpa että ottelu Kommunistimutantti vs Turun Sanomat päättyi tyrmäysvoittoon.

Ihme hattiwatteja joka paikallislehdessä.

[rähmis]

Yhteisövero romahti

Yritysten maksaman yhteisöveron tuotto on pudonnut alkuvuoden aikana alle puoleen viime vuodesta. Tässä kuussa veron tuotto putosi peräti runsaat 80 prosenttia.

Ylitarkastaja Ilkka Karjalainen arvioi YLE Uutisille, että koko vuoden tuotto jää neljään miljardiin euroon kun aiempi arvio oli kuusi miljardia. Pudotus on historiallista tasoa.

Yhteisöverosta 76 prosenttia jää valtiolle, kunnille menee 22 prosenttia. Hallituksessa onkin kaavailtu kuntien saaman osuuden kasvattamista kymmenellä prosenttiyksiköllä.

Kunnille korotus sopisi hyvin. Muussa tapauksessa vaarassa ovat palvelut ja veronmaksajat. Jos pudotus ei jää hetkelliseksi, on edessä veroprosentin korottaminen.

YLE

Ei mulla muuta.